Merihaka muutosten keskellä

Teksti on alunperin julkaistu Helsingin Vihreiden blogissa.

Merihaka on isojen muutosten edessä. Hakaniemensilta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, Hakaniemenrantaan ja Sörnäisten rantatielle suunnitellaan täydennysrakentamista, Hanasaaren voimala suljetaan ja Laajasalon ja Kalasataman raitiotien suunnitellaan kulkevan Merihaan kautta.

Merihaka sijaitsee Hakaniemen kainalossa Kruununhaan ja Hanasaaren välissä.

Merihaka sijaitsee Hakaniemen kainalossa Kruununhaan ja Hanasaaren välissä.

Alue on erinomainen kohde täydennysrakentamiselle sillä Helsingissä kaikista suurin pula on urbaanista asuinympäristöstä. Siitä kielii kantakaupungin taivaisiin kohonnut hintataso ja lapsiperheiden määrän kasvu ja asumispreferenssejä mitannut professori Tyrväisen tekemä tutkimus, jossa 35% helsinkiläisistä halusi asua urbaanisti.

Tyrvainen kaupunkiasujat

Juuri nyt Merihaka jää eräänlaiseksi saarekkeeksi, jonka Sörnäisten rantatie erottaa muusta Hakaniemestä ja Sörnäisistä. Tämä näkyy hyvin alla olevasta karttakuvasta, johon on piirretty pelkät rakennukset. Merihaan ja Hakaniemen väliin on piirretty leveä valkoinen juopa.

Merihaan ja Hakaniemen välissä on leveä juopa

Merihaan ja Hakaniemen välissä on leveä juopa

Hakaniemen sillan uusiminen tarjoaa mahdollisuuksia täydennysrakentamisen avulla yhdistää Merihaka, Hakaniemi ja Sörnäinen toisiinsa. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on arvioitu, että Hakaniemenrantaan ja Sörnäisten rantatien varteen voitaisiin rakentaa asuntoja 2500 uudelle asukkaalle.

Täydennysrakentamista tutkitaan Sörnäisten rantatien varteen ja Hakaniemenrantaan

Täydennysrakentamista tutkitaan oranssilla merkityille alueille.

Merihaan itäpuolella on Hanasaaren voimala, jonka Helsingin kaupunginvaltuusto päätti purkaa. Hanasaareen tulee kaupunkisuunnitteluviraston arvion mukaan noin 6000-8000 asukasta ja samanlainen määrä työpaikkoja. Itäinen kantakaupunki tiivistyy ja muuttaa muotoaan. Hanasaaresta Merihakaan kannattaa rakentaa kävelysilta parantamaan liikkumisyhteyksiä naapurikaupunginosien välillä.

Hanasaaren hiilikasan tilalle on suunniteltu altaan muotoisia terassitaloja

Hanasaaren hiilikasan tilalle on suunniteltu altaan muotoisia terassitaloja

 

Laajasalon raitiotien suunnittelu on loppusuoralla ja keskustaan suuntautuvista vaihtoehdoista yleiskaavan ratikkakarttaankin piirretty Merihaan ja Hakaniemen kautta kulkeva vaihtoehto näyttää tällä hetkellä todennäköisimmältä. Sillat tuovat niin Korkeasaaren kuin Mustikkamaankin ihan lähelle Merihakaa ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia merelliseen virkistymiseen.

Laajasalon ja Kalasataman raitiotien keskustalinjauksen vaihtoehdoista Merihaan ja Hakaniemen kautta kulkeva vaikuttaa tällä hetkellä todennäköisimmältä.

Laajasalon ja Kalasataman raitiotien keskustalinjauksen vaihtoehdoista Merihaan ja Hakaniemen kautta kulkeva vaikuttaa tällä hetkellä todennäköisimmältä.

Merihaka sijoittuu keskelle isoa muutosta Helsingin rakenteessa. Aiemmin lähellä mutta vähän kaikesta sivussa olleesta Merihaasta tulee keskeinen osa laajenevaa keskustaa. Tällaisten keskellä asukkaiden kannattaa aktiivisesti kehittää omia ajatuksiaan siitä, miten kaupunginosaa voisi parantaa. Yhdessä asukkaiden kanssa kehittämällä voidaan tehdä parempaa ja viihtyisämpää kaupunkia.

