Kaupunkiympäristölautakunnan lista 14.11.2017

Tiistain lautakunnan lista löytyy täältä.

Vuosaaressa aromikujan kortteleiden asemakaavaa käsitellään uudestaan.

Hakaniemenrannan hotellin asemakaavaan ajattelin esittää lisäyksen, jossa todetaan, että rannan rakenteet suunnitellaan tarkemmin käynnissä olevan Hakaniemenrannan suunnittelukilpailun pohjalta. Ajatuksena se, että katsotaan käynnissä oleva kilpailu ensin loppuun ja sen jälkeen päätetään lautakunnassa siitä, minkälaiset rakenteet koko rantaan tulee.

Itse pidän tärkeänä sitä, että tuossa kohtaa asukkailla on mahdollisuus päästä niin lähelle vettä, että jalkoja voi uittaa vedessä.

Stansvikinkallion tarkistettu asemakaava. Alue on Kruunuvuorenrannan reunalla Laajasaloon tulevan ratikkareitin varrella. Tähän tulee noin 2000 uutta asukasta.

Screen Shot 2017-11-11 at 1.06.39 PM

Tyylillisesti tämä noudattaa mallia, jossa kaupungin reunaa kohden korttelirakenne hajoaa pistetaloiksi, väljemmäksi asetteluksi ja avoimemmiksi näkymiksi. Tämän alueen rakenne muistuttaa hieman Herttoniemenrannan keskusosia keskellä olevine kallioineen. Se on todella pidettyä aluetta ja tarjoaa kohtuullisen tiiviin ympäristön ja helpon pääsyn maastoon esimerkiksi koiran tai lasten kanssa.

Minä henkilökohtaisesti en ole tällaisesta kovin innostunut, mutta moni muu on. Kaupunkia pitää rakentaa kaikenlaisille ihmisille, joten kyllä tästäkin hyvä tulee.

Vuorovaikutuksen myötä on mm. täsmennetty viherkerroinmääräystä ja kortteleita on vähän siirretty Lahokaviosammalhavainnon takia. Muu osa alueesta on merkitty viheralueeksi, jonka lahopuujatkumo tulee turvata.

Vuosaaren uusi lukio rakennetaan ihan metroaseman kupeeseen. Vaikuttaisi erinomaiselta paikalta koulurakennukselle. Pitää kuunnella esitys tarkemmin, niin saa paremman käsityksen siitä, minkälainen koulurakennus on suunnitteilla.

Screen Shot 2017-11-11 at 1.15.51 PM

Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelman tavoitteena on kehittää aluetta luonnon ja virkistyksen alueena mm. huomioiden sen, että luonto kestää kasvavan käytön tuoman rasitteen. Suunnitelmaa on kehitetty yhdessä asukkaiden kanssa. Tämä on erinomainen asia. Kaupunki tarvitsee asukkaiden asia

Raitioliikenteen kehittämisohjelmassa linjataan sitä miten raitioliikenteen nopeutta, luotettavuutta ja toimintaedellytyksiä kehitetään. Hintaa koko projektille tulee noin 60 miljoonaa euroa ja niiden avulla säästetään arviolta 4,5 miljoonaa euroa vuodessa liikennöintiin kuluvaa rahaa. 7,5% suora tuotto investoinnille on todella kova. Tämä pitää saada toteutukseen nopeasti.

Päälle saadaan vielä matkustajien säästynyt aika ja uusien matkustajien mukana tulevat lipputulot.

23380174_10155384458753649_4929104624749305701_n

Yksi merkittävistä muutoksista on se, että rataverkko jaetaan loogisesti kahteen laatuluokkaan: 1. pikaraitiotiet ja 2. kaupunkiraitiotiet. Merkittävimmät parannustoimet kohdistetaan pikaraitioteille, joita käytetään tulevaisuudessa kaupunkibulevardeille asti jatkuvien raitioteiden liikennöintiin.

