Digi- ja paperivaalien turvallisuuden eroja

Aalto Yliopisto järjesti tänään seminaarin digitaalisten vaalien turvallisuudesta, jossa minäkin olin puhujana. Tässä pitämäni puhe digi- ja paperivaalien eroista.

Demokratialla ja kansakunnalla on pitkä aikajänne. Suomi on itsenäisenä kansakuntana 99-vuotias. Eduskunta ja yleiset ja yhtäläiset vaalit runsaat sata vuotta. Meidän isoisovanhempamme ovat olleet mukana rakentamassa Suomea, joka on selvinnyt monista maailman myrskyistä. Hyvinkin menestyvä demokratia kokee merkittävän haasteen ehkä kerran tai pari vuosisadassa.

Vaalit tai vallankumous

Vaalit ovat tapa valita ja vaihtaa hallitsijoita ilman vallankumousta. Tämän takia vaalien tulos pitää laskea oikein ja kansalaisten pitää voida luottaa siihen, että tulos laskettiin oikein. Vallanpitäjien vaihtaminen on myös yksi tärkeä syy vaalisalaisuuden olemassaoloon. Ilman sitä hallitsija voisi kohdistaa vainoa väärin äänestäneihin. (Muita syitä on mm. se, ettei perhepiirissä, organisaatioissa tai yrityksissä voida painostaa ihmisiä äänestämään joukon tahdon mukaisesti.)

Perinteinen vaalitapa on mahdollista selittää kaikille kansalaisille. Vaalipäivänä jokaisella alueella on äänestyspaikka, jossa eri poliittiisista ryhmistä valitut vaalivirkailijat valvovat vaalin toimitusta ja toisiaan. Äänestyksen sulkeuduttua nämä virkailijat laskevat äänet ja toimittavat sekä laskun tuloksen, että sinetöidyn äänet sisältävän kuoren keskusvaalilautakuntaan. Tulokset julkistetaan ja äänet tarkastuslasketaan. Jos joku valittaa vaalivilpistä, on helppo selvittää ketkä olivat laskemassa ääniä ja hankkia näiltä lausunnot siitä, mitä ääntenlaskennassa tapahtui.

Digitaalisissa vaaleissa äänestys ja laskenta pohjautuu monimutkaisiin ohjelmistoihin ja tiedon salausta hyödyntäviin algoritmeihin, joita ymmärtää vain pieni eliitti alalla työskenteleviä. Jos joku valittaa vaalivilpistä, epäilyksiä ei ole mahdollista selvittää ja epäillys jää kytemään ihmisten mieliin.

Vaihtoehtoisesti digivaaleissa luovutaan vaalisalaisuudesta. Näin toimittiin esimerkiksi vuoden 2008 kuntavaaleissa tehdyssä vaalikokeilussa. Vaalijärjestelmä tallensi jokaisen äänestäjän henkilötiedot ja tämän antaman äänen tiedostoon, joka salattiin ja arkistoitiin. Näin vaalien tulos voitiin jälkikäteen osoittaa vääräksi. Samalla luovuttiin vaalisalaisuudesta. Hallitus pystyi halutessaan selvittämään jokaisen äänestäjän antaman äänen.

Vaalien pitää toimia myös poikkeusolosuhteissa, joissa vallassa on hallitus, joka haluaa aktiivisesti haitata itselleen epämieluisan kansanosan elämää.

Vaalit kansallisen turvallisuuden etuvartiona

Suomalaisten vaalien turvallisuus perustuu ihmisiin. Jokaisessa vaalipaikassa on virkailijoita useista puolueista. Nämä valvovat sekä äänestämään tulevia että toisiaan. He valvovat, että jokainen ääni annetaan sääntöjen mukaisesti. Vaalipaikan sulkeuduttua he laskevat annetut äänet ja valvovat toisiaan, ettei kukaan vilpillisesti muuta annettuja ääniä.

Turvallisuus perustuu siihen, että virkailijat eivät voi yhdessä sopia vaalivilpistä. He edustavat kilpailevia puolueita ja heillä on näin keskenään ristiriitaiset tavoitteet, jotka valjastetaan valvomaan vapaita vaaleja. Lisäksi kansallisen vaalin tuloksia heiluttava vaalivilppi vaatisi sitä, että vilppiä tehdään onnistuneesti sadoilla tai tuhansilla äänestyspaikoilla. Tämä vaatisi tuhansien ihmisten salaliiton – kaikista Suomen eri puolueista.

Digivaaleissa turvallisuus perustuu siihen olettamukseen, että vaalivilppiä tekevä ei pääse käsiksi järjestelmiin, joissa äänestys toteutetaan. Hyökkääjä, joka saa vaalijärjestelmät haltuunsa, voi tehdä käytännössä mitä tahansa. Nettivaaleissa tehtävät hyökkäykset ovat vielä helpompia sillä hyökkääjälle riittää, että murtautuu onnistuneesti käyttäjien huonosti suojattuihin tietokoneisiin ja kännyköihin.

Perinteisen vaalin turvallisuus on kuin puolustusta syvyydessä. Pieni haavoittuvuus tai murtuma ei johda katastrofaaliseen puolustuksen kaatumiseen. Digivaalien turvallisuus on taas luonteeltaan kuin Maginot-linja. Jos hyökkääjä löytää tiensä sen ohi, myös sota on ohi.

Lopuksi

Digivaalit tarjoavat harvinaisen vähän hyötyjä ja niillä on merkittäviä turvallisuushaittoja, jotka toteutuvat juuri silloin, kun turvallisuutta kaivataan eniten. Vaalit pitää voida käydä luotettavasti myös silloin, kun koko demokratian kohtalo on vaakalaudalla – tapahtui tämä sitten ensi vuonna, viidenkymmenen tai sadan vuoden päästä. Siksi vaalien pitää toimia myös poikkeusolosuhteissa.

 

Suomen nykyinen vaalijärjestelmä on rakennettu toimimaan sisällissodan jälkeisessä epäluottamuksen ilmapiirissä. Siksi suomalaiset äänestävät tanskalaisten ohella maailman vapaimmissa ja luotettavimmissa vaaleissa. Ei heitetä sadan vuoden kansallista työtä hukkaan.

Muita kirjoituksia digitaalisista vaaleista:
Digivaalit vaarantavat kansallisen turvallisuuden
Mitä edustuksellisen demokratian digitalisaatio tarkoittaa? 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.11.2016

Kuten uumoilin, kokouksesta tuli pitkä. Nämä lautakunnan kokouslistat pitenevät aina joulua kohden.

Alussa keskustelimme Bauhausista. Poikkeuslupahakemus on tosiaan nyt vuorovaikutettavana ja kaupunkisuunnitteluvirasto tehnee siitä esityksen lautakunnalle vuoden viimeiseen kokoukseen 20.12. Se hetki, jolloin ehtii vaikuttaa, on nyt. Tausta-aineistot löytyvät täältä ja palautetta kaupungille voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen: helsinki.kirjaamo(a)hel.fi.

Jalankulkijoiden kantakaupunki hyväksyttiin. Liitteenä olevan ”Kantakaupungin jalankulkupainotteisten katujen verkko” teemakartan nimi muutettiin muotoon ”Kantakaupungin katujen verkko, jossa jalankulkijoiden olosuhteita parannetaan pitkäjänteisesti.” Syynä tähän muutokseen oli se, että alkuperäisen nimen pelättiin aiheuttavan iltapäivälehtiin otsikoita, jossa kerrotaan että Helsinki meinaa häätää autot ja joukkoliikenteen kantakaupungin katuverkosta. (Ei meinaa.)

Toteuttamisohjelman luonnos jäi pöydälle.

Pirjontien ja Pirkkolantien asemakaavaehdotus hyväksyttiin ehdotetussa muodossa.

Laajasalon kauppakeskuksen suunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan. Ensimmäinen bulevardikohde etenee nopeasti. Erityiskiitos kuuluu Jarmo Niemiselle, joka aikoinaan keräsi valtuustosta 83 allekirjoittajaa ponnelle alueen kehittämiseksi.

Raidejokerin liikennesuunnitelmat ja tekniset asemakaavat hyväksyttiin ehdotetussa muodossaan.

Meri-Rastilan Lohiniemenrannan asemakaavaehdotus palautettiin valmisteltavaksi siten, että koulutustilat sijoitettaisiin irti rannasta.

Periaatteet kantakaupungin käyttötarkoitusmuutoksista jäivät pöydälle Risto Rautavan pyynnöstä.

Malmin tarkistettu kaavarunko jäi pöydälle Elina Moision pyynnöstä.

Tapanilan koulun poikkeushakemus hylättiin. Asemakaavaehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016

Kutsu lautakuntaan kävi. Huomisen kokouksen lista löytyy täältä. On aineksia maratonkokoukseen. Osmo Soininvaaran kommentit löytyvät täältä.

Ennen kokouksen alkua ajattelin ottaa esille Konepajan Bauhaus -hankkeen, jossa haetaan poikkeuslupaa. Bauhausin tulo Kallion seudulle olisi erittäin tervetullutta, mutta hankeessa on pari muttaa. Ongelmana hankkeessa on mm. se, että Teollisuuskadulle olisi jäämässä pari sataa metriä pitkä tylsä seinä paikassa, johon kaava vaatii 4500m2 liiketiloja ja joka on merkitty uudessa yleiskaavassa Kalasatamasta Pasilaan kulkevana Kallion seudun keskustana. Lisäksi esitys toteutuessaan häiritsisi ysin ratikan kulkua ja tekisi ysistä hitaamman ja epäluotettavamman. Bauhausin poikkeuslupa on nyt vuorovaikutettavana ja suunnitelmiin voi tutustua täällä.

Jalankulkijan kantakaupunki esittää periaatteet kantakaupungin kävelyn kehittämiselle. Esitys on mielestäni erinomainen ja myös jalankulkijaryhmässä sitä pidettiin hyvänä ja kyseltiin vain sitä, kuinka nopeasti sitä päästään toteuttamaan. Tämä esitys tulee ohjaamaan kantakaupungin ympäristön kehittämistä niin, että kävellen on tulevaisuudessa helpompaa kulkea.

Yleiskaavan toteuttamisohjelman luonnos sisältää muun muassa periaatteet. 40% rakentamisesta on tarkoitus tulla täydennysrakentamisesta ja loput uusilta alueilta. Ensimmäiseksi käynnistyisivät luonnoksen mukaan Vihdintie, Huopalahdentie, raidejokerin varsi, Laajasalontie, Vartiosaari ja Malmin lentokenttäalue. Toteuttamisohjelma jää pöydälle ja on sen verran iso kokonaisuus, että kaipaa ihan oman blogitekstinsä.

screen-shot-2016-11-28-at-7-36-25-pm

Yleiskaavan toteuttamisohjelman alustava aikataulutus

Nyt lyhyesti muutama asia, josta ajattelin kysellä kokouksessa:

  • Lähiöiden täydennysrakentaminen; 70-luvun alueiden tiivistämisellä alkaa olemaan kiire, jos halutaan tarjota taloyhtiöille mahdollisuus tiivistää tonttia putkiremontin yhteydessä. Tiivistäminen vaatii myös kaupungin panoksia ja sitä, että opitaan vielä nykyistäkin paremmin tekemään yhteissuunnittelua asukkaiden, taloyhtiöiden ja rakennusyhtiöiden kanssa. Paljon on jo lähiöprojektissa opittu, mutta lisää on tehtävä.
  • Kantakaupungissa on monta hyvää tiivistämispaikkaa ja asumisesta kantakaupungissa on kaikista kovin pula. Tämä ei kovin hyvin näy nykyisestä luonnoksesta.
  • Erityisesti kauempana keskustasta ja mereltä olevilla alueilla olisi hyvä selvittää paremmin rakentamisen taloudellisia reunaehtoja. Emme halua rakentaa alueita, joihin joudutaan asumaan. Kaikilla uusilla alueilla pitää olla vetovoimatekijöitä.
  • Bulevardialueiden kytkeytyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen on kriittistä niiden onnistumisen kannalta. Siksi bulevardin suunnittelun yhteydessä pitäisi aina suunnitella laajempi naapurikaupunginosat sisältävä aluekokonaisuus. Näin saadaan kaupunkirakennetta, joka aidosti on kaupunkia eikä vain uusi lähiö.
  • Tiiviin urbaanin ympäristön vehreys pitää varmistaa sillä, että viherkerroin, pikku puistikot, katupuut ja muut menetelmät luonnon ja tiiviin kaupungin yhteensovittamiseksi pitää ottaa mukaan heti alusta alkaen. Näin saadaan parhaat lopputulokset asukkaille niin kaupunkirakenteen kuin luontopalveluidenkin kannalta. Ja paljon houkuttelevampaa tiivistä asuinympäristöä. Ihmiset rakastavat luonnon antimia.

Raidejokerin varteen kaavoitetaan asuntoja. Näin lupasimme valtiolle, kun valtio päätti raidejokerin tukemisesta. Nyt vuorossa on Pirkkolantien varsi. Uusia asukkaita tulee noin 600.

Paikallisia on harmittanut Pirjontien ja Pirkkolantien risteyksen sulkeminen ja siihen 2-5 -kerroksisen talon kaavoittaminen. Itse olen tutustuttuani aiheeseen ja paikkaan tullut siihen tulokseen, että talo luo erinomaisella tavalla uuden meidän aikakautemme kerrostuman ja hyvän maamerkin, joka viestii siitä, että joukkoliikennepalvelut löytää täältä päin. Taloon tulee myös pieni liike- tai toimistotila.

screen-shot-2016-11-28-at-7-50-58-pm

Raidejokerin varteen kaavoitetaan uusia asuntoja

Laajasalon kauppakeskuksen asemakaava. Tässä kaavassa toteutetaan ensimmäinen pätkä kaupunkibulevardia. Alla lainaus tiivistelmästä. 800-900 uutta asukasta ja 350 uutta työpaikkaa. Tulevaisuudessa Laajasalontien yli pääsee suojatietä pitkin. Kiiltomadonpolun silta säilytetään.

screen-shot-2016-11-28-at-8-01-33-pm

Laajasalon kauppakeskus ja Laajasalontien bulevardin alku

Patterimäessä tehdään raidejokeria varten joukkoliikennetunneli. Lähivirkistysalueella Patterimäen länsipuolella rataa reunustaa kaiteet.

Raidejokerin tekniset asemakaavat. Raidejokerin hanke on hyväksytty ja nyt tehdään tekniset asemakaavat, jotka mahdollistavat hyväksytyn hankkeen toteuttamisen.

Periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asumiseen kantakaupungin rajatulla alueella. Tässä esitetään aika tiukat periaatteet, jossa näytettäisiin kieltävän muutokset isolla alueella kokonaan. Pitää kuunnella esitys ja keskustella sen jälkeen muiden kanssa miltä periaatteet vaikuttavat. Pyydän tämän pöydälle Oden pyynnöstä.

Malmin tarkistettu kaavarunko. Asukkaita tulee näillä näkymin noin 25000. Muutoksia on tullut viime vuodesta jonkin verran. Täytyy kuunnella huomenna esittely ja miettiä onko kaavarungossa jotain kehittämisen varaa. Ainakin haluaisin selkeämmin mahdollisuuden kehittää Malmin kaava-alueelle lisää työpaikkoja, jos niin hyvin kävisi että sinne työpaikat haluavat sijoittua.

Perinteinen funktionalistinen jako, jossa teollisuustilat ovat motarin varressa ja asunnot niiden takana vähän häiritsee. Sekoitettu kaupunkirakenne on se, johon pitäisi pyrkiä vaikkei siihen aina päästäisi. Suomalainen asemakaava on luonteeltaan kieltävä; se mikä ei ole sallittu, on kielletty. Kaavarungolla ei ole oikeusvaikutusta, joten vaikutus ei ehkä ole näin kova, mutta huomionarvoinen kuitenkin.

screen-shot-2016-11-28-at-8-30-26-pm

Malmin kaavarunko

Kolmas teollinen vallankumous ja länsimaisen yhteiskunnan murros

Ensimmäinen teollinen vallankumous pääsi vauhtiin noin 200 vuotta sitten. Avain tähän muutokseen oli kyky rakentaa koneita, jotka pystyivät korvaamaan ihmisen näppäryyttä ja rajatuissa tapauksissa myös ulkoisia voimanlähteitä tuuli-, vesi- ja höyryvoiman muodossa.

