Kaupunkisuunnittelulautakunta 16.8.2016

Asiat päätettiin pääasiassa listalla esitetyn mukaisesti. Päätöstiedotteen löytää täältä.

HSL:n toiminta- ja taloussuunnitelmassa lausuimme minun aloitteestani Risto Rautavan kannattaessa yksimielisesti ”Raitiovaunujen kuljettajarahastuksesta on syytä luopua mahdollisimman nopeasti, sillä se hidastaa liikennettä, lisää kustannuksia ja heikentää kuljettajien turvallisuutta.”

Lisäksi äänestimme, että tarkastusmaksun korottaminen 100 euroon ei ole perusteltua ja poistimme erimielisyyksiä aiheuttaneen tulkinnan kaupungin strategiaohjelmaa koskeva lause velkaantumiskehityksestä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 16.8.2016

Kesätauon jälkeen ensimmäinen lautakunnan kokous. Osmo Soininvaara on estynyt, joten minä olen edustamassa. Lista löytyy täältä.

Lausumme HSL:n toimintasuunnitelmasta ja lisäksi useisiin ponsiin. Tässä muutama nosto aiheesta.

HSL:n toimintasuunnitelma on listan järein asia. Kun YTV:stä siirryttiin HSL:ään, päätettiin että joukkoliikenteen infrastruktuurin kustannukset laskutetaan myös HSL:n kautta. Silloin syynä oli se, että haluttiin tasata eri kunnille tulevia kustannuksia, eikä kukaan osannut tajuta sitä, että samalla siirrettiin raskaiden metro- ja junahankkeiden kustannukset kaupungeilta matkustajien maksettavaksi.

On todella pöhköä, että kaikki joukkoliikennematkustajat joutuvat kärsimään siitä, jos kaupunki päättää investoida kalliiseen infrastruktuuriin. Vähintään yhtä ongelmallista on se, että kaupungit saavat osan investoinnista takaisin – parhaimmillaan jopa voittoa –  maankäyttökorvauksina, mutta tätä ei huomioida lainkaan infrastruktuurin laskutuksessa joukkoliikenteen käyttäjiltä.

Aurinkoenergiaan liittyvään toivomusponteen vastaamme, että aurinkopaneelien rakentaminen on suositeltavaa eikä pääsääntöisesti vaadi toimenpidelupaa. Suurempien paneelien asentamiseen vaikuttavat kaupunkikuvalliset seikat, joista pitänee kysyä vähän lisää esittelijältä.

Lausumme myös Hämeentien joukkoliikennekaduksi muuttamiseen liittyvistä ponsista. Jo nyt on aloitettu tutkimus, jossa tutkitaan kadun käyttäjämääriä ja alueen liikkeiden menestymistä, jotta muutoksen jälkeen voidaan verrata toteutunutta lopputulosta aiempaan tilanteeseen. Sähköbussit olisivat dieselbusseja hiljaisempina mainio parannus kadun viihtyisyyteen. Hämeentielle etsitään katusuunnittelussa paikkoja, jonne voi istuttaa katupuita ja muuta vihreää tekemään kadusta viihtyisämmän.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 31.5.2016

Eilisessä kaupunkisuunnittelulautakunnassa päätettiin asioista seuraavasti.

Pöllölaakson asemakaava läpi viraston ehdotuksen mukaisesti.

Lauttasaaressa kaava läpi viraston ehdotuksen mukaisesti. Keskusteltiin siitä, että tällaisissa paikoissa pitää tulevaisuudessa tehdä visio, jonka mukaan postimerkkikaavoja tehdään. Strategisesta kaavoituksesta voisi ehkä olla apua tällaiseen täydentävään rakentamiseen.

Pyöräpysäköinnin suunnitteluohje pistettiin eteenpäin kiitoksin.

Pasilan poikkeusluvasta päätettiin viraston esityksen mukaisesti.