23319408_10155384461463649_6041903810344400661_n

Parannettavaa on paljon.

Tähän pitää perehtyä vielä tarkasti paremmalla ajalla, kunhan ensin saamme esittelyn ohjelmasta. Nyt olen ehtinyt käymään sen vain kursorisesti läpi.

Jäin miettimään sitä, että nyt tavoitteena on toteuttaa tämä 15 vuodessa. Miksei nopeammin? Mitä maksaisi toteuttaa tämä esim. vuoteen 2025 mennessä suunnittelutyönä ja ratainfran nopeampana uusimisena?

Fleminginkadulla ollaan korottamassa rakennusta siten, että talosta tulee saman korkuinen naapuritalojen kanssa. 30 uutta asukasta Kallioon.

Screen Shot 2017-11-11 at 1.24.08 PM

Kaupunkiympäristölautakunta 7.11.2017

Lautakunnassa tehtiin taas runsaasti päätöksiä.

Talissa Muusanpolun asemakaava ehdotuksen mukaan.

Arabianrannassa Hämeentie 135 asemakaavaan hyväksyttiin yksimielisesti Kaisa Hernbergin esittämä lisäys: ”Lautakunta edellyttää, että alueen jatkosuunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota julkisten palveluiden, kuten päiväkotien, koulujen ja joukkoliikenteen, laatuun ja riittävyyteen.

Hakaniemenrannan hotellihankkeen pyysin viikoksi pöydälle. Tulen esittämään päätökseen tarkennuksen siitä, että rannan tarkempi suunnittelu tehdään Hakaniemenrannan käynnissäolevan kilpailun pohjalta. Näin pääsemme varmistamaan asukkaiden pääsyn veden äärelle tavalla, joka parhaiten hyödyntää kilpailun lopputuloksia.

Herttoniemen sairaala-alueella lautakunta hyväksyi yksimielisesti ehdotukseni ”Lautakunta edellyttää, että jatkosuunnittelussa tulee yhteistyössä HSL:n kanssa selvittää mahdollisuus luoda alueelle täydentävä joukkoliikenteen yhteys esimerkiksi reitillä Herttoniemi – Karhunkaataja – Kontula.

Screen Shot 2017-11-07 at 8.50.40 AM

 

Ehdotuksen perusajatuksena on siis se, että itäisen Helsingin bussilinjoja pitäisi alueen tiivistyessä alkaa muuttamaan pelkistä liityntäyhteyksistä sellaiseksi joukkoliikenneverkoksi, joka tarjoaa monipuolisesti erilaisia yhteyksiä asukkaille.

Lisäksi päätimme Silvia Modigin ehdotuksesta, että ”Lautakunta pitää tärkeänä että VU-alueen metsien luontoarvot ja luonnon monimuotoisuus huomioidaan ja turvataan myös jatkossa.” ja Kaisa Hernbergin ehdtouksesta, että ”Lautakunta edellyttää, että alueen jatkokehitystyössä selvitetään mahdollisuus yhtenäistää Siilitien itälaidan jalankulun ja pyöräilyn väylä koko matkalta siten, että jalankulkijoille ja pyöräilijöille on erilliset kaistat.”

Vuosaaressa Aromikujan kortteleiden asemakaava jäi pöydälle Jape Lovénin pyynnöstä.

Meilahden Töölöntullin asemakaava ja poikkeamishakemus hyväksyttiin molemmat ehdotuksen mukaan.

Otso Kivekkään toivomusponsi keskustatunnelin kustannuksista hyväksyttiin ehdotuksen mukaan. Anni Sinnemäki teki muutosehdotuksen

”Maanalaista yleiskaavaa silmälläpitäen keskustatunnelille (maanalaiselle kokoojakadulle) tulisi löytää kaupungin kokonaisedun mukainen, liikenteen tavoitteet täyttävä ja keskustan kehittämistä sekä kaupungin strategiaa palveleva ratkaisu ja laatia tunnelista yleiskaavatasoiset rakenne- ja liikennesuunnitelmat sekä kustannushaarukka tilanvarauksen pohjaksi.”

Ehdotus hävisi äänin 7-5 (pohjan mukana Kok, SDP, PS ja hävinnyttä ehdotusta kannatti Vihr+Vas, poissa Silvia Modig).

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 7.11.2017

Olen tänään menossa kaupunkiympäristölautakuntaan. Listalla alkaa pikku hiljaa näkymään se, että vuosi on loppumassa. Päätettävänä on nimittäin iso tukku kaava-asioita. Tällä kertaa käsittelemme kaavoja runsaalle 4000 asukkaalle mm. Vuosaaressa, Arabiassa, Töölössä ja Herttoniemessä.

Listan löydät täältä.

Talissa kaavoitetaan asuntoja noin 150 asukkaalle. Tähän suunniteltiin aikoinaan kulttuuritoimintoja. Niitä ei koskaan tullut. Nyt tulee asuntoja. Vähän jäin miettimään sitä, mikä on Helsingin visio Talin alueelle.

Screen Shot 2017-11-07 at 8.24.51 AM

Taliin rakennetaan asuntoja

Arabianrannassa Hämeentie 135 uudistuu, kun Aalto muuttaa alueelta pois. Muutos koskettaa minuakin, sillä oma työpisteeni sijaitsee juuri tässä talossa.

arabianranta-hameentie135

Hämeentie 135 Arabianrannassa saa uuden ilmeen, kun Aalto ARTS muuttaa Otaniemeen

Kortteliin suunnitellaan asuntoja runsaalle tuhannelle asukkaalle. Samalla rakentamistehokkuus Arabiassa vähän vähenee. Tornitalot sopivat tässä alueen piirteisiin aika kivasti ja täydentävät mereltä vähitellen nousevaa siluettia. Erityisen kiinnostavaa on kuulla siitä, minkälaisia ratkaisuja julkisiin tiloihin ollaan tekemässä sen eteen, että tiloista saadaan kiinnostavia ja oleskeluun houkuttelevia.

Hakaniemenrantaan suunnitellaan uutta hotellia. Siitä käytiin kilpailu jokin aika sitten ja voittajatyötä nyt sovitetaan sitten eteenpäin. Hyvä, että Helsinkiin saadaan lisää hotellikapasiteettia. Sitä tarvitaan.

Screen Shot 2017-11-07 at 8.36.49 AM

Itseäni kiinnostaa erityisesti mahdollisuus päästä veden äärelle. Siksi portaat veden äärelle ja rannan suuntaisesti kulkeva kelluva puinen laituri vedenrajaan olisivat erittäin arvokas asia tälle hankkeelle.

Herttoniemen sairaala-alueella kaavoitetaan asuntoja noin 600 asukkaalle.

Screen Shot 2017-11-07 at 8.45.42 AM

Herttoniemen sairaala-alueelle kaavoitetaan asuntoja noin 600 asukkaalle

Kirjoitin tästä alueesta Osmo Soininvaaran kanssa kirjaamme Kaupunkirakentamisen aika. Olennaista on ymmärtää, että Itä-Helsinkiin on syntymässä uusi metroradan kanssa rinnakkainen kudos, joka ansaitsee oman laadukkaan runkolinjansa, joka kulkee aamusta iltaan tiheällä vuorovälillä ja pysyy luotettavasti aikataulussa.

Screen Shot 2017-11-07 at 8.50.40 AM

Vuosaaren keskustaan kaavoitetaan tiivistä keskustaa Aromikujan alueelle. Metroaseman viereen tulee sosiaali- ja terveyspalveluiden monipuolinen keskus ja asuntoja 1700 asukkaalle.

Screen Shot 2017-11-07 at 8.56.34 AM

Töölöntullissa tiivistetään kaupunkia runsaan 500 asukkaan verran. Kohde on haastava ja suunnitelmat erittäin mielenkiintoisia. Kantakaupunki kasvaa tiivistyen ja kortteli korttelilta laajentuen. Screen Shot 2017-11-07 at 8.58.09 AM

 

 

 

Postipuistosta tulee upea

Helsinki kaavoittaa tällä hetkellä todella upeaa kaupunkia Pohjois-Pasilaan. Lautakunnan listalla on tällä viikolla päätettävänä pohjoisin osa eli Maaliikennekeskuksen tarkistettu asemakaavaehdotus ja eteläisen osan asemakaavaluonnos.

Kaupungin ja luonnon ystäville luvassa on tiivistä nauhakaupunkia noin 12000 asukkaalle ja tuhansille työntekijöille.

Erityisesti kiitän sitä, että molemmat alueet muodostavat varsin selkeän rajan kaupungin ja keskuspuiston väliin. Tuo raja auttaa ihmisiä suunnistamaan ja hahmottamaan sitä mikä on minkäkin tilan käyttötarkoitus.

Screen Shot 2017-10-23 at 2.19.36 PM

Maaliikennekeskukseen tulee asuntoja noin 6000 asukkaalle

 

Tässä muutama huomio Maaliikennekeskuksen kaavan erinomaisista yksityiskohdista.

  • Asukasmäärän kasvu noin 6000:een nostaa liiketilojen kysyntää. Näin kaavan vaatimat liiketilat todennäköisemmin saavat kaupunkilaisille hyödyllistä käyttöä, kunhan alue kokonaisuudessaan rakentuu.
  • Liiketilojen sijoittelua on parannettu siten, että ensimmäiset liiketilat näkyvät Metsäläntieltä ja houkuttelevat paikalle myös ohikulkijoita
  • Alueella on pieniä kaupunkipuistoja kaavamerkinnällä ”istutettava alueen osa”. Ei enää tyhjiä kivisiä aukioita!
  • Julkisivut määrätään pääkadulla yhtenäisiksi ja suurpiirteisiksi ja muilla kaduilla yhden lamellin suuruisiin toisistaan poikkeaviin osiin. Näin saadaan tonttikaduille vaihteleva kaupunkikuva ja samalla selkeä visuaalinen vinkki siitä, missä kulkee kaupunginosan pääkatu.

Näillä eväillä saadaan Maaliikennekeskuksesta erinomainen paikka.

Screen Shot 2017-10-23 at 2.20.06 PM

 

Eteläinen postipuisto on suoraan Ilmalan aseman kupeessa. Pari vuotta sitten sinne suunniteltiin kaupan suuryksikköä. Nyt sinne on tulossa 3500 asukasta ja 2000 työpaikkaa.  Aluetehokkuus on 1,63 eli samaa luokkaa kuin Etu-Töölössä!

Asemaan kiinni tulee pari korkeampaa toimistorakennusta maamerkeiksi auttamaan suunnistamisessa. Nämä voisivat omasta mielestäni olla korkeammatkin, jos kysyntää vain löytyy.

Eteläosan kaavasta löytyy muitakin hienouksia. Ensinnäkin pieniä kortteleita! Ne ovat tutkitusti yksi kriittinen tekijä siinä, että saadaan hyvää kävely-ympäristöä ja elävää katutilaa.

Toisekseen ihan henkilökohtaiseen makuun iloitsen siitä, että luvassa on sisäpihasiipiä! Ne ovat upea tapa tarjota asumista tiiviissä kaupungissa, mutta hyvin rauhallisessa ympäristössä. Kaikki ikkunat ovat sisäpihalle päin!

Ja korkeahkot talot länsireunalla keskuspuistoa vasten, jotta saadaan upeat metsänäkymät mahdollisimman monelle!

Pienenä parannusehdotuksena toivoisin, että näitä korotettaisiin yhdeksästä kerroksesta sillä 9 kerroksen kohdalla mukaan tulee joukko uusia turvallisuusvaatimuksia ja niitä on maksamassa minimimäärä asuntoja. Talot ovat alueen länsilaidalla, joten esim. 12 kerrosta ei pitäisi olla varjostuksien kannalta ongelma.

Alue on myös sekoittunut, luvassa on niin työpaikkoja, asuntoja kuin kaupallisia tilojakin.

Tästä alueesta tulee kertakaikkiaan upea. Kaavoittajat ovat tehneet mahtavaa työtä tämän alueen parissa. Tällaista kaupunkia rakennetaan 20-luvulla.

Miksi asunnot kutistuvat?

Yksi kaupungistumisen trendeistä on asumisväljyyden pieneneminen ja pienten asuntojen rakentaminen. Asuminen on luonteeltaan sellainen hyödyke, jossa ihmiset yleensä saavat iloa ja tyydytystä lisätilasta ja siksi on luontevaa pyrkiä siihen, että ihmisillä on mahdollisuus asua väljemmin.

Itse olen tutkijana tullut siihen tulokseen, että jos maailmassa haluaa tehdä positiivisia muutoksia, pitää ymmärtää se mistä nykytilanne johtuu. Muuten on helppo esittää muutoksia, jotka pahentavat ongelmaa. Tällaista ehdotusta edustaa ehdotus siitä, että alle 65m2 asuntoja ei saisi rakentaa. Se johtaisi vähempään rakentamiseen, kimppa-asumisen nousuun ja asumisväljyyden kutistumiseen.

Tässä oma arvioni siitä, miksi asuntojen koot pienenevät.

1. Kaupunkiasumisen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti

Pääkaupunkiseudun kasvu on jo samoissa lukemissa kuin 60-luvun hurjimpina vuosina ja 2010-luvulla maan sisäinen muuttoliike on nopeutunut voimakkaasti.

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi keväällä tutkimuksen suomalaisten asumispreferensseistä.

  • Väitettä: ”Asumisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” tuki vuonna 2013 22% ja vuonna 2017 31%.
  • Väitettä “Asuisin mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä ja ihmisvilinässä” tuki vuonna 2013 28 % ja nyt 35 %. Tuo 35% on kaksi miljoonaa suomalaista ja kasvua on neljäsataa tuhatta suomalaista.

Neljässä vuodessa kasvua on tullut puoli miljoonaa!

Meillä on käynnissä hurjan nopea muutos siinä minkälaisessa ympäristössä ihmiset haluavat asua. Se näkyy suurten kaupunkien nopeana kasvuna ja kovana paineena asuntorakentamiselle.

 

Sama kehitys on käynnissä koko maassa.

2. Nuoret muuttavat entistä nuorempina pois vanhempien nurkista

nikander_pietilainen-02

Parissakymmenessä vuodessa yksinasuvien nuorten osuus on noussut yli 10-prosenttiyksikköä. Nuorilla on tyypillisesti pienemmät tulot, vähemmän varallisuutta ja vähemmän omaisuutta, joten tämä kasvanut asumisen kysyntä kohdistuu erityisesti pieniin asuntoihin.

Yhteenveto 

Nyt tiedämme, että on ainakin kaksi syytä uusien asuntojen koon pienentymiseen.

Toinen on suuriin kaupunkeihin kohdistuva nopea väestönkasvu, joka kohdistuu erityisesti kaupunkien keskustoihin ja niiden ympäristöön. Nopea väestönkasvu kutistaa asukasta kohti käytössä olevien asuntoneliöiden määrää ellei samalla onnistuta rakentamaan nopeasti uusia asuntoja.

Toinen on nuorten aiempaa varhaisempi tuleminen asuntomarkkinoille, joka tuo asuntomarkkinoille  väliaikaista asuntoa etsiviä pienituloisia asukkaita.

Onko muita syitä, jotka vaikuttavat käynnissä olevaan muutokseen?