Ensimmäinen teollinen vallankumous tuotti valtavan murroksen. Kun aiemmin valta mitattiin sillä, kuinka lähellä olit kuningasta tai kuinka paljon tuottavaa maata omistit, tulivat haastajiksi kapitalistit. Siis ne, jotka rakensivat tehtaita tuottamaan asioita maailman markkinoille. Aatelisto ei koskaan toipunut tästä iskusta.

spinning_jenny

Kehruujenny (Wikipedia)

Hyvin toimeentulevien perinteisten käsityöläisten asema ja tulot kärsivätt. Ei siis ihme, että teollistuminen toi mukanaan myös vastareaktion luddiittien muodossa. Käsityöläiset vastustivat teollistumisen tuomaa hintojen halpenemista tuhoamalla valmistamiseen käytettäviä koneita. Teollistumisen luomat säröt vallan rakenteissa kasvoivat ja huipentuivat vuonna 1848, kun vallankumouksellinen aalto levisi läpi Euroopan.

europe_1848_map_en

Vallankumouksien aalto Euroopassa 1848-1849. (By Alexander Altenhof*)

Kun teknologia, talous ja kulttuuri muuttavat ihmisryhmien ja ideoiden välisiä valtasuhteita, yhteiskunta voi jäädä pitkäksikin aikaa elämään vanhassa rakenteessa, mutta lopulta todellisuus ottaa yhteiskunnan kiinni ja säröt muodostuvat murtumiksi ja lopulta yhteiskunnalliseksi murrokseksi.

Samalla tavalla kävi toisen teollisen vallankumouksen kanssa. Silloin uutena tekijänä oli ihmiskunnan kyky valjastaa ulkoinen energia sähkön ja polttomoottorin muodossa missä tahansa. Unelmoitiin, että tämä uusi mahdollisuus vapauttaa ihmiskunnan paikan kahleista ja tuo mukanaan tasa-arvon.

electricity-19th-century

Sähkö mullisti maailman

Toisin kävi. Tuli maailmanlaajuinen vallankumouksien aalto, kaksi maailmansotaa ja kylmä sota. Valta siirtyi tehtaiden omistajilta niille, jotka kykenivät hallitsemaan globaaleja arvoketjuja.

Jokaisessa yhteiskunnassa on aina olemassa oleva vallan rakenne, joka on sopeutunut lähihistoriassa vallinneeseen kulttuuriseen, teknologiseen ja taloudelliseen ympäristöön. Uusi teknologia, kirjapainoista radion ja television kautta internettiin ja robotiikkaan, tarjoaa ihmisille uusia mahdollisuuksia. Samalla erilaisten tuotteiden ja palveluiden suhteelliset hinnat muuttuvat ja yhteiskunnan rakenteet muuttuvat.

Vanhat rakenteet murentuvat ja uutta rakentuu tilalle.

Nyt elämme kolmatta teollista vallankumousta. Siinä yksi kerrallaan koneet korvaavat asioita, joihin aiemmin tarvittiin ihmisaivoja. Yhteiskunnan ja vallan rakenteet muuttuvat ja olemassaolevat säröt etsivät tapaa purkautua. Valta siirtyy niille, jotka kykenevät hyödyntämään ja rakentamaan tarkoitukseensa tehokkaita verkostoja. Murroksesta kertoo niin suurten kaupunkien ja muiden alueiden välisen kuilun kasvaminen kuin oikeistopopulismin nousukin.

*Alexander Altenhof – Own work. Source of Information:Historical atlases– Ramsay Muir, George Philip (ed.): Philip’s New School Atlas of Universal History, George Philip & Son, Ltd., London 1928– Dr. Walter Leisering (ed.): Putzger Historischer Weltatlas, Cornelsen Verlag, Berlin 1992, ISBN 3-464-00176-8– Bayerischer Schulbuch-Verlag (ed.): Großer Historischer Weltatlas, Dritter Teil, Neuzeit, Bayerischer Schulbuch-Verlag, München 1981, ISBN 3-7627-6021-7– Prof. Dr. Vadim Oswalt u. Prof. Dr. Hans Ulrich Rudolf (ed.): Klett-Perthes Atlas zur Weltgeschichte, Ernst Klett Verlag, Stuttgart 2011, ISBN 978-3-12-828194-0– Zentralinstitut für Geschichte der Akademie der Wissenschaften der DDR (ed.): Atlas zur Geschichte, Band 1, VEB Hermann Haack, Gotha 1989, ISBN 3-7301-0040-8– Domokos György (ed.): Történelmi atlasz a középiskolák számára, Kartográfiai Vállalat. Budapest, Budapest 1989, ISBN 963-351-422-3Other publications– Mike Rapport: 1848. Revolution in Europa, Wissenschaftliche Buchgesellschaft, Lizenzausgabe des Konrad Theiss Verlags, 2011, ISBN 978-3-534-23963-4, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=50960616)

Lisää kaupunkia Helsinkiin 7 vuotta

Hyvää syntymäpäivää Lisää kaupunkia Helsinkiin!

