Kiitos!

Vaalit on nyt käyty. 536 ääntä ei riittänyt valtuustopaikkaan, mutta varalla ollaan. Henkilökohtaisesti tulos on tietenkin pettymys. Onneksi pettymystä lieventää se, että moni todella hyvä ehdokas pääsi valtuutetuiksi. Helsingin Vihreillä on nyt kovatasoinen valtuustoryhmä, jolla on hyvät edellytykset tehdä todella vaikuttavaa politiikkaa.

Kiitos kaikille minua äänestäneille ja kampanjaani tukeneille!

Lisää kaupunkia Helsinkiin

Särelä-lisäkuvat-tekstillä-kuva2

Rakastan Helsinkiä ja rakastan kaupunkeja. Siksi perustin Lisää kaupunkia Helsinkiin -liikkeen ja olen seitsemän vuotta tehnyt työtä sen eteen. Haluan, että Helsinki toivottaa tervetulleeksi ne, jotka tulevat tänne rakentamaan parempaa elämää itselleen ja perheelleen.

Viimeiset viisi vuotta olen saanut kunnian olla kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen ja vaikuttaa päätöksentekoon päättäjänä. Tänä aikana olen ollut mukana neuvottelemassa Helsingille uuden yleiskaavan, ajanut viherrakentamisen osaksi Helsingin strategiaa ja saanut yleiskaavaan pikaraitiotieverkoston. 

Helsinki on nyt historiallisella vedenjakajalla ja sunnuntaina käytävissä kuntavaaleissa päätetään Helsingin tulevaisuuden suunnasta. Haluan olla mukana tekemässä lisää kaupunkia Helsinkiin. Siksi olen ehdolla kuntavaaleissa.

Muistakaa käydä äänestämässä!

Toivon, että äänestätte minua. Numeroni on 721.

Kaupunkirakentamisen aika (46): Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita

Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita

Itä-Helsingissä asukkaiden keskimääräinen tulo- ja koulutustaso on muuta Helsinkiä matalampaa ja työttömyysasteet korkeampia. Miten tätä eroa voisi kaventaa?

Väitämme, että tehokkainta olisi kaavoittaa Itä-Helsinkiin vähintään 50 000 asukasta lisää. Aluehan on luontoa tuhlaten kaavoitettu. Väljä asutus ei takaa kaupungistumisen etuja.

Asuntosijoittajien keskuudessa vedotaan tutkimukseen, jonka mukaan sijoitusasunto kannattaa ostaa sieltä, minne kaavoitetaan lisää, koska lisärakentaminen tekee alueesta houkuttelevamman ja nostaa alueen arvoa. Se tuo mukanaan elämää ja aktiivisuutta, paremmat palvelut ja paremmat joukkoliikenneyhteydet.

Tämä on tosin usein (aluksi) vähän ristiriitaista. Asukkaat harmittelevat tutun koiranulkoilutuspuiston jäämistä rakentamisen alle. Uudet asukkaat eivät kärsi nostalgisista muistoista vaan arvioivat aluetta sellaisena kuin se on.

Itä-Helsinkiin ei saa houkutelluksi varakkaita 50-vuotiaita kuin tekemällä Aurinkolahden kaltaisia saarekkeita, joissa on taas omat ongelmansa. Mutta nuorta, tulevaa keskiluokkaa voi houkutella asuntojen edullisuus yhdistettynä hyviin joukkoliikenneyhteyksiin.

herttoniemen sairaala

Itä-Helsingissä on käynnissä pari hyvin mielenkiintoista kaavoituskohdetta: Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue Viikintien ja Viilarintien risteyksessä. Nämä tarjoavat samalla hyvän tilaisuuden tarkastella Itäisen Helsingin kehittymistä uudesta perspektiivistä.

karhunkaataja

Yksi tapa ajatella kaupunkiympäristön syntymistä on, missä ihmisten on helppoa kulkea paikasta toiseen joukkoliikenteellä. Siinä avainroolissa on se, millä alueilla on liikkumisen vapaus. Tästä aiheesta kirjoitimme laajemmin viisi vuotta sitten Seuraavat 400000 helsinkiläistä -pamfletissa.

Liikkumisen vapaus vaatii verkostoa, jossa on tiheästi palvelevia suoria linjoja, jotka luovat solmukohtia ja näihin elämää. Itäisen Helsingin raideliikenteen solmukohdat muodostuvat metron, Raide-Jokerin ja Jokeri 2:n (runkolinja 560) varaan.

ita-runkolinja

Uusi ehdottamamme bussilinja (sininen viiva) yhdistää metroradan pohjoispuolella olevia asuinalueita toisiinsa ja tarjoaa vaihtopaikkoja metroon ja ratikkaan. Matkan varrella ovat Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue.  Tässä yhteydessä emme esitä reitin tarkempaa linjaa katuverkossa.

