Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 28.2.2012 & kaupunkisuunnittelupubi

Seuraava kaupsupubi on tiistaina 28.2. kello 18 alkaen pub Angleterressa Kalevankadun ja Fredrikinkadun kulmassa. Kaupunkisuunnittelupubi on vapaamuotoinen tapaaminen kaikille kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille. Tällä kertaa kokeilemme koko porukalle tehtävää alustusta – aiheena Hernesaari.

Lautakunnan lista löytyy täältä. Tietääkseni Ode on menossa paikalle. Minut löytää illalla Angleterresta. 
Östersundomista kirjoitin jo aiemmin. Olen kallistumassa siihen suuntaan, että koko hanke on huono idea. Meidän pitäisi tiivistää kaupunkirakennetta, ei hajauttaa ja levittää sitä entisestään. En haluaisi nähdä suurta osaa Östersundomista Pisan lähiön kaltaisena autokaupunkina. Kivenlahden kaltaiset kerrostalokeskittymätkään eivät ole kovin vetovoimaisia, vaikka merenrannalla ovatkin. Jos tänne jotain rakennetaan, tarvitaan ihan oikea kaupunki, jossa on kaikki ne palvelut, joita ihmiset elämässään tarvitaan. Sitä ei ole yhdessäkään esitetyistä yleiskaavasuunnitelmista. Luontojärjestöjen esittämää vaihtoehtoa lukuunottamatta alueella luonnon määrä jää myös liian pieneksi. Östersundom tarvitsee oman ”keskuspuistonsa” joka yhdistää Sipoon kansallispuiston mereen. 
Hernesaaresta olen myös kirjoittanut jo runsaasti, mm. täällä. Toivon osayleiskaavan palautusta uudelleen valmisteltavaksi ilman helikopterikenttää. Myös paljon tilaa vaativalle merikeskukselle voi löytää tilaa jostain, missä tila ei ole ihan näin arvokasta. Kaupunki tarvitsee kulttuurista diversiteettiä ja paljon tilaa syövät monokulttuuriset instituutiot ovat sen vastakohta. 
Townhouse-rakentamisessa tärkeää on se, että niitä voidaan hyödyntää monessa eri tilanteessa. Kantakaupungin uusilla alueilla townhouse-rakentamisella on mahdollista saavuttaa lähes yhtä suuri rakentamistehokkuus kuin kerrostaloilla ja näin monipuolistaa rakennuskantaa ja alueen ilmettä. Olemassaolevilla esikaupunkialueilla townhouse-rakentaminen voi soveltua täydennysrakentamiseen paikoissa, joihin uudet kerrostalot olisivat liian järeitä ja uusilla esikaupunkialueilla niillä voidaan rakentaa varsin tiivistä asutusta pientalopohjalta. Lisäksi tiiviillä alueilla niin kantakaupungissa kuin esikaupungeissa katukerrosta on mahdollista käyttää työ- tai liiketilana ja näin monipuolistuttaa alueen kaupallista tarjontaa.  
Nyt tulee varmistaa, ettei townhouse-käyttöä ylisäännellä vaan säilytetään sen monipuolisuus ja kyky sopeutua erilaisiin ympäristöolosuhteisiin. 
Kalasatamassa yhden korttelin asemakaava. Tonttitehokkuus on hiukan yli 3. Tiukan autopaikkavaatimuksen (1ap/115k-m2 eli noin 1ap/92m2 asuntoja) takia autopaikat on laitettava kahteen kerrokseen pihakannen alle. Kuinkahan monesta autopaikasta pitäisi luopua, että yksi kerros riittäisi? 
Kaupunki voisi vähentää Hermannissa ja Kalasatamassa tarvetta henkilöautoilulle sillä, että päiväkodit, koulut, terveysasemat ja ratikka rakennettaisiin etupainotteisesti. Kaiken lisäksi kaupunki jäisi tässä luultavasti voitolle, sillä tieto siitä, että alueen palvelut tulevat vuosikausia myöhässä ihan varmasti laskee kaupungin omistamien tonttien hintaa. 
Hämeenlinnanväylän varteen Kaarelaan suunnitellaan jäähallia. Alueen asukkaat vastustavat hanketta mm. siksi, että Maununnevan urheilukenttä muuttuisi hallin parkkipaikaksi. En kannata sitä, että urheilupaikat kaavoitetaan paikkaan, johon on pakko kulkea autolla. Esitetty suunnitelma on tehty siitä lähtökohdasta, että autoilijat pääsevät suoraan oven eteen ja muut kiertäkööt pitkän matkan. Pitääkö tämän jälkeen ihmetellä, miksi kaikkien on pakko kulkea autolla? Ensisijaisesti sanoisin hankkeelle ei. Mikäli tähän ei ole tukea, tulee hanke vähintään palauttaa virastoon uudelleen valmisteltavaksi siten, että liikennesuunnitelmassa a) otetaan huomioon nykyiset kaupungin pyöräilyn suunnitteluohjeet, b) tehdään suunnitelma siten, että paikkaan on helppo päästä joukkoliikenteellä ja c) minimoidaan parkkipaikan haittavaikutukset paikalliselle elämälle. Autolla ei ole pakko saada parkkeerata oven viereen. Mieluummin näkisin heti ulko-oven edessä bussipysäkin.

Edit: minulle huomautettiin, että kaava on myös kauheaa tilantuhlausta. Tuohon samalle tontille saisi jäähallin lisäksi mahtumaan korttelin verran asuntoja. Kannatettava ajatus. 

Etelä-Haagaa täydennysrakennetaan Eliel Saarisen tiellä Haagan ympyrän vieressä. Tällä kertaa suunnitelma näyttää oikein hyvältä. Noin tuhat uutta asukasta jokerin reitille ja noin puolen kilometrin päähän Haagan asemasta. Leikkipuiston sisätiloille tulee lisää rakennusoikeutta, mikä lienee tarpeen, kun alueelle muuttanee paljon lapsiperheitä. 
Joukkoliikennelippujen vyöhykejärjestelmän uudistus tulee lausuntokierrokselle HSL:stä. Tavoitteena on ottaa käyttöön vyöhykejärjestelmä, jossa Helsingin seutu jaetaan useampaan vyöhykkeeseen. A vyöhyke olisi suurinpiirtein nykyinen kantakaupunki. B-vyöhyke ulottuu vaihtoehdosta riippuen suurinpiirtein kehä I:lle, kehä II:lle tai kehä III:lle. Tämän ulkopuolella vielä ainakin C ja D vyöhykkeet. Ajatuksena on se, että halvin lippu sisältää aina vähintään kaksi vyöhykettä. Näin halvimmalla lipulla pääsee esim. B-vyöhykkeeltä A-vyöhykkeelle. 
Päätös siitä, ulottuuko B-vyöhyke kauemmaksi kuin noin kehä I kuuluu ensisijaisesti Espoolle ja Vantaalle. Kyse on kuitenkin siitä, kuinka paljon Espoo ja Vantaa haluavat laittaa rahaa joukkoliikenteen tukemiseen. Mitä suurempi B-vyöhyke, sitä suurempi joukkoliikenteen tuki näissä kaupungeissa vaaditaan. Helsinki kuuluu joka tapauksessa Aja B -vyöhykkeisiin Östersundomia lukuunottamatta. 
Itäkeskukseen halutaan itämaisiin tuotteisiin erikoistunut kauppahalli. Virasto vastaa, että ajatus on kannatettava, mutta tilaa on vaikeaa löytää. Voisiko Itäväylän ja Marjaniementien kupeessa oleva noin 1,5 hehtaarin kokoinen liikennevihreä kelvata tähän tarkoitukseen? Vai olisiko alueella jotain muita paikkoja lähellä metroasemaa, jotka toimisivat tähän tarkoitukseen? Itä-helsinkiläiset lukijani – arvostaisin asiantuntevia mielipiteitä asiassa. 

Hernesaari – kaupunkisuunnitteluviraston vastaukset

Tässä kaupunkisuunnitteluviraston vastaus kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Lasse Männistön esittämiin kysymyksiin Hernesaaren osayleiskaavasta. Satunnaiselle lukijalle nostan vastauksesta yhden avainlauseen, jonka perusteella haluan palauttaa osayleiskaavan takaisin valmisteltavaksi ilman helikopterikenttää:

Mikäli helikopterikentästä luovuttaisiin […] Muutos edellyttäisi kaavan palautusta ja uuden osayleiskaavaehdotuksen laadintaa.

Tosiasiallisesti helikopterikentästä päätetään siis nyt osayleiskaavaa laadittaessa. Helikopterikentän rakentaminen ei nykytietojen valossa ole taloudellisesti kannattavaa. Kaupungin suora investointi olisi noin 83 miljoonaa euroa helikopterikentän rakentamiseen ja lisäksi kymmeniä miljoonia vähentyneen rakennusoikeuden ja meluhaitan tuomaan maanarvon alenemaan. Olen aiemmin kirjoittanut Hernesaaresta mm. täällä ja täällä.

Näiden kaupunkisuunnitteluviraston antamien vastausten perusteella lautakunta päättänee tiistaina Hernesaaren osayleiskaavasta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.2.2012 esittämät kysymykset ja vastineet 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 14.2.2012 panna Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen pöydälle. Tässä yhteydessä lautakunta esitti kysymyksiä koskien kaavaehdotusta.

Miten Hernesaaren suunnitelma nykytiedon valossa muuttuisi, jos helikopterikentästä luovutaan? Olisivatko muutokset merkittäviä?

Vastine

Hernesaaren pohjois- ja keskiosan asuinalueiden suunnittelun yhtenä tärkeänä lähtökohtana on ollut sataman laivamelun torjunta. Helikopteritoiminnan poistaminen suunnitelmasta ei merkittävästi muuttaisi alueen suunnitteluratkaisua näiltä osin.

Hernesaaren eteläosaan on suunniteltu vapaa-ajan viettoon liittyviä merellisiä toimintoja sekä veneiden säilytystä, huoltoa ja myyntiä. Lisäksi alueen mitoituksessa on varauduttu merentutkimuskeskuksen sijoittamiseen. Toiminnot on sijoitettu helikopterikentän meluvaikutusten alueelle, jonne ei ole merkitty asumista.

Mikäli helikopterikentästä luovuttaisiin, alueelle olisi mahdollista sijoittaa osin myös melulle herkkiä toimintoja kuitenkin huomioiden sataman laivaliikenteen meluvaikutukset. Vesiurheilukeskus ja venesatama vaatisivat edelleen laiturialueita suojaavat aallonmurtajat ja meritäytöt. Muutos edellyttäisi kaavan palautusta ja uuden osayleiskaavaehdotuksen laadintaa.

Onko helikopterikentän toteuttaminen nykyisen kustannusarvion valossa realistista (julkisena tai yksityisenä investointina) suhteessa ennakoituihin asiakasmääriin?

Vastine

Ehdotuksen mukaiset helikopterikentän investoinnit perustuvat suurimpaan mahdolliseen realistiseen arvioon toiminnan edellyttämästä tilaohjelmasta, maankäytöstä ja rakentamiskustannuksista. Vesiurheilukeskuksen ja helikopterikentän edellyttämien täyttöjen investoinnit ovat 83 M€, josta helikopterikentän osuus on 52 M€.

Hernesaaren helikopterikentän nykyisessä ympäristöluvassa on haettu toimilupaa laskennallisesti 18 päivittäiselle edestakaiselle lennolle. Ym-päristöluvan mukaisten liikelentojen matkustajamäärä on enimmillään vuositasolla noin 197 400 matkustajaa.

Kentän toteuttaminen esitetyssä laajuudessa on realistista suhteessa ennakoituihin asiakasmääriin, mikäli liikelentotoiminta toteutuu nykyisen ympäristöluvan mukaisella enimmäistasolla. Toisaalta mikäli ennakoitu asiakasmäärä ja aluevarausten tarve on pienempi, on kentän laajuutta ja sitä kautta myös investointeja mahdollista pienentää.

Helikopterikentän investoinnit:

Helikopterikentän investointi on arvioitu PES arkkitehtien ja Finnavian laatiman konsulttityön pohjalta. Konsulttityön maankäyttöratkaisu perustuu suurimpaan realistiseen maankäyttötarpeeseen, jossa laskeutumis- ja lentoonlähtöalueen lisäksi kentälle on mitoitettu kolme seisontaaluetta, matkustajaterminaali ja tukitoimintojen hallitilat.

Helikopterikentän ja vesiurheilukeskuksen investoinnit on ehdotuksen mukaisessa suunnitteluratkaisussa arvioitu 83 M€ (kustannustaso 2011/08, alv 0 %), joka jakautuu toiminnoittain seuraavasti:

Vesiurheilukeskuksen täyttö 31 M€

Helikopterikentän täyttö 49 M€

Helikopterikentän eteläpuolen madallustäyttö 3 M€

Ehdotuksen maarakennuskustannukset on arvioitu siten, että vesiurhei-lukeskuksen ja helikopterikentän meritäyttöihin käytettävän 2 Mm3 täyt-tölouheena käytettäisiin markkinahintaista louhetta (12€/m3). Ostettavan louheen hinta olisi 24 M€. Kuitenkin esimerkiksi Jätkäsaaressa meritäyttöihin on käytetty pääosin kaupungin omaa louhetta, jota on saatu keskustan huoltotunnelista ja Länsimetrosta.

Investointilaskelmaan on lisätty peruskustannuksien päälle rakennustyöt (25 %). Tämän päälle on lisätty rakennuttamisen ja suunnittelun kustannusvaraus (15 %), rakentamisen ja suunnittelun aikainen kustannusnousuvaraus (40 %) ja varaus ennalta arvaamattomille kustan-nuksille (10 %). Määräperusteinen peruskustannusarvio on edellä mainittujen varausten johdosta korotettu kertoimella 2.06.

Vuoden 2009 luonnoksen mukaisessa suunnitteluratkaisussa helikopterikenttä sijaitsi sataman risteilylaiturin päätteenä, jolloin risteilylaiturin rakentamiskustannukset olivat merkittävä osa helikopterikentän ja vesiurheilukeskuksen mahdollistavista investoinneista. Luonnoksesta saadun jatkosuunnitteluohjeen mukaisesti ehdotuksessa esitetyn erilli-sen risteilylaiturin investointikustannuksiksi on arvioitu 28 M€.

Helikopteriliiketoiminnan taloudelliset vaikutukset:

Helikopterikentän tulevan asiakasmäärän arvioinnin lähtökohta on ympäristölautakunnan 8.10.2010 Helikopterikeskus Oy Helsingille myöntämää ympäristölupaa. 

Ympäristöluvassa on haettu lupaa enimmillään noin 13 160 vuosittaiselle liikelennolle. Määrä vastaa laskennallisesti 18 edestakaista päivittäistä lentoa. Helikopterin matkustajamäärä on enimmillään 15 matkustajaa. Ympäristöluvan mukaisten liikelentojen matkustajamäärä on enimmillään vuositasolla noin 197400 matkustajaa.

Normaalihintaiset yhdensuuntaiset lennot maksavat tämän vuoden helmi-maaliskuussa 99€–270€.

Ympäristöluvan sallimien liikelentojen vuosittainen liikevaihto voisi olla vuositasolla enimmillään 53,3 M€.

Liikelentotoiminnalla on välittömiä ja välillisiä kunnallisvero- ja työllisyysvaikutuksia julkiseen talouteen. Lisäksi kentästä saadaan vuokratuloa.

Voisiko nykyisen Espoon alueella sijaitseva helikopterikenttä pal-vella länsimetron valmistumisen jälkeen nyt Hernesaareen kaavaillun kentän kysyntää?

Vastine

Espoon Keilalahdessa sijaitsee Nokian pääkonttorin yhteydessä epävirallinen helikopterin laskeutumispaikka. Laskeutumispaikkaa voidaan käyttää omassa ei-kaupallisessa lentotoiminnassa. Toiminta ei tällöin edellytä ympäristölupaa eikä lentoturvallisuudesta vastaavien viranomaisten hyväksyntää.

Liikelentotoimintaa ei kuitenkaan voida harjoittaa epäviralliselta laskeu-tumispaikalta vaan toiminta edellyttää virallista helikopterilentokenttää. Lisäksi liikelentotoiminta on ympäristöluvan varaista toimintaa. 

Espoon Keilalahdessa sijaitseva laskeutumispaikka ei täytä helikopteri-lentokentälle asetettuja lentoliikenneturvallisuutta koskevia määräyksiä. Alueen nykyisten rakennusten ääneneristystä ei ole myöskään suunniteltu huomioiden helikopterilentokentän meluvaikutuksia. Laskeutumispaikka ei palvele Hernesaaren helikopterilentokentän toimijoita.

Onko kentän toteuttamiseen varautuminen kantakaupungin välittömässä yhteydessä nähtävä ehdottomana edellytyksenä pelastustoiminnan näkökulmasta?”

Vastine

Hernesaaren osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 1.2.2008 Etelä-Suomen huoltorykmentti otti kantaa koskien Hernesaaren helikopterikenttää. Kannanoton mukaan ’Helikopterikentän sijoittaminen Hernesaareen on tärkeää Malmin ratkaisujen ollessa avoimia. Kenttä on tärkeä puolustusvoimille.’ Rajavartiolaitos ilmoitti, että ’Helikopterikenttä ja satamatoiminnot koskettavat rajavartiolaitosta.’

Ympäristölautakunnan 8.10.2010 Helikopterikeskus Oy Helsingille myöntämän ympäristöluvan mukaan lupaa on haettu puolustusvoimien, vartiolentolaivueen ja potilas- ja sairaankuljetushelikoptereiden noin 80–120 vuosittaiselle viranomaislennolle.

Haetut viranomaislennot jakautuvat seuraavasti siten, että puolustusvoimat lentää helikoptereilla MD 500 ja NH 90 arviolta 30–50 lentoa vuodessa. Vartiolentolaivue lentää helikoptereilla AW 119, AB 412, AS 332 L1 ja AB 206 Jet Ranger arviolta 20–40 lentoa vuodessa ja potilas- ja sairaankuljetushelikopterit lentävät keskimäärin 30 lentoa vuodessa.

Vartiolentolaivueen toimintaa harjoitetaan tällä hetkellä Malmin kentältä. Meripelastustehtävissä matka-aika saattaa muodostua pelastustoiminnan onnistumisen kannalta tärkeäksi. Viranomaistoiminnan näkökulmasta helikopterikentän sijainti Helsingin kantakaupungin eteläisimmässä kärjessä on optimaalinen.

Östersundom

Östersundomin yleiskaavaluonnokset ovat ensi viikolla lautakunnassa. Materiaali löytyy täältä. Mennee pöydälle tutustumista varten. Itselleni Östersundom ei ole helppo asia päätettäväksi. Mieluiten näkisin, että Helsingin kasvu suuntautuisi ensisijaisesti kehä I:n sisäpuolelle, mutta tähän ei valitettavasti ainakaan vielä ole kaupungissa poliittista tahtoa.

Ongelmina on Helsingin kasvava asuntopula, Östersundomin alueen luontoarvot ja kaupunkirakenteen hajautuminen. Pitäisi löytää joku ratkaisu, joka on mieluiten hyvä tai erinomainen kaikista kolmesta näkökulmista ja tämän lisäksi tuottaisi hyvää kaupunkirakennetta Östersundomissa rakennettavilla alueilla. Ei ole helppo tehtävä. En ole vielä muodostanut selkeää kantaa siihen, mihin suuntaan Östersundomin suhteen tulisi edetä. Otan mielelläni vastaan informatiivisia kommentteja asiasta.

Esillä on viisi yleiskaavaluonnosta. Kaikissa suunnitelmissa, joista en erikseen mainitse, on metron jatke, raidejokerin jatko Östersundomiin ja Jokeri 3 raiteilla.

  • Vaihtoehto A: Jo vuosi sitten esitelty vaihtoehto, joka ei täytä Natura-vaatimuksia. Ei ratikkaa. 
  • Vaihtoehto B: Uusi versio edellisestä, jossa on pyritty ottamaan Natura-alueet huomioon. 
  • Vaihtoehto C: Luontojärjestöjen vaihtoehtokaava. Ei ota kantaa raidejärjestelmään. Oletusvaihtoehdossa metro, ei ratikkaa. 
  • Vaihtoehto D: Pientalokaupunki, joka on virheellisesti nimetty ”pikaraitiotiet”. Ei metroa. 
  • Vaihtoehto E: Taajamajuna Östersundomin ja Sipoon kautta Porvooseen. 
Kaupunkisuunnitteluviraston suosikkivaihtoehto on B. Viitteellinen kaava löytyy täältä. Suosittelen vilkaisemaan. Antaa ihan toisella tavalla konkretiaa suunnitelmalle kuin yleiskaavaluonnos.
Laskien 50 kerrosneliömetriä (k-m2) asukasta kohden, vaihtoehtojen arvioidut asukasmäärät ovat seuraavat. Tämä vastaa noin 40m2/asukas asumisväljyyttä. Asukkaiden sijoittumiskartat löytyvät täältä
  • A: 65000-70000 asukasta, 10000-15000 työpaikkaa
  • B: 71000 asukasta, 22000 työpaikkaa
  • C: 22000 asukasta, 9000 työpaikkaa. Luku on puolet vaihtoehtokaavassa esitetystä asukasmäärästä, sillä vaihtoehtokaavassa on käytetty asumisväljyydestä arviota 25k-m2 per asukas
  • D: 64000 asukasta, 20000 työpaikkaa
  • E: 81000 asukasta, 30000 työpaikkaa
Östersundomin kaupunginosat
Vaihtoehto A on tässä vaiheessa poissuljettu. Vaihtoehdossa B minua häiritsee metron suuri mutka Länsisalmeen. Tämä lisää matka-aikaa ja tekee luultavasti mahdottomaksi metron Sipooseen jatkamisen. Vaihtoehto C:ssä on liian vähän rakentamista ja asukkaita, jotta metron rakentaminen olisi taloudellisesti perusteltua – siis metro tulisi liian kalliiksi kaupungille. Pikaraitioteiden yhdistelmällä tästäkin vaihtoedosta voisi saada toimivan. Vaihtoehto D levittää koko alueelle tasaisen ja suhteellisen harvan pientalomaton. Vaihtoehto E:ssä on ainoