Sähköisestä äänestämisestä

Kuten varmaan lukijani tietävät, korkein hallinto-oikeus määräsi kunnallisvaalit kolmessa kunnassa uudelleen järjestettäväksi sähköisen äänestysjärjestelmän virheiden vuoksi. Valitettavasti oikeus ei halunnut ottaa kantaa siihen, oliko sähköinen äänestysjärjestelmä edes perustuslain mukainen, sillä äänestäjien äänet on mahdollista jälkikäteen selvittää.

Olen suunnitellut asiasta kirjoittamista, mutta Tietotekniikan liiton suunnittelujohtaja Pentti Saastamoinen ehti jo sanomaan suurin piirtein ne asiat, jotka itsekin halusin sanoa. Kirjoitus on julkaistu alunperin Tietoviikon Uratiessä. Tässä muutama valikoitu pala.

Sähköistä äänestämistä perustellaan usein sillä, että luotamme tietoverkkoon maksamisessakin. Joku nettikirjoittaja jopa piti pankkiasiointia tärkeämpänä kuin äänestämistä. Haloo?
Verkkomaksu ja sähköinen äänestäminen tapahtuvat täysin erilaisissa olosuhteissa. Maksutapahtuma kirjataan tarkasti ja sen vaiheet pystytään myöhemmin jäljittämään. Pankin eli järjestelmän kehittämisestä ja käytöstä vastaavan tahon edun mukaista on, että järjestelmä toimii oikein ja luottamus siihen säilyy. Jos rahat kuitenkin katoavat vääriin taskuihin, poliisikin on huijatun puolella.
Sähköistä äänestystapahtumaa ei voi – tai ei pitäisi voida – jäljittää, eikä järjestelmän virheetön toiminta välttämättä ole sen kehittämisestä ja käytöstä vastaavan tahon edun mukaista. Uskoisitko esimerkiksi, jos valtiossa Z pitkäaikainen hirmuhallitsija M saisi murskavoiton järjestettyään sähköiset vaalit?

Markkinan avaaminen kilpailulle on vaikea taitolaji. Se ollaan huomattu Suomessa esimerkiksi autojen katsastuksen yksityistämisessä. Järjestely on ilmeisesti nostanut hintoja huomattavasti viimeisen 15 vuoden aikana.

Vaikuttaisi siltä, että yhtenä syynä hintojen korkeuteen ja kilpailun vähäisyyteen on katsastuspaikoille asetettu vaatimus siitä, etä näiden täytyy kyetä katsastamaan sekä raskasta kalustoa, että henkilöautoja. Tällainen vaatimus nostaa yrittäjäksi ryhtymisen kustannuksia ja näin karsii kilpailua. Voisin myös kuvitella, että se johtaa massiivisiin yli-investointeihin raskaan kaluston katsastuskalustossa, sillä kuorma-autoja ja rekkoja on Suomen teillä merkittävästi vähemmän kuin henkilöautoja.

Nyt järjestelmää on tarkoitus uusia siten, että katsastusasema voisi palvella halutessaan vain henkilöautoja tai vain raskasta liikennettä (tai molempia). Ehdotus on tervetullut. Toivon mukaan uudistus lisää kilpailua ja alentaa hintoja. Onkohan olemassaolevassa laissa muitakin kilpailua ehkäiseviä yksityiskohtia?

Asiasta raportoi Helsingin Sanomat.

Elvyttämisinnon vaarat

Kehittyneet valtiot elvyttävät tällä hetkellä massiivisilla määrillä rahaa ja velkataakka kasvaa. Minua pelottaa se mahdollisuus, että valtiot keräävät valtavat määrät pääomia markkinoilta nyt, kun sille rahalle ei ole muutakaan käyttöä (ja korot ovat alhaalla), mutta velat säilyvät harteillamme vielä silloinkin, kun markkinat alkavat taas toimia ja rahan kysyntä kasvaa. Tällöin syntyy kova kilpailu siitä, kuka saa velkarahaa ja kuka ei, mikä nostaa korot korkealle.

Tällaisessa tilanteessa on vain huonoja vaihtoehtoja. Joko rahan määrää lisätään inflaatiota aiheuttaen (mikä nostaa korkoja), tai sitten korot ovat korkealla (kysyntään nähden) vähäisen rahamäärän vuoksi. Lopputulos on se, että nyt kerätty julkinen velka saattaa maksaa meille paljon enemmän kuin nyt ajattelemmekaan. Jopa moni taloustieteilijä lankeaa siihen ansaan, että kuvittelee nykyisten matalien korkojen tarkoittavan sitä, että valtiot voivat lainata rahaa pienillä kustannuksilla; korot muuttuvat kun aika kuluu, mutta velka jää. Nyt luotuja massiivisia velkoja maksetaan pois kymmeniä vuosia.

Toivon, että olen väärässä. Jos olen oikeassa, tulee lähivuosina Suomen ja muidenkin länsimaisten valtioiden eteen vaikeita päätöksiä. Joko verojen nostoja tai julkisten menojen vähentämistä. Eikä niillä saada aikaan mitään konkreettista ’hyötyä’, sillä lisäraha kuluu velkojen hoitoon. Jos olen oikeassa, tarkoittaa se myös sitä, että keskipitkällä aikavälillä korot tulevat olemaan korkealla myös asunnon ostajille, mikä on huono asia asuntomarkkinoiden (uudistuotannon) ja asunnon omistajien kannalta.

Kaimani ja kanssa-masinaattorini MJR ehti sitten julkaista oman listansa syistä äänestää Kasvi Eurooppaan. Erityisesti listassa hymyilytti osa: miksi vihervihaajan tulisi äänestää Kasvia.

Oma näkökulmani: Aikakautemme kaksi tärkeintä poliittista kysymystä ovat Internetin ja tietoyhteiskunnan kehittyminen ja ilmaston lämpeneminen. EU-parlamentti on avainasemassa ensimmäisessä kohdassa. Vihreiden ongelma jälkimmäisessä on ensisijaisesti ydinvoiman vastustus. En kuitenkaan usko, että EU-parlamentti kykenee torppaamaan ydinvoiman jatkohyödyntämistä, joten sen takia ei Jyrkiä tarvitse jättää äänestämättä. Samasta syystä Vihreän äänestäminen Suomen eduskuntavaaleissa on ongelmallista.

Vaatteidenvaihtobileet

Olin talvella kaverieni järjestämissä vaatteidenvaihtobileissä. Veimme puolison kanssa monta muovikassillista vanhoja vaatteita kavereiden kokeiltaviksi ja toimme kotiin melkein yhtä monta. Bileiden järjestäjä lupasi järjestää paikalle jäävät vaatteet kierrätykseen. Ihastuimme ideasta niin paljon, että päätimme sitten järjestää omat, ensi viikon lauantaina.

Idea on mielestäni erinomainen ja kopioimisen arvoinen. Ainakin itse huomasin, että on paljon helpompaa luopua jostain rakkaasta vaatteesta, joka ei vaan enää sovi, jos sen ottajana on joku kaveri. Samaa totesivat muutkin bileissä tapaamani. Nyt siis kaikki parantamaan maailmaa ja vaatteita vaihtamaan. Ei kierrätys vaadi sitä, että välissä on joku kaupallinen yritys ottamassa omansa.