Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.5.2016

Eilisessä kaupunkisuunnittelulautakunnassa päätettiin asioista seuraavasti.

Pöllölaakson asemakaava läpi viraston ehdotuksen mukaisesti.

Lauttasaaressa kaava läpi viraston ehdotuksen mukaisesti. Keskusteltiin siitä, että tällaisissa paikoissa pitää tulevaisuudessa tehdä visio, jonka mukaan postimerkkikaavoja tehdään. Strategisesta kaavoituksesta voisi ehkä olla apua tällaiseen täydentävään rakentamiseen.

Pyöräpysäköinnin suunnitteluohje pistettiin eteenpäin kiitoksin.

Pasilan poikkeusluvasta päätettiin viraston esityksen mukaisesti.

Kokouksessa keskusteltiin myös yleiskaavasta, joka tulee lautakuntaan käsiteltäväksi ensi tiistaina. Keskuspuiston ratkaisua pitää vielä tarkastella. Otso Kivekäs kirjoitti aiheesta hyvin blogiinsa toukokuun alkupuolella. 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.5.2016

Olen tänään menossa lautakuntaan Osmo Soininvaaran ollessa estynyt. Oden kommentit lautakunnan listaan löytyvät täältä ja varsinainen kokousmateriaali täältä.

Pöllölaaksossa kaavoitetaan asuntoja. Kaava oli meillä käsiteltävänä joulukuussa ja palaa nyt lausunnoilta. Noin tuhat uutta asukasta Ilmalaan ja korttelitehokkuus hieman päälle kaksi. Tällaista tiheyttä on uuden yleiskaavan tiiveimpien alueiden alarajalla. Urbaaneimmissa kohteissa toivottavasti päästään vielä tästä tiiviimpiin lukuihin. Sekä Maaliikennekeskuksen, että Pohjolan-talon alueiden kaavat ovat tiiveydeltään vastaavaa luokkaa. Näitä vertaamalla huomaa hyvin, että monenlaisilla korttelityypeillä päästään tällaiseen suhteellisen tiiviiseen kaupunkirakenteeseen.

Pöllölaaksoon tulee tuhatkunta uutta asukasta.

Pöllölaaksoon tulee tuhatkunta uutta asukasta.

 

 

Lauttasaaressa tehdään Vattuniemeen taas uusi pistetalo. Osa asukkaista on luullut näitä pistetaloja umpikortteleiksi, kun useimmissa on koko korttelin kokoinen yhden kerroksen korkea pysäköintihalli. Saadaan umpikortteleiden huonot puolet – näkymät korvaantuvat tylsällä parkkihallin seinällä – ilman yhtään niiden hyviä puolia. Hyviin puoliin kuuluisi esimerkiksi asukastiheyden mukanaan tuomat palvelut.

Tällä kertaa piha sentään jää maantasolle. Tonttitehokkuus jää selvästi Ilmalan, Maaliikennekeskuksen ja Pohjola-talon vastaavista suunnitelmista.

Vattuniemi ilmasta katsottuna näyttää valtavan joukon pistetaloja vierivieressä

Vattuniemen surullinen kohtalo. Pistetaloja rivi rivissä. Paljon parempaan olisi pystytty, jos alue olisi suunniteltu kunnolla.

 

 

Pyöräpysäköinnin suunnitteluohje käy seikkaperäisesti läpi erilaiset pysäköintitarpeet ja sen miten pysäköinti kannattaa sijoittaa, miten sinne opastetaan ja minkälaiset telineet sopivat mihinkin tarkoitukseen. Tämä on sitä tärkeää taustatyötä, joka varmistaa että tulevaisuudessa tehtävä perusratkaisut ovat hyviä ja toimivia ja johon iso osa insinöörityöstä nojautuu. Vallan erinomaista, että pyöräpysäköinnillekin saadaan kunnollinen hyvin mietitty ohjeistus.

