Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.5.2015

Hieman yllättäen sain kutsun lautakuntaan lyhyellä varoitusajalla, kun Oden piti lähteä neljän aikaan seuraavaan kokoukseen. Tulin siis paikalle sen jälkeen, kun Vartiosaaresta oli päätetty. Lautakunnan lista löytyy täältä ja Oden etukäteiskommentit täältä.

Lauttasaaressa hyväksyimme metroasemaa vastapäätä rakennettavan talon asemakaavan. Saadaan noin 60-70 asukasta lisää ja talon alle bussiterminaali. Lauttasaarentieltä poistuvat yhdet liikennevalot metroaseman kohdalta.

Tapaninkylän asemakaava meni eteenpäin viraston esityksen mukaisesti.

Hermannissa hyväksyimme esityksen mukaisesti Margariinitehtaan asemakaavan. Tästä tulee upea asuintalo. Tässä ryhmärakennutettavassa kohteessa on vielä yksi kaksikerroksinen asunto vapaana.

Screen Shot 2015-05-12 at 4.12.45 PM

Kulosaaren korttelitalon asemakaava päätettiin esityksen mukaisesti.

Kruunuvuorenrannan raitiotiesillan asemakaava ja liikennesuunnitelma hyväksyttiin viraston esityksen mukaisesti.

Screen Shot 2015-05-12 at 4.23.15 PM

Pyöräilykatsaus esiteltiin lautakunnalle. 11% matkoista tehdään pyörällä ja 91% ei-pyöräilevistä suhtautuu myönteisesti pyöräilyn edistämiseen. Tavoitteena nostaa pyörällä liikkumisen kulkutapaosuutta, mikä vaatii runsaasti työtä kaupungilta ja poliitikoilta. Tärkein huomio on se, että ei ole olemassa pyöräilijöitä, kävelijöitä tai autoilijoita, vaan lähes kaikki kaupunkilaiset liikkuvat niin jalan, pyörällä, joukkoliikenteellä kuin henkilöautollakin.

Sturenkadun pyörätiesuunnitelma hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Lopettaako uusi teknologia kaupungistumisen?

Teollistuminen on historiallisesti perustunut suuria koneita vaativiin keskitettyihin ratkaisuihin. Tulevaisuuden energiateknologiat poistavat tämän vaatimuksen ja saavat aikaan sen, että teollisuus siirtyy maaseudulle ja kyliin, minne se kuuluukin.

Ylläoleva ajatus on peräisin yhdeltä maailmanhistorian tunnetuimmalta anarkistilta eli Kropotkinilta, joka tunnetaan ehkä parhaiten (väärin perustein) lausahduksesta ”omaisuus on varkautta”. Ja se oli yhtä virheellinen sata vuotta sitten kuin se on nyt.

Peter_Kropotkin_circa_1900

Kropotkin, taloustieteilijä, maantieteilijä ja anarkisti. 

Avausteksti voisi olla suoraan tämän vuosituhannen keskustelusta, paitsi että energiatekniikan rinnalla tai korvaajana olisi ollut Internet. Jokaisella aikakaudella on omat kaupungistumisvänkyränsä ja tällä kertaa viitan saa sovitta Keskustan talousmaantieteellisen työryhmän harteille. Osviittaa työryhmän retorisista taidoista saa Helsingin Sanomissa tänään julkaistusta mielipidekirjoituksesta, jossa kaupungistumista verrataan Elysiumin kuvaamaan dystopiaan.

468px-Elysiumcyborgfight

Helsinkiläistä kaupunkielämää keskustalaisten mielikuvissa

Näille väitteille yhteistä on se, että kaupunkia pidetään inhottavana, ahtaana, väkivaltaisena, epäterveellisenä ja haitallisena ongelmana, joka pitää ratkaista.

Näin ajattelevilta on jäänyt huomaamatta, että nämä ongelmat on jo ratkaistu – ja että Internet on vain lisännyt ihmisten keskittymistä kaupunkeihin. Tämä johtuu siitä, että automatisaation jäljiltä yhä suurempi osa työstä on sellaista, joka vaatii läsnäoloa ihmisten kanssa. Ja kaupunki on ihmisen ekologinen lokero.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.4.2015

Olen tänään menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Tulee vähän kiireisesti, koska uusi työ Aallon Living+ platformin projektipäällikkönä on vienyt ajan tehokkaasti. Listan löytää täältä ja Elina Moision kommentit täältä.

Amos Andersenin taidemuseo on tulossa Lasipalatsiin. Paikka on erinomainen ja varmasti vetää väkeä erinomaisesti. Se tuo myös elämää ja liikettä Lasipalatsin ja vanhan linja-autoaseman väliseen tilaan. Samalla pitää varmistaa, että elämälle on tuossa aukiolla mahdollisuudet vielä museon rakentamisen jälkeen. Itse museo tulee Lasipalatsin ja aukion alle.

Aukiosta tulee autoton. Samalla pitää varmistaa se, että siitä tulee myös käveltävä, oleskeltava ja esteetön.

Screen Shot 2015-04-14 at 10.35.22

 

Asukaspysäköintijärjestelmä laajenee Lauttasaareen ja Munkkiniemeen. Muille kuin asukaspysäköintitunnuksen haltijoille sallitaan klo 8-20 välillä neljäksi tunniksi. Pysäköintitunnuksen kuukausimaksuksi esitetään alkuvaiheessa 9€ kuukaudessa.

Vartioharjussa nostetaan tontin tehokkuutta 0,2:sta 0,25:een.

Katajanokalla (Vyökatu 3) muutetaan huoltorakennus asumiskäyttöön. Aiemmalle käytölle ei enää ole tarvetta.

 

Suosituksia eduskuntavaaleihin

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna. Koska moni vielä miettii omaa kantaansa, tässä suositukseni niissä vaalipiireissä, joissa tunnen hyvän suosittelemisen arvoisen ehdokkaan. Rajaan suositukset yhteen per vaalipiiri, koska muutamassa vaalipiirissä rajanveto olisi muuten mahdotonta.

Helsinki

Helsingissä suosittelen äänestämään Otso Kivekästä. Olen tehnyt Otson kanssa yhdessä töitä viimeiset viisi vuotta Helsingin kehittämisen kanssa. Otsolla on kyky paaluttaa visio paremmasta tulevaisuudesta, mutta myös tehdä sitä konkreettista työtä, jolla askel askeleelta sinne päästään.

Otso Kivekäs Helsinki

Otso on myös yksi ainoista suomalaispoliitikoista, jotka oikeasti ymmärtävät sitä, minkälaisen muutoksen digitalisaatio tuo mukanaan ja mitä sille pitäisi tehdä. Otso perehtyy asioihin kunnolla ja on valmis muuttamaan mieltään, jos tosiasiat niin vaativat, mikä sopii erinomaisesti Tieteen ja Teknologian Vihreiden puheenjohtajalle.

Äänestämisen lisäksi kampanjaa voi myös tukea. Otson tukiryhmään voi liittyä Facebookissa. Lahjoita rahaa kampanjaan täältä.

Uusimaa

Uudellamaalla suosittelen Jyrki Kasvia. Jyrki on saanut aikaan uransa aikana enemmän kuin kukaan tietää. Jyrki on luonteeltaan vaatimaton ja on yleensä tyytyväinen siihen, että asia saatiin aikaan. Yhtenä esimerkkinä nostan sen, että Jyrkin ansiosta avoimien langattomien verkkojen käyttäminen on nykysuomessa laillista. Kunniaa hän ei julkisesti tästä ole koskaan (tietääkseni) ottanut.

Jyrki Kasvi

Yksi niistä asioista, joita eniten kadun politiikassa, on se että kampanjoin 2011 Piraattipuolueen riveissä ja olin osallinen Jyrkin putoamiseen eduskunnasta. Jyrki jäi vaaleissa vain muutaman sadan äänen päähän kansanedustajan paikasta. Korjatkaa siis neljän vuoden takainen virhe ja äänestäkää tämä mies takaisin Arkadianmäelle. Suomi tarvitsee eduskuntaan ihmisiä, jotka ymmärtävät sen, mistä tietoyhteiskunnasta on kyse.

Kaiken tämän lisäksi Jyrki on yksi Suomen johtavista sosiaalipoliitikoista. Hän on yksi niistä, jotka toivat perustulon Suomeen jo 1990-luvulla ja on johdonmukaisesti puolustanut ja ajanut yhteiskuntaa, jossa kaikki voivat elää täysipainoista elämää.

Jyrkissä saa samalla äänellä osaavan talousmiehen, kykenevän sosiaalipoliitikon, tietoyhteiskuntavisionäärin ja tulevaisuuteen rohkeasti katsovan realistin.

Äänestämisen lisäksi kampanjaa voi myös tukea. Jyrkin tukiryhmään voi liittyä Facebookissa. Lahjoita rahaa kampanjaan täältä.

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomessa Vihreillä on mahdollisuus saada toinen kansanedustaja. Yksi ehdolla olevista on Tieteen ja Teknologian Vihreiden perustaja Mari Saario. Niin minun kuin monen muunkin viime vuosina Vihreisiin liittyneen poliittinen koti löytyy Tieteen ja Teknologian Vihreistä (joka muuten julkaisi erinomaisen vaalilehden, joka kaikkien kannattaa lukea).