Kokouksessa keskusteltiin myös yleiskaavasta, joka tulee lautakuntaan käsiteltäväksi ensi tiistaina. Keskuspuiston ratkaisua pitää vielä tarkastella. Otso Kivekäs kirjoitti aiheesta hyvin blogiinsa toukokuun alkupuolella. 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 31.5.2016

Olen tänään menossa lautakuntaan Osmo Soininvaaran ollessa estynyt. Oden kommentit lautakunnan listaan löytyvät täältä ja varsinainen kokousmateriaali täältä.

Pöllölaaksossa kaavoitetaan asuntoja. Kaava oli meillä käsiteltävänä joulukuussa ja palaa nyt lausunnoilta. Noin tuhat uutta asukasta Ilmalaan ja korttelitehokkuus hieman päälle kaksi. Tällaista tiheyttä on uuden yleiskaavan tiiveimpien alueiden alarajalla. Urbaaneimmissa kohteissa toivottavasti päästään vielä tästä tiiviimpiin lukuihin. Sekä Maaliikennekeskuksen, että Pohjolan-talon alueiden kaavat ovat tiiveydeltään vastaavaa luokkaa. Näitä vertaamalla huomaa hyvin, että monenlaisilla korttelityypeillä päästään tällaiseen suhteellisen tiiviiseen kaupunkirakenteeseen.

Pöllölaaksoon tulee tuhatkunta uutta asukasta.

Pöllölaaksoon tulee tuhatkunta uutta asukasta.

 

 

Lauttasaaressa tehdään Vattuniemeen taas uusi pistetalo. Osa asukkaista on luullut näitä pistetaloja umpikortteleiksi, kun useimmissa on koko korttelin kokoinen yhden kerroksen korkea pysäköintihalli. Saadaan umpikortteleiden huonot puolet – näkymät korvaantuvat tylsällä parkkihallin seinällä – ilman yhtään niiden hyviä puolia. Hyviin puoliin kuuluisi esimerkiksi asukastiheyden mukanaan tuomat palvelut.

Tällä kertaa piha sentään jää maantasolle. Tonttitehokkuus jää selvästi Ilmalan, Maaliikennekeskuksen ja Pohjola-talon vastaavista suunnitelmista.

Vattuniemi ilmasta katsottuna näyttää valtavan joukon pistetaloja vierivieressä

Vattuniemen surullinen kohtalo. Pistetaloja rivi rivissä. Paljon parempaan olisi pystytty, jos alue olisi suunniteltu kunnolla.

 

 

Pyöräpysäköinnin suunnitteluohje käy seikkaperäisesti läpi erilaiset pysäköintitarpeet ja sen miten pysäköinti kannattaa sijoittaa, miten sinne opastetaan ja minkälaiset telineet sopivat mihinkin tarkoitukseen. Tämä on sitä tärkeää taustatyötä, joka varmistaa että tulevaisuudessa tehtävä perusratkaisut ovat hyviä ja toimivia ja johon iso osa insinöörityöstä nojautuu. Vallan erinomaista, että pyöräpysäköinnillekin saadaan kunnollinen hyvin mietitty ohjeistus.

Pasilassa käsittelemme myös poikkeushakemusta, jossa toimistotaloon halutaan rakentaa normia enemmän pysäköintipaikkoja. Minusta on vähän hassua, että toimistotaloissa yritämme estää parkkipaikkojen rakentamista ja asuintaloissa taas pakotamme rakentamaan paljon enemmän autopaikkoja kuin ihmiset haluavat tai tarvitsevat. Kaupungin politiikka on välillä hieman skitsofrenista.