Pasilassa käsittelemme myös poikkeushakemusta, jossa toimistotaloon halutaan rakentaa normia enemmän pysäköintipaikkoja. Minusta on vähän hassua, että toimistotaloissa yritämme estää parkkipaikkojen rakentamista ja asuintaloissa taas pakotamme rakentamaan paljon enemmän autopaikkoja kuin ihmiset haluavat tai tarvitsevat. Kaupungin politiikka on välillä hieman skitsofrenista.

Itse perustelukin on mielenkiintoinen. Toimistoissa on yhä vähemmän neliöitä per työntekijä. Tässä kohteessa arvioidaan noin yksi työpiste ja 12h-m2. Kaupungin toimitilamitoitukseen käyttämä arvio on paljon suurempi – muistaakseni 30m2 per työntekijä. Tässä yksi syy siihen, että kaupunki varaa ihan liikaa tilaa toimitiloille.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.4.2016

Olen huomenna menossa lautakuntaan, kun Ode on estynyt. Lista löytyy täältä. Kävin listalla olevia asioita läpi Periscopessa aiemmin tänään. Videon voi käydä katsomassa vielä jonkin aikaa täällä. Ensi viikon listaa käyn läpi tämän viikon perjantaina. Tiedotan tarkemmasta ajankohdasta omalla Facebook-sivullani.

Kruunuvuoren asemakaava olisi varmasti toteutettu toisin, jos Kruunuvuorenrantaan ei olisi alunperin suunniteltu metroa. Nyt koko alueen sisääntuloalue – eräänlainen portti – on rakennettu ikäänkuin se olisi koko alueen reunalla. Jos alueelle olisi rakennettu metro, tämä olisi ollut ihan luonnollista, mutta nyt raitiotiesillan kanssa lopputulos on hassu.

Tällä kuitenkin mennään kohti valtuustoa. 1600 asukasta lisää. Alueen pohjoisosat säästetään virkistys- ja luontokohteena.

Screen Shot 2016-04-18 at 8.23.38 PM

 

10-vuoden liikenneinvestointiohjelmassa määritetään lähivuosien investoinnit ja ne suuntaviivat, joilla suunnittelua tehdään pidemmälle tulevaisuuteen. Ensi vuonna Pasila haukkaa puolet uuden infran investoinneista. Veturitie on kallis ja sitä päätöstä tullaan vielä manaamaan moneen otteeseen valmistumisenkin jälkeen. Ratkaisu on huono, epäkaupunkimainen ja altis liikennehäiriöille, mutta sillä mennään.

Positiivisia uutisia kuuluu raideliikenteen puolelta. Sekä Laajasalon raitiotien, että raidejokerin rakentaminen käynnistyvät ensi vuonna. Lisäksi lähivuosina rakennetaan Kalasataman raitiotie ja useita pieniä ja välttämättömiä laajennoksia kantakaupungin ratikkaverkkoon. Näin valmistaudutaan samalla rakentamaan uuden yleiskaavan vaatima pikaraitiotieverkko.

Liikenteen kehitys Helsingissä 2015

Joukkoliikenteen osuus Helsinginniemelle suuntautuvista motorisoiduista matkoista oli 67% – ja aamuliikenteessä jopa 74%. Suurempi kuin kertaakaan vuoden 1988 jälkeen. Konelaskentojen mukaan pyörällä kulkevien määrä on jatkanut kasvuaan.

2014 ja 2015 tehtiin myös keskustassa kävelylaskenta. En muista milloin viimeksi olisi toteutettu tällainen. Insinöörin viisauksiin kuuluu se, että saat mitä mittaat. Jos kävelijöitä ei mitata, ei niitä myöskään muisteta huomioida. Hyvä, että mitataan. Tulevaisuutta varten pitäisi kehittää automaattinen tapa tehdä näitä laskentoja vaikka kameroiden avulla. Huhtikuun kaupunkisuunnittelupubissa kuulimme, että Aleksanterinkadulla ainakin yksi maanomistaja tekee tällaisia mittauksia oma-aloitteisesti. Kävelijöiden määrä on hyvä mittari arvioimaan maan arvoa ja liikkeiden tuottavuutta.

