Miksi asunnot kutistuvat?

Yksi kaupungistumisen trendeistä on asumisväljyyden pieneneminen ja pienten asuntojen rakentaminen. Asuminen on luonteeltaan sellainen hyödyke, jossa ihmiset yleensä saavat iloa ja tyydytystä lisätilasta ja siksi on luontevaa pyrkiä siihen, että ihmisillä on mahdollisuus asua väljemmin.

Itse olen tutkijana tullut siihen tulokseen, että jos maailmassa haluaa tehdä positiivisia muutoksia, pitää ymmärtää se mistä nykytilanne johtuu. Muuten on helppo esittää muutoksia, jotka pahentavat ongelmaa. Tällaista ehdotusta edustaa ehdotus siitä, että alle 65m2 asuntoja ei saisi rakentaa. Se johtaisi vähempään rakentamiseen, kimppa-asumisen nousuun ja asumisväljyyden kutistumiseen.

Tässä oma arvioni siitä, miksi asuntojen koot pienenevät.

1. Kaupunkiasumisen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti

Pääkaupunkiseudun kasvu on jo samoissa lukemissa kuin 60-luvun hurjimpina vuosina ja 2010-luvulla maan sisäinen muuttoliike on nopeutunut voimakkaasti.

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi keväällä tutkimuksen suomalaisten asumispreferensseistä.

  • Väitettä: ”Asumisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” tuki vuonna 2013 22% ja vuonna 2017 31%.
  • Väitettä “Asuisin mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä ja ihmisvilinässä” tuki vuonna 2013 28 % ja nyt 35 %. Tuo 35% on kaksi miljoonaa suomalaista ja kasvua on neljäsataa tuhatta suomalaista.

Neljässä vuodessa kasvua on tullut puoli miljoonaa!

Meillä on käynnissä hurjan nopea muutos siinä minkälaisessa ympäristössä ihmiset haluavat asua. Se näkyy suurten kaupunkien nopeana kasvuna ja kovana paineena asuntorakentamiselle.

 

Sama kehitys on käynnissä koko maassa.

2. Nuoret muuttavat entistä nuorempina pois vanhempien nurkista

nikander_pietilainen-02

Parissakymmenessä vuodessa yksinasuvien nuorten osuus on noussut yli 10-prosenttiyksikköä. Nuorilla on tyypillisesti pienemmät tulot, vähemmän varallisuutta ja vähemmän omaisuutta, joten tämä kasvanut asumisen kysyntä kohdistuu erityisesti pieniin asuntoihin.

Yhteenveto 

Nyt tiedämme, että on ainakin kaksi syytä uusien asuntojen koon pienentymiseen.

Toinen on suuriin kaupunkeihin kohdistuva nopea väestönkasvu, joka kohdistuu erityisesti kaupunkien keskustoihin ja niiden ympäristöön. Nopea väestönkasvu kutistaa asukasta kohti käytössä olevien asuntoneliöiden määrää ellei samalla onnistuta rakentamaan nopeasti uusia asuntoja.

Toinen on nuorten aiempaa varhaisempi tuleminen asuntomarkkinoille, joka tuo asuntomarkkinoille  väliaikaista asuntoa etsiviä pienituloisia asukkaita.

Onko muita syitä, jotka vaikuttavat käynnissä olevaan muutokseen?

Kaupunkiympäristölautakunta 10.10.2017

Olin eilen kaupunkiympäristölautakunnassa. Kokouksen päätöstiedote löytyy täältä.

Hyväksyimme itäisen saariston tarkistetun asemakaavaehdotuksen. Samalla hyväksyimme yksimielisesti Anni Sinnemäen tekemän jatkosuunnitteluesityksen, jonka mukaan alueelle tulee tehdä hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa linjataan alueen luonnonsuojelun ja retkeilyn periaatteet, joissa varmistetaan metsäluonnon monimuotoisuuden ja lintujen pesintärauhan turvaaminen myös käytännössä. Villingin Laukonlahteen tulee kiinnittää myös tässä työssä erityistä huomiota.

Vasemmisto olisi halunnut palauttaa kaavan valmisteluun luontoalueiden suojelumerkintöjen vahvistamiseksi. Tämä olisi ollut ongelmallista mm. siksi, että palauttaminen valmisteluun olisi avannut vuorovaikutuksen kaikkien saariston käytöstä kiinnostuneiden kanssa. Kaupunki olisi joutunut avaamaan uudelleen koko paketin, jossa osa mökkiläisistä haluaa lisää rakennusoikeutta ja niin edelleen.

Kaavaprosessi on ollut todella pitkä ja työläs – jo kymmenen vuotta, joka on täysin kohtuuton kenen tahansa asianomaisen kannalta.  ja Helsinki tarvitsee näitä kaavoittajia muihin hommiin – esimerkiksi tekemään asuntokaavoja, jotta uusille helsinkiläisille voidaan rakentaa asuntoja.