Itse perustelukin on mielenkiintoinen. Toimistoissa on yhä vähemmän neliöitä per työntekijä. Tässä kohteessa arvioidaan noin yksi työpiste ja 12h-m2. Kaupungin toimitilamitoitukseen käyttämä arvio on paljon suurempi – muistaakseni 30m2 per työntekijä. Tässä yksi syy siihen, että kaupunki varaa ihan liikaa tilaa toimitiloille.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.4.2016

Olen huomenna menossa lautakuntaan, kun Ode on estynyt. Lista löytyy täältä. Kävin listalla olevia asioita läpi Periscopessa aiemmin tänään. Videon voi käydä katsomassa vielä jonkin aikaa täällä. Ensi viikon listaa käyn läpi tämän viikon perjantaina. Tiedotan tarkemmasta ajankohdasta omalla Facebook-sivullani.

Kruunuvuoren asemakaava olisi varmasti toteutettu toisin, jos Kruunuvuorenrantaan ei olisi alunperin suunniteltu metroa. Nyt koko alueen sisääntuloalue – eräänlainen portti – on rakennettu ikäänkuin se olisi koko alueen reunalla. Jos alueelle olisi rakennettu metro, tämä olisi ollut ihan luonnollista, mutta nyt raitiotiesillan kanssa lopputulos on hassu.

Tällä kuitenkin mennään kohti valtuustoa. 1600 asukasta lisää. Alueen pohjoisosat säästetään virkistys- ja luontokohteena.

Screen Shot 2016-04-18 at 8.23.38 PM

 

10-vuoden liikenneinvestointiohjelmassa määritetään lähivuosien investoinnit ja ne suuntaviivat, joilla suunnittelua tehdään pidemmälle tulevaisuuteen. Ensi vuonna Pasila haukkaa puolet uuden infran investoinneista. Veturitie on kallis ja sitä päätöstä tullaan vielä manaamaan moneen otteeseen valmistumisenkin jälkeen. Ratkaisu on huono, epäkaupunkimainen ja altis liikennehäiriöille, mutta sillä mennään.

Positiivisia uutisia kuuluu raideliikenteen puolelta. Sekä Laajasalon raitiotien, että raidejokerin rakentaminen käynnistyvät ensi vuonna. Lisäksi lähivuosina rakennetaan Kalasataman raitiotie ja useita pieniä ja välttämättömiä laajennoksia kantakaupungin ratikkaverkkoon. Näin valmistaudutaan samalla rakentamaan uuden yleiskaavan vaatima pikaraitiotieverkko.

Liikenteen kehitys Helsingissä 2015

Joukkoliikenteen osuus Helsinginniemelle suuntautuvista motorisoiduista matkoista oli 67% – ja aamuliikenteessä jopa 74%. Suurempi kuin kertaakaan vuoden 1988 jälkeen. Konelaskentojen mukaan pyörällä kulkevien määrä on jatkanut kasvuaan.

2014 ja 2015 tehtiin myös keskustassa kävelylaskenta. En muista milloin viimeksi olisi toteutettu tällainen. Insinöörin viisauksiin kuuluu se, että saat mitä mittaat. Jos kävelijöitä ei mitata, ei niitä myöskään muisteta huomioida. Hyvä, että mitataan. Tulevaisuutta varten pitäisi kehittää automaattinen tapa tehdä näitä laskentoja vaikka kameroiden avulla. Huhtikuun kaupunkisuunnittelupubissa kuulimme, että Aleksanterinkadulla ainakin yksi maanomistaja tekee tällaisia mittauksia oma-aloitteisesti. Kävelijöiden määrä on hyvä mittari arvioimaan maan arvoa ja liikkeiden tuottavuutta.

Ehkäpä kaupunki voisi tehdä yhteistyötä maanomistajien kanssa paremman datan keräämiseksi?

Screen Shot 2016-04-18 at 8.39.40 PM

Tästä alla olevasta kuvasta muuten näkee hyvin, että 2009 valmistunut Hakamäentien remontti siirsi ensin sen läpi kulkevia autoja etelään Helsinginkadun ja Nordenskiöldinkadun reiteille – ja valmistuessaan nämä palasivat Hakamäentielle ja loput autot tulivat pohjoisemmilta reiteiltä. Kantakaupungin läheisyydessä motarimaisen kapasiteetin rakentaminen ei vähennä kantakaupungin läpi ajavien autojen määrää vaan siirtää aiemmin kauempaa kiertäneitä autoja lähemmäs kantakaupunkia.

Screen Shot 2016-04-18 at 8.44.27 PM

Kuvaan lisätty punainen viiva osoittaa Helsinginkadun ja Nordenskiöldinkadun trendilinjan, josta ainoana poikkeuksena on Hakamäentien remontin aika, jolloin liikenne kasvoi.

Liikennekäytössä olevien autojen määrä per 1000 asukasta jatkaa laskuaan. Osatekijänä varmasti pitkään jatkunut taantuma, mutta myös kulttuurimuutos.

Screen Shot 2016-04-18 at 8.50.19 PM

 

Pyöräliikenteen suunnitteluohje, jossa käydään läpi verkkotason suunnittelu, linjaosuuksien ja risteyksien suunnittelu erilaisissa ympäristöissä. Nostan tästä katsottavaksi kuvan, jossa määritellään minkälainen pyöräratkaisu kadulle tulee suunnitella riippuen siitä mitä roolia väylä palvelee pyöräilyn verkossa ja minkälainen katu on.

Suunnittelua ohjaa se ymmärrys, että kävely ja pyöräily ovat kaksi eri kulkumuotoa ja tarvitsevat omat infrastruktuuriratkaisunsa. Kävellen ja pyörällä kulkevan nopeuserot ovat niin suuria, ettei näitä tulisi yhdistää samoille väylille kuin poikkeustapauksissa.

Screen Shot 2016-04-18 at 9.04.52 PM

Lausunto HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille 2016–2021. HSL on aivan oikein kehittämässä seudun joukkoliikennettä kohti runkoliikenteen linjastoa, mutta laatutasossa on vielä hieman työstämistä. Lausunnossamme todetaan, että laatutason asteikko ei oikein tahdo riittää alueille, joissa joukkoliikenne on ja se on tarkoitus olla kilpailukykyinen autonomistamisen kanssa. Siksi parhaiden laatutasojen kohdalla joukkoliikenteen palvelukriteerejä pitäisi tiukentaa.

Minusta on tärkeää, että HSL alkaa julkaisemaan erillistä runkolinjastokarttaa, johon on piirrettynä kaikki runkolinjojen laatukriteerit täyttävät bussi-, raitio-, metro- ja junalinjat. Ajattelin puhua tästä huomenna lautakunnan kokouksessa.

Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017-2024. Julkisuudessakin on puhuttu runsaasti siitä, että ilmansaasteet – erityisesti typenoksidit ja pienhiukkaset ovat terveydelle vaarallisia. Näitä saasteita tulee erityisesti autojen moottoreista ja renkaan ja asfaltin välisestä kitkasta. Pienhiukkasia tulee lisäksi merkittäviä määriä kaukokulkeumasta ja pientaloalueilla puulla lämpiävistä takoista ja saunoista.

Terveyttä aiheuttaviin haittoihin tulee puuttua ja ilmansuojeluohjelmassa esitetään suuri joukko toimenpiteitä, joilla saasteita ja niille altistumista voidaan vähentää. Kaikkein suurin tarve parannuksille on kantakaupungissa. Parannusta voidaan saada mm. hiekoitusta vähentämällä ja hiekan kevätpesun nopeuttamisella, ruuhkamaksuilla, keskustaan suuntautuvan bussiliikenteen vähentämisellä ja kaikkien autojen päästörajojen tiukentamisella ja nastarenkaihin kohdistuvalla haittamaksulla.

Omasta mielestäni kannattaisi myös selvittää mahdollisuuksia vähentää keskustan läpiajon määrää. Nykyäänhän merkittävä määrä autoja ajaa muiden terveydestä piittaamattomasti koko kantakaupungin läpi päästäkseen idästä länteen tai toisinpäin, vaikka juuri tätä tarkoitusta varten on rakennettu pohjoisempia reittejä.