Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.4.2015

Olen tänään menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Tulee vähän kiireisesti, koska uusi työ Aallon Living+ platformin projektipäällikkönä on vienyt ajan tehokkaasti. Listan löytää täältä ja Elina Moision kommentit täältä.

Amos Andersenin taidemuseo on tulossa Lasipalatsiin. Paikka on erinomainen ja varmasti vetää väkeä erinomaisesti. Se tuo myös elämää ja liikettä Lasipalatsin ja vanhan linja-autoaseman väliseen tilaan. Samalla pitää varmistaa, että elämälle on tuossa aukiolla mahdollisuudet vielä museon rakentamisen jälkeen. Itse museo tulee Lasipalatsin ja aukion alle.

Aukiosta tulee autoton. Samalla pitää varmistaa se, että siitä tulee myös käveltävä, oleskeltava ja esteetön.

Screen Shot 2015-04-14 at 10.35.22

 

Asukaspysäköintijärjestelmä laajenee Lauttasaareen ja Munkkiniemeen. Muille kuin asukaspysäköintitunnuksen haltijoille sallitaan klo 8-20 välillä neljäksi tunniksi. Pysäköintitunnuksen kuukausimaksuksi esitetään alkuvaiheessa 9€ kuukaudessa.

Vartioharjussa nostetaan tontin tehokkuutta 0,2:sta 0,25:een.

Katajanokalla (Vyökatu 3) muutetaan huoltorakennus asumiskäyttöön. Aiemmalle käytölle ei enää ole tarvetta.

 

Suosituksia eduskuntavaaleihin

Eduskuntavaalien ennakkoäänestys alkaa huomenna. Koska moni vielä miettii omaa kantaansa, tässä suositukseni niissä vaalipiireissä, joissa tunnen hyvän suosittelemisen arvoisen ehdokkaan. Rajaan suositukset yhteen per vaalipiiri, koska muutamassa vaalipiirissä rajanveto olisi muuten mahdotonta.

Helsinki

Helsingissä suosittelen äänestämään Otso Kivekästä. Olen tehnyt Otson kanssa yhdessä töitä viimeiset viisi vuotta Helsingin kehittämisen kanssa. Otsolla on kyky paaluttaa visio paremmasta tulevaisuudesta, mutta myös tehdä sitä konkreettista työtä, jolla askel askeleelta sinne päästään.

Otso Kivekäs Helsinki

Otso on myös yksi ainoista suomalaispoliitikoista, jotka oikeasti ymmärtävät sitä, minkälaisen muutoksen digitalisaatio tuo mukanaan ja mitä sille pitäisi tehdä. Otso perehtyy asioihin kunnolla ja on valmis muuttamaan mieltään, jos tosiasiat niin vaativat, mikä sopii erinomaisesti Tieteen ja Teknologian Vihreiden puheenjohtajalle.

Äänestämisen lisäksi kampanjaa voi myös tukea. Otson tukiryhmään voi liittyä Facebookissa. Lahjoita rahaa kampanjaan täältä.

Uusimaa

Uudellamaalla suosittelen Jyrki Kasvia. Jyrki on saanut aikaan uransa aikana enemmän kuin kukaan tietää. Jyrki on luonteeltaan vaatimaton ja on yleensä tyytyväinen siihen, että asia saatiin aikaan. Yhtenä esimerkkinä nostan sen, että Jyrkin ansiosta avoimien langattomien verkkojen käyttäminen on nykysuomessa laillista. Kunniaa hän ei julkisesti tästä ole koskaan (tietääkseni) ottanut.

Jyrki Kasvi

Yksi niistä asioista, joita eniten kadun politiikassa, on se että kampanjoin 2011 Piraattipuolueen riveissä ja olin osallinen Jyrkin putoamiseen eduskunnasta. Jyrki jäi vaaleissa vain muutaman sadan äänen päähän kansanedustajan paikasta. Korjatkaa siis neljän vuoden takainen virhe ja äänestäkää tämä mies takaisin Arkadianmäelle. Suomi tarvitsee eduskuntaan ihmisiä, jotka ymmärtävät sen, mistä tietoyhteiskunnasta on kyse.

Kaiken tämän lisäksi Jyrki on yksi Suomen johtavista sosiaalipoliitikoista. Hän on yksi niistä, jotka toivat perustulon Suomeen jo 1990-luvulla ja on johdonmukaisesti puolustanut ja ajanut yhteiskuntaa, jossa kaikki voivat elää täysipainoista elämää.

Jyrkissä saa samalla äänellä osaavan talousmiehen, kykenevän sosiaalipoliitikon, tietoyhteiskuntavisionäärin ja tulevaisuuteen rohkeasti katsovan realistin.

