Espoon voimassaolevat kaavat

Yritin löytää voimassaolevia kaavoja Leppävaaran alueelta. Kun niitä ei löytynyt Espoon www-sivuilta, päätin kysyä asiaa vastuulliselta asemakaavainsinööriltä. Lähetin seuraavan viestin asemakaavainsinöörille.

Hei,

Olen yrittänyt löytää Leppävaaran alueen voimassa olevia asemakaavoja (erityisesti Ruusutorpan ja Säterin) Espoon nettisivuilta onnistumatta siinä. Löytyvätkö ne Espoon sivuilta? Ja jos eivät, olisiko mahdollista saada sähköinen kopio niistä? 

-Mikko Särelä

Hei! Voimassa olevia asemakaavoja ei ole netissä. Tänne kaupunkisuunnittelukeskukseen voi tulla paikanpäälle katsomaan alueen asemakaavoja.

Sähköinen kopio on ainoastaan mahdollista saada kaupunkimittausyksiköstä ja se on maksullinen. Sähköposti: kaupunkimittaus@espoo.fi

Ystävällisin terveisin,  

asemakaavainsinööri 

Kaavat ovat juuri sellaista julkista dataa, jonka pitäisi olla mahdollisimman hyvin kaikkien kuntalaisten saatavilla. Niiden pitäminen kaupungin www-sivuilla maksaisi hyvin vähän, enkä usko, että kaupunki saa kaavojen myymisestä kovinkaan isoja tuloja.


Jos haluat auttaa kaavojen vapauttamisessa, ota yhteyttä kaupunkimittauksessa Jani Havukaiseen. Sähköpostiosoite on etunimi.sukunimi@espoo.fi ja puhelinnumero 09 816 25838. Kerro myös kavereillesi ja tutuillesi, joita asia voisi kiinnostaa ja pyydä näitä tekemään yhteydenotto. Lyhyt kohtelias viesti, jossa kerrot, miksi sinun mielestäsi voimassa olevien asemakaavojen tulisi olla netissä kaikkien kuntalaisten saatavissa, riittää oikein mainiosti. 

Historia

Historia on olemassa, jotta ihmiset voisivat toistaa aiemmin tapahtuneet virheet. Sarja jatkuu. Erään kirjakustantajan lausunto:

”Haluamme välttää musiikkiteollisuuden virheet. Siksi kaikki sähköiset kirjat pitää suojata DRM:llä.” (via Kenneth Falck)

Mistä näitä ajatusten Vantaanjokia sikiää?

 

Asuntopula on tärkein syy asuntojen korkeisiin hintoihin

Riippumatta siitä keille asunnot jaetaan, pääkaupunkiseudulla on akuutti noin 200 000 asukkaan asuntovaje.

Toimittaja Mia Lindström kirjoittaa Länsiväylässä (10.10.2010) asuntojen korkeista hinnoista ihmetellen, mistä johtuu se, että kolmiosta joutuu maksamaan pääkaupunkiseudulla liki neljäsataa tuhatta euroa. Lopuksi hän toteaa ”Ei minulla, eikä ilmeisesti viisaammillakaan, ole ratkaisua asunto-ongelmaan. Muuten päättäjät olisivat varmasti tehneet asialle jotakin.” Tässä kuvitelmassaan hän on väärässä. 

Pääkaupunkiseudun asuntojen korkeille hinnoille on yksi helposti ymmärrettävä syy. Koko Helsingin seudulla (pääkaupunkiseutu ja 8 kehyskunta) asuu 1,3 miljoonaa ihmistä. Heistä ehkä 1,2 miljoonaa haluaisi asua pääkaupunkiseudulla, ja loput noin sata tuhatta kehyskunnissa. Pääkaupunkiseudulla on asuntoja kuitenkin vain 1,0 miljoonalle, joten kaksi sataa tuhatta jää väistämättä vaille asuntoa ja joutuu muuttamaan kehyskuntiin.

Päättäjät vaikuttavat erilaisilla menetelmillä siihen, kuka kehyskuntiin joutuu muuttamaan. Kaupungin vuokra-asunnot suunnataan pienituloisille ja Hitas-asunnot ensisijaisesti keskituloisille, joilla on halua ja aikaa jonottaa. Vapailla markkinoilla olevien asuntojen kohdalla asunnon saavat ne, joilla on eniten rahaa käytössään. Riippumatta siitä keille asunnot jaetaan, pääkaupunkiseudulla on akuutti noin 200 000 asukkaan asuntovaje. 