Tässä esimerkki siitä, miten joukkoliikenteellä rakennetaan kaupunkia: bussilinja yhdistäisi metron pohjoispuolen alueet Herttoniemenrannasta Länsi-Herttoniemeen, Karhunkaatajalle, Myllypuroon ja Kontulaan. Yksi tiheästi palveleva bussilinja tarjoaisi suorat yhteydet isolle joukolle ihmisiä ja samalla vaihtomahdollisuudet metroon, Raide-Jokeriin ja 560-runkolinjalle. Näin voidaan tarjota liikkumisen vapautta entistä useammalle joukkoliikenteen käyttäjälle.

Tällaiset liikkumismahdollisuudet samalla vahvistavat Herttoniemen, Karhunkaatajan ja Kontulan roolia paikallisten palveluiden keskuksina. Samaa mallia tulee hyödyntää myös muualla esikaupungeissa ja lähiöissä. Rakennetaan kaupunkia, jossa joukkoliikenne tarjoaa liikkumisen vapauden ja jossa perilläolon paikkoja on muuallakin kuin Helsingin keskustassa.

Sote-valinnanvapaudesta katastrofi?

Kokoomuksen vaatimuksesta sote-uudistuksen ytimessä on valinnanvapaus ja sote-markkinoiden rakentaminen.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa on kyse ihmisten terveydestä ja hyvinvoinnista. Huonosti toteutetut palvelut tarkoittavat hoitamatta jääneitä tai väärin hoidettuja potilaita, heikkenevää hyvinvointia ja/tai kasvavia kustannuksia.

Markkinat ovat erinomainen tapa tehostaa toimintaa monilla talouden osa-alueilla, jos ja vain jos markkinoilla toimivien yritysten kannustimet osataan rakentaa oikein – siis tuottamaan mahdollisimman hyvää laatua ja valitsemaan tehokkaat tavat toimia.

Sosiaali- ja terveysalalla tämä on erittäin haastava tehtävä. Hoidon maksajana on julkinen valta, toteuttajana yksityinen yritys ja yrityksen valitsee hoitoa tarvitseva henkilö. Haasteena on se, miten saada voittoa maksimoiva yritys toimimaan tehokkaasti kansakunnan hyvinvoinnin eteen. Tämä vaatii sitä, että valtion asettama maksujärjestelmä kannustaa yrityksiä oikein.

Hallituksen ehdotuksen keskiössä on se, että sote-palvelun tuottaja saa kiinteän korvauksen jokaisesta asiakkaastaan ja maksaa itse hoidon aiheuttamat kustannukset. Tämän seurauksena yritys menestyy sitä paremmin, mitä terveempiä asiakkaita tämä kykenee valikoimaan. Järjestelmä siis kannustaa kermankuorintaan.

Suurissa kaupungeissa yritys voi valikoida asiakkaitaan esimerkiksi sijoittamalla toimipisteensä asuinalueelle, jossa ihmiset ovat hyvinvoivia ja terveitä. Näin hallituksen politiikka keskittää yksityiset toimijat erityisesti niille alueille, joissa sosiaali- ja terveyspalveluita vähiten tarvitaan. Tämä on erityisen suuri ongelma suurissa kaupungeissa. 

Huono-osaisemmat alueet jäävät tässä julkisten sote-tuottajien vastuulle. Lisäksi ne joutuvat hoitamaan samalla rahamäärällä sairaampia potilaita. Voin jo etukäteen kuvitella ne lehtiotsikot, joissa revitellään sitä kuinka tehottomia julkiset sote-palvelut ovat. Todellisuudessa ongelmana on se, että valittu malli kannustaa yrityksiä valikoimaan terveet asukkaat ja jättämään sairaat asukkaat julkisen puolen hoidettavaksi.

Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että oikeasti sairaiden ihmisten terveydenhoito heikkenee ja samalla järjestelmän veromuotoinen rahoituspohja murenee.

Sote-palveluiden markkinoiden rakentaminen ei ole helppoa. Tässä yksi konkreettinen ja merkittävä ongelma, joka nyt esitetyssä sote-uudistuksessa on. Sote-uudistukseen on syytä ottaa aikalisä. Valinnanvapauden kanssa on syytä edetä kokeillen ja tutkimusta hyödyntäen, jotta ymmärrämme tehtyjen muutosten vaikutukset.

Kaupunkirakentamisen aika (45): Hyödynnetään markkinoita tonttipolitiikassa

Hyödynnetään markkinoita tonttipolitiikassa

Jotta rakennusmarkkinoille saadaan lisää kilpailua, tarvitaan lisää pieniä rakennuskohteita. Suomessa on runsaasti pieniä ja keskikokoisia rakennusyrityksiä, joilla ei kuitenkaan ole rahkeita osallistua suurten rakennusprojektien tarjouskilpailuun. Sen sijaan kiinnostusta voisi olla yhden tai kahden rappukäytävän kokoiseen taloprojektiin.

Neljä keinoa markkinaan vaikuttamiseen ovat:

Luovutetaan tontit pienempinä, jopa yhden rappukäytävän kokoisina kokonaisuuksina. Näin pienetkin rakennusyritykset voivat osallistua kilpailuihin. Nykyään tontit luovutetaan usein koko korttelin kokoisina noin 20 000 kerrosneliön kokoisina kokonaisuuksina, joihin vain isoimmilla yrityksillä on varaa osallistua.

Jotta uusi yrittäjä voi tulla Helsinkiin, sillä on oltava varmuus toiminnan jatkumisesta, koska yhtä urakkaa varten ei kannata toimintoja perustaa Helsinkiin. Jos tontteja kaavoitetaan riittävästi, yritys voi luottaa siihen, että uusia tontteja tulee tarjolle, kun edellinen on saatu tuotantoon.

Myös vuokratontit kannattaa kilpailuttaa huutokaupalla. Huutokauppa voidaan järjestää joko niin, että yritykset kilpailevat tontin vuokrasta tai sitten niin, että kaupunki määrittää vuokran ja tontin saa se yritys, joka maksaa eniten oikeudesta saada vuokrasopimus. Näin kaupunki ei vahingossa huonolla hinnoittelulla luovuta rakennusyrityksille pikavoittoja.

Poistetaan pysäköintipaikkojen rakentamisvelvoite asuntojen rakentamisesta. Pihakannen alle tehtävät pysäköintipaikat vaikeuttavat korttelissa luovutettavien tonttien pilkkomista siksi, että pysäköinnin osalta rakennuttajat ovat riippuvaisia toistensa aikatauluista ja rahatilanteesta.

Kombinatorinen tonttihuutokauppa

Helsingin tulee käyttää kombinatorista huutokauppaa. Se on tehokkaampi tapa myydä asioita silloin, kun ostajat arvostavat myytävien asioiden yhdistelmiä enemmän kuin näiden osien summaa. Arvostuserot voivat johtua esim. suuruuden ekonomiasta, helpottuvista pohjatöistä, pysäköintihallin rakentamisesta tai ryhmärakennuttavan ryhmän koosta ja yhteistilojen rakentamisesta.

Kombinatorista huutokauppaa on käytetty mm. HSL:n bussireittien kilpailutuksessa, kiinteistö- ja tonttikaupoissa, ja radiotaajuuksien huutokaupoissa.

Kukin ostaja asettaa tarjouksia erilaisille myytävien tonttien osajoukoille.

Esimerkkikorttelimme on jaettu neljään tonttiin: A–D. Raput A, B ja D aukeavat kadulle päin ja rapuissa B–D on merinäköalat. Kulmatontit ovat haastavampia rakennettavia kuin keskellä olevat ja niin edelleen. Tonteilla on siis eroa sekä asumisen laadun että mahdollisesti myös rakennettavuuden kannalta.

Kombinatorisessa huutokaupassa kukin huutokauppaan osallistuva voi huutaa kustakin tontista yksinään tai monen tontin joukosta. Valoitan asiaa esimerkin avulla, jossa on kolme osallistujaa. Hinnat kokonaishintoja (ja kuvitteellisia, joiden tarkoitus on valaista sitä miten huutokauppa toimii).

Yritys 1 tekee seuraavat tarjoukset: (A, B:12), (B,C:18), (A:5), (B:6), (C:7)

Yritys 2 tekee seuraavat tarjoukset: (A: 7), (B:7), (C:7), (D:7)

Yritys 3 tekee seuraavat tarjoukset: (A,B,C,D: 28), (A:5), (B:6), (C:8), (D:6)

Tarjousten saamisen jälkeen kaupunki käy läpi kaikki mahdolliset tarjouskombinaatiot ja luovuttaa tontit voittavalle kombinaatiolle. Tässä tapauksessa voittava kombinaatio on seuraava:

Yritys 1 saa tontit B ja C ja maksaa 18

Yritys 2 saa tontit A ja D ja maksaa yhteensä 14

Yritys 3 ei saa tontteja lainkaan

Kaupunki saa yhteensä 32 rahaa. Jos kukin tontti olisi myyty yksin, olisi kaupunki saanut tonteista 29 rahaa. Jos kortteli olisi myyty kerralla, olisi kaupunki saanut 18–28 rahaa sillä 18 on korkein hinta, jolla toiseksi eniten korttelista tontteja halunnut pystyi korttelista tarjoamaan ja 28 rahaa tässä huutokaupassa se, jonka yritys 2 tarjosi korttelista yhteensä.

Kombinatorisessa huutokaupassa tontit päätyvät parhaaseen mahdolliseen käyttöön ja me veronmaksajat saamme vastinetta rahoillemme.