Ehkäpä kaupunki voisi tehdä yhteistyötä maanomistajien kanssa paremman datan keräämiseksi?

Screen Shot 2016-04-18 at 8.39.40 PM

Tästä alla olevasta kuvasta muuten näkee hyvin, että 2009 valmistunut Hakamäentien remontti siirsi ensin sen läpi kulkevia autoja etelään Helsinginkadun ja Nordenskiöldinkadun reiteille – ja valmistuessaan nämä palasivat Hakamäentielle ja loput autot tulivat pohjoisemmilta reiteiltä. Kantakaupungin läheisyydessä motarimaisen kapasiteetin rakentaminen ei vähennä kantakaupungin läpi ajavien autojen määrää vaan siirtää aiemmin kauempaa kiertäneitä autoja lähemmäs kantakaupunkia.

Screen Shot 2016-04-18 at 8.44.27 PM

Kuvaan lisätty punainen viiva osoittaa Helsinginkadun ja Nordenskiöldinkadun trendilinjan, josta ainoana poikkeuksena on Hakamäentien remontin aika, jolloin liikenne kasvoi.

Liikennekäytössä olevien autojen määrä per 1000 asukasta jatkaa laskuaan. Osatekijänä varmasti pitkään jatkunut taantuma, mutta myös kulttuurimuutos.

Screen Shot 2016-04-18 at 8.50.19 PM

 

Pyöräliikenteen suunnitteluohje, jossa käydään läpi verkkotason suunnittelu, linjaosuuksien ja risteyksien suunnittelu erilaisissa ympäristöissä. Nostan tästä katsottavaksi kuvan, jossa määritellään minkälainen pyöräratkaisu kadulle tulee suunnitella riippuen siitä mitä roolia väylä palvelee pyöräilyn verkossa ja minkälainen katu on.

Suunnittelua ohjaa se ymmärrys, että kävely ja pyöräily ovat kaksi eri kulkumuotoa ja tarvitsevat omat infrastruktuuriratkaisunsa. Kävellen ja pyörällä kulkevan nopeuserot ovat niin suuria, ettei näitä tulisi yhdistää samoille väylille kuin poikkeustapauksissa.

Screen Shot 2016-04-18 at 9.04.52 PM

Lausunto HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille 2016–2021. HSL on aivan oikein kehittämässä seudun joukkoliikennettä kohti runkoliikenteen linjastoa, mutta laatutasossa on vielä hieman työstämistä. Lausunnossamme todetaan, että laatutason asteikko ei oikein tahdo riittää alueille, joissa joukkoliikenne on ja se on tarkoitus olla kilpailukykyinen autonomistamisen kanssa. Siksi parhaiden laatutasojen kohdalla joukkoliikenteen palvelukriteerejä pitäisi tiukentaa.

Minusta on tärkeää, että HSL alkaa julkaisemaan erillistä runkolinjastokarttaa, johon on piirrettynä kaikki runkolinjojen laatukriteerit täyttävät bussi-, raitio-, metro- ja junalinjat. Ajattelin puhua tästä huomenna lautakunnan kokouksessa.

Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017-2024. Julkisuudessakin on puhuttu runsaasti siitä, että ilmansaasteet – erityisesti typenoksidit ja pienhiukkaset ovat terveydelle vaarallisia. Näitä saasteita tulee erityisesti autojen moottoreista ja renkaan ja asfaltin välisestä kitkasta. Pienhiukkasia tulee lisäksi merkittäviä määriä kaukokulkeumasta ja pientaloalueilla puulla lämpiävistä takoista ja saunoista.

