Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.10.2014

Olen menossa tiistaina kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Lautakunnan lista löytyy täältä.

Koivusaaren osayleiskaava oli kaksi vuotta sitten lautakunnassa käsiteltävänä. Silloin kaavan ongelmana oli liian suuret kustannukset. Tämän jälkeen kaupunginhallitus totesi, että Koivusaaren osayleiskaava on liian kallis ja palautti kaavan valmisteluun. Muutettu kaava oli lautakunnassa keväällä ja lähetettiin vuorovaikutettavaksi.

Koivusaareen tulee 5000 asukasta ja 4000 työpaikkaa

Kahden vuoden takaiseen verrattuna osayleiskaavaa on nyt tiivistetty ja kustannuksia samalla karsittu. Asukkaita Koivusaareen tulee noin 5000 ja työpaikkoja arviolta 4000 (mitoituksena on käytetty 25-30m2 per työntekijä eli työpaikkoja voi lopulta tulla enemmänkin kuin 4000. Nykyaikaisissa konttoreissa työpaikkaväljyys on selvästi alempi.)

Muutokset tekevät esitetystä kaavasta taloudellisesti toteuttamiskelpoisen. Isoimmat muutokset ovat Länsiväylän ylittävän kannen pieneneminen ja rakentamismäärän kasvattaminen. Koivusaaresta on tulossa varsin tiivis – aluetehokkuus kaava-alueella on 0,94, mikä on varsin korkea huomioiden sen että alueen läpi kulkee moottoritie. Kahden vuoden takaiseen verrattuna taloudellinen puoli näyttää siltä että Koivusaaren infrastruktuurikustannusten jälkeen rahaa jää vielä joko metroaseman tai Katajaharjulla pienen kannenpalasen rakentamiseen.

Alue on tarkoitus rakentaa vaiheittain ja asemakaavavaiheessa tutkitaan mahdollisuuksia pienentää Koivusaaren moottoritieliittymän kustannuksia joko muuttamalla Länsiväylä kaduksi tai maantieksi.

Jätkäsaareen tulee lisää tiivistä kaupunkia. Kortteliin tulee noin 35000 neliömetriä uutta rakentamista. Runsaat 400 asukasta ja 800 työpaikkaa vajaan kahden hehtaarin alueelle. Naapuritalon asukkaita harmittaa se, että aiemmin matalaksi suunnitellulle tontille kaavaillaan selvästi aiemmin suunniteltua korkeampaa rakentamista.

Tontti on juuri Crusellin sillan vieressä ja erinomaisella paikalla ja tiivis rakentaminen sopii tähän kohtaan Jätkäsaaressa hyvin. Screen Shot 2014-10-27 at 8.52.57

 

Jätkäsaaressa autopaikkojen määrävaatimukset ovat paljon suuremmat kuin autonomistus (keskimäärin paikkoja vaaditaan noin 0,6-0,7 autopaikkaa per asunto, mikä on noin kaksinkertainen verrattuna ympäröivän kaupunkiympäristön autonomistusmääriin.

Siksi Helsingin kaupungin pysäköintipolitiikassa on mahdollisuus toteuttaa alkuvaiheessa vain osa paikoista ja toteuttaa loput sitten, kun niille löytyy kustannuksia vastaavaa kysyntää. Tämän toteuttaminen olisi erityisen helppoa tontilla olevan pysäköintitalon kohdalla. Korotetaan sitä vasta sitten, kun autopaikkojen kysyntä kasvaa niin paljon että paikkoja tarvitaan enemmän.

Lauttasaaressa Myllykallion kupeessa puretaan toimistotalo ja tilalle rakennetaan asuntoja noin sadalle asukkaalle. Talot on sijoitettu kulmittain Lauttasaaren katulinjaukseen nähden. Syynä on käsittääkseni Länsiväylän melun torjunta. Toivottavasti noille kulmauksille keksitään jotain mikä tekee kävely-ympäristöstä miellyttävämpää eikä ankeampaa.

Screen Shot 2014-10-27 at 9.06.44

Hakaniemenrannan suunnitteluperiaatteet. Hakaniemen silta puretaan sen käyttöiän loppuessa ja tilalle rakennetaan uusi, joka vie vähemmän tilaa. Samalla aluetta ryhdytään kehittämään. Tämän ajatuksen taustalla on runsaan vuoden takainen Kallio-liikkeen järjestämä Sykkivä Hakaniemi -kilpailu, jonka toinen voittajista ehdotti alueelle merkittävää täydennysrakentamista.

Screen Shot 2014-10-27 at 9.10.38

Hakaniemenrantaan on alustavissa suunnitelmissa hahmoteltu rakentamista noin 2500 asukkaan verran. Ylläolevassa havainnekuvassa oranssit laatikot kertovat sen, mihin rakentamista on ajateltu. Muutamia huomioita

  • Kaavassa kannattaa tutkia mahdollisuudet tehdä selvästi tiiviimpää kuin suunniteltu.
  • Rantatien ja Hämeentien poikkikatujen mm. Lintulahdenkatu, Kaikukatu linjojen tulisi jatkua alueen läpi rantaan asti, jotta olemassaolevat näkymäakselit säilyvät.
  • Sörnäisten rantatien kohdalla olevan keinotekoisen merialtaan osittaista täyttämistä ja sen tuomia lisärakennusmahdollisuuksia kannattaisi tutkia.
  • Hanasaaren voimalan kohtalo on vielä auki ja päätetään ensi vuonna. Siksi olisi hyvä, että virastossa tehtäisiin Sörnäisten rantatien rannan osalta vaihtoehdot sekä Hanasaaren säilymisen tai lähtemisen osalta. Jälkimmäinen voisi sisältää esim. tuon välissä olevan altaan täyttöjä, enemmän rakentamista ja kävelyn ja pyöräilyn siltayhteyden Hanasaareen.

Liikenneturvallisuusohjelman kehittäminen. Tavoitteena on puolittaa liikennekuolemat Helsingissä vuoteen 2020 mennessä (nyt 8). Liikennekuolemien määrä on sen verran pieni että yksittäiset onnettomuudet vaikuttavat vuositilastoihin merkittävästi. Tästä syystä onnettomuuksien vähentämisessä seurannan painopiste tulisi siirtää loukkaantumisiin – niitä on yhä vuosittain satoja.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.10.2014

Itäisen saariston asemakaava meni läpi yksimielisesti. Lisäsimme kaavaan Elina Moision esittämän ponnen:

Itäistä saaristoa koskevien luonnon- ja metsänhoidollisten toimenpiteiden tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen. Toimenpiteet eivät saa vaarantaa saarten luonto- ja virkistysarvoja.

Kruununhaan historiallisesti arvokkaiden rakennusten porraskäytävistä ja hisseistä päätettiin taas. Edellinen päätös sallia hissien rakentaminen tuli takaisin hallinto-oikeudesta, joten nyt päätös oli sorvattu uuteen muotoon, joka jättää neuvottelut museon kanssa rakennuslupavaiheeseen. Tässä on se hyvä puoli, että kun talot ovat uniikkeja, pystytään myös etsimään yksilöllisiä ratkaisuja sovittaa arvokas kulttuurihistoria ja esteettömyys yhteen.

Rastilan aseman viereen tuleva asemakaava meni läpi sellaisenaan. Kyselin kortteliin pihakannen alle rakennettavien pysäköintipaikkojen kustannuksista ja selvisi, että tässä tapauksessa ne ovat poikkeuksellisen halpoja. Kortteli on rinteessä, joten halliin ei tarvita erillistä ajoramppia. Näin paikkojen hinta jää noin 25000€ per autopaikka, joka on pihakannen alle rakennettaviksi paikoiksi poikkeuksellisen edullinen. Kaava on kumppanuushanke, joten luultavasti rakentaminen lähtee liikkeelle varsin pian sen jälkeen, kun asemakaava saa lainvoiman ja tarvittavat luvat on hoidossa.

Käpylässä Pohjolanaukiolla hyväksyimme asuintalon kaavan esityksen mukaan. Lisää käyttäjiä ykkösen ratikalle (joka muuten alkanee raitiolinjastouudistuksen myötä liikennöimään aiempaa tiheämmin ja myöhempään).

Suutarilan asemakaava päätettiin viraston ehdotuksen mukaisesti.

Stansvikin asemakaava jäi pöydälle Eija Loukoilan (Vas.) pyynnöstä.

Lönnrotinkatu 28 asemakaava hyväksyttiin ehdotuksen mukaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.10.2014

Olen menossa lautakuntaan, kun Ode on estynyt. Lautakunnan lista löytyy täältä.

Itäisen saariston asemakaavoitus. Aika iso paketti, mutta harmillisesti keskustelu aloitetaan asemakaavoituksella eikä sillä mitä käyttöä itäiselle saaristolle oikeastaan haluttaisiin. Kaavaa on kuitenkin odotettu saaristossa jo vuosia (saaristolaiset kertovat että kaupunki ei ole myöntänyt poikkeuslupia) joten viivyttely ei ole vaihtoehto. Kaava on nyt ollut kuukauden päivät pöydällä Kokoomuksen pyynnöstä.

Saaristo pitäisi saada nykyistä paremmin yleiseen käyttöön. Virkistykseen kaupunkilaisille ja turistivaltiksi. Helsinki on saaristokaupunki ja sen kannattaisi näkyä kaupunkilaisten elämässä.

Rastilaan kaavoitetaan uusia asuntoja noin 500 asukkaalle karavaanarialueen ja metroaseman väliin. Joukossa yksi kortteli ja 11-kerroksinen tornitalo.

Screen Shot 2014-10-06 at 10.35.06

Rastilan asemakaavaehdotus. Alimpana 11-kerroksinen torni (54003), vasemmalla asuinkortteli (54001) ja oikealla vaaleanpunaisella pysäköintitalo (54002). Rastilan metroasema on heti tornitalon vieressä – kuvassa alapuolella.

Kaava osoittaa myös erinomaisesti sen, minkälaisia ongelmia autopaikkavaatimukset (metroaseman vieressä!) tuottavat. Ylläolevan kuvan vaaleanpunainen alue on 4-kerroksinen pysäköintilaitos sen alla olevaa 11-kerroksista tornitaloa varten. Pysäköintilaitos vaatii moninkertaisen määrän tilaa asuntoihin verrattuna. Täysin järjetöntä.

Kun pysäköintilaitos joka tapauksessa on, kannattaisi miettiä voidaanko myös tuon korttelin autopaikat sijoittaa samaan laitokseen eikä korttelin alle rakennettavan kannen alle. Hintaero voi olla kymmeniätuhansia per autopaikka.

Käpylää tiivistetään yhden talon verran ykkösen päättärisilmukan kohdalla. Uuden talon tonttitehokkuus on 2,2 eli varsin hyvä. Talo tulee kiinni kadunvarteen ja pohjakerrokseen varataan liiketilaa.

Screen Shot 2014-10-02 at 10.12.06

Havainnekuva Käpylänaukiolle tulevasta uudesta asuintalosta

Suutarilaan suunnitellaan täydennysrakentamista Tapaninkyläntien ja Suutarilantien risteyksen ympäristöön noin 900 asukkaalle. Paikka on vuonna 2015 aloittavan jokeri 2 reitin varrella. Näin liikenneinfrastruktuuri vaikuttaa kaupunkirakenteeseen. Laadukkaiden yhteyksien varrelle kannattaa kaavoittaa lisää – ja vastaavasti lisärakentaminen tekee laadukkaiden yhteyksien rakentamisesta kannattavampaa.

Täydennysrakentamista Suutarilantien ja Tapaninkyläntien risteyksen ympäristöön jokeri 2 reitin varrelle

Täydennysrakentamista Suutarilantien ja Tapaninkyläntien risteyksen ympäristöön

Stansvikin kartanoaluetta Laajasalossa. Viereen tulee Kruunuvuorenrantaan 10000 asukasta, joten tarve yleiselle virkistysalueelle kasvaa. Alueelle suunnitellut viljelypalstat ja mökkikylät ovat parhaimmillaan yleistä virkistystoimintaa parantavia, mutta pahimmillaan käytännössä yksityistävät merkittävän osan kartanon maista pienen joukon omaksi reviiriksi. Vaikea yhtälö.

Lönnrotinkatu 28 muutetaan asuintaloksi. Yli 5000m2 asuinpinta-alaa, eli asuntoja runsaalle 100 asukkaalle. Tämän talon runkosyvyys on 22 metriä, joten tulee ainakin normaalista (12m) poikkeavia asuntoratkaisuja. Eiköhän näillekin löydy onnelliset ottajat. Nämä asunnot haluaisin nähdä, kun ne valmistuvat.

Screen Shot 2014-10-06 at 11.21.15

Yleiskaava ja Herttoniemen teollisuusalueen kehittäminen

Yleiskaavavisiossa Herttoniemen teollisuusalue kaavailtiin nykyisenlaisena puhtaana työpaikka-alueena. Tavoitteena se, että itä-Helsingistä ei tulisi puhdas nukkumalähiö vaan että alueella olisi myös sekoittunutta kaupunkirakennetta: asumista, työpaikkoja ja palveluita.

