Lisää kaupunkia Helsinkiin: uusi yleiskaava

Helsingin kaupunki on tänään julkaissut uuden yleiskaavan luonnoksen (materiaali löytyy täältä). Siinä kaupungin kasvu suunnataan ensisijaisesti olemassaolevan kaupunkirakenteen sisäpuolelle.

Lauantaina tulee kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun perustin Facebookissa Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän. Minulla oli pitkään tapana kertoa uusille tuttavuuksille, että tapanani on taistella tuulimyllyjä vastaan tavoitteenani se, että Helsinkiin rakennetaan paljon lisää kantakaupunkia. Siis sellaista urbaania korttelikaupunkia, johon vain harvalla on nykyään varaa.

En tuolloin osannut kuvitella sitä, kuinka nopeasti käänne voisi tapahtua tai sitä kuinka paljon Helsingissä on ihmisiä, jotka myös haluavat urbaania ympäristöä. Kuvaavaa on se, että kaupunkilaisista koostuva vapaaehtoisporukka teki oman Pro Helsinki 2.0 yleiskaavaehdotuksensa, jossa Helsingistä tehdään miljoonakaupunki. Ensimmäistä kertaa Helsingin historiassa voimme aidosti keskustella erilaisista vaihtoehdoista kehittää Helsinkiä. Yhden totuuden maailma on murtunut ja kansalaisyhteiskunta voittaa.

Helsingin kaupungin yleiskaavaosasto on tehnyt huikean hienoa työtä tämän luonnoksen kanssa. Alla kuvissa vierekkäin Helsingin kaupungin yleiskaavaluonnos ja Pro Helsinki 2.0 kaava.

kaksi_kaavaa2

Helsingin uusi yleiskaavaluonnos vasemmalla. Oikealla Pro Helsinki 2.0:n julkaisema vaihtoehtoinen yleiskaava.

Kehä I sisäpuolella moottoritiet muutetaan bulevardeiksi ja niiden varret rakennetaan. Mallia bulevardeista voi hakea vaikka Champs-Élyséestä Pariisista. Näiden bulevardien varsille saadaan asuntoja noin sadalle tuhannelle uudelle kaupunkilaiselle.

Champs-Elysees

Champs-Élysées on ehkä maailman tunnetuin kaupunkibulevardi

Toisin kuin usein kuvitellaan, Helsingissä on aina rakennettu kaupunkia. Tämän voi hyvin havaita tutkimalla vanhoja ilmakuvia Helsingin kaupungin karttapalvelusta. Urbaani korttelikaupunki on viime vuosikymmeninä kasvanut mm. Kampissa, Sörnäisissä, Katajanokalla ja Ruoholahdessa. Juuri nyt myös Teollisuuskadun varressa, Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa. Kuvia näiden alueiden muutoksesta voi käydä katsomassa vaikkapa Facebookissa Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän kuvagalleriassa.

Alla esimerkin vuoksi kuvapari siitä miten Kamppi on muuttunut viimeisen 40 vuoden aikana.

Screen Shot 2014-11-20 at 11.38.24

Ilmakuvat Kampista 1976 (vas.) ja 2014. Kamppiin on viimeisen 40 vuoden aikana rakennettu lisää korttelikaupunkia.

Uuden yleiskaavan tuoma muutos on se, että jatkossa urbaania korttelikaupunkia rakennetaan ripeästi eikä vain satunnaisesti yksittäisiä kortteleita siellä tai täällä. Tehdään lisää kaupunkia Helsinkiin. Siihen tähtää myös Helsingin uusi yleiskaava.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.10.2014

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa 28.10.2014 tehtiin seuraavia päätöksiä.

Koivusaaren osayleiskaava hyväksyttiin jatkosuunnitteluohjeilla, jossa vaaditaan riittävät aluevaraukset mm. julkisille palveluille, kuten kouluille ja kehotus kiinnittää huomiota lisääntyvän liikenteen haittojen minimointiin. Sen sijaan minun esittämäni jatkosuunnitteluohje kävelyn ja pyöräilyn huomioimisesta asemakaavoituksessa ei saanut kannatusta Kokoomukselta eikä demareilta. Alueelle on läpikulkevan moottoritien vuoksi erittäin haastavaa saada toimiva jalankulku- ja pyöräily-ympäristö – autoilun helpottamiseen laitetaan kymmeniä miljoonia.

Vielä on pitkä matka siihen, että tässä kaupungissa ymmärrettäisiin kävelyn merkitys kaupungin luojana ja liikenteenä.