Terveyttä aiheuttaviin haittoihin tulee puuttua ja ilmansuojeluohjelmassa esitetään suuri joukko toimenpiteitä, joilla saasteita ja niille altistumista voidaan vähentää. Kaikkein suurin tarve parannuksille on kantakaupungissa. Parannusta voidaan saada mm. hiekoitusta vähentämällä ja hiekan kevätpesun nopeuttamisella, ruuhkamaksuilla, keskustaan suuntautuvan bussiliikenteen vähentämisellä ja kaikkien autojen päästörajojen tiukentamisella ja nastarenkaihin kohdistuvalla haittamaksulla.

Omasta mielestäni kannattaisi myös selvittää mahdollisuuksia vähentää keskustan läpiajon määrää. Nykyäänhän merkittävä määrä autoja ajaa muiden terveydestä piittaamattomasti koko kantakaupungin läpi päästäkseen idästä länteen tai toisinpäin, vaikka juuri tätä tarkoitusta varten on rakennettu pohjoisempia reittejä.

 

Eroon kotitöistä

Meidän perheen arkirutiineihin kuuluu se, että töistä tullessani käyn kaupassa ostamassa päivän ostokset. Kolmen lapsen perheessä sitä kotiin kannettavaa ruokaa kertyy hämmästyttävät määrät. Kymmenen kilon kasseissa on kannettavaa. Onnellinen saa olla siitä, että meidän lapsille hedelmät maistuvat hyvin.

Robot-kitchen

Robottikeittiö laittaa ruoan ja siivoaa jälkensä itse

Ilta kuluu suurelta osin ruoanlaiton, iltaruoan ja keittiön siivoamisen parissa samalla, kun puoliso pyykkää. Lelujen siivous, lastenhoito ja nukuttaminen vievät sitten loppuajan. Kaiken tämän päälle tulee vielä kaikki epäsäännöllinen metatyö. Joissakin perheissä päälle tulee vielä lasten kuskaaminen harrastuksiin.

Ei siis ihme, että meillä odotetaan ruoan laittavaa ja keittiön siivoavaa robottikeittiötä kuin kuuta nousevaa. Tämä keittiö osaa kokata mitä tahansa mitä ihminenkin. Sille voi opettaa omat parhaat reseptinsä ja netistä voi hakea muiden tekemiä reseptejä. Vaikka pidän ruoanlaitosta, on viidelle ihmiselle kokkaaminen täyttä työtä. Paljon mukavampaa olisi itse laittaa ruokaa silloin, kun haluaa ja jättää arkinen ruoanlaitto koneen tehtäväksi.

Iso osa perheiden ajasta kuluu rutiinitöihin, jotka on vaan pakko tehdä.

Haluaisin myös robotin, joka kerää lattialle unohtuneet lelut ja vaatteet ja laittaa ne paikoilleen; robotin, joka lajittelee pyykit pesukoneeseen, taittelee kuivumaan ja viikkaa ne kaappiin. Ja sitä metatyötäkin varten voisi olla paljon nykyistä parempia välineitä. Mihin sinä käyttäisit kaiken kotitöistä vapautuvan ajan?

Screen Shot 2016-04-10 at 9.45.23 AM

Pienten lasten vanhemmat tekevät paljon pidempää päivää kuin muut.

 

Kotityön tuottavuuden kasvulla oli merkittävä rooli naisten työmarkkinoille siirtymisessä ja tasa-arvon kehitysaskeleissa. 70-luvun jälkeen alkoi kuitenkin stagnaatio. Kotityön määrä ei ole Suomessa viimeisen 30-vuoden aikana paljoa muuttunut. Ainoa muutos on se, että miehet viettävät enemmän aikaa lastenhoidon parissa. Liekö sattumaa, että työtasa-arvo on monessa suhteessa polkenut paikallaan viime vuosikymmenet?

Sata vuotta sitten kotityö oli murroksessa. Sähkön yleistymisen myötä markkinoille alkoi tulla uusia kodinkoneita, jotka helpottivat ihmisten – erityisesti perheiden arkea: jääkaappi ja pakastin, sähköuuni ja liesi, pölynimuri, pesukone ja astianpesukone, vesiputket ja sisävessat ja (rikkaammissa perheissä) hevoset korvannut auto.

home and paid work women 1900s

Tältä näyttää tuottavuusloikka kotona. Naisten tekemän kotityön määrä putosi radikaalisti 1900-luvun aikana. (Luvut Yhdysvalloista sillä suomalaisia vastaavia lukuja en onnistunut löytämään.)

Kotityöväheni aina 80-luvulle asti – ja samalla naisten osallistuminen työmarkkinoille kasvoi. Pohjoismaissa hyvinvointivaltion rakentaminen näytteli merkittävää roolia. Valtio panosti merkittävästi työllisyyttä nostaviin päivähoidon ja koulutuksen kaltaisiin toimintoihin.

Tekniset ja yhteiskunnalliset kotityötä vähentävät innovaatiot olivat merkittävä hyvinvoinnin ja talouskasvun lähde. Ensi vuonna julkaistava robottikeittiö on vasta alkua. Haasteita löytyy niin teknisen toimivuuden, turvallisuuden ja huoltotarpeen suhteen kuin myös oikean bisnesmallin ja käytettävyyden puolella. Mutta jos haasteet onnistutaan ratkaisemaan, tulee koti kokemaan isoimman muutoksen sitten jääkaapin ja sähköhellan.

Lisää umpikortteleita – miksi?

Monet helsinkiläiset rakastavat umpikortteleita, mutta silti niitä rakennetaan kovin vähän. Tässä koottuna syitä rakentaa lisää umpikortteleita.

umpikortteli-A-tasku-aerial1

Yleiskaavan bulevardien korttelivaihtoehto A-tasku

Tiivis maankäyttö

Umpikorttelit ovat tehokkain korttelimuoto. Silloin, kun halutaan rakentaa ympäristöä, jossa on runsaasti ihmisiä, umpikorttelit ovat ylivertainen ratkaisu. Verrattuna puoliavoimeen korttelimuotoon, umpikorttelissa on jopa 40% lisää rakennettua tilaa ja perinteiseen lähiökerrostaloon verrattuna jopa yli kymmenkertaisesti.

Tätä ei voi korostaa liikaa. Kantakaupunkiin ja sen reuna-alueille saadaan asuntoja kymmenille tuhansille lisää, jos suostutaan rakentamaan tiiviisti umpikortteleita. Korttelitehokkuuden nosto kahdesta kolmeen tuo jokaiselle rakennetulle hehtaarille 250 asukasta lisää.

12829069_10153247923811666_4762140126237394610_o

Kamppi ja Punavuori ovat moninkertaisesti tiiviimpiä kuin korkeasta rakentamisesta tunnettu Keilaniemi

Tiiviys auttaa ratkaisemaan asuntopulaa, kun samaan tilaan saadaan enemmän asuntoja. Meidän tärkein ongelmamme ei ole pula rakennuskapasiteetista vaan pula hyvästä rakennuskelpoisesta maasta kantakaupungissa ja sen liepeillä. Umpikorttelit ovat ratkaisu tähän pulmaan.

Tuo 40% lisäys tuo sen kriittisen lisän, jolla ihmistiheys saadaan lähipalveluiden vaatimalle tasolle. Mitä enemmän tiiviisti rakennettua pinta-alaa, sitä enemmän ihmisiä ja sitä helpompaa järjestää lähipalvelut.

umpikortteli-pinta-ala

300 asukasta on umpikorttelirakenteessa paljon lähempänä toisiaan kuin omakotitaloalueella. Kuvat ovat samassa mittakaavassa.

Helsingin erityisominaisuuksiin kuuluu se, että maata lähellä keskustaa on vähän, koska niemi on kolmelta puolelta meren ympäröimä. Tällöin tarve tiiviille rakentamiselle korostuu entisestään. Umpikorttelit tarjoavat erinomaisen ratkaisun paikkoihin, jossa maa on niukkaa ja siksi kallista.

Umpikorttelit tuovat palvelut

Urbaaneja mukavuuksia syntyy sinne, missä on runsaasti asiakkaita ja missä katuympäristö tarjoaa joustavat mahdollisuudet uusien palveluiden luomiselle. Umpikorttelit tarjoavat sekä paljon asiakkaita että runsaasti kivijalkatilaa monipuolisille palveluille. Nämä kaksi asiaa yhdistettynä turvaavat lähipalveluiden edellytykset.

Umpikortteleihin pohjaava kaupunkirakenne on myös erinomainen lähtökohta hyvälle käveltävälle ympäristölle. Keskeisillä paikoilla kannattaa tehdä vielä tavanomaista tiiviimpää rakentamalla pieniä supertiiviitä kortteleita. Näin voidaan parantaa sekä ihmis- että paikkatiheyttä ja vahvistaa alueen urbaania luonnetta.

Töölö_from_air

Töölön umpikortteleita ilmasta katsottuna. Upea paikka myös talvella.

Jos etäisyys lähipalveluihin kasvaa sellaiseksi, että kävely vaihtuu autoon, voi samantien mennä viiden kilometrin päässä olevaan kauppaan. Tästä syystä vauraassa kaupungissa lähipalvelut eivät kuihdu vähitellen, vaan romahtavat siinä pisteessä, missä kävelyetäisyydellä asuvien asukkaiden määrä ei riitä palveluita ylläpitämään.

Kauempaa tulevat voivat parantaa lähipalveluita, mutta aina jonkun toisen paikan kustannuksella. Munkkivuoressa kaupassa käyvät munkkiniemeläiset saavat hyvää palvelua, mutta samalla lähipalvelut heikkenevät.  Tiiviys sen sijaan tuo lähipalvelut useamman asukkaan ulottuville.

Umpikorttelit tuottavat käveltävää ympäristöä

Kävelyetäisyys on lähipalveluetäisyys. Umpikorttelirakenteessa matkat ovat lyhyitä. Kun tiiviissä ympäristössä kadut varataan monipuolisesti palveluille, löytyvät ihmisten tarvitsevat asiat läheltä.

umpikorttelit kavelyn turvallisuus

Kävelijöiden määrä ja kävelyn turvallisuus kytkeytyvät selvästi toisiinsa.

Kävely on sekä turvallisempaa että mukavampaa ympäristössä, jossa on runsaasti muita kävelijöitä. Kävelijän merkittävin turvallisuusriski löytyy ratin takaa ja mitä enemmän kävelijöitä on liikkeellä, sen paremmin autolla ajavat huomioivat kävelijät. Tiivis kaupunki on turvallinen kaupunki.

12322366_10153395582636871_4948794461911034421_o-3

HSL-alueella ihmisten tekemien kävelymatkojen pituudet. Tummalla kävelymatka pysäkille ja harmaalla puhtaat kävelymatkat

Kävely on lyhyen matkan kulkumuoto. Suurin osa ihmisten tekemistä kävelymatkoista on selvästi alle kilometrin mittaisia. Tiiviissä kaupunkirakenteessa tuolta etäisyydeltä löytyy jo iso osa päivittäisistä palveluista, joita ihminen kaipaa.

Screen Shot 2016-03-30 at 11.19.39 AM

Viihtyisästi rakennetussa ympäristössä ihmiset ovat myös valmiita kävelemään merkittävästi pidempiä matkoja. Ei siis ole mikään ihme, että tiiviissä kantakaupungissa kävelyn osuus kaikista matkoista on melkein kaksinkertainen verrattuna esikaupunkeihin.

Päivittäisen kävelyn lisääntyminen tuo myös merkittäviä kansanterveydellisiä hyötyjä.

Julkisen ja yksityisen tilan erottelu umpikortteleissa

Umpikorttelit antavat suunnittelijalle vaihtoehtoja. Sisäpihat voidaan suunnitella asukkaiden yksityiseksi tilaksi tai sitten koko aluetta palvelevaksi puistoksi. Molemmissa tapauksissa tila rajautuu neljään seinään, mikä tarjoaa intiimin ja yksityisen tunnelman. Talot suojaavat  melulta ja mahdollistavat hiljaisuuden kokemuksia kaupungissa.

