Kaupunkisuunnittelun lukulista

Yritän ymmärtää kaupunkikeskustojen rakentamista ja kaupunkisuunnittelua. Tässä listaa löytämästäni luettavasta materiaalista. Otan mielelläni vastaan ehdotuksia lisättävistä teoksista/artikkeleista ja kommentteja listalla olevista.

Jane Jacobs, ”Economy of Cities”
Christopher Alexander ”A Pattern Language”

Newman, Peter, Kenworthy, Jeffrey Urban Design to Reduce Automobile Dependence
Aoife, Ahern, John, Carty ”Modelling the link between Urban Transport & Urban form
Michael Patrick Kanea, ”Devising public transport systems for twenty-first century economically productive cities – the proposed Knowledge Ring for Perth
Reid Ewing, Keith Bartholomew, Steve Winkelman, Jerry Walters and Geoffrey Anderson ”Urban development and climate change
Reid Ewing, Keith Bartholomew, Steve Winkelman, Jerry Walters, and Don Chen ”Growing Cooler: The Evidence on Urban Development and Climate Change

John Fitzgerald, ”Emerald Cities: Urban Sustainability and Economic Development”
Carey Curtis, John Renne, Luca Bertolini (editors) ”Transit Oriented Development: Making It Happen”

Keski-Pasilan keskustakortteli

Lisää kaupunkia Helsinkiin ryhmä kävi tutustumassa Keski-Pasilan suunnitelmiin ja
jätti seuraavan kommentin Keski-Pasilaan suunniteltavasta keskustakorttelista. Tornitalojen suunnitelmiin KSV pyytänee kommentteja myöhemmin tänä vuonna ja Keski-Pasilan pohjoisosiin lähivuosina.

Yleistä

Pidämme Pasilan keskustakorttelia sekä Pasilan sillan uusimista erinomaisen hyvinä ja tarpeellisina hankkeina. Tiheä rakentaminen Pasilan kaltaisessa keskeissä paikassa, kaupunkimaisen ympäristön luominen sekä joukkoliikennettä, kävelyä ja pyöräilyä painottava liikennesuunnitelu ovat hyviä tavoitteita. Toivomme kaavan pikaista toteutumista, erityisesti Pasilansilta on kiireellinen hanke.

Kävely

Kävelyväylien tulee palvella useaan suuntaan eri tasoissa. Turhia tasonvaihtoja kävelijoille tulee välttää. Esimerkiksi liikkumista asemalta helpottaisi jos uudelle länsipuolen raiteelle tehtäisiin sivulaituri keskilaiturin sijaan, näin puolet rantaradan matkustajista voisivat päästä suoraan ilman tasonvaihtoa keskukseen ja/tai uusin asuinkortteleihin sen pohjoispuolelle. Sivulaiturin taso voisi myös toimia osittain Veturitien katteena, Pasilan sillan eteläpuolella se tulisi meluntorjunnan vuoksi joka tapauksessa kattaa esimerkiksi ympäristötaideteoksella.

Jos kauppakeskuksella on yksi omistaja, niin on riski, että se jää eristetyksi saarekkeeksi eikä liity luontevasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Omistajan intresseissä on pitää kävelijät, eli
potentiaaliset asiakkaat, seinien sisällä, ja ehkäistä kilpailevan liiketoiminnan syntymistä keskuksen rajoille. Kaupunkisuunnittelun intressien taas tulisi olla päinvastaisia. Myös liikkuminen hankaloituu, jos omistaja pyrkii rajaamaan kävelyväyliä tai sulkee niitä aukioloajan ulkopuolella. Varoittavia esimerkkejä voi katsoa vaikka itäkeskuksesta tai Sellosta.

Kaupunkiviljelmät Pasilan ratapihalla on yksi esimerkki julkisen tilan mahdollisesta käytöstä, ja kaupunkiviljelyn jonkinlaista integroimista suunnitelmiin kannattaa harkita, vaikka sen muoto muuttuisikin nykyisestä esim. kattoterassiviljelmiksi.

Joukkoliikenne

Pasilansillasta on muodostumassa joukkoliikenteen solmukohta. Esimerkiksi Vallilanlaakson joukkoliikennekatu tai raitiotie edellyttää sillan uusimista, mm. poikittaisen raitiovaunulinjan tarpeisiin.. Sillan suunnittelussa tulisi varautua vaiheittaiseen toteutukseen jotta joukkoliikenteen kannalta kiirelliset parannukset eivät joudu odottamaan keskustakorttelin valmistumista. Joukkoliikennelinjasto elää nyt ja sillan käyttöiän aikana, varminta on varautua suurinkiin raitiovaunu ja linja-automäärin. Länsi-Pasilaan tarvitaan oikoraide. Avorahastuksella ja jatkossa ilman kuljettajien lipumyyntiä toimivan raitiovaunuliikenteen pysäkkitoiminnot ovat nopeampia kuin linja-autojen, tämän takia on hyvä että linja-autojen ja raitiovaunujen pysäkit on eriytetty toisistaan.

Sillalle mallinnettu henkilöautomäärä on pienehkö, sekä jalankulkualueen viihtyisyyden että joukkoliikenteen sujuvuuden kannalta keskeistä on varmistaa että se myös pysyy pienenä. Selkeintä ja varminta olisi estää henkilöautolla ajo Keskustakorttelin kohdalla jolloin saattoliikenne asemalle olisi itäpuolelta.

Pyöräily

Pyörä on ajoneuvo, ja kuuluu ensisijaisesti ajoradalle, eikä vilkkaalla alueella kävelijöiden sekaan. Tämän takia pyöräreitit pitää suunnitella pyöräreitteinä, eikä ”kävely ja pyöräily” merkinnällä. Kääntymismahdollisuudet joka suuntaan selkästi ja laillisesti pitää
huomioida. Rantaradan varresta tulee pääpyöräreitti kohti keskustaa, sen yhteydet muille pääreiteille pitäisi suunnitella mahdollisesti erillisessä liikennesuunnitelmassa, kts.http://www.hel.fi/wps/wcm/connect/8971e50042ee0083abfdebcc34efaa85/talvikysely_verkosto_3_6_2010.pdf?MOD=AJPERES

Autoilu

Veturitien ennustetut liikennemäärät ovat erittäin suuria ja sen aiheuttama meluhaitta tulee minimoida, mihin liikennesuunnitelmassa on pyrittykin.

Kesäisin terveisin,
Lisää Kaupunkia Helsinkiin ryhmä