Puheeni Vihreiden puoluekokouksessa

Toinen teollinen vallankumous alkoi runsaat sata vuotta sitten sähkömoottorin, sähkönsiirron ja polttomoottorin keksimisellä. Näiden keksintöjen avulla länsimaat kasvoivat nopeasti aina 1970-luvulle asti.

Näistä yhteiskuntaa muokkaavista keksinnöistä loppui höyry ja ympäristön rajat alkoivat tulla vastaan. Seurasi 40 vuoden stagnaation aikakausi. On luonnollista, että esimerkiksi ympäristöliike on syntynyt juuri tässä yhteiskunnallisessa murroksessa.

Tämä hitaan muutoksen aika on ohi. Edessämme on kolmas teollinen vallankumous, jossa automaatio korvaa sitä, mihin aiemmin tarvittiin ihmismieltä. Tämä vallankumous muokkaa yhteiskuntamme kaikkia rakenteita. Emme kuitenkaan tiedä etukäteen, miten tulevaisuudessa pitäisi toimia.

Suomesta täytyy rakentaa ketterä yhteiskunta.

Valtion ja kuntien tulee kokeilla aktiviisesti uusia tapoja toimia ja etsiä sitä uutta toimintatapaa. Talouden puolella sääntely, joka lukitsee jonkin alan tiettyyn toimintamalliin, tulee vapauttaa ja antaa yrittäjien etsiä uusia tapoja vastata ihmisten tarpeisiin.

Tehdas ja siitä seuranneet tehdaskaupungit olivat teollisella aikakaudella hyvä tapa ratkaista tuotannon ongelmia. Uuden teollisen vallankumouksen haasteena on rakentaa hyvä ympäristö tiedon tuottamiseen. Tiedon luomisen keskiössä ovat ihmiset. Siksi kaupunkipolitiikka on talouspolitiikkaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 3.6.2014

Olen tällä viikolla menossa lautakuntaan. Osmo Soininvaaran kommentit löytää täältä. Lista löytyy täältä. Listalla on paljon asiaa.

Meilahden huvila-alueen suunnitteluperiaatteet tulevat vähän hassuun aikaan. Yleiskaavassa halutaan laajentaa kantakaupunkia erityisesti vilkkaiden katujen varsille. Paciuksenkadun varsi on erinomainen paikka rakentaa lisää kaupunkia.

Suunnitteluperiaatteet mahdollistavat lisähuviloiden sijoittamisen alueelle. Screen Shot 2014-06-02 at 15.27.22

Yllä olevassa kuvassa punaisella väritetyn alueen sisällä tulisi suunnitella rakentamista. Suojellaan arvokas puisto autoliikenteen melulta ja saasteilta ja samalla saadaan lisää asuntoja. Kantakaupungin korttelitehokkuudella tuohon saisi asuntoja muutamalle tuhannelle asukkaalle.

Saudi-arabian suurlähetystö ja asunto Kuusisaareen.

Kulosaaren korttelitalon ympäristöön asuntoja. Kaava on todella väljä, tonttitehokkuus vain 0,5. Olen sanonut ennenkin ja sanon nyt uudestaan. Kehä I:n sisäpuolelle ei pitäisi kaavoittaa mitään alle ykkösen tonttitehokkuudella.

Yleisemmin ongelmana on se, että virastossa halutaan täydennysrakentaa säilyttämällä alueen leimallinen tapa sijoitella rakennuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että jos alue on kerran rakennettu tilaa tuhlaillen, periaatetta jatketaan hamaan tulevaisuuteen. Tämä on yksi niistä syistä, miksi meillä on pula kaavoituskelpoisesta maasta.

Tällä kertaa asuntoja saadaan 150 asukkaalle. Vaihtoehtoisesti voidaan sanoa, että menetettiin mahdollisuus saada asuntoja 300-500 asukkaalle.