Sekoittunut kaupunkirakenne tuo merkittäviä hyötyjä mm. siksi että ympäristön palvelutsaavat asiakkaita työntekijöistä päiväsaikaan ja asukkaista iltaisin ja viikonloppuisin. Tämä tekee erilaisten palveluiden tuottamisesta paljon kannattavampaa ja parantaa sekä alueella työssäkäyvien että asuvien elämänlaatua.

Tavoite on hyvä ja tärkeä, mutta toteutustapaa pitäisi kehittää. Nyt on valittu idea, jossa työpaikka-alueet ovat erikseen Herttoniemessä ja Roihupellossa – ja vastaavasti asuinalueet näiden ympärillä. Merkittävä osa sekoittuneen kaupunkirakenteen tuomista hyödyistä katoaa.

Screen Shot 2014-10-05 at 10.48.52

Herttoniemi

Helpointa olisi todeta, että aluetta kehitetään sekoittuneiden toimintojen alueena – siis samanlaisena kuin nykyistä kantakaupunkia. Tämän luultavasti kuitenkin estää pelko siitä, että vapaa alueen kehittäminen johtaa koko alueen muuttumiseen asuinkäyttöön. Pula asunnoista on tällä hetkellä valtava – toisin kuin pula työpaikka-alueista.

Edellisessä blogitekstissäni ehdotin että alueen liikenneyhteyksiä kannattaa kehittää rakentamalla pohjois-etelä-suuntainen runkoyhteys Laajasalosta Malmille (ja esim. Helsinki-Vantaan Lentokentälle). Seuraava ongelma on se, miten yhdistää sekoittuneen kaupunkirakenteen hyödyt ja silti varmistaa että alueella on täydet mahdollisuudet kehittyä merkittävänä työpaikka-alueena – ja alueen työpaikkamäärän moninkertaistua seuraavien vuosikymmenten aikana.

Tässä vaiheessa katse kääntyy Laivalahdenkadulle ja Mekaanikonkadulle – Herttoniemen teollisuusalueen luonnolliselle pääkadulle.

Screen Shot 2014-10-05 at 10.57.33

Laivalahdenkatu ja Mekaanikonkatu kulkevat Herttoniemen teollisuusalueen keskellä

Mitä jos kehittäisimme Laivalahdenkadun ja Mekaanikonkadun varsia Herttoniemen keskustana ja kauppakatuna? Tavoitteena olisi siis se, että näiden katujen varsille rakennetaan tiiviisti niin asuntoja, työpaikkoja kuin kaupallisiakin palveluita. Ympäröivän teollisuusalueen työpaikat voisivat sitten tukeutua pääkadun palveluihin – joiden elinkelpoisuutta parantaisi pääkadun tiiviys ja asukkaiden ja työntekijöiden tuoma kysynnän laajuus ja tasaisuus.

Screen Shot 2014-10-05 at 11.06.37

Katunäkymiä nykyisellä Laivalahdenkadulla. Voisiko tässä olla tiivistä kaupunkia?

Kun tiivis ja sekoittunut ympäristö kohdistetaan pääkadun varteen, parannetaan mahdollisuuksia kehittää työpaikka-aluetta niin että se menestyy tulevaisuudessakin samalla varmistaen että teollisuusalue ei muutu tontti kerrallaan asuintonteiksi kuten Vattuniemi.

 

Yleiskaavavisio ja työpaikka-alueet

Vuoden takaisessa yleiskaavavisiossa esitetään merkittäviksi työpaikka-alueiksi kantakaupungin lisäksi erityisesti Herttoniemen seutua ja Pitäjänmäkeä. Molemmissa on ollut ongelmina saada olemassaolevia toimitiloja täyteen käyttöön, joten niiden roolia on syytä pohtia tarkemmin nyt kun yleiskaavaa tehdään.

Toimitilan kysyntä laskee mm. siksi että nykyaikaisissa toimistoratkaisuissa tilankulutus per työntekijä on laskenut jopa alle 10 neliömetriin per työntekijä. Kaupunkisuunnitteluvirasto arvioikin, että Helsingissä toimitilojen kysyntä on vuonna 2055 4,8-6,8 miljoona neliömetriä ja nykyinen toimitilojen määrä taas on noin 6 miljoonaa kerrosneliömetriä. Eli vaikka kaupunki kasvaa ja työpaikkojen määrä samoin, toimitilojen kysyntä pysyy suurin piirtein samana tai jopa laskee.

Toinen merkittävä tekijä työpaikka-alueiden sijoittumisessa on kansainvälisesti nouseva trendi, jossa työntekijät haluavat työpaikan sijaitsevan alueella, jossa on monipuoliset palvelut. Tämä nostaa sekoittuneiden alueiden arvoa työpaikkoina, sillä kaupunkielämä kukoistaa parhaiten alueilla, joissa päivisin löytyy työntekijöitä ja iltaisin asukkaita käyttämään samoja ravintola- ja kahvilapalveluita.

Kolmas merkittävä tekijä työpaikka-alueille on saavutettavuus. Kuinka monesta asuinpaikasta työpaikalle pääsee kohtuullisessa ajassa? Nyky-yhteiskunnassa työpaikat vaihtuvat ja perheissä on kaksi työssäkäyvää aikuista. Tästä syystä yrityksen kyky houkutella työvoimaa riippuu siitä, asuvatko potentiaaliset työntekijät sellaisella etäisyydellä, että ovat valmiit tulemaan töihin. Hyvä saavutettavuus on asia, josta yritykset ovat valmiita maksamaan.

Vertailin Herttoniemen, Pitäjänmäen ja Kampin saavutettavuutta joukkoliikenteellä hyödyntäen HSL:n matka-aikakarttaa. Tulokset alla kuvassa.

Screen Shot 2014-09-22 at 10.57.57

Yksikään kohteista ei ollut suoraan aseman vieressä. Pitäjänmäellä aseman ympäristö on lähes yhtä saavutettava kuin Kampin seutu. Sen sijaan Herttoniemen ja Roihupellon teollisuusalueet jäävät selvästi jälkeen myös metroaseman välittömässä ympäristössä. Tilanne paranee hieman, kun länsimetro valmistuu.

Alla vastaavasti kuva eri alueiden saavutettavuudesta henkilöautolla. Valitettavasti väritys tässä kartassa kertoo maantieteellisesti saavutettavan alueen suuruudesta eikä väestömäärästä, mutta tämäkin kartta kertoo karua kieltä Herttoniemen ongelmallisuudesta työpaikka-alueena.

Screen Shot 2014-09-22 at 11.08.02

 

Jos Herttoniemen (+Roihupellon) ja Pitäjänmäen teollisuusalueita halutaan vahvistaa omassa roolissaan työpaikka-alueina, pitää tehdä jotain. Ylläolevan analyysin perusteella Herttoniemen teollisuusalue on erityisen haastava johtuen sen asemasta kaupunkirakenteessa. Analyysistä voidaan tunnistaa ainakin kolme tarpeellista muutosta.

  • Herttoniemen saavutettavuutta tulee parantaa nykyisestä.
  • Alueita tulee kehittää nykyistä tiiviimpään ja sekoittuneempaan suuntaan. Toimistojen ja teollisuuden sekaan pitää mahtua myös asuntoja ja kivijalkakauppoja.
  • Toimisto- ja teollisuustilojen valtavasta ylitarjonnasta pitää päästä eroon. Toimituksen huomautus, ylitarjonta työpaikkatiloista tarkoittaa sitä että rakennuskelpoista maata on vähemmän käytössä asuntotuotantoon, mikä taas lisää asuntopulaa. Ei ole yritysten etu, että seudun työmarkkinat pirstoutuvat, osaavien työntekijöiden hankinta vaikeutuu ja asuinkustannusten vuoksi työvoimakustannukset kohoavat ylimäärin.
Screen Shot 2014-09-22 at 15.02.30

Nykyinen linja 79 voisi toimia pohjana Laajasalo – Herttoniemi – Malmi -suuntaiselle pikaraitiotielle.

Saavutettavuutta voidaan parantaa merkittävästi panostamalla uuteen joukkoliikenteen infrastruktuuriin. Herttoniemen houkuttelevuutta voidaan parantaa metrolaajennoksen lisäksi muuntamalla nykyinen bussilinja 79 Laajasalosta Malmille (tai jopa lentokentälle) liikennöiväksi pikaraitiotieksi. Kun samalla itäinen ja koillinen Helsinki tiivistyvät, nousee myös Herttoniemen työpaikka-alueen arvo.

Vaihtoehtoina on teollisuusalueen jääminen vajaakäytölle, alueen muuttaminen asuinkäyttöön kortteli korttelilta tai sitten alueen suunnitteleminen puhtaalta pöydältä asuntovaltaisena alueena Arabianrannan tapaan.