Kaupunkiympäristölautakunnan lista 5.9.2017

Olen menossa huomenna kaupunkiympäristölautakunnan kokoukseen. Lista löytyy täältä.

Länsi-Käpylän asemakaavassa suojellaan alueen nykyluonnetta. Viime viikolla huomiota herätti määräys, jossa sanellaan tontilla olevien asuntojen määrä. Tätä asiaa pitää vielä vähän funtsia.

Valitus Malmin kentän hangaarin vuokraamatta jättämisestä. Tässä valituksessa hyökätään todella ikävästi yksittäistä virkamiestä vastaan. Kyse on siitä, että Helsingin kaupunki on päättänyt että aluetta kehitetään tapahtumakäytössä sillä aikaa, kunnes Malmilla päästään rakentamaan asuntoja. Tapahtumakäyttö on asuntorakentamisen kannalta fiksua, koska samalla alue tulee tutuksi monille ihmisille, mikä helpottanee alueen rakentumista ja seudun hyvää kaupunkikehitystä.

Päätösesityksen mukaan vuokraamattajättämisestä ei ole valitusoikeutta.

Eurooppa tarvitsee Afrikka-strategian

Kun olin lapsi, yksi maailman suuria ongelmia oli väestöräjähdys. Maailman väestö kasvoi kiihtyvällä tahdilla ja pelkona oli se, että ihmiskunta ajaa itsensä malthusilaiseen loukkuun, jossa väestö kasvaa nopeammin kuin meidän kykymme tuottaa uusia resursseja hyvään elämään. Niin ja samalla päätyisimme tuhoamaan maapallomme kyvyn elättää ihmiskuntaa ja nykyisenkaltaista lajistoa.

Maailman väestönkasvun suhteellinen huippu saavutettiin 60-luvun alussa (2,2%) ja absoluuttinen 80-luvun lopulla – lähes 90 miljoonaa asukasta vuodessa. Siitä on tultu alaspäin vähän alle 70 miljoonaan asukkaaseen vuodessa. Vuoteen 2050 mennessä kasvu tippuu alle 50 miljoonan. Edellisen kerran sellaisiin kasvulukuhin jäätiin 60-luvun taitteessa, kun Kiinassa Maon Suuri harppaus aiheutti kymmenien miljoonien nälkäkuoleman Kiinassa.

world population growth

Globaalilla tasolla väestöräjähdys saatiin lopulta aisoihin erityisesti Aasiassa tehdyn kovan työn ansiosta. Globaalit hyvät luvut kätkevät taakseen kuitenkin isoa vaihtelua. Erityisen suurta huolta herättää Afrikan väestönkasvu. Yli puolet maailman väestönkasvusta vuoteen 2050 mennessä tapahtuu Afrikassa.

regional-population-projections-centered-legend

Väestönkasvu noudattaa elintason kasvun kanssa tiettyä vahvaa logiikkaa. Kun elintaso kasvaa, lapsikuolleisuus vähenee ja väestö kasvaa räjähtävällä vauhdilla. Samalla elintason nousu näkyy viiveellä laskevana lapsimääränä, mikä lopulta hidastaa ja pysäyttää luonnollisen väestönkasvun. Osa Afrikan maista on päässyt tähän vähenevän lapsiluvun vaiheeseen, mutta kaikki eivät.

Afrikan tulevaisuus on meille eurooppalaisille erityisen tärkeää siksi, että Eurooppa ja Afrikka ovat lopulta naapurimaanosia ja kehittyneistä maista tänne on kaikkein helpoin tulla. Me voimme ottaa satoja tuhansia pakolaisia, luultavasti miljooniakin, mutta emme satoja miljoonia. Siksi Eurooppa tarvitsee Afrikka-strategian.

Meidän pitää panostaa siihen, että mahdollisimman suuri osa Afrikkaa joko pääsee jatkamaan nopean kasvun uralla tai pääsee nopean kasvun uralle. Kehitysyhteistyössä pitää panostaa niihin asioihin, jotka parantavat elinolosuhteita kotimaassa ja auttavat hidastamaan väestönkasvua. Niitä ovat ainakin (1) naisten koulutus, (2) kaupungistuminen, (3) yleisten kulkutautien torjuminen, (4) talouskasvu ja (5) ehkäisymenetelmien saatavuus ja tietoisuus niiden merkityksestä.

Lisäksi Eurooppa tarvitsee yhteisen maahanmuutto- ja työllisyyspolitiikan, joka kykenee vakuuttamaan väestön siitä, että Eurooppa selviää ja kukoistaa myös tulevaisuudessa.

Kaupunkiympäristölautakunta 20.6.2017 päätökset

Lautakunnan kokouksessa asiat päätettiin esityksen mukaan pois lukien pari minun tekemääni ehdotusta, jotka hyväksyttiin yksimielisesti.

Delegoituamme päätösvaltaa pyysimme, että meille toimitetaan raportit päätösvallan käytöstä ensi keväänä, kun päätämme jatkosta.

Mari Holopaisen valtuustoaloitteeseen katupuiden lisäämisestä lisäsimme yksimielisesti lauseen: ”Lisäksi katuympäristössä tulee kiinnittää huomiota viherrakentamisen laatuun.”

Kaupunkiympäristölautakunta 20.6.2017

Nyt se alkaa taas. Valtuusto valitsi minut kaupunkiympäristölautakuntaan Osmo Soininvaaran varajäseneksi ja lisäksi Rakennusten ja yleiset alueet -jaoston (RYA) varapuheenjohtajaksi.