737157_10152052969828388_2766780247639786254_o-2

Lisää kaupunkia Helsinkiin vierailulla Koskelan halliin

Marraskuun 22. päivä 2009 istuin koneelle ja perustin Facebookiin uuden ryhmän: Lisää kaupunkia Helsinkiin. Mietin tuokion ja tuskastuneena Helsingin asuntopulaan ja asumisen kasvaviin hintoihin kirjoitin avausviestin:

Tervetuloa

 

Perustin tämän ryhmän siksi, että uskon Helsingin olevan parempi paikka, jos kaupunkia laajennetaan. En tarkoita maa-alan ryöväämistä 20-kilometrin päästä keskustasta, vaan keskusta-alueen laajentamista… [koko viesti on luettavissa Facebookissa]

Näinä seitsemänä vuonna ryhmä on ehtinyt tekemään ja vaikuttamaan moneen asiaan Helsingissä ja muualla Suomessa. Sisarryhmiä on ainakin Itä-Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Lisäksi on kansainvälinen ryhmä YIMBY International ja Helsingissä syntynyt kansainvälinen kaupunkiaktiivien tapahtuma YIMBYcon.

Tässä muutama Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän saavutus näiden vuosien varrella.

Uusimpana ja kenties suurimpana saavutuksena on Helsingin uusi yleiskaava, joka ei olisi nykyisessä muodossaan mennyt läpi ilman aktiivisten kaupunkilaisten osuutta. Ryhmästä on kehittynyt poliittisen liikkeen lisäksi keskustelufoorumi, jossa käsitellään lähes kaikkia Helsingin kaupunkikehitykseen liittyviä asioita. Jäsenmäärä on jo ylittänyt kymmenen tuhatta.

yleiskaavakartta-lopullinen

Helsingin uusi yleiskaava

Ensimmäinen vaikuttamiskohteemme kesällä 2010 oli Keski-Pasila, jossa toivoimme panostuksia kävely-ympäristön laatuun, joukkoliikenteeseen ja pyöräilyn infrastruktuuriin. Esitimme muunmuassa kävely-yhteyttä keskustakorttelin läpi, yksisuuntaisia pyöräkaistoja ja raitiotien oikaisua Pasilankadulla. Ryhmän kiinnittämä huomio katuympäristön laatuun on myös vaikuttanut. Uudessa tornialueen kilpailuohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota katutason laatuun ja siihen, ettei alueelle tulisi pelkkiä yksinäisiä tornitaloja.

kalasatama-pasila

Esitin 2012, että Helsingin uusi keskusta muodostuu Teollisuuskadun varteen Pasilan ja Kalasataman väliin muodostuvalle akselille. Tämä ajatus on osa Helsingin uutta yleiskaavaa

Syksyllä 2010 perustin kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille oman IRC-kanavan #kaupunkisuunnittelu. Siitä muodostui omana aikanaan aktiivinen ja merkittäväkin paikka käydä kaupunkiaktivismiin liittyviä keskusteluja. Kanavalle voi yhä liittyä esimerkiksi Webchatissa.

Seuraavana kesänä ryhmä aloitti kuukausittaiset kaupunkisuunnittelupubit, joita on pidetty muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki nämä viisi vuotta. Nykyään tapaamiset pidetään yleensä jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina.

1305808043978

Helsingin Sanomat uutisoi kaupunkisuunnittelupubista avoimen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen jälkeen.

Yksi paljon työtä ja kiinnostusta herättänyt alue oli se, miten tiivistyvässä kaupungissa joukkoliikenne pitäisi ratkaista. Aikamme asiaa tutkittuamme tulimme siihen tulokseen, että metro- ja junaverkoston laajentaminen on liian kallista ja bussien kapasiteetti taas ei riitä tiiviimmän kaupungin liikkumistarpeiden ratkaisemiseen. Ensisijaiseksi työkaluksi  valikoitui siis ratikka.

Raitioteiden suurin haaste oli mielikuvat. Miten osoittaa, että ratikka voi olla jotain muuta kuin meidän kantakaupungin hidas, epäluotettava ja suhteellisen pienikapasiteettinen ratikka. Työstimme ja selvitimme aihetta monessa eri vaiheessa, keskustelimme ryhmässä ja kirjoitimme useita blogitekstejä siitä, miten ratikoita voidaan nopeuttaa. Näistä kannattaa lukea ainakin Otso Kivekkään Helsingin ratikoiden nopeuttamisesta ja Vain muutaman sekunnin tähden. Keväällä 2011 Otso Kivekäs, minä ja Sirpa Kauppinen esitimme raitiotieverkkoon pohjautuvan ratkaisun Östersundomin joukkoliikenneratkaisuna.

ostersundomin-ratikkaverkosto

Östersundomin ratikkaverkosto

Tämä työ on tuottanut hedelmää. Tänä vuonna kaupunginvaltuusto päätti rakentaa raidejokerin ja Laajasalon raitiotiet, hyväksyi pikaratikkaverkostoon pohjautuvan yleiskaavan ja päätti muuttaa Hämeentien joukkoliikennekaduksi ja näin nopeuttaa raideliikennettä itäisessä kantakaupungissa.

screen-shot-2016-11-21-at-3-29-20-pm

Helsingin yleiskaavan raideliikenneverkosto. Jo päätetyt raidejokeri ja Laajasalon raitiotie on merkitty karttaan punaisella.

Kaupunkibulevardit nousivat ryhmän näköpiiriin keväällä 2011 Carlos Lamuelan diplomityön From Länsiväylä to Länsibulevardi julkaisemisen jälkeen. Syksyllä 2011 järjestettiin kriittinen pyöräretki Länsiväylällä ja Ville Ylikahri teki valtuustoaloitteen länsiväylän muuttamisesta kaduksi. 

lansibulevardi

Länsibulevardi, Carlos Lamuela

Eduskuntavaalien jälkeen minä liityin monien muiden tapaan Vihreisiin ja vuoden 2012 alusta minut valittiin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuntaan Osmo Soininvaaran varajäseneksi. Elämäni ensimmäisessä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa päätettiin käynnistää Helsingin uuden yleiskaavan tekeminen. Samalla lautakunta päätti äänin 5-4, että on lautakunta on viraston asiakas eikä ylin päättävä elin.

Syksyllä 2012 kaupunkibulevardit olivat merkittävä Vihreä vaaliteema. Minä, Otso Kivekäs, Osmo Soininvaara ja Mari Holopainen julkaisimme vaalipamfletin Seuraavat 400000 helsinkiläistä, jossa vaadimme moottoriteitä bulevardeiksi, pikaraitioteihin pohjautuvaa liikennejärjestelmää ja viheralueisiin panostamista. Ryhmämme sai vuoden 2012 vaaleissa suuren vaalivoiton, mikä mahdollisti kaupunkipolitiikkaan panostamisen uudessa valtuustossa.

seuraavat-400000

Seuraavat 400.000 helsinkiläistä

Esitimme vaaleissa myös Mannerheimintien itäpuolta keskustassa kävelyalueeksi. Se olisi yhdistänyt olemassaolevat kävelykeskustat toisiinsa. Hannu Oskala teki aiheesta valtuustoaloitteen, joka ei valitettavasti tuonut muutosta. Kävelykeskustan kehittämistyö kuitenkin jatkuu ja Mannerheimintiehenkin varmasti vielä palataan.

heikinesplanadi_small

Esitimme Mannerheimintien muuttamista kävelyalueeksi Sokoksen, Vanhan Ylioppilastalon ja Stockmannin puolella.

Vuonna 2013 ryhmän jäsenmäärä alkoi kasvamaan voimakkaasti. Kun syyskuussa 2012 jäseniä oli 200, oli vuotta myöhemmin jäseniä jo 1500. Jäsenmäärän kasvu toi mukaan tarpeen moderoida keskustelua. Lisää kaupunkia Helsinkiin sai moderaattoriryhmän ja keskustelusäännöt. Ryhmän rakentava keskustelukulttuuri innoitti Kaupunkitoimittajat nimeämään ryhmän perustajan Mikko Särelän vuoden kaupunkilaiseksi 2014.

paivakodin-saannot

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän keskustelusäännöt pähkinänkuoressa