Lopuksi esitän lukijoille kysymyksen: uusien kaupunginosien myötä itäinen kantakaupunki kasvaa ja tiivistyy; asukkaita on kohta satatuhatta. Missä on itäisen kantakaupungin uimaranta? Mihin sinä sen haluaisit?

Hernesaaren osayleiskaava

Hernesaari on ensimmäinen suuri kaava, jonka kanssa olen tehnyt töitä Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenenä. Neljä vuotta sitten kritisoin Hernesaareen ehdotettua lentokenttää kalleudesta ja erityisesti siitä, että helikopterikentän melualuee syö valtavasti rakennuskelpoista maata. Kaupunginhallitus lopulta palautti osayleiskaavan valmisteltavaksi ja vaati helikopterikenttää poistettaviksi.

Nyt uusi osayleiskaavaehdotus on valmistunut ja rakennusmaata on löytynyt 6000 asukkaalle eli tuhannelle enemmän kuin aiemmassa versiossa. Lopputuloksena on Hernesaareen parempaa kaupunkia.

Screen Shot 2016-01-26 at 10.54.37 AM

Hernesaareen suunnitellaan rakentamista 6000 uudelle kantakaupunkilaiselle

 

Hernesaaren sataman läheisyydessä on myös Hernesaaren viljasiilot. Näiden kohdalla kannattaisi toimia samalla tavalla kuin Jätkäsaaren bunkkerin kohdalla. Asetetaan reunaehdot, jolla rakennuksista olennaisia osia säilyy ja samalla mahdollisuuksia rakentaa jotain normaalista poikkeavaa. Kööpenhaminan vastaavalla entisellä satama-alueella oli vastaavia torneja säilytetty ja niiden ympärille rakennettu aika makeita taloja.

12189952_10153678577922920_361706083902551001_n-2

Kööpenhaminan Nordhavnissa vanhoja säiliöitä hyödynnettiin mahtavalla tavalla. Hernesaaren viljasiiloille kannattaisi hakea myös hyötykäyttöä.

 

Käveltävä Helsinki -ryhmässä on tutkittu Hernesaaren kävely-yhteyksiä keskustaan ja todettu, että parantamisen varaa olisi. Ajatuksena on se, että Hernesaaresta keskustaan olisi hyvin mietitty, sujuva ja mukava kävelyreitti keskustaan, jossa laivamatkustajakin voi turvallisesti tietää olevansa oikealla reitillä – ja jossa matkan varrella on kivaa katseltavaa, shoppailtavaa ja muuta tekemistä. Reitti pitää käydä läpi ja varmistaa, ettei aluetta tuntematon vahingossakaan eksy tai koe eksyvänsä matkan varrella.

Yksi reittivaihtoehto on piirretty alla olevaan karttaan. Tällaisiin kävelyreitteihin ja niiden laatuun kävely-ympäristönä pitää tulevaisuudessa kiinnittää huomiota, jos haluamme kilpailla kansainvälisten laivamatkustajien ajasta ja euroista.

12491782_10153949407883117_3482882813725111813_o

Mahdollinen kävelyn runkoreitti Hernesaaresta keskustaan.

 

 

Lisäksi isona asiana Hernesaaressa on suunniteltu venesatama, johon on suunniteltu maksimissaan 770 venepaikkaa ja hinta liikkuisi 10-70 miljoonan euron välillä. Satatuhatta euroa per venepaikka on kyllä hurjan paljon. Jatkossa kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että venesatama on kustannuksiltaan kohtuullinen suhteessa sen tuottamiin hyötyihin. Kokonaiskustannuksiltaan Hernesaaren osayleiskaava on edullinen ja tonttimaasta kaupunki saa huomattavasti enemmän tuloja kuin alueen rakentuminen maksaa.

Hernesaaresta tulee näillä eväillä upea lisä eteläisiin kaupunginosiin.

Helsingin kasvua jatkettava

Vuoden vaihteessa on hyvä tarkastella väestönkasvua. Ennakkotiedon mukaan kasvu Helsingissä oli nyt noin 8000 henkeä (2014: n. 9000) ja koko seudulla 18361 (2014: 18945). Helsingin väkiluku on nyt noin 630 000 asukasta. Tarkemman listauksen löytää koottuna Osmo Soininvaaran blogista.

Nyt on kulunut kolme vuotta siitä, kun yleiskaavatyö käynnistyi ja yleiskaavan pohjaksi asetettiin 260 000 asukkaan kasvuennuste. Tämä perustui Helsingin kaupungin tietokeskuksen tekemään Helsingin väestöennusteeseen vuodelta 2012 ja sen nopean kasvun vaihtoehtoon. (Kannattaa myös muistaa se, että siinä missä Helsingin seudun väestönkasvu ennustetaan, Helsingin kaupungin väestönkasvu suunnitellaan.)

Nopean kasvun ennusteen mukaan Helsingin väestö olisi nyt noin 623000 asukasta ja ylittäisi 630000 asukasta vasta vuoden kuluttua. Kasvu on siis yleiskaavan tekovaiheen aikana ollut joka vuosi nopeampaa kuin yleiskaavan pohjana käytetty väestöennuste oletti. Asuntomarkkinoiden hintataso kertoo myös siitä, että nykyinenkin rakentaminen on riittämätöntä vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Yleiskaavan pohjana käytetty väestöennuste on siis alimitoitettu, kuten on myös Helsingin kaupungin asuntotuotannon vuositavoite (5500 asuntoa vuodessa). Tätä tulisi nostaa voimakkaasti, mieluiten kymmeneen tuhanteen asuntoon vuodessa. Riittävä asuntotuotanto varmistaa sen, että tulevaisuudessa vuosi vuodelta palkkatyöläinen saisi kuukauden palkalla enemmän neliöitä kuin edellisenä vuotena.

Helsinki tarvitsee rohkeutta kasvaa.

Leikkipuistot ja -paikat Helsingin matkailuvalteiksi

Helsingin matkailullista vetovoimaa koskevassa keskustelussa on korostettu muun muassa kaupunkikulttuurin (HS Kaupunki 4.8.), historian (HS Mielipide 7.8), insinööriosaamisen (HS Mielipide 8.8) sekä asiakkaiden kuuntelemisen (HS Mielipide 10.8.) merkitystä. Helsingissä toimiva liki 300 korkeatasoisen leikkipuiston ja -paikan verkosto voisi pienellä panostuksella yhdistää kaikki nämä matkailuvaltit.

Lapsiperheiden elämää rytmittävät lomallakin monet rutiinit. Siksi he tarvitsevat matalan kynnyksen levähdys- ja leikkipaikkoja, joissa he voivat viihtyä, syödä ja käydä wc:ssä. Helsingin leikkipaikkojen ja -puistojen verkostossa on kuitenkin yksi merkittävä puute: ydinkeskustan leikkipaikkoihin joutuu erikseen lähtemään. Keskustan vetovoimaisuutta lapsiperheille voitaisiin parantaa rakentamalla pienet leikkipaikat muun muassa Narinkkatorille, Rautatientorille ja Esplanadille. Talvisin keskustassa voisi olla pulkkamäki.

sevilla leikkipuisto

Alameda de Herculer -aukion leikkipaikka tuo elämää suurelle aukiolle ympäri vuoden.

 

Myös olemassa olevien leikkipuistojen ja -paikkojen saavutettavuutta voitaisiin parantaa. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston uudessa Lasten Helsinki -karttaesitteessä listataan vain 10 leikkipuistoa. Näiden puistojen väliin jää alueita, joiden leikkipuistoista ja -paikoista löytyy tietoa lähinnä paikallisille asukkaille suunnattujen internetsivujen kautta. Lähiöt rajautuvat kokonaan kartan ulkopuolelle, vaikka niissäkin on runsaasti leikkipaikkoja ja vilkasta puistotoimintaa. Leikkipuistoista ja -paikoista tulisikin laatia karttaesite, joka antaisi nopealla vilkaisulla selvän viestin: väsymyksen yllättäessä maksuton levähdyspaikka on aina korkeintaan muutaman korttelin päässä.

Leikkipuistoihin ja -paikkoihin panostamalla voitaisiin markkinoida myös suomalaista elämäntapaa, sosiaalisia innovaatioita, insinööriosaamista ja muotoilua. Kaikille avoimina tiloina leikkipuistot tarjoavat matkailijoille tilaisuuden tutustua paikallisten asukkaiden arkeen sekä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ”suureen kertomukseen”, jossa lapsilla on kansainvälisesti vertaillen tasa-arvoiset lähtökohdat. Leikkipuistojen ja -paikkojen nostaminen matkailuvaltiksi tukisi siten lapsi- ja perhemyönteistä Suomi-kuvaa, jota kansainväliset analyysit ja vertailut ovat pohjustaneet.

Salla Jokela ja Mikko Särelä toimivat kaupunkiakatemian koordinaattoreina Helsingin yliopistossa ja Aalto Yliopistossa

 

Täydennysrakentamista Munkkiniemeen

Huomenna lautakunnan listalla käsitellään isoa täydennysrakentamishanketta Munkkiniemen peruspiirissä. Pohjola-talon ympäristöön Huopalahdentien ja Lapinlahdentien varteen suunnitellaan uusia asuntoja noin 900 asukkaalle. On erinomainen asia, että aluetta täydennysrakennetaan. Huopalahdentie on luonteva suunta kasvattaa kantakaupunkia.

1449369947898

Pohjola-talon ympäristöön on suunniteltu tornitaloja

Valitettavasti suunnitelmassa on myös isoja puutteita, jotka sopisi korjata. Alueen rakentamistehokkuus jää kovin alhaiseksi. Korttelitehokkuus vain noin kaksi, mikä on uuden yleiskaavan kohdalla kantakaupungin rakennustehokkuuden alarajalla. Keskeisillä paikoilla pitäisi pyrkiä selvästi tiiviimpään ratkaisuun ja Huopalahdentie, jos mikä on keskeinen paikka. Tulevaisuudessa pikaratikka Myyrmäkeen kulkee tätä reittiä.

Siksi suunnittelussa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota Huopalahdentien varteen. Yleiskaavatyössä on etsitty erilaisia korttelimalleja, joilla voidaan tehdä tiivistä urbaania rakentamista bulevardin varrelle ja valitettavasti tässä esityksessä nämä hyvät ajatukset on heitetty pihalle.

Screen Shot 2015-12-07 at 11.06.45 AM

Huopalahdentien varresta ei tällä suunnitelmalla saada urbaania sitten millään. Erityisen hienon loppusilauksen luo se, että tontin pohjoisosa on varattu isolle parkkihalliin johtavalle rampille, joka varmistaa sen, ettei virheitä edes voi tulevaisuudessa korjata. Tämän voisi korjata samantien siirtämällä ramppia vähän itään, kuvassa alemmas, ja kaavoittamalla yhden talon lisää rampin ja kadun väliin. Lisää asukkaita ja parempi katukuva – kaikki voittaisivat.

Vertailun vuoksi havainne yleiskaavatyössä tehty kuva korkeasta rakentamisesta bulevardin varrelle ja näkökulma Pohjola-talolle suunnitellusta Huopalahdentiestä.

Jostain syystä suunnittelija on unohtanut autot Huopalahdentien katumaisemasta

Jostain syystä suunnittelija on unohtanut autot Huopalahdentien katumaisemasta

Kadulla liikkuvan näkökulmasta Pohjola-talon kortteleissa on taloja sikin sokin eikä niistä muodostu minkäänlaista urbaania tilaa. Pienet nurmikkokaistaleet talojen ja Huopalahdentien välissä sopivat pienelle urbaanille sivukadulle, mutta eivät vilkkaalle pääkadulle, jossa ne vain heikentävät kadun elinvoimaisuutta.

Pohjola-talon suunnitelma muistuttaa monessa suhteessa Jing Jangia, mutta on yhtäaikaisesti vähemmän tiivis, luo huonompaa katutilaa ja tarjoaa heikommat virkistysmahdollisuudet korttelipihalla.

Yhteenvetona: täydennysrakentaminen Pohjola-talon kortteliin on erinomainen asia. Olisi toivottavaa, että suunnitelma olisi tiiviimpi ja huomioisi sen, että Huopalahdentien tulisi tulevaisuudessa olla alueen urbaani pääkatu.