Jätkäsaaressa Terassitalon asemakaava meni läpi ehdotuksen mukaan. Tässä oli ilmeisesti ollut liikkeellä joku väärinkäsitys naapuritalon (Maltan) etäisyydestä tässä kaavoitettuun uuteen taloon – etäisyyttä tulee 21,5 metriä, mikä on tiiviissä kaupungissa paljon enemmän kuin pienillä tonttikaduilla kannattaisikaan olla.

Lauttasaaressa hyväksyimme asemakaavan, joka tuo sata uutta asukasta kiitoksien kera.

Hakaniemenrannan ja Merihaan suunnitteluperiaatteet jäivät pöydälle.

Liikenteenturvallisuuden kehittämisohjelma jäi pöydälle.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.10.2014

Olen menossa tiistaina kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Lautakunnan lista löytyy täältä.

Koivusaaren osayleiskaava oli kaksi vuotta sitten lautakunnassa käsiteltävänä. Silloin kaavan ongelmana oli liian suuret kustannukset. Tämän jälkeen kaupunginhallitus totesi, että Koivusaaren osayleiskaava on liian kallis ja palautti kaavan valmisteluun. Muutettu kaava oli lautakunnassa keväällä ja lähetettiin vuorovaikutettavaksi.

Koivusaareen tulee 5000 asukasta ja 4000 työpaikkaa

Kahden vuoden takaiseen verrattuna osayleiskaavaa on nyt tiivistetty ja kustannuksia samalla karsittu. Asukkaita Koivusaareen tulee noin 5000 ja työpaikkoja arviolta 4000 (mitoituksena on käytetty 25-30m2 per työntekijä eli työpaikkoja voi lopulta tulla enemmänkin kuin 4000. Nykyaikaisissa konttoreissa työpaikkaväljyys on selvästi alempi.)

Muutokset tekevät esitetystä kaavasta taloudellisesti toteuttamiskelpoisen. Isoimmat muutokset ovat Länsiväylän ylittävän kannen pieneneminen ja rakentamismäärän kasvattaminen. Koivusaaresta on tulossa varsin tiivis – aluetehokkuus kaava-alueella on 0,94, mikä on varsin korkea huomioiden sen että alueen läpi kulkee moottoritie. Kahden vuoden takaiseen verrattuna taloudellinen puoli näyttää siltä että Koivusaaren infrastruktuurikustannusten jälkeen rahaa jää vielä joko metroaseman tai Katajaharjulla pienen kannenpalasen rakentamiseen.

Alue on tarkoitus rakentaa vaiheittain ja asemakaavavaiheessa tutkitaan mahdollisuuksia pienentää Koivusaaren moottoritieliittymän kustannuksia joko muuttamalla Länsiväylä kaduksi tai maantieksi.

Jätkäsaareen tulee lisää tiivistä kaupunkia. Kortteliin tulee noin 35000 neliömetriä uutta rakentamista. Runsaat 400 asukasta ja 800 työpaikkaa vajaan kahden hehtaarin alueelle. Naapuritalon asukkaita harmittaa se, että aiemmin matalaksi suunnitellulle tontille kaavaillaan selvästi aiemmin suunniteltua korkeampaa rakentamista.

Tontti on juuri Crusellin sillan vieressä ja erinomaisella paikalla ja tiivis rakentaminen sopii tähän kohtaan Jätkäsaaressa hyvin. Screen Shot 2014-10-27 at 8.52.57

 

Jätkäsaaressa autopaikkojen määrävaatimukset ovat paljon suuremmat kuin autonomistus (keskimäärin paikkoja vaaditaan noin 0,6-0,7 autopaikkaa per asunto, mikä on noin kaksinkertainen verrattuna ympäröivän kaupunkiympäristön autonomistusmääriin.

Siksi Helsingin kaupungin pysäköintipolitiikassa on mahdollisuus toteuttaa alkuvaiheessa vain osa paikoista ja toteuttaa loput sitten, kun niille löytyy kustannuksia vastaavaa kysyntää. Tämän toteuttaminen olisi erityisen helppoa tontilla olevan pysäköintitalon kohdalla. Korotetaan sitä vasta sitten, kun autopaikkojen kysyntä kasvaa niin paljon että paikkoja tarvitaan enemmän.

Lauttasaaressa Myllykallion kupeessa puretaan toimistotalo ja tilalle rakennetaan asuntoja noin sadalle asukkaalle. Talot on sijoitettu kulmittain Lauttasaaren katulinjaukseen nähden. Syynä on käsittääkseni Länsiväylän melun torjunta. Toivottavasti noille kulmauksille keksitään jotain mikä tekee kävely-ympäristöstä miellyttävämpää eikä ankeampaa.

Screen Shot 2014-10-27 at 9.06.44

Hakaniemenrannan suunnitteluperiaatteet. Hakaniemen silta puretaan sen käyttöiän loppuessa ja tilalle rakennetaan uusi, joka vie vähemmän tilaa. Samalla aluetta ryhdytään kehittämään. Tämän ajatuksen taustalla on runsaan vuoden takainen Kallio-liikkeen järjestämä Sykkivä Hakaniemi -kilpailu, jonka toinen voittajista ehdotti alueelle merkittävää täydennysrakentamista.

Screen Shot 2014-10-27 at 9.10.38

Hakaniemenrantaan on alustavissa suunnitelmissa hahmoteltu rakentamista noin 2500 asukkaan verran. Ylläolevassa havainnekuvassa oranssit laatikot kertovat sen, mihin rakentamista on ajateltu. Muutamia huomioita

  • Kaavassa kannattaa tutkia mahdollisuudet tehdä selvästi tiiviimpää kuin suunniteltu.
  • Rantatien ja Hämeentien poikkikatujen mm. Lintulahdenkatu, Kaikukatu linjojen tulisi jatkua alueen läpi rantaan asti, jotta olemassaolevat näkymäakselit säilyvät.
  • Sörnäisten rantatien kohdalla olevan keinotekoisen merialtaan osittaista täyttämistä ja sen tuomia lisärakennusmahdollisuuksia kannattaisi tutkia.
  • Hanasaaren voimalan kohtalo on vielä auki ja päätetään ensi vuonna. Siksi olisi hyvä, että virastossa tehtäisiin Sörnäisten rantatien rannan osalta vaihtoehdot sekä Hanasaaren säilymisen tai lähtemisen osalta. Jälkimmäinen voisi sisältää esim. tuon välissä olevan altaan täyttöjä, enemmän rakentamista ja kävelyn ja pyöräilyn siltayhteyden Hanasaareen.

Liikenneturvallisuusohjelman kehittäminen. Tavoitteena on puolittaa liikennekuolemat Helsingissä vuoteen 2020 mennessä (nyt 8). Liikennekuolemien määrä on sen verran pieni että yksittäiset onnettomuudet vaikuttavat vuositilastoihin merkittävästi. Tästä syystä onnettomuuksien vähentämisessä seurannan painopiste tulisi siirtää loukkaantumisiin – niitä on yhä vuosittain satoja.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 7.10.2014

Itäisen saariston asemakaava meni läpi yksimielisesti. Lisäsimme kaavaan Elina Moision esittämän ponnen:

Itäistä saaristoa koskevien luonnon- ja metsänhoidollisten toimenpiteiden tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja edistäminen. Toimenpiteet eivät saa vaarantaa saarten luonto- ja virkistysarvoja.

Kruununhaan historiallisesti arvokkaiden rakennusten porraskäytävistä ja hisseistä päätettiin taas. Edellinen päätös sallia hissien rakentaminen tuli takaisin hallinto-oikeudesta, joten nyt päätös oli sorvattu uuteen muotoon, joka jättää neuvottelut museon kanssa rakennuslupavaiheeseen. Tässä on se hyvä puoli, että kun talot ovat uniikkeja, pystytään myös etsimään yksilöllisiä ratkaisuja sovittaa arvokas kulttuurihistoria ja esteettömyys yhteen.

Rastilan aseman viereen tuleva asemakaava meni läpi sellaisenaan. Kyselin kortteliin pihakannen alle rakennettavien pysäköintipaikkojen kustannuksista ja selvisi, että tässä tapauksessa ne ovat poikkeuksellisen halpoja. Kortteli on rinteessä, joten halliin ei tarvita erillistä ajoramppia. Näin paikkojen hinta jää noin 25000€ per autopaikka, joka on pihakannen alle rakennettaviksi paikoiksi poikkeuksellisen edullinen. Kaava on kumppanuushanke, joten luultavasti rakentaminen lähtee liikkeelle varsin pian sen jälkeen, kun asemakaava saa lainvoiman ja tarvittavat luvat on hoidossa.

Käpylässä Pohjolanaukiolla hyväksyimme asuintalon kaavan esityksen mukaan. Lisää käyttäjiä ykkösen ratikalle (joka muuten alkanee raitiolinjastouudistuksen myötä liikennöimään aiempaa tiheämmin ja myöhempään).

Suutarilan asemakaava päätettiin viraston ehdotuksen mukaisesti.

Stansvikin asemakaava jäi pöydälle Eija Loukoilan (Vas.) pyynnöstä.

Lönnrotinkatu 28 asemakaava hyväksyttiin ehdotuksen mukaan.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 7.10.2014

Olen menossa lautakuntaan, kun Ode on estynyt. Lautakunnan lista löytyy täältä.

Itäisen saariston asemakaavoitus. Aika iso paketti, mutta harmillisesti keskustelu aloitetaan asemakaavoituksella eikä sillä mitä käyttöä itäiselle saaristolle oikeastaan haluttaisiin. Kaavaa on kuitenkin odotettu saaristossa jo vuosia (saaristolaiset kertovat että kaupunki ei ole myöntänyt poikkeuslupia) joten viivyttely ei ole vaihtoehto. Kaava on nyt ollut kuukauden päivät pöydällä Kokoomuksen pyynnöstä.

Saaristo pitäisi saada nykyistä paremmin yleiseen käyttöön. Virkistykseen kaupunkilaisille ja turistivaltiksi. Helsinki on saaristokaupunki ja sen kannattaisi näkyä kaupunkilaisten elämässä.

Rastilaan kaavoitetaan uusia asuntoja noin 500 asukkaalle karavaanarialueen ja metroaseman väliin. Joukossa yksi kortteli ja 11-kerroksinen tornitalo.

Screen Shot 2014-10-06 at 10.35.06

Rastilan asemakaavaehdotus. Alimpana 11-kerroksinen torni (54003), vasemmalla asuinkortteli (54001) ja oikealla vaaleanpunaisella pysäköintitalo (54002). Rastilan metroasema on heti tornitalon vieressä – kuvassa alapuolella.

Kaava osoittaa myös erinomaisesti sen, minkälaisia ongelmia autopaikkavaatimukset (metroaseman vieressä!) tuottavat. Ylläolevan kuvan vaaleanpunainen alue on 4-kerroksinen pysäköintilaitos sen alla olevaa 11-kerroksista tornitaloa varten. Pysäköintilaitos vaatii moninkertaisen määrän tilaa asuntoihin verrattuna. Täysin järjetöntä.

Kun pysäköintilaitos joka tapauksessa on, kannattaisi miettiä voidaanko myös tuon korttelin autopaikat sijoittaa samaan laitokseen eikä korttelin alle rakennettavan kannen alle. Hintaero voi olla kymmeniätuhansia per autopaikka.

Käpylää tiivistetään yhden talon verran ykkösen päättärisilmukan kohdalla. Uuden talon tonttitehokkuus on 2,2 eli varsin hyvä. Talo tulee kiinni kadunvarteen ja pohjakerrokseen varataan liiketilaa.

Screen Shot 2014-10-02 at 10.12.06

Havainnekuva Käpylänaukiolle tulevasta uudesta asuintalosta

Suutarilaan suunnitellaan täydennysrakentamista Tapaninkyläntien ja Suutarilantien risteyksen ympäristöön noin 900 asukkaalle. Paikka on vuonna 2015 aloittavan jokeri 2 reitin varrella. Näin liikenneinfrastruktuuri vaikuttaa kaupunkirakenteeseen. Laadukkaiden yhteyksien varrelle kannattaa kaavoittaa lisää – ja vastaavasti lisärakentaminen tekee laadukkaiden yhteyksien rakentamisesta kannattavampaa.

Täydennysrakentamista Suutarilantien ja Tapaninkyläntien risteyksen ympäristöön jokeri 2 reitin varrelle

Täydennysrakentamista Suutarilantien ja Tapaninkyläntien risteyksen ympäristöön

Stansvikin kartanoaluetta Laajasalossa. Viereen tulee Kruunuvuorenrantaan 10000 asukasta, joten tarve yleiselle virkistysalueelle kasvaa. Alueelle suunnitellut viljelypalstat ja mökkikylät ovat parhaimmillaan yleistä virkistystoimintaa parantavia, mutta pahimmillaan käytännössä yksityistävät merkittävän osan kartanon maista pienen joukon omaksi reviiriksi. Vaikea yhtälö.

Lönnrotinkatu 28 muutetaan asuintaloksi. Yli 5000m2 asuinpinta-alaa, eli asuntoja runsaalle 100 asukkaalle. Tämän talon runkosyvyys on 22 metriä, joten tulee ainakin normaalista (12m) poikkeavia asuntoratkaisuja. Eiköhän näillekin löydy onnelliset ottajat. Nämä asunnot haluaisin nähdä, kun ne valmistuvat.

Screen Shot 2014-10-06 at 11.21.15