Umpikortteli ei “ryöstä” julkista tilaa samalla tavalla kuin avorakenne, koska yksityisen ja julkisen raja on selkeä. Erityisen suositeltavaa on rakentaa katu tai jalkakäytävä kiinni taloon. Näin kulkuväylän sijoittuminen kertoo intuitiivisesti sen, missä menee talon asukkaiden tilan ja julkisen tilan raja.

Julkisen ja yksityinen tilan erottelu auttaa luomaan kortteliyhteisön, jossa asukkaat ja taloyhtiöt voivat yhdessä ottaa vastuun sisäpihan viihtyisyydestä ja asukkaiden hyvinvoinnista.

umpikorttelit sammatti

Vallilassa sijaitseva Sammatti on oikea vihreä keidas, jossa paikallisilla on vahva yhteisö. Umpikortteli suojaa ympäristön melulta ja häiriöiltä.

Perinteinen pistetaloihin nojaava sijoittelu sen sijaan herkästi johtaa siihen, että talon ympäristä muodostuu ei-kenenkään maa. Tila ei ole yksityistä, mutta ei julkistakaan mikä vaikeuttaa sen monipuolista käyttöä. Ongelma on erityisen suuri silloin, kun talot sijoittuvat puistomaiseen ympäristöön, jolloin julkinen puisto herkästi muuttuu asukkaiden reviiriksi.

Suljettuna tilana sisäpihat voivat olla upeita paikkoja viettää aikaa ja päästää pienetkin lapset turvallisesti leikkimään itsenäisesti. Yhdessä umpikorttelista asuu sen koosta riippuen sadoista tuhanteen asukasta ja tästä joukosta löytyy runsaasti kaikenikäisiä lapsia. 500 asukkaan korttelissa on keskimäärin noin 5 kunakin vuonna syntynyttä lasta. Kaveriseuraakin siis löytyy.

Sisäpiha on pieni puisto.

Umpikortteleista voidaan tehdä myös kaikille avointa puistotilaa. Näin on tehty esimerkiksi Kalasatamassa ja Barcelonan Eixamplessa. Kun korttelipuistojen läpi käveleminen mahdollistetaan, syntyy jalankulkijoille helppoja ja suoria kävelyreittejä vaihtelevassa ympäristössä. Sisäpihojen puistot ovat hiljaisia ja verheitä ja kaduilla runsaasti palveluita ja elämää. Kalasatamassa sisäpihojen julkisuus on toteutettu siten, että sisäpihat ovat omia tonttejaan, jotka omistaa alueellinen ympäristöä hoitava yhtiö.

Avoimessa käytössä olevat verheät sisäpihat toimivat korttelipuistoina ja näin alueesta voidaan tehdä vielä piirun verran urbaanimpi.

Umpikortteliympäristö tarjoaa lapselle luontevan ja turvallisen tavan harjoitella itsenäistä liikkumista. Ensin omassa asunnossa, sitten umpikorttelin sisäpihalla. Umpikortteli tarjoaa siis kaupunkilaisille perheille samoja hyötyjä kuin oma piha omakotitaloasujille. Tämän opittuaan lasten on helppoa siirtyä leikkimään naapurikortteliin ja sitten ratikalla naapurikaupunginosaan. Jo ala-asteikäinen oppii helposti ratikalla liikkumisen taidon.

Umpikorttelirakenteen kauneus

Seinät luovat kadusta kaupunkitilaa. Talot antavat kadulle raamit, jotka tekevät ympäristön hahmottamisesta helppoa ja selkeää. Risteykset ja muut aukot seinissä tarjoavat yllättäviä näkymiä toisenlaisiin todellisuuksiin. Kontrasti erilaisten tilojen välillä on vaikea ellei mahdoton saavuttaa elleivät tilat rajaudu selkeästi. Tällainen yllättävyys tuo kaupunkiin arvoituksellisuutta ja uusia paikkoja, jotka voi löytää.

