Puhuminen ja ajatteleminen

Puhutko sinä mieluummin siitä, mistä olet varma ja mistä tiedät jo riittävästi, vai siitä, jota et ole vielä aivan oikein ymmärtänyt, mutta josta sinulla on ajatuksia? Onko puhuminen väline viestiä muille sitä, mitä Sinä olet ajatellut, vai ajattelemisen apuväline, jossa omat ajatukset saavat kyytiä ja uusia uria muiden tietojen ja mielipiteiden puhuessa karua kieltään? Oletko miettinyt, kuinka sijoittumisesi näiden kahden ääripään välillä vaikuttaa siihen, minkälaisena ihmisenä sinua pidetään? Oletko miettinyt, kuinka paljon haluat antaa tällaisen luonteenominaisuuden vaikuttaa siihen, mitä ajattelet muista?

EUn perustuslaki

Jokin aika sitten keskustelin ystäväni kanssa tekijänoikeusdirektiivistä. Hän aktiivisena EUn perustuslain kannattajana totesi, että juuri tällaisia syitä varten tarvitsemme EUlle perustuslain, joka kertoo, mitkä ovat EUn valtaoikeudet. Asia jäi mietityttämään minua. EUn hylätty perustuslakiehdotus on valitettavasti vesitetty nimenomaan Unionin valtaoikeuksien kohdalla. Perustulakiehdotuksen III OSASTO I-11 artikla sanoo:
”3. Toissijaisuusperiaatteen mukaisesti unioni toimii aloilla, jotka eivät kuulu sen yksinomaiseen toimivaltaan, ainoastaan jos ja siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät voi keskushallinnon tasolla tai alueellisella taikka paikallisella tasolla riittävällä tavalla saavuttaa suunnitellun toiminnan tavoitteita, vaan ne voidaan suunnitellun toiminnan laajuuden tai vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla.”

Huomioikaa, että jos poliitikot katsovat, ettei tarvittavia etuja voi saavuttaa kansallisella tasolla tehtävällä lainsäädännöllä, niin asiasta voidaan säätää lailla EU-tasolla. Toisin sanoen kyseessä on klausuuli, jolla voidaan oikeuttaa mikä tahansa lainsäädäntö EU-tasolla. (Toki sama ongelma meillä on myös nykyisessä Nizzan sopimuksessa). Perustuslaki ei siis korjaa niitä ongelmia, jotka sen tulisi korjata.

Ylipäätänsä on ongelmallista rajata Unionin toimivalta riittävän tarkasti ja tehokkaasti. Tämä on nähtävissä myös Yhdysvaltojen perustuslain kohdalla, jonka osavaltioiden välisen kaupankäynnin säätelyyn liittyvää klausuulia hyödynnetään ties kuinka monen liittovaltion lainsäädännön perusteluna.

Siksipä mieleeni tuli se, että mitä jos sallisimme tuollaisen EU-perustuslakiehdotuksen sisältäneen lisäsklausuulin, joka sallii minkä tahansa lainsäädännön, mutta ilmoittaisimme, että tällaiset lait voivat olla voimassa korkeintaan viisi vuotta. Tällöin laki pitäisi uusia viiden vuoden välein, siitä tulisi luopua, tai perustuslakia muuttaa.

Ylipäätänsä lakien määräaikaisuudella on omat hyötynsä. Yhdysvalloissa näyttää siltä, että Patriot Act kumoutuu vuoden vaihteessa. Se säädettiin määräaikaiseksi 11.9.2001 iskujen jäljiltä. Sen sijaan vastaavat direktiivit, jotka EUssa on säädetty – esimerkiksi teletietojen tallentamisvelvollisuudet, eivät kumoudu automaattisesti, vaan vaativat ilmeisesti uuden direktiivin läpimenon vanhan korvaamiseksi.

Eli ehdottaisin perustuslakiin muutosta, joka vaatii että yllämainitun I-11 artiklan 3. kohtaan lisättäisiin tällaisen lain määräaikaisuusvaatimus.

Kommentteja?

Harmitus

Artikkelini WCNC -konferenssiin ei mennyt läpi. Harmittaa. Tuntuu siltä, ettei tästä tieteilijän urasta tule mitään. Tai tarkemmin sanottuna, tuntuu siltä että tällä alalla pitäisi osata ja kyetä koodaamaan, jotta voisi saada mitään aikaiseksi. Ja se on jatkuva ainainen akilleen kantapääni.

En ole hyvä koodaaja, eikä minusta sellaista tulekaan. Omat vahvuuteni ja heikkouteni ovat sellaisia, etten usko minusta hyvää koodaajaa koskaan tulevan. Ja kun en halua sitä aktiivisesti tulevaisuudessa tehdä, motivaatiokin, tai sen puute rasittaa oppimista. En koodaa erilaisia asioita vapaa-aikanani harrastukseksi, eikä työtehtävissä tunnu olevan aikaa opettelemiseen. Jotenkin koen olevani epäonnistunut tietotekniikan ja tietoverkkojen tutkija.

Onko tällä alalla mahdollista tehdä jotain hyödyllistä ja arvokasta ilman, että on hyvä koodaaja?

Päivitys: On niin paljon, mitä pitäisi oppia ja niin lyhyessä ajassa. Ihmettelen, kuinka koskaan kykenen antamaan riittävän panoksen tiedeyhteisölle, jotta tieteentekijän hattu olisi mitenkään oikeutettu.

WTO-neuvottelut

Hesari harrastaa taas omaa piilopropagandaansa tuoreissa uutisissa. Erityisesti artikkelissa sanotaan ”Maataloustuotteiden vientitukien lopettamisesta on tullut neuvotteluissa vertauskuvallinen asia. Kehitysmaat ovat yhdessä vaatineet, että vähintään näiden tukien lopettamisesta on sovittava. Uudessa vesitetyssä sopimusluonnoksessa asia jää vielä auki.”

Ei maataloustuotteiden vientitukien lopettaminen ole vertauskuvallinen asia, eivätkä kehitysmaat pidä asiaa pinnalla siksi. Niiden lopettaminen parantaisi suoraan kehitysmaiden mahdollisuuksia osallistua maailmankauppaan ja parantaa omaa elintasoaan. Tästä syystä kehitysmaat vaativat tukien lopettamista, ei siksi että se olisi vertauskuvallinen. Ja mikä ihmeen vertauskuvallinen asia?

EU haluaa rankaista kehitysmaiden köyhiä ihmisiä eurooppalaisten nautojen kustannuksella. Tässä ei ole mitään vertauskuvallista, vaan kyse on täysin raadollisesta todellisuudesta, jossa eurooppalainen nauta käyttää päivässä enemmän tukiaisrahaa kuin sadat miljoonat kehitysmaiden köyhät.