Mariin tutustuin kolmisen vuotta sitten Vihreisiin liityttyäni ja olen todennut, että Mariin voi luottaa. Mari on äärimmäisen tehokas kaikessa, mihin ryhtyy ja on saanut neuvotteluoppinsa Kaarinassa vähemmistöpuolueen valtuutettuna.

Mari yhdistää Jyrkin tavoin kaikista lähimmäisistä välittämisen ja kyvyn ymmärtää uutta teknologiaa ja sen mahdollisuuksia. Erityislapset ja näiden oikeudet ovat erityisen lähellä Marin sydäntä.

Lahjoita rahaa Marin vaalikampanjaan täältä.

Pirkanmaa

Myös Pirkanmaalla Vihreillä on mielenkiintoinen tilanne ja mahdollisuus toiseen paikkaan. Minä olen seurannut jo pitkään Jaakko Stenhällin otteita. Jaakko on ottanut tamperelaisessa kaupunkisuunnittelussa saman roolin kuin minä ja Otso yhdessä Helsingissä. Työnsä ohessa hän ehti julkaista automatisaation tuomia yhteiskunnallista murrosta käsittelevän kirjasen. Ammatiltaan Jaakko on tuotantotalouden diplomi-insinööri.

Jaakko on tulevaisuuteen katsova hyvin kokonaisuuksia ymmärtävä ajattelija, joka vakuuttaa rauhallisella otteellaan niin tukijat kuin poliittiset vastustajansakin.

Jaakon kampanjaan voit lahjoittaa rahaa täältä.

Siinäpä suositukseni tältä erää. Toivotan onnea ja menestystä oikean ehdokkaan löytymiseen. Muistakaa käydä äänestämässä!

Kuinka vauhdittaa rakentamista?

Tuomas Rantanen kirjoitti hyvän joukon keinoja alentaa asumiskustannuksia.

Jäin itse miettimään sitä, miten kaupunki voisi vauhdittaa rakentamista. Asia tuli uudelleen ajankohtaiseksi nyt, kun Helsingin asumisen ja maankäytön ohjelman välitarkastelu on huomenna kaupunginhallituksessa käsiteltävänä.

Rakentamisessa on jääty tavoitteista ja tontinluovutuksissa on jääty tavoitteista vielä enemmän. Tämä lupaa huonoja aikoja valmistuvien asuntojen osalta lähivuosina. Samalla erityishuomion ansaitsee se, että ARA-vuokra-asuntoja valmistuu paljon vähemmän kuin niitä pitäisi valmistua.

Screen Shot 2015-04-06 at 9.35.59

Myös toinen tärkeä huomio löytyy samasta raportista. Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa vapaarahoitteisen tuotannon osuus on hyvin pieni – ja vastaavasti niillä alueilla, jossa kaupunki ei omista maata, kaikki tuotanto on vapaarahoitteista. Tämä johtaa alueellisiin eroihin siinä voiko alueelta löytää asunnon myöhemminkin vai ei ja vaikeuttaa asuntomarkkinoiden toimintaa.

Mitä, jos voisimme yhdellä iskulla nopeuttaa rakentamista, lisätä ARA-vuokra-asuntojen tuotantoa ja tuottaa tasapainoisemmin sekä vapaarahoitteista, ARA- että välimuodon tuotantoa kaupungin uusilla alueilla? Tämä olisi erittäin kannatettavaa.

Yksi tapa toteuttaa tämä on se, että kaupunki siirtyy perimään kaavoituskorvauksen maankäyttökorvauksen asuntoina. Kun yksityisellä maalla toteutetaan rakentamishanke, kaupunki ottaa osan rakennettavista asunnoista ja käyttää nämä haluamallaan tavalla esimerkiksi  kaupungin vuokra-asunnoiksi, asumisoikeusasunnoiksi, erityisasumiseen tai muuhun sopivaksi koettuun tarkoitukseen.

Yksityinen rakennuttaja hyötyy tästä kahdella tavalla: ensinnäkin kaavoituskorvaukseen ei tarvitse löytää rahaa etukäteen, mikä vähentää tarvittavaa investointia ja toisekseen osalle asunnoista on jo valmiiksi ostaja. Tämä pienentää rakentamiseen kohdistuvaa riskiä ja nopeuttaa rakentamisen käynnistymistä.

Samaa menetelmää kannattaisi hyödyntää myös silloin, kun kaupunki luovuttaa omia tonttejaan rakennettavaksi.

Edit. kävin korjaamassa väärän termin tekstistä