Äänestämisen lisäksi kampanjaa voi myös tukea. Jyrkin tukiryhmään voi liittyä Facebookissa. Lahjoita rahaa kampanjaan täältä.

Varsinais-Suomi

Varsinais-Suomessa Vihreillä on mahdollisuus saada toinen kansanedustaja. Yksi ehdolla olevista on Tieteen ja Teknologian Vihreiden perustaja Mari Saario. Niin minun kuin monen muunkin viime vuosina Vihreisiin liittyneen poliittinen koti löytyy Tieteen ja Teknologian Vihreistä (joka muuten julkaisi erinomaisen vaalilehden, joka kaikkien kannattaa lukea).

Mariin tutustuin kolmisen vuotta sitten Vihreisiin liityttyäni ja olen todennut, että Mariin voi luottaa. Mari on äärimmäisen tehokas kaikessa, mihin ryhtyy ja on saanut neuvotteluoppinsa Kaarinassa vähemmistöpuolueen valtuutettuna.

Mari yhdistää Jyrkin tavoin kaikista lähimmäisistä välittämisen ja kyvyn ymmärtää uutta teknologiaa ja sen mahdollisuuksia. Erityislapset ja näiden oikeudet ovat erityisen lähellä Marin sydäntä.

Lahjoita rahaa Marin vaalikampanjaan täältä.

Pirkanmaa

Myös Pirkanmaalla Vihreillä on mielenkiintoinen tilanne ja mahdollisuus toiseen paikkaan. Minä olen seurannut jo pitkään Jaakko Stenhällin otteita. Jaakko on ottanut tamperelaisessa kaupunkisuunnittelussa saman roolin kuin minä ja Otso yhdessä Helsingissä. Työnsä ohessa hän ehti julkaista automatisaation tuomia yhteiskunnallista murrosta käsittelevän kirjasen. Ammatiltaan Jaakko on tuotantotalouden diplomi-insinööri.

Jaakko on tulevaisuuteen katsova hyvin kokonaisuuksia ymmärtävä ajattelija, joka vakuuttaa rauhallisella otteellaan niin tukijat kuin poliittiset vastustajansakin.

Jaakon kampanjaan voit lahjoittaa rahaa täältä.

Siinäpä suositukseni tältä erää. Toivotan onnea ja menestystä oikean ehdokkaan löytymiseen. Muistakaa käydä äänestämässä!

Kuinka vauhdittaa rakentamista?

Tuomas Rantanen kirjoitti hyvän joukon keinoja alentaa asumiskustannuksia.

Jäin itse miettimään sitä, miten kaupunki voisi vauhdittaa rakentamista. Asia tuli uudelleen ajankohtaiseksi nyt, kun Helsingin asumisen ja maankäytön ohjelman välitarkastelu on huomenna kaupunginhallituksessa käsiteltävänä.

Rakentamisessa on jääty tavoitteista ja tontinluovutuksissa on jääty tavoitteista vielä enemmän. Tämä lupaa huonoja aikoja valmistuvien asuntojen osalta lähivuosina. Samalla erityishuomion ansaitsee se, että ARA-vuokra-asuntoja valmistuu paljon vähemmän kuin niitä pitäisi valmistua.

Screen Shot 2015-04-06 at 9.35.59

Myös toinen tärkeä huomio löytyy samasta raportista. Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa vapaarahoitteisen tuotannon osuus on hyvin pieni – ja vastaavasti niillä alueilla, jossa kaupunki ei omista maata, kaikki tuotanto on vapaarahoitteista. Tämä johtaa alueellisiin eroihin siinä voiko alueelta löytää asunnon myöhemminkin vai ei ja vaikeuttaa asuntomarkkinoiden toimintaa.

Mitä, jos voisimme yhdellä iskulla nopeuttaa rakentamista, lisätä ARA-vuokra-asuntojen tuotantoa ja tuottaa tasapainoisemmin sekä vapaarahoitteista, ARA- että välimuodon tuotantoa kaupungin uusilla alueilla? Tämä olisi erittäin kannatettavaa.

Yksi tapa toteuttaa tämä on se, että kaupunki siirtyy perimään kaavoituskorvauksen maankäyttökorvauksen asuntoina. Kun yksityisellä maalla toteutetaan rakentamishanke, kaupunki ottaa osan rakennettavista asunnoista ja käyttää nämä haluamallaan tavalla esimerkiksi  kaupungin vuokra-asunnoiksi, asumisoikeusasunnoiksi, erityisasumiseen tai muuhun sopivaksi koettuun tarkoitukseen.