Jätkäsaaren satamaan suunnitellaan satamalle laajennosta. Syynä tähän on se, että rekkaliikenne on kasvamassa takaisin entisiin mittoihinsa Sataman siirron jäljiltä. Jätkäsaaresta piti tehdä vähäautoinen kaupunginosa ja Satama siirrettiin Vuosaareen, jotta tästä rekkarallista päästäisiin eroon.

Nyt rekat tulevat sitten takaisin matkustajalaivojen ruumassa. Laivayhtiöiden kannalta tämä on ihan ymmärrettävää – laivan kuljettaminen lahden yli maksaa suurin piirtein saman verran riippumatta lastista ja tulot voidaan maksimoida sillä, että kannen alla on autoja ja päällä matkustajia. Taloudellisesti tehokasta, mutta ei huomioi lainkaan rekkaliikenteen vaikutuksia kaupungissa.

Eikä yritysten kuulukaan. Se on Helsingin kaupungin tehtävä.

Screen Shot 2014-06-02 at 15.49.19

Samalla Tyynenmerenkadulle ollaan rakentamassa kiertoliittymä ja sen viereen ohituskaista satamasta tuleville rekoille. (Yllä kuvassa). Tässä suunnitelmassa on liikenneturvallisuuteen liittyvä ongelma.

Pyöräilijät laitetaan pyöräilemään liittymässä kahteen suuntaan, mikä tekee liittymästä turvallisuusriskin. Autoilijan pitää varoa sekä oikealta, että vasemmalta tulevia pyöräilijöitä sekä kiertoliittymään tullessaan että liittymästä poistuessaan.

Screen Shot 2014-06-02 at 16.07.00

Maaliikennekeskukseen Pohjois-Pasilaan kaavoitetaan asuntoja. 20 hehtaarin alueelle on suunnitteilla asuntoja 130000-150000 kerrosneliömetriä ja 30000 kerrosneliömetriä toimistotilaa. Asukkaita tulee siis 3000-4000.

Aluetehokkuus on 0,9 ja Ilmalan raitiotie on tarkoitus jatkaa tänne. Näin tiiviisti rakennettuna ratikka on syytäkin rakentaa tänne samaan aikaan kun alue rakentuu. Tulevassa yleiskaavassa tämä on osa tiivistyvää Tuusulanbulevardin aluetta.

Asukaspysäköinnin hinta, laitospysäköinti ja uudet asukaspysäköintialueet. Asukaspysäköinnin hintaa tarkistetaan ylöspäin hyväksytyn pysäköintipolitiikan mukaisesti siten, että ensi vuonna pysäköintitunnus maksaa 18€/kk ja vuonna 2021 hinta olisi 30€/kk. Tavoitteena tässä on päästä tilanteeseen, jossa autopaikkojen kysyntä ja tarjonta kohtaavat paremmin kuin nykyään.

Samalla luodaan yrityspysäköintitunnus, joka oikeuttaa pysäköimään kaikilla alueilla. Tämä helpottaa erityisesti liikkuvaa työtä tekevien elämää, kun yhdellä pysäköintitunnuksella saa pysäköidä kaikkialla. Tämän tunnuksen hinnaksi tulisi 740€.

Samalla asukaspysäköijille tuodaan uusia mahdollisuuksia ottamalla käyttöön laitospysäköintitunnus, jolla saa pysäköidä autonsa ilta- ja yöaikaan pysäköintilaitoksessa. Kaupunki subventoi pysäköinnin hintaa 20€ kuukaudessa. Aluksi laitospysäköintitunnuksen hinnaksi tulee 40€/kk ja se nousee asteittain 80€/kk asti. Laitospysäköintipaikkoja on tarjolla 2500.

Samalla asukaspysäköintiä ollaan laajentamassa Lauttasaareen ja Munkkiniemeen. Näillä alueilla pysäköintitunnuksen hinta olisi puolet muualla perittävästä. Tulevaisuudessa tätä kannattaisi kehittää siihen suuntaan, että kunkin alueen tunnuksen hinta asettuisi tasolle, jossa tunnuksia myydään vähän vähemmän kuin alueella on asukaspysäköintipaikkoja. Näin voidaan varmistaa, että pysäköintitunnuksen ostanut löytää aina paikan läheltä kotia.

Vastineet liikkumisen ohjelmaluonnoksesta eivät anna aihetta muutoksiin. Sedät ovat esittäneet, ettei asetettaisi kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä etusijalle. Tiede on tässä asiassa viraston puolella. Kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen priorisoiminen vahvistaa kaupunkiseudun talouskasvua.

Sonja Heikkilä on tehnyt diplomityön aiheesta: ”Liikenne palveluna”. Ajatuksena on se, että ihmiset voisivat saada liikkumisen palveluna ja käyttää kulloinkin sitä kulkutapaa, mikä on kätevin – sen sijaan että ostavat tavaroita, jotka rajoittavat tulevia liikkumisvalintoja. Tämä on iso murros, joka on jo alkanut maailmalla ja tulee rytisemään kovaa, kun itse ajavat autot mullistavat automarkkinat. Onko Suomessa lainsäädäntö valmis paradigman muutokseen?

Mannerheimintiellä on tulossa kiskoremontti. Samalla laitetaan pyörätiet kuntoon Reijolankadun ja Nordenskiöldinkadun välillä.

Mitä haluaisit tietää kyberturvallisuudesta?

Olen Aalto-yliopistossa tutkijatohtorina ja teen tutkimusta kyberturvallisuudesta. Mitä sinä haluaisit tietää kyberturvallisuudesta?

Laita kysymys kommenttikenttään ja lupaan pyrkiä vastaamaan kysymyksiin blogikirjoituksilla tämän kesän aikana. Tarkoituksenani on kirjoittaa sarja blogitekstejä, joissa ruodin kyberturvallisuuden käsitettä ja sitä, mistä on kyse.

Lisää pientaloja Helsinkiin

Helsingissä on kaupungin tilastojen mukaan 44 055 pientaloa. Helsingissä tyypillisen pientalon tonttitehokkuus on noin 0,15-0,3. Tämä tarkoittaa siis sitä, että esimerkiksi 500m2 tontilla on 75-150m2 asuntoja (käytännössä yksi tai kaksi asuntoa siis).

Muualla Euroopassa rakennetaan pientaloja, joiden tonttitehokkuus voi olla jopa 2. Tällaisessa pientalossa on pieni oma piha ja kahdesta kolmeen kerrosta. Alla esimerkki siitä, miten tällaista tiivistä pientaloasutusta voisi rakentaa Helsingissä. Paino tässä on sanalla esimerkki. Haluan antaa valinnanvapauden siitä rakennetaanko ja miten rakennetaan tontin omistajalle.

Kaupungin tarvitsee vain sallia rakentaminen ja luoda periaatteet siitä miten hoidetaan alueen yhteiset asiat, mm. paloturvallisuus, miten saa rakentaa naapuritontin reunaan ja niin edelleen. Jotta tiedetään mitä kaikkea pitää huomioida, tällaisesta uudisrakentamisesta ja tiivistämisestä pitää hankkia kokemuksia.

Screen Shot 2014-05-30 at 10.27.41

Helsingissä voitaisiin tehdä periaatepäätös siitä, että tontin omistaja saa rakennusluvan lisärakentamiseen aina tonttitehokkuuteen 1,2 asti. Nyt tällainen käytäntö on olemassa tonttitehokkuuteen 0,3 asti. Näin nykyinen asunnon omistaja voisi päättää haluaako pitää suuren pihansa, vai kenties rakennuttaa tontille yhden tai useampia uusia pientaloja.

Kaupungin tutkimusten mukaan pientalotonttien rakennusoikeus rakentuu keskimäärin 1% vuosivauhdilla. Käytännössä lisärakentamista tehdään siis silloin, kun perikunta miettii mitä tehdä tontille.

Jos arvioidaan, että tahti pysyisi suurin piirtein samana tai hieman nykyistä nopeampana, niin 40-50 vuodessa pientalojen määrä voisi kasvaa 50-100% nykyisestä. Helsinki voisi siis saada pientaloalueiden orgaanisella kasvulla uusia pientaloja jopa runsaalle sadalle tuhannelle asukkaalle.

Samalla vastattaisiin luontevalla tavalla siihen mm. lapsiperheiden tarpeeseen saada asuntoja, jossa on luontevasti oma piha.

Pieniä parannuksia joukkoliikenteeseen

Olen aiemmin kirjoittanut siitä, että joukkoliikennettä tulisi rakentaa verkkona, joka tarjoaa liikkumisen vapauden. Kun joukkoliikennettä kehitetään verkkona, pitää panostaa erityisesti tärkeiden vaihtopaikkojen sujuvuuteen. Jotta tähän voidaan panostaa, pitää tiedostaa missä nämä paikat ovat.

Yksi tällainen paikka löytyy Hämeentien ja Teollisuuskadun risteämiskohdasta. Tässä kohtaavat poikittainen bussilinja 58 ja kaikki Tuusulanväylän ja Lahdenväylän suunnasta tulevat bussit. Myös matkustajat voisivat käyttää tätä hyvänä vaihtopaikkana, jos asiaan olisi kiinnitetty lainkaan huomiota. Nyt tilanne näyttää tältä:

Screen Shot 2014-05-29 at 14.06.19

Linjan 58 pysäkki on Teollisuuskadulla Hämeentien sillan länsipuolella. Bussilinjojen lähin pysäkki on Kurvin eteläpuolella Hämeentiellä. Matkaa pysäkkien välillä on 400 metriä, johon keskimääräisellä matkustajalla kuluu noin 6 minuuttia. Onnettoman kävely-ympäristön vuoksi matka vielä tuntuu paljon pidemmältä. Esteettömän reitin tarvitsevan matka on satoja metrejä pidempi.

Näin ei olisi mikään pakko olla. Optimitilanne olisi se, että matkustaja voisi vaihtaa samalta pysäkiltä tai ainakin samassa risteyksessä. Vaihtoehtoja on useita.

Mäkelänkadun ja Hämeentien suunnasta tulevilla busseilla voisi olla pysäkki ennen Hämeentien siltaa tai sitten pysäkki voisi olla edes Kurvissa samassa kohtaa kuin toisen suunnan bussipysäkit.

Jokeri 0 voitaisiin myös linjata nousemaan ylös Teollisuuskadulta Hämeentien tasolle ja palaamaan sitten takaisin alas. Tämä tosin vaatisi ainakin lännen suuntaan uuden rampin joukkoliikennettä varten ja muitakin katujärjestelyitä, jotta bussin matka ei hidastuisi kohtuuttomasti.

Toisena vaihtoehtona on toteuttaa HSL:n uuden raitiolinjaston suunnitelma jatkaa linja 7 Mäkelänkadun ja Pasilan kautta Meilahteen – ja jatkaa linja samantien Munkkiniemeen ja Munkkivuoreen. Tällöin Mäkelänkatua bussilla tulevat (länteen matkalla olevat) voivat vaihtaa ratikkaan Pasilan tienoilla ja Lahdenväylän suunnasta tuleville voidaan järjestää vaihtopaikka Mäkelänkadun ja Hämeentien risteyksessä.

Mutta parantaa pitää. Satojen metrien vaihtomatkat tärkeissä joukkoliikenteen solmukohdissa eivät kuulu joukkoliikenteen laatuun panostavan kaupungin toimintatapaan. Tällaiset ongelmat ovat pieniä, mutta merkittäviä esteitä joukkoliikenteen parantamisen tiellä.