Pikaruokaa

Tuli tehtyä ranskiksia itse kotona. Haluaako joku arvata montako perunaa tuossa annoksessa on? Sellaisia normaaleja keskikokoisia uusia perunoita. Noin silmämääräisesti annos on pienempi kuin keskimääräisen ravintolan (chico’s tms) ranskisannos.


Ruuhkamaksuista

Suhtaudun positiivisesti (mutta varauksella) ruuhkamaksujen käyttöönottoon, mutta negatiivisesti satelliittipaikannukseen. Aloitetaan suhtautumisella ruuhkamaksuihin yleensä:

  • Ruuhkamaksut ovat tutkitusti toimiva tapa vähentää ruuhkia. Niillä voidaan myös kerätä merkittäviä määriä rahaa. (+)
  • Ruuhkamaksuja vastustavat tyypilliset sellaiset ihmiset, jotka kokevat että heidän työmatkansa olisi mahdoton tai hyvin vaikea ja pitkä ilman autoa. Pk-seudulla johtuen toimivan poikittaisen (raide)liikenteen puutteesta ja väestön hajaantumisesta pitkin maita ja mantuja on paljon asukkaita, joilla ei ole toimivia joukkoliikenneyhteyksiä työhönsä. Perheelliselle on turha väittää, että esimerkiksi tunnin työmatka suuntaansa olisi ok. (-)
  • Hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja tiiviin kaupunkirakenteen puuttuessa ruuhkamaksut koetaan, mielestäni ihan aiheellisesti, ylimääräiseksi veroksi, eikä kannusteeksi vaihtaa joukkoliikenteeseen. Tämä koskee erityisesti poikittaisia kehä-väyliä. Samasta syystä kohti Helsingin niemeä tuleviin ruuhkamaksuihin tuntemani ihmiset suhtautuvat huomattavasti positiivisemmin.

Poliittisesti ruuhkamaksujen ajaminen ilman, että pk-seudun joukkoliikenteelle tehdään radikaaleja parannuksia, on mielestäni järjetöntä. Nämä pitää koplata yhteen siten, että poikittaiset raidejärjestelmät otetaan käyttöön samaan aikaan kuin ruuhkamaksut.


Satelliittipaikannuksesta ruuhkamaksujärjestelmissä

Satelliittipaikannukseen pohjautuvaa järjestelmää ei tietääkseni ole käytössä missään päin maailmaa vielä. Softaprojektina kyse on monimutkaisesta ja kalliista järjestelmästä. Tällaisten järjestelmien alkuperäiset kustannusarviot ovat järjestäen voimakkaasti alakanttiin. Liikenneministeriön ruuhkaraportissa muistaakseni arvioitiin hintalapuksi pari, kolmesataa miljoonaa euroa. Todellinen hinta lienee siis 500-1000 miljoonaa euroa luokassa – ja sillä saadaan huonosti toimiva prototyyppijärjestelmä. Samalla hinnalla rakentaisi pk-seudulle kokonaisen poikittaisen ratikkaverkoston, joka voisi merkittävästi nostaa julkisen liikenteen osuutta.

Satelliittipaikannus vaatii ulkopaikkakuntalaisille vastaavan laitteen. Tämä lisää paineita tehdä järjestelmästä valtakunnallinen. Valtakunnallisessa järjestelmässä rahat menevät tietenkin valtion kassaan. Muistaakseni Vihreissäkin on ehdoteltu, että tällä voitaisiin korvata osa auto- ja bensaverosta. Lopputulos tästä on se, ettei Helsingin seudun ruuhkamaksusta saada lisärahaa Helsingin seudun joukkoliikenteeseen. 
Sen sijaan valtakunnallinen kilometrimaksun säätäminen paikkakunnan mukaan houkuttelisi varmasti jotain tulevaa kepulaista liikenneministeriä. Maksujärjestelmästä tulisi menetelmä siirtää rahaa kaupunkikeskuksista muualle Suomeen – sen sijaan, että se käytettäisiin julkisen liikenteen parantamiseen. 
Yksityisyydensuoja on huomattavasti pienempi ongelma kuin nuo kaksi ylläolevaa. Tietoliikennealan ammattilaisena tiedän hyvin, että on mahdollista tehdä gps-pohjainen ruuhkamaksujärjestelmä, jossa yksityisyydensuoja on otettu huomioon. Silti gps-järjestelmän käyttöönotto merkittävästi helpottaa valvontayhteiskuntaan siirtymistä nykytilanteeseen nähden. Ei tarvita kuin seuraava poliisilain uudistus, jossa poliisi pyytää valtuuksia seurata autojen liikettä.