Yksityinen rakennuttaja hyötyy tästä kahdella tavalla: ensinnäkin kaavoituskorvaukseen ei tarvitse löytää rahaa etukäteen, mikä vähentää tarvittavaa investointia ja toisekseen osalle asunnoista on jo valmiiksi ostaja. Tämä pienentää rakentamiseen kohdistuvaa riskiä ja nopeuttaa rakentamisen käynnistymistä.

Samaa menetelmää kannattaisi hyödyntää myös silloin, kun kaupunki luovuttaa omia tonttejaan rakennettavaksi.

Edit. kävin korjaamassa väärän termin tekstistä

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.3.2015

Olen menossa tiistaina kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Lista löytyy täältä ja Osmo Soininvaaran kommentit täältä.

Rastilassa metroaseman ympäristöön tulee lisää asuntoja noin 500 asukkaalle. Lisää kaupunkia Rastilaan -ryhmä on ollut aktiivinen, sillä ainoa muistutus vaati tehokkaampaa kaavoitusta. Tonttitehokkuus tässä kohteessa on 3,7 ja tornin 6, joten saadaan tiivistä. Saadaanpa alueelle myös tuollainen kolmion muotoista umpikorttelia tyylittelevä pitkältä sivultaan avoin korttelimuoto.

Odotan mielenkiinnolla sitä miltä Rastilan uusi maamerkki näyttää visuaalisesti. Screen Shot 2015-03-29 at 19.06.00

 

Konalassa kaavoitetaan 4-kerroksisia pienkerrostaloja. Hissilliset talot ovat erinomainen asia pientalovaltaiselle ikääntyvälle alueelle. Ikääntyvät voivat jatkaa tutulla alueella asumista vähän pienemmässä ja vaivattomammassa asunnossa.

Lauttasaaressa muutetaan taas yksi teollisuustontti asunnoiksi. Tonttitehokkuus nousee hitusen ja on tulevaisuudessa noin 1,5. Vattuniemessä on tehty se virhe, että nämä kaavat hyväksytään yksi tontti kerrallaan postimerkkikaavoina eikä kukaan yritäkään miettiä kokonaisuutta. Sillä tavalla ei saada hyvää kokonaisuutta aikaan.

Screen Shot 2015-03-29 at 19.10.16

Samaa virhettä ei kannata toistaa esimerkiksi Herttoniemen teollisuusalueella.

Liikenteen kehitys Helsingissä 2014 kertoo mielenkiintoisia asioita liikenteen muutoksista. Liikennekäytössä olevien autojen määrä tuhatta asukasta kohden jatkaa laskuaan ja on enää runsaat 300 autoa tuhatta asukasta kohden. Paljon vähemmän kuin meillä vaaditaan pysäköintipaikkoja.

Aktiivinen pyöräilykausi (yli 50% vuoden keskiarvosta) jatkui viime vuonna maaliskuusta marraskuuhun ollen yhdeksän kuukautta. Lumikaudella pyöräilijämäärät jäävät selvästi alemmiksi mm. pyöräteiden surkeasta talvihoidosta johtuen.

Tässä menee pyörätie. Edellisestä lumimyräkästä oli tässä kohtaa pari viikkoa.

Kävely on kaupungissa ensisijainen kulkumuoto

Helsingin yliopiston tutkimus usean muun yliopiston kanssa osoittaa, että kaupungeissa lyhyet kävelymatkat ovat ylivoimaisesti merkittävin liikkumistapa. Lyhyitä sadan tai muutaman sadan metrin matkoja tehdään yli satakertainen määrä muutaman kilometrin matkoihin ja monituhatkertainen määrä verrattuna kymmenen kilometrin mittaisiin matkoihin.

Samasta tutkimuksesta voidaan havaita, että kun matkat pitenevät ihmiset vaihtavat kulkuvälinettä. Rakennetaan siis kaupunkia, jossa elämä ja palvelut ovat lähellä eikä kaukana.

Screen Shot 2015-03-19 at 13.39.54

Tämän takia kaupunki- ja liikennesuunnittelussa pitää ensisijaisesti varmistaa, että kävelymatkat ovat nopeita, lyhyitä, suoria ja käteviä. Kävely on kaupungin tärkein liikkumistapa. Pistetään se näkymään myös liikennesuunnittelussa.

Kaupunkisuunnitteluvirastoon tulee palkata 1-2 kävelyyn erikoistunutta liikennesuunnittelijaa, joiden tehtävänä on nimenomaan luoda periaatteet, joilla hyvää kävely-ympäristöä rakennetaan. Ja sitten eikun toteuttamaan.

Tutkimus tehtiin Genevessä ja Pekingissä ja aineistona käytettiin Geolifen ja Nokia MDC:n GPS-paikannustietoja. Aineiston koot ovat n. 10 miljoonaa ja 20 miljoonaa GPS-mittausta.