Keväällä 2013 järjestimme Sykkivä Hakaniemi -kilpailun yhdessä Kallio -liikkeen kanssa. Kilpailun voittajatyöt olivat Christoffer Weckströmin Kungsan ja Sonia Lemarchandin Tango.   Kungsanissa alueelle rakennettiin asuntoja tuhansille uusille asukkaille ja Tangossa Hakaniemessä tanssittaisiin kuin Pariisissa. Rakentamisajatus jäi elämään ja myöhemmin syksyllä kaupunginhallitus päätti, että alueelle tehdään tiivistävä kaava.

screen-shot-2016-11-22-at-8-14-25-am

Hakaniemenrannan asemakaavaluonnoksen havainnekuva

Vuosi 2013 toi muassaan myös uusia aktiivisia tekijöitä. Koskelan sairaala-alueen suunnitelmat herättivät keskustelua, josta syntyi ryhmän ensimmäinen varjosuunnitelma. Tämä varjosuunnitelma herätti monet ymmärtämään sen, että rakentamalla tiiviisti katujen varsiin, voidaan saada runsaasti asuntoja ja säästää viheralueita.

koskela-valmis-2d

Lisää kaupunkia Koskelaan oli idea, joka suurelta osin toteutuu virallisessa asemakaavassa

Marraskuussa 2013 pidettiin ryhmän pikkujoulut ja syntymäpäivät Heräämössä Suvilahdessa. Jaoimme silloin pingviinejä hyvän kaupungin eteen töitä tehneille ja ensimmäiset pingviinit annettiin Helsingin kaupungin yleiskaavaosastolle ja Lisää kaupunkia Koskelaan -projektin vetäjille Jaakko Särelälle ja Juhana Rantavuorelle.

Samoissa pikkujouluissa sattui seitsemän kaveria istumaan samaan pöytään ja miettimään, että jotain tarttis tehdä. Urban Helsinki -kollektiivi syntyi tuomaan kaupunkisuunnittelun vaihtoehtoja näkyville ja edesauttaa Helsinkiä ja muita suomalaisia kaupunkeja kasvamaan urbaaneimmiksi paikoiksi.

Urban Helsinki

Urban Helsinki: Christoffer Weckström, Timo Hämäläinen, Miika Norppa, Matti Tapaninen, Niilo Tenkanen, Juhana Rantavuori ja Antti Auvinen

Urban Helsinki on tehnyt suunnitelmia mm. Pikku-Huopalahteen, Huopalahden asemalle, Rautatieasemalle, Hernesaareen ja pro Helsinki 2.0 yleiskaavan.

prohelsinki20

Pro Helsinki 2.0 yleiskaava tarjosi vaihtoehtoisen tiiviimmän ja urbaanimman näkemyksen Helsingin kehittämisestä

Käveltävyys on myös saanut huomiota ryhmässä. Kesällä 2015 järjestimme teemakeskusteluita ja työpajan käveltävän keskustan kehittämisestä. Yksi työpajan merkittävistä tuloksista oli Siltasaarensalmen merkityksen oivaltaminen. Salmi on keskeisellä paikalla ja vielä toistaiseksi valtava hukattu mahdollisuus. Ryhmä toivoi alueelle parempia liikenneyhteyksiä, ajanviettomahdollisuuksia ja urbaania rantaa.

siltasaarensalmi-001

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän ajatuksia Siltasaarensalmen kehittämiseksi

Työpajojen seurauksena Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä sai uuden sisarryhmän: Käveltävä Helsinki, jonka tavoitteena on aktiivisesti vaikuttaa kävelyn parantamiseen Helsingissä. Ryhmä on aktivoitunut mm. Hernesaaren kävely-yhteyksien ja Rautatieaseman ympäristön kehittämisessä, josta on nytkin käynnissä kuntalaisaloite. Sen voi käydä allekirjoittamassa täällä.

kavelukeskustaperspektiivi

Urban Helsingin ehdotus kävelykeskustan laajentamiseksi.

Lisää kaupunkia Helsinkiin on tehnyt ja saanut aikaan paljon kuluneen seitsemän vuoden aikana. Tässä pieni pintaraapaisu siihen, mihin ryhmä on olemassaolonsa aikana ehtinyt vaikuttamaan. Työ on silti vasta alussa. Ryhmän tavoitteena on se, että 2100-luvulla kehutaan sitä, että 20-luvulla tehtiin hyvää kaupunkia. Suunta on oikea, mutta siihen on vielä matkaa.