Tämän jälkeen kaikkiin liikkeellä oleviin autojen gps-laitteisiin tehdään softapäivitys, esimerkiksi katsastuksen yhteydessä, joka lisää seurantaominaisuuden. Jos laitteissa on jokin langaton tietoliikenneyhteys, kuten GSM tai etäluettava RFID/NFC-yhteys, niin seurantadatasta saadaan käytännössä reaaliaikaista. Jos taas laitteissa ei ole mitään tällaista, niin seurantadata saadaan ainoastaan katsastuksen yhteydessä, tai kun poliisi pysäyttää auton ja lukee laitteen.

Nykytilanteessa, jos joku haluaisi pystyttään tällaisen valvontajärjestelmän, pitää tämän saada läpi eduskunnasta projekti, jolla on satojen miljoonien tai ehkä jopa miljardin hintalappu. Kun järjestelmä on käytössä, riittää softapäivitys, joka maksaa ehkä muutaman miljoonan. Tällainen menee paljon helpommin läpi yhtenä osana massiivista lakipakettia.

Itse asiassa vuoden takaisessa hallituksen esityksessä poliisilain muutoksiksi oli mukana kohta, joka salli poliisin aktivoimaan moottoriajoneuvon sisältämän paikannuslaitteen salaa ja hyödyntämään tästä saatavaa tietoa.

Mitä sitten pitäisi tehdä? 

1. Pk-seudulla tulee ottaa käyttöön ruuhkamaksut, jotka pohjautuvat halpaan ja koeteltuun tekniikkaan. Näitä voidaan käyttää Helsinkiin saapuvilla säteittäisillä moottoriteillä ja lisäksi aivan hyvin kehä I, II, ja III teillä – maksu voi kehillä olla ihan hyvin kilometripohjainen, jos sekä auton tulo, että poistuminen tieltä mitataan.

2. Laitetaan maksuista tuleva tulo Helsingin seudulle perustettavaan metropolihallintoon, joka käyttää tämän rahan etukäteen ja rakentaa poikittaisen pikaratikoihin pohjautuvan raideverkon PK-seudulle. tiederatikka, Jokeri 1, 2 ja 3, Tapiola-Espoon keskus ja Matinkylä-Suurpelto-Leppävaara maksaisi runsaat miljardi euroa ja olisi erinomainen aloitus poikittaiselle raideverkolle.

3. Lopetetaan Helsingin seudun hajaantumiskehitys muuttamalla Helsingin säteittäiset moottoritiet kaupunkibulevardeiksi ja rakennetaan kehä I:n sisäpuolelle asuntoja 250 000 asukkaalle lisää. (Tähän on olemassaolevat suunnitelmat). Luku sisältää olemassaolevat suunnitelmat runsaalle 50 000 asukkaalle kantakaupungissa.

Suuri taantuma, euron kriisi ja johdannaiset

Suuren taantuman yksi tärkeimmistä virstanpylväistä on Lehman Brothersin kaatuminen syyskuun 15. 2008. Pankin kaatuminen aiheutti paniikin kansainvälisillä rahamarkkinoilla. Yksi tärkeä syy paniikkiin löytyi johdannaismarkkinoilta.

Rahamarkkinoilla on viime vuosikymmeninä kehitetty monia uusia tapoja paketoida ja myydä riskiä eteenpäin. Esimerkiksi sub-prime -kriisissä kyse oli siitä, että korkean riskin asuntolainoja paketoitiin sijoittajille siten, että ykkösluokan sijoittaja sai suhteellisen matalaa korkoa, mutta oli oikeutettu saamaan rahansa ensin – ja ö-luokan sijoittaja sai korkeaa korkoa, mutta sai rahansa vasta viimeisenä. Näin riskilainoista paketoitiin sijoituksia, joista osaa pidettiin luotettavina ja osaa roskaluokan papereina. Tämä menetelmä muodostui ongelmalliseksi, kun asuntomarkkinat lähtivät laskuun ja ykkösluokan sijoittajatkin menettivät rahansa.

Miksi tämä sitten aiheutti ongelman pankki/rahoitusjärjestelmällemme?

Pankit ja muut rahalaitokset lainaavat jatkuvasti lyhytaikaisesti rahaa toisiltaan ja toisilleen. Kun tappiot räjähtivät käsiin Lehman Brothersin konkurssin myötä, kukaan ei tiennyt, mitkä muut pankit ovat menossa konkurssiin. Tämä lakkautti kertaheitolla pankkien välisen lainaamisen, mikä taasen aiheutti merkittäviä ongelmia pankeille, jotka sattuivat tarvitsemaan väliaikaista lainaa toimintansa kattamiseen.
Mikäli keskuspankit eivät olisi toimineet rivakasti, olisimme nähneet pankkien konkurssiaallon, jollaista ei olla nähty sitten 30-luvun laman. Ja pankit vievät mukanaan ison kasan yrityksiä ja asuntovelkaisia, joilla on lainaa näistä pankeista – pankkilainoissahan on usein ehto, että pankki voi irtisanoa lainan hätätilanteessa, jollaiseksi pankin konkurssi määritellään.

Tässä vaiheessa on tärkeää huomata, että tärkeä syy ongelmien pahentumiseen oli se, etteivät pankit tienneet, kenellä näitä luottotappioita aiheuttavia johdannaisia on kirjoissaan. Mikäli tällaiset tiedot olisivat julkisia, olisi tilanne voinut olla toinen.

Kreikan konkurssia on verrattu Lehman Brothersiin. Käsittääkseni tämä ei johdu siitä, että luottotappiot itsessään aiheuttaisivat niin paljon tuhoa maailman rahamarkkinoilla. Ongelma johtuu siitä, että maailmassa on liikkeellä paljon luottojohdannaisia (credit default swap, eli velkajärjestelytakaus) Kreikan valtionlainoihin. Jos Kreikka jättää velkansa maksamatta, nämä johdannaiset laukeavat, eikä kukaan tiedä tarkkaan mitkä pankit tai muut rahalaitokset joutuvat maksumiehiksi. Kukin pankki tietää toki oman tilanteensa, mutta kokonaistilannetta ei tunne kukaan. Kreikan konkurssi voisi siis aiheuttaa samanlaisen rahamarkkinoiden pysähdyksen kuin Lehman Brothersin konkurssi – ja valtavan tuhon maailmanmarkkinoilla.

Voimme selvitä tästä kriisistä, mutta tämä perustavaa laatua oleva ongelma säilyy. Kun kukaan ei tiedä, keiden kontolle luottotappiot kaatuvat, kukaan ei uskalla lainata toisilleen edes lyhytaikaisesti.

Ehdotan, että Euroopan Unionissa otetaan moderni teknologia avuksi. Säädetään, että erilaisten johdannaisten kauppa tulee tapahtua julkisessa pörssissä. Lisäksi sekä maksajan, saajan, että maksuehtojen tulee olla julkista tietoa – saatavissa muodossa, joka on helposti koneen käsiteltävissä. Näin ainakin teoriassa rahamarkkinatoimijat voivat itse tutkia muiden yritysten rahalliset vastuut esimerkiksi Kreikan konkurssin kaltaisessa tilanteessa.

Pihakatuja Ruusutorppaan

Ruusutorppa on pieni, mutta tiivis kaupunginosa Leppävaarassa Sellon kupeessa. Kokoa sillä on runsaat puolisen neliökilometriä ja asukkaita viitisen tuhatta. Alueen pääkatuina toimivat Leppävaarankatu, Albergan Esplanadi, Säterinkatu ja Säterinpuistontie. Valtaosa asutuksesta on näiden katujen muodostaman superkorttelin sisällä.


View Larger Map

Ehdotan, että Ruusutorpan alueen kadut pääkatuja lukuunottamatta muutetaan pihakaduiksi.

Pihakadut soveltuvat kaikkialle, missä halutaan panostaa asumisen ja elämän laatuun. Pihakadulla nopeusrajoitus on 20km/h ja katu on jaettua tilaa. Samaa tilaa käyttävät siis leikkivät lapset, jalankulkijat, pyöräilijät ja autoilijat. Pihakadulla kävelijä on kuningas ja autoilija sovittaa vauhtinsa ympäröivien kävelijöiden ja leikkijöiden vauhtiin sopivaksi. Asukkaat saavat lisää tilaa käyttöönsä, lapset leikkeihinsä ja lumisten talvienkin auraaminen helpottuu, kun erillistä jalkakäytävää ei tarvita.

Laki pihakaduista muuttui viime vuonna (HE 48/2010 vp). Nykyään läpiajaminen voidaan sallia pihakadulla. Ruusutorpassa läpiajo kannattaa sallia Huvilinnanmäessä ja Huvilinnantiellä. Nykyään harvakseltaan liikkuvien autojen lisäksi reittiä käyttävät ainakin palvelulinjat P20 ja P21.

Huvilinnanaukiolta kohti Huvilinnanmäkeä.


View Larger Map

Nybrogatan, Tukholma


View Larger Map