Seuraavaksi kaava etenee kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon. Toivon, että itäinen saaristo saa kaavansa ja kaupungin strategia saariston avaamisesta asukkaiden käyttöön etenee.

Pyysin Oulunkylän liikenneturvallisuussuunnitelman pöydälle. Helsingin polkupyöräilijät olivat huomauttaneet 4 metriä leveistä kaistoista Mäkitorpantiellä. Leveät kaistat ohjaavat autoilijoita ajamaan kovempaa, vaikka suunnitelman tavoitteena on hillitä ajonopeuksia.

Veräjämäen Maaherrantien ympäristön asemakaava hyväksyttiin. Noin 250 uutta asukasta raidejokerin varteen Oulunkylän aseman kupeeseen.

Pari valtuustoaloitevastausta liikenneturvallisuudesta jäi pöydälle (Tehtaankatu ja Merimiehenkatu).

Hyväksyimme Vuosaaren liikuntapuiston suunnitelman yksimielisesti

 

Josafatinkalliot: puistoja pitää parantaa ei huonontaa

Harju oli pitkään Suomen tiiveimmin asuttu kaupunginosa. Pari vuotta sitten Torkkelinmäki vei kisassa voiton – kun kaupunki siirsi Helsinginkadun Torkkelimäeltä Harjuun. Tiiviistä kaupunginosasta on kyse joka tapauksessa. Siksi on erittäin tärkeää pitää huolta alueella olevien puistojen laadusta. Suunnitteluperiaatteena tulee olla se, että tiiviissä kaupungissa ympäristön ja puistojen laatua ei koskaan heikennetä.

20170923_144631

Suunnitellun pömpelin paikka – kuvan puu olisi pakko kaataa pömpelin tieltä

Tästä ei valitettavasti ole pidetty kiinni, kun Josafatinkallioiden alle suunnitellaan sähköasemaa. Ongelmakohtana on Kirstinkadun ja Josafatinkadun kulmaukseen suunniteltu noin 30m2 kooltaan oleva ilmanvaihtohormi ja hätäpoistumistie.

Josafatinkalliot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokas puisto Helsinginkadun varressa, joiden olemassaolosta taisteltiin pitkään. Alueella on vähän puistoja ja asuu paljon ihmisiä. Ei siis ihme, että kalliot ovat kovassa käytössä. Juuri tällaisia puistoja tiivis kaupunki tarvitsee.

Screen Shot 2017-09-23 at 3.11.04 PM

Tärkeimmät kulkuväylät Josafatinkallioille (violetit nuolet) ja suunniteltu ilmanvaihtopömpeli (punainen laatikko)

 

Tällaisten puistojen käyttökelpoisuus riippuu siitä, että monta hienovaraista suunnittelukysymystä on ratkaistu oikein. Yksi niistä on se, että puistoon ei muodostu kuolleita alueita, joissa oleminen tai liikkuminen on epämiellyttävää – tai paikkoja, joissa voi rauhassa kenenkään näkemättä tehdä epämiellyttäviä asioita.

Josafatinkallioilla tällaisia ongelmapaikkoja ei ole. Kallioille pääsee kulkemaan kaikista suunnista ja kaikki kallion osat ovat osa jotain luontevaa kulkureittiä. Tämä on yksi niistä syistä miksi Josafatinkalliot ovat ja tuntuvat turvallisilta – ja houkuttelevat kaikenlaisia käyttäjiä leikki-ikäisistä eläkeläisiin.

20170923_145246

Valitettavasti suunniteltu pömpeli uhkaa kallioiden luonnetta. Se nimittäin luo kallioiden ainoaan itäiseen sisäänkäyntiin pimeitä katvekohtia, jotka koetaan pelottaviksi ja jotka houkuttelevat epäsosiaalista toimintaa. Myös ilmanvaihtopömpelin melu karkoittaa ihmisiä kallioiden itäosista.

Samalla puiston itäinen sisäänkäyntireitti katkeaa ja koko puiston itäinen osa muodostaa pussinperän. On vaarana, että suunnitellun pömpelin rakentaminen siis merkittävästi heikentäisi Josafatinkallioiden käyttökelpoisuutta puistona ja sen turvallisuutta.

Mitä siis pitäisi tehdä?

  • Otetaan paikallisten asukkaiden huoli tosissaan.
  • Vaaditaan, että kaikkien puistoon tehtyjen muutosten tulee parantaa sen käyttökelpoisuutta.
  • Hyväksytään se, että tiiviissä kaupungissa maanalaisten rakenteiden rakentaminen on kalliimpaa. Puistot ja aukiot ovat olemassa asukkaita varten.
  • Hätäpoistumisteitä ja ilmanvaihtopömpeleitä ei saa rakentaa puistoihin ja aukioille ellei kyetä löytämään ratkaisuja, joissa puiston tai aukion laatu paranee ratkaisun myötä. Tällainen voi jossain paikassa olla esimerkiksi se, että yhdistetään pömpeli osaksi rakennettavaa kahvila- tai muuta rakennusta, joka tuo paikalle ihmisiä ja silmiä tuomaan turvallisuutta
  • Vaaditaan ilmanvaihtojärjestelmältä kaupunkiympäristön vaatima melusuojaus ja erilaisten saasteiden suodatus. (Josafatinkallioille esitetyssä asemakaavaluonnoksessa ei ole asetettu mitään rajoituksia kummallekaan.)

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017

Olen menossa huomenna kaupunkiympäristölautakunnan kokoukseen. Lista löytyy täältä.

Länsi-Käpylän asemakaavassa suojellaan alueen nykyluonnetta. Viime viikolla huomiota herätti määräys, jossa sanellaan tontilla olevien asuntojen määrä. Tätä asiaa pitää vielä vähän funtsia.

Valitus Malmin kentän hangaarin vuokraamatta jättämisestä. Tässä valituksessa hyökätään todella ikävästi yksittäistä virkamiestä vastaan. Kyse on siitä, että Helsingin kaupunki on päättänyt että aluetta kehitetään tapahtumakäytössä sillä aikaa, kunnes Malmilla päästään rakentamaan asuntoja. Tapahtumakäyttö on asuntorakentamisen kannalta fiksua, koska samalla alue tulee tutuksi monille ihmisille, mikä helpottanee alueen rakentumista ja seudun hyvää kaupunkikehitystä.

Päätösesityksen mukaan vuokraamattajättämisestä ei ole valitusoikeutta.

Eurooppa tarvitsee Afrikka-strategian

Kun olin lapsi, yksi maailman suuria ongelmia oli väestöräjähdys. Maailman väestö kasvoi kiihtyvällä tahdilla ja pelkona oli se, että ihmiskunta ajaa itsensä malthusilaiseen loukkuun, jossa väestö kasvaa nopeammin kuin meidän kykymme tuottaa uusia resursseja hyvään elämään. Niin ja samalla päätyisimme tuhoamaan maapallomme kyvyn elättää ihmiskuntaa ja nykyisenkaltaista lajistoa.

Maailman väestönkasvun suhteellinen huippu saavutettiin 60-luvun alussa (2,2%) ja absoluuttinen 80-luvun lopulla – lähes 90 miljoonaa asukasta vuodessa. Siitä on tultu alaspäin vähän alle 70 miljoonaan asukkaaseen vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä kasvu tippuu alle 50 miljoonan. Edellisen kerran sellaisiin kasvulukuhin jäätiin 60-luvun taitteessa, kun Kiinassa Maon Suuri harppaus aiheutti kymmenien miljoonien nälkäkuoleman Kiinassa.

world population growth

Globaalilla tasolla väestöräjähdys saatiin lopulta aisoihin erityisesti Aasiassa tehdyn kovan työn ansiosta. Globaalit hyvät luvut kätkevät taakseen kuitenkin isoa vaihtelua. Erityisen suurta huolta herättää Afrikan väestönkasvu. Yli puolet maailman väestönkasvusta vuoteen 2050 mennessä tapahtuu Afrikassa.

regional-population-projections-centered-legend

Väestönkasvu noudattaa elintason kasvun kanssa tiettyä vahvaa logiikkaa. Kun elintaso kasvaa, lapsikuolleisuus vähenee ja väestö kasvaa räjähtävällä vauhdilla. Samalla elintason nousu näkyy viiveellä laskevana lapsimääränä, mikä lopulta hidastaa ja pysäyttää luonnollisen väestönkasvun. Osa Afrikan maista on päässyt tähän vähenevän lapsiluvun vaiheeseen, mutta kaikki eivät.

Afrikan tulevaisuus on meille eurooppalaisille erityisen tärkeää siksi, että Eurooppa ja Afrikka ovat lopulta naapurimaanosia ja kehittyneistä maista tänne on kaikkein helpoin tulla. Me voimme ottaa satoja tuhansia pakolaisia, luultavasti miljooniakin, mutta emme satoja miljoonia. Siksi Eurooppa tarvitsee Afrikka-strategian.

Meidän pitää panostaa siihen, että mahdollisimman suuri osa Afrikkaa joko pääsee jatkamaan nopean kasvun uralla tai pääsee nopean kasvun uralle. Kehitysyhteistyössä pitää panostaa niihin asioihin, jotka parantavat elinolosuhteita kotimaassa ja auttavat hidastamaan väestönkasvua. Niitä ovat ainakin (1) naisten koulutus, (2) kaupungistuminen, (3) yleisten kulkutautien torjuminen, (4) talouskasvu ja (5) ehkäisymenetelmien saatavuus ja tietoisuus niiden merkityksestä.

Lisäksi Eurooppa tarvitsee yhteisen maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikan, joka kykenee vakuuttamaan väestön siitä, että Eurooppa selviää ja kukoistaa myös tulevaisuudessa.