Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.9.2018

Tiistaina 4.9. taas kaupunkiympäristölautakunta.

Östersundomin yhteinen yleiskaava on nyt käsiteltävänä. Tämä on kummallinen prosessi, jossa demokratialla ei ole sijaa. Jotta yleiskaava voitaisiin hyväksyä, kolmen kunnan luottamuselimien pitää hyväksyä se tismalleen samanlaisena. Mitään muutoksia ei siis voi tehdä ilman, että kaava palautetaan valmisteltavaksi.

Olen aikaisemmin vastustanut koko projektia siksi, että se on kallis, kaukana kaikesta ja soisin alueen mieluummin säilyvän osana Helsingin seudun viherkehää. Kaavatalous on saatu vähän paranemaan aiemmasta, mutta projekti on silti satoja miljoonia euroja tappiollinen – ja kustannukset tulevat etupainotteisesti ja hyödyt vasta pitkän ajan kuluttua. Rahaa tähän ei ole vuosikymmeniin.

Toisaalta yleiskaavatyön aikaiset pitkät rakennuskiellot olemassaolevissa kylissä ovat kohtuuttomia paikallisille maanomistajille ja asukkaille. Lopullisen päätöksen tekevät Helsingin, Vantaan ja Sipoon valtuustot.

Helsinginkadun pyöräteiden katusuunnitelmat välillä Sturenkatu – Kaarlenkatu. Erinomaista, että tämä vihdoin etenee. Ennen toteutusta ratkaistavaksi jää vielä Sturenkadun risteyksen väliaikaisjärjestelyt. Samalla pysäkkijärjestelyt Urheilutalon kohdalla muuttuvat.

Läntisen Brahenkadun kohdalla joudutaan tekemään hankala ratkaisu jossa toiseen suuntaan on pyörätie ja toiseen suuntaan ajaminen on ajoradalla. Jatkossa soisin, että Läntisestä Brahenkadusta etelään tehtäisiin pyöräkatu, niin oikea ajotapa olisi helpompaa ymmärtää.

Caloniuksenkadun katusuunnitelma. Caloniuksenkadulle saadaan ratikoille oma kaista toiseen suuntaan ja pyörätiet molemmille puolille katua. Ratikkakaistat olisi tarvittu molempiin suuntiin, koska 8 ratikka jumittaa tuossa kohdassa usein minuutteja ihan turhaan, mutta valitettavasti suunnittelijat eivät olleet siihen vielä valmiita.

Varsinainen ratkaisu hyväksyttiin liikennesuunnitelmassa ja nyt hyväksytään toteutus.

Vuorikummuntiellä hyväksytään asemakaava. Konalaan tulee noin 140 uutta asukasta.

Kaupunkiympäristölautakunta 20.3.2018 ennakko

Olen ensi viikolla menossa kaupunkiympäristölautakuntaan. Lista täällä.

Mäkelänrinteen urheilukampuksen asemakaava tuo lisärakentamista lukion ja Mäkelänrinteen uimahallin väliin. Tämä on erinomaisen hyvä ja arvokas asia. Yksi asia tosin hiertää eli pysäköintikenttien sijoittaminen Mäkelänkadun ja talojen väliin. Meillä on tavoitteena laajentaa kantakaupunkia. Kadunvarressa kuuluu olla talo, jossa on kivijalkatoimintaa, puisto tai aukio – ei parkkikenttää.

Kaavoituksen arviointi ja seuranta kertoo erinomaisesti sen miten paljon Kaupunkiympäristön toimiala on nopeuttanut kaavoitusta viime vuosina. Siinä missä vuonna 2012 hyväksyttiin asemakaavoja vain noin 400 000 kerrosneliömetrin verran, nyt ollaan jo noin 700 000 kerrosneliömetrin vauhdissa.

Samalla voidaan huomata, että kantakaupungin aluekohteet alkavat nyt loppumaan ja kasvu siirtyy raidejokerin ja Laajasalon raitiotien ympäristöihin, jossa kaavoitus on lähtenyt  käyntiin hankepäätösten jälkeen – kuten pitääkin. Asemakaavoja näiden uusien ratikkalinjojen varrelle (vyöhyke C) hyväksyttiin viime vuonna runsaan 200000 kerrosneliömetrin verran – yli kolminkertaisesti aiempiin vuosiin nähden. (Tulevina vuosina tahti hieman hidastuu.)

Vyöhykejako menee seuraavasti: A. kantakaupunki, aluekeskukset ja raideliikenteen solmukohdat. B. nykyinen tai rakenteilla oleva raideliikennevyöhyke. C. raidejokeri + Laajasalon raitiotievyöhyke. D. Ideatasolla oleva raideliikennevyöhyke. E. Muu Helsinki, johon ei ole raideliikennettä suunnitteilla.