Ratkaisu tähän ongelmaan on selvä. Rakennetaan riittävästi kaupunkiasuntoja. Kaupunki voi vaikuttaa tähän kaavoittamalla riittävästi ja tarvittaessa luomalla kannusteita rakentamiselle.  Tutkimukset (esim. Urbaani Onni) osoittavat, että ihmiset viihtyvät parhaiten sekä väljästi rakennetulla pientaloalueella, että tiiviisti rakennetussa kaupungissa, kuten Töölössä, Kalliossa, tai Sörnäisissä. Välimalliin rakennetuissa lähiöissä ihmiset viihtyvät kaikista huonoiten. Pääkaupunkiseudun hintataso osoittaa, että erityisesti tiivistä kaupunkia rakennetaan liian vähän. 

Ehdotankin, että toimittaja muistaa tämän seuraavan kerran, kun esimerkiksi Leppävaaran alueen kaavoituksesta puhutaan. Leppävaarasta on mahdollista kehittää aito ja viihtyisä kaupunkikeskusta, kunhan alue rakennetaan tiiviiksi ja riittävän suureksi kaupungiksi. Monet lähiöt voisivat olla viihtyisämpiä, jos niiden keskuksia rakennettaisiin nykyistä tiiviimmiksi. Suosittelen myös junamatkaa Leppävaarasta Mankkiin. Matkan asemien lähiympäristöistä suurin osa on täysin rakentamattomia. Asemien välittömässä ympäristössä olisi tilaa helposti useille tuhansille asukkaille. 

Seuraavalla kerralla, kun joku vastustaa rakentamista Espoon keskeisille paikoille, kannattaa muistaa päätöksen hinta. Se maksetaan karkottamalla suuri joukko asukkaita kehyskuntiin, mikä nostaa asuntojen hintoja ja lisää merkittävästi ruuhkia.

(Teksti on julkaistu Länsiväylän mielipideosastolla 13.10.2010. Linkki verkkoversioon)

Sota kulttuuria vastaan

Ville Hautakangas kirjoitti blogissaan piraatiksi kasvamisesta, josta tunnistin itseni. Se kirvoitti muistelemaan sitä naivia 25-vuotiasta, joka vuonna 2000 kuvitteli, etteivät Yhdysvaltojen DMCA:n kaltaiset hörhöilyt voisi koskaan tulla Suomeen. Viisi vuotta myöhemmin havaitsin olevani väärässä.

Syksyllä 2005 havahduin siihen, että Lex Karpelana tunnettua lakiehdotusta oltiin ajamassa läpi. Laki teki esimerkiksi laittomaksi lähes koko senaikaisen animekulttuurin – samoin kuin DVD-elokuvien katselemisen Linuxilla. Lex Karpela oli lähtölaukaus sodalle minun sukupolveni elämää ja kulttuuria vastaan. Tämän jälkeen lainsäätäjät ovat tehneet parhaansa tuhotakseen minun sukupolveni kulttuurin.
Joukkoon mahtuu massiivisia ja kalliita hankkeita Internetin sensuroimiseksi ja kaiken viestinnän valvomiseksi.

Jotkut meistä, kuten Villekin, ehtivät olemaan Internet-käyttäjiä aikana, jolloin käyttäjät ymmärsivät sen, että Internetissä on erilaisia kolkkia. Toiset muistuttivat keskustelultaan enemmän tieteellisiä konferensseja, toiset paikallisen kaljakuppilan känniääliöpöytinä. Tämä ei häirinnyt ketään, sillä tämä Internetin luonne ymmärrettiin. Tämä on tärkeää.

”Internet yhdistää kaikki ihmisten olemassaolevat tavat kommunikoida keskenään.”

Internet on televisio. Internet on puhelin. Internet on antiikin Kreikan agora. Internet on olohuoneesi. Internet on kaljakuppila. Internet on sanomalehti. Internet on harrastusjärjestön oma jäsenlehti. Internet on postilaitos. Internet on rakastavaisten kuiskaus pimeässä yössä. Internet on juttutuokio lääkärin kanssa intiimistä sairaudesta. Internet on perheen tapa pitää yhteyttä, kun ihmiset ovat hajaantuneet ympäri maailmaa. Internet on yhteisöllinen tapa tehdä työtä yhteisen tavoitteen eteen. Internet on ihmisten yhteisö.

Internetin käsittely vain yhtenä perinteisenä viestinnän muotona väistämättä tuhoaa tämän Internetin monimuotoisuuden. Esimerkiksi Julkisen Sanan Neuvosto on osoittanut täydellisen vihjeettömyytensä Internetin luonteesta moneen otteeseen.

Käynnissä on kulttuurisota, jossa valtaa pitävät ymmärtämättään yrittävät tuhota sen kulttuurin, johon minä ja moni muu ikäiseni (ja nuorempi) on kasvanut. Ensi keväänä on vaalit. Muista kysyä siltä henkilöltä ja puolueelta, jota aiot äänestää, mitä he ovat tehneet ja aikovat tehdä asian suhteen?