Umpikorttelit tarjoavat mahdollisuuksia rakentaa vahvaa katutilaa. Jykevien seinien sijoittuminen, suoruus tai kaarevuus, kulmat; kadun kapeneminen tai leveneminen pieneksi puistoiksi, katupuiden ja pensaiden sijoittuminen ja risteykset tarjoavat mahdollisuuksia suunnitella hyvää esteettisesti miellyttävää ja monipuolista kaupunkiympäristöä. Tähän kaupunkiympäristön laatuun pitää panostaa ja se pitää oppia uudelleen.

Hyvää kaupunkia ei synny lähiörakentamisen opeilla.

12768131_10154014059637287_5651673233039531723_o

Kiva umpikortteleihin nojautuva katuympäristö ei tarvitse nättejä taloja. Hohe Strasse, Köln

Niin katu kuin sisäpihatkin ovat umpikortteliympäristössä rakennettua tilaa. Samalla tavalla kuin keittiön ja olohuoneen kohdalla, eivät samat ratkaisut toimi kaikille. Suunnittelijoille tarvitaankin näkemystä siitä minkälaista tilaa ollaan luomassa ja tehdä siitä parasta mahdollista.

Tämä siirtymä vaatii myös rakennusliikkeiltä uudenlaista osaamista. Meidän uudet sisäpihamme ovat usein melko ankeita ja kivisiä sen sijaan, että ne olisivat ihania talojen ympäröimiä puistoja. Tässäkin näkyy pitkä historiamme, jossa taloja rakennettiin lähinnä metsiin eikä rakennusliikkeen tarvinnut kiinnittää huomiota tontin viihtyisyyteen.

umpikorttel_junkin_korttelin_sisapiha

Tämä Kalasatamassa sijaitseva kortteli kaipaa lisää vihreää.

Suojatut sisäpihat voivat olla monenlaisia. Yllä oli jo kuva Sammatin suuresta puistokorttelista, joka tarjoaa mahtavat viihtymis- ja ulkoilumahdollisuudet asukkaille. Kokonaan toisenlaisen näkymän ihanaan ja intiimiin sisäpihaan tarjoaa Kruununhaassa sijaitseva korttelipiha, jonka koko on noin 16 metriä kertaa 24 metriä.

10357796_838538289608667_6385550962400878891_o

Intiimi ja kaunis sisäpiha Kruununhaassa

Näistä kahdesta esimerkistä voidaan jo huomata, ettei ole mitään yhtenäistä sisäpihastandardia, jolla saadaan hienoja sisäpihoja. Toinen on kuin yksi lisähuone korttelin asukkaille ja toinen oma puisto. Kummallekin löytyy varmasti ne asukkaat, jotka tätä rakastavat ja kumpaakin kannattaa rakentaa lisää.

Tiiviissä katurakenteessa tarvitaan ratkaisuja, jotka tuovat lisää yksityiskohtia rakennettuun ympäristöön. Siksi kannattaa suosia sisäänvetoja, erkkereitä ja muita ulokkeita ja julkisivupinnan rikkautta. Yksi tapa lisätä tällaista on se, että erkkereiden tuomaa lisätilaa ei laskettaisi osaksi kaavassa määrättyä kerrosalaa. Monipuolisten ja yksityiskohtaisten julkisivujen rakentamista pitää myös edistää määräyksin tai kannustein. Julkisivu jos mikä on julkishyödyke.

Rakennetaan lisää umpikortteleita ja lisää kaupunkia Helsinkiin. Siihen on monta hyvää syytä. Tärkein kuitenkin se, että monet rakastavat asua umpikorttelien muodostamassa ympäristössä.

Kiitokset Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän jäsenille, jotka osallistuivat keskusteluun umpikorttelien vahvuuksista. Tämä teksti on kirjoitettu ryhmässä käydyn keskustelun pohjalta.