Malminkartanossa kaavoitetaan käyttämättä jäänyt yleisten toimintojen kortteli asumiseen. Uusia asukkaita noin 150 alle puolen kilometrin etäisyydelle asemasta. Tonttitehokkuus on 1,2 mikä on uuden yleiskaavan mitoituksen alarajoilla. Ratkaisu olisi voinut olla kaupunkimaisempikin, mutta tällä mennään.

Huopalahdentiellä ollaan rakentamassa niin kutsuttuja talouskaistoja uusiksi. Nyt käsitellään katusuunnitelmaa, jonka pohjalta katua lähdetään tekemään. Liikennesuunnitelmassa  jalankululle, katupuille ja -vihreälle varattua tilaa on leikattu useita metrejä ja pysäköintipaikkojen leveyksiä kasvatettu. Tällä mallilla ei tehdä hyvää kaupunkiympäristöä.

Uudenvuodenlupaukset ovat tarinoita, joita kerromme itsellemme

Päätin aloittaa päivittäisen meditaatiotavan aloittaen pienestä muutaman minuutin meditaatiosta ratikkamatkalla ja rakentaen kestävyyttä pikku hiljaa vuoden aikana.

Meditaatio on mindfulnessin muodossa minulle vanhastaan tuttu. Harjoitin sitä aktiivisesti aiemmassa työpaikassani väitöskirjaa tehdessäni. Sittemmin tapa tallottiin ruuhkavuosien jalkoihin.

Mindfulnessin keskeinen ajatus on se, että aktiivisesti opettelee itse ohjaamaan omaa huomiotaan ja omaa toimintaansa sen sijaan, että välittömästi reagoisi ympäristön tuottamiin ärsykkeisiin. Tällaisesta taidosta on erittäin paljon hyötyä niin elämää täynnä olevassa lapsiperheessä kuin jatkuvasti keskeytyksiä tuovassa työelämässä. Voipa siitä olla apua siinäkin, että osaa paremmin käyttää sosiaalista mediaa työkaluna silloin, kun itse haluaa, eikä silloin kun Facebookin tai Twitterin punainen numerovalo kutsuu.

Osaan jo kuvitella mielessäni sen uuden minän, joka ei reagoi ympäristöstä tuleviin ärsykkeisiin vaan aktiivisesti päättää mitä asian suhteen tekee – ja tässä on juuri keskeinen vaara uuden tavan rakentamisessa. Sillä kuvitelmalla ei nimittäin ole mitään tekemistä todellisuuden kanssa.

Se on vain kaunis tarina. Ei muuta.

Todellisuus on paljon karumpi. Yhtenä päivänä ajatukseni ovat selkeitä ja meditoiminen helppoa. Toisena mikään ei saa aivoja rauhoittumaan ja meditoiminen on tuskallisen vaikeaa; äksyynnyn ihan turhaan sosiaalisessa mediassa ja annan keskusteluiden vetää minut mukaan asioihin, joihin en voi vaikuttaa.

Tämä ongelma on yleinen ja koskee meitä kaikkia. Mielemme rakentaa helposti ja luontevasti tarinan siitä helposta ja ihanasta tulevaisuudesta, joka meitä odottaa, kun olemme kovassa kunnossa, tai osaamme puhua uutta kieltä.

Into muutoksen tekemiseen ja ylläpitämiseen lopahtaa, kun todellisuus ei vastaa mielen kelaa.

Siksi oma uudenvuodenlupaukseni on tarkastella omaa ajatteluani muutosprosesseista ja yrittää tuoda siihen realismia mukaan. Muutokset ovat vaikeita eivätkä ne tapahdu kädenkäänteessä. Työ omien tavoitteiden saavuttamiseksi ei aina ole kivaa, eikä palkkiota tule joka kerta.

Hallintovalituksiin on säädettävä hoitotakuu

Hallintovalitusten aiheuttamat viiveet rakentamisessa puhuttavat taas. Helsingin Sanomat kirjoittaa valituksista, jotka koskevat Keilaniemen ja Jätkäsaaren tonttikauppoja. Itse valitusperusteeseen minulla ei tässä ole kommenttia, mutta valitusten tuomiin viiveisiin rakentamisessa pitää pystyä puuttumaan.

Toiset tarjoavat ratkaisuksi valitusoikeuden rajoittamista ja toiset taas sitä, että oikeudelle pitää antaa lisää rahaa. Valitettavasti pelkän rahan lisääminen ei useinkaan auta, jos ei toimintatapoja samalla muuteta.

Terveydenhuollossa oli 2000-luvun alussa samanlainen ongelma. Jonot kiireettömään hoitoon saattoivat olla vuosia. Sitten säädettiin hoitotakuu, joka sanoi että kaikkien pitää saada kiireetön hoito viimeistään kuudessa kuukaudessa. Jonot lyhenivät merkittävästi.

Sama pitää toteuttaa myös hallinto-oikeuden valituksille.

Säädettäköön siis laki, joka vaatii hallinto-oikeutta organisoimaan toimintansa niin, että se antaa päätöksensä lain määräämän ajan puitteissa.

Tämän lain myötä oikeuslaitoksen johto joutuisi tutkimaan sitä, miten päätöksenteko on organisoitu ja miten se uudelleenorganisoidaan niin, että valitukset voidaan ratkaista annetussa aikataulussa. Tämä voisi vaatia toiminnan uudelleenorganisoimista, lisärahaa tai molempia – joka tapauksessa oikeuslaitos päättäisi itse, mitä tarvitsee toteuttaakseen uuden velvoitteensa.

Samalla, kun valituksien käsittelyaika lyhenisi, poistuisi insentiivi tehdä turhia valituksia. Niiden merkitys on nimittäin vain päätöksen toimeenpanon hidastaminen.

Valitusten tuoma viivästyminen rakentamiseen voidaan ratkaista ja samalla säilyttää oikeusvaltion periaatteet julkisten päätösten laillisuuden tarkistamisesta oikeusteitse.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.11.2017

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on tiistaina luvassa taas raskas lista. Mm. yleiskaavan toteuttamisohjelma, kantakaupungin joukkoliikennejärjestelmän kehittämisselvitys ja Töölöön ja Herttoniemeen 4000 uutta asukasta.

Lista löytyy täältä. Valitettavasti kaupunki on toimialamalliin siirryttyään rikkonut lautakuntien listatekstit niin, että esityslista katoaa netistä sen jälkeen, kun pöytäkirja julkaistaan, joten en voi tietää sitä kuinka pitkään linkki toimii. Kaupungin virkamieskunnasta on luvattu selvittää asiaa ja tutkia mitä sille voi tehdä.

Vuoden 2017 talousarvion toteutumisennuste kertoo, että investointeja tehdään selvästi vähemmän kuin on budjetoitu ja henkilöstökulut ovat selvästi pienemmät kuin on budjetoitu. Esimerkiksi puisto- ja liikuntapaikkojen rakentamiseen kaupunki käyttää tänä vuonna 11 miljoonaa, kun budjetoitu oli 16 miljoonaa. Valitettavasti myös asuntotontteja luovutetaan selvästi vähemmän (n. 300 000k-m2) kuin kaupungin sitova tavoite (380 000k-m2).

Pitää vähän tiistaina kysellä siitä, mitä keinoja on tarkoitus käyttää, jotta ensi vuonna päästään tavoitteisiin.

Ongelmaksi on muodostunut se, että ARA-hankkeita ei syystä tai toisesta saada liikkeelle. Seuraavassa asumisen ja maankäytön ohjelmassa eri asuntotyyppien osuudet pitää määritellä asuntomäärinä eikä suhteellisena osuutena kaikesta tuotannosta. Nyt yhden tyypin tuotanto-ongelmat hidastavat myös muiden asuntomuotojen rakentamista.

Tattarisillan kohdalle rakennetaan eritasoliittymä ja varaudutaan Viikki – Malmi -ratikan ja raidejokeri 2 rakentamiseen.

Screen Shot 2017-11-26 at 3.59.49 PM

Topeliuksenkatu 16 asemakaava. Vanha koulurakennus muutetaan asunnoiksi. Sata asukasta lisää Taka-Töölöön. Rakennus osuu alueelliseen taitekohtaan, jossa Linnakoskenkadun risteyksen 6-kerroksiset kerrostalot muuttuvat Taka-Töölön reunalle jääviin mataliin kerrostaloihin.

Ehdotettu malli soveltuu tähän kohtaan mainiosti jatkamalla Topeliuksenkadun molemminpuolista  räystäslinjaa yhden talon verran pidemmälle samalla kuin korttelin sisään tulevat rakennukset ovat matalampia, mutta tuovat alueelle uuden kerrostuman.

Screen Shot 2017-11-26 at 4.02.22 PM

Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelma on ollut lautakunnan listalla jo muutamaan otteeseen. Tiistaina siitä toivottavasti vihdoin päätetään.

SUMP-ohjelma: Sustainable Urban Mobility Plan. Vähän abstrakti paperi, mutta hyvä pohja tuleville, toivottavasti konkreettisille päätöksille.

Helsingin katuverkon nopeusrajoitusperiaatteet. Tässä päätetään periaatteista, joilla katuverkon nopeusrajoituksia säädetään. Tavoitteena on siirtyä nykyisestä sillisalaatista malliin, jossa kadun luokitus (moottoritie/pääkatu/alueellinen kokoojakatu/paikallinen kokoojakatu/tonttikatu) määrittää nopeusrajoituksen. Malli on erinomainen siksi, että se on selkeä kaikille katujen käyttäjille ja samalla parantaa turvallisuutta ja vähentää melua asuinkaduilla.

Töölön sairaala muutetaan asunnoiksi. Noin 750 uutta asukasta Töölöön. Täällä tehdään perinteistä töölöläistä 2,5 huoneen syvyisiä asuintaloja. Runko on siis 15-metriä syvä nykyään suositun 12 metrin sijasta. Se nostaa kerrosalaa 12-metriseen nähden neljänneksellä eli ratkaisulla saadaan noin 7500 kerrosneliön verran lisää tilaa käytännössä ”ilmaiseksi”.

Odotan suurella kiinnostuksella sitä, minkälaisia asuntopohjia näihin rakennetaan.

Screen Shot 2017-11-26 at 4.17.11 PM

Herttoniemessä Työnjohtajankadun korttelien asemakaavan muutosehdotus tuo tiivistä kaupunkirakennetta Herttoniemeen noin 3400 asukkaalle. Itä-Helsingin kaavoituksessa on laitettu viimeisen parin vuoden aikana tuulemaan.

Screen Shot 2017-11-26 at 4.28.40 PM

Tämän asemakaavan suunniteltu rakentaminen vaaleanoranssilla.

Alueen läpi kulkee Insinöörikatu, joka ollaan toteuttamassa pihakatuna. Se laajenee pieneksi aukioksi, jonka muuttamista puistoksi olisi hyvä harkita.

Screen Shot 2017-11-26 at 4.32.00 PM

Pihakadun varressa oleva aukio voitaisiin muuttaa korttelipuistoksi

Kaavoittajallakin on selkeästi ollut samanlainen ajatus, kun katsoo havainnekuvaa. Seuraavaksi pitää vain varmistaa, että havainnekuvan kaunis kuva muuttuu vettä läpäiseväksi pinnaksi, puiksi, pensaiksi ja muuksi kasvillisuudeksi myös toteutuksessa.

Screen Shot 2017-11-26 at 4.40.18 PM

 

Lemminkäinen pyytää suunnitteluvarausta Aleksis Kiven kadun ja Savonkadun risteykseen hotellihanketta varten. Tämä on erinomainen sijainti, joka on odottanut toteuttajaa ilmeisesti jo pitkään. Kannatan lämpimästi.

Tässä kohdassa toteutus voisi olla korkeakin, sillä paikka nivoutuu yhteen Pasilan tornitaloalueen kanssa. Se olisi myös mainio paikka hotellin yläkerroksiin rakennettavalle  näköalatasanteelle (esim. ravintolan muodossa).

Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa päätetään siitä, mistä suunnasta uutta yleiskaavaa lähdetään toteuttamaan. Paketti on massiivinen ja vaatinee runsaasti aikaa kokouksessa esittelyä varten.

Screen Shot 2017-11-26 at 4.51.48 PM

Yllä kuva siitä, miten hankkeita on ajateltu lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan.

Kantakaupungin joukkoliikennejärjestelmän kehittämisselvityksessä on tutkittu sitä, miten kantakaupungin joukkoliikenne järjestetään tulevaisuudessa, kun pikaraitioteitä aletaan rakentamaan. Tärkeimmäksi toteutuskohteeksi nousee läntisen kantakaupungin toinen ratalinja Topeliuksenkadun ja Fredrikinkadun kautta. Tästä olen samaa mieltä – tuo ratayhteys olisi pitänyt toteuttaa jo ja kaupunginhallituskin kiirehti sen toteuttamista jo monta vuotta sitten. Sen toteuttaminen on hyytynyt puhtaasti suunnittelijoiden puuttumiseen.

Postipuiston alueella Pohjois-Pasilassa kaavoituksen kääntyminen merkittävästi tiiviimpään suuntaan tekee raitiotiestä välttämättömän myös siellä.

Käpylän ja Koskelan suunnassa raitiotien jatko Oulunkylän asemalle riippuu osittain siitä, milloin ja minkälaisia täydennysrakentamisen hankkeita alueelle suunnitellaan.