Uuden lautakunnan ensimmäinen kokous on huomenna tiistaina ja olen menossa paikalle Osmon ollessa estynyt. Lista löytyy täältä. Listan pääasiana on toimivallan delegoiminen. Toimivallan delegoiminen tehdään aluksi yhdeksi vuodeksi eli ensi vuoden toukokuuhun asti. Näin ehditään saamaan kokemuksia uudesta järjestelmästä ja tekemään mahdollisesti tarvittavia korjausliikkeitä.

Esittelen delegointiehdotukset alla. Ne vaikuttavat minusta hyviltä, mutta muutamasta haluan, että virasto tekee selonteon niiden käytöstä ensi keväänä ennen päätöksen uusimista.

Delegoidaan

  • asemakaavapäällikölle päätökset kadun, torin, puiston ja muun yleisen alueen nimen muuttamisesta sekä kaupunginosan ja kortteleiden numeroiden muuttamisesta, jos kysymys ei ole periaatteellisesti merkittävästä muutoksesta.
  • yleiskaavapäällikölle lausuntojen antamisesta muille kunnille kaava-asioissa, jos kysymys ei ole periaatteellisesti merkittävästä tai taloudellisesti laajakantoisesta asiasta.
  • hankintavaltuuksia asemakaavoituksen alueyksiköiden päälliköille aina 60000 euroon asti.
  • tonttipäällikölle oikeus varata yli 3000m2 tontteja kohteissa, jotka ovat jo aiemmin (epäonnistuneesti) kuulutettu varattavaksi; jatkaa asuntotonttien varausta, mikäli jatkoaika on yli vuoden ja
  • Tonttipäällikkö, asuntotontit-tiimin päällikkö, yritystontit-tiimin päällikkö ja tontit-yksikön päällikkö päättävät kaupunginhallituksen päättämien tontinvarausehtojen vähäisistä tarkistamisista.
  • vähäisten muutosten tekeminen sopimusehtoihin tontit-yksikön päällikölle, asuntotontit-tiimin päällikölle ja yritystontit-tiimin päällikölle.

Mari Holopaisen valtuustoaloite katupuiden lisäämisestä saa virastosta positiivisen vastaanoton. Ajattelin esittää vastaukseen lisäyksenä sen, että myös läpäisevän pinnan ja muun vihreän määrää katuympäristössä tulisi lisätä.

Lisäksi listalla on Kalasatamassa tontinvuokrausperusteita ja joukko oikaisuvaatimuksia.

Miten koulutuspolitiikkaa tulee uudistaa?

Koulutus vaikuttaa ihmisen elämään ja yhteiskuntaan merkittävästi. Edellisessä kirjoituksessani totesin, että koulutus sekä suojaa työttömyydeltä, että tarjoaa myös merkittävästi korkeammat ansiot elämän aikana.

Iso kysymys on se, mitä tästä pitäisi oppia? Miten koulutuspolitiikkaa pitää uudistaa, jotta se olisi tasa-arvoisempi ja tuottavampi?

Screen Shot 2017-06-17 at 12.03.06 PM

Ensimmäinen päätelmä: oppivelvollisuus tulee ulottaa toisen asteen koulutukseen (lukio+ammattikoulu). Nykyaikainen yhteiskunta on kovin ankara ihmisille, joilla on vain peruskoulu pohjanaan mm. siksi, että enenevissä määrin kaikissa ammateissa vaaditaan kykyä ymmärtää ja omaksua uutta.

 

Screen Shot 2017-06-17 at 12.07.35 PM

Lasten vanhempien luokkatausta vaikuttaa merkittävästi lasten pärjäämiseen koulussa – ja  siihen uskaltavatko nuoret lähteä hakemaan parempaa koulutusta lukion kautta. Vaikutus on siis kaksinkertainen ja voimistaa luokkayhteiskuntaa. Hyvätuloisten ja koulutettujen lapset pärjäävät paremmin ja yhtä hyvin pärjäävistä useammat lähtevät lukioon.

Päätelmä 2: meidän tulee panostaa erityisesti varhaiskasvatukseen ja peruskouluun, jotta myös heikommista sosiaalisista ryhmistä lapset pääsevät ja uskaltavat hakea korkeampaa koulutusta. Helsingissä tehdyn tutkimuksen mukaan niin kutsuttu positiivisen diskriminaation raha on tehokas tapa auttaa näitä lapsia. Mallissa annetaan pieni lisärahoitus kouluille alueilla, joissa on paljon työttömyyttä ja heikko-osaisuutta.

Päätelmä 3: korkeakoulutuksen saavien osuutta tulee nostaa merkittävästi. Olen sitä mieltä, että tavoitteena tulisi olla se, että kaikilla suomalaisilla on mahdollisuus tehdä vähintään alempi korkeakoulututkinto ja että korkeakoulututkinnon suorittavien osuus nousee merkittävästi nykyisestä. Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee olla se, että alemman korkeakoulututkinnon suorittavat kaikki suomalaiset.

Samalla suomalaista työelämää tulee uudistaa niin, että alempi korkeakoulututkinto tarjoaa hyvät eväät työelämään. Valtion ja kuntien tulee olla tässä aktiivisia ja varmistaa, että useimmilla julkisen sektorin aloilla aloitustason työpaikkoihin riittää alempi korkeakoulututkinto.

Päätelmä 4: kaikki tämä vaatii rahaa. Yleinen koulutustason nosto on perusteltua maksaa verovaroin. Se myös tuottaa talouskasvua ja siten uusia verotuloja, joten nettokustannus ei ole sama kuin suora hinta valtion ja kuntien budjeteissa. Siksi toisen asteen koulutuksen ja vähintään alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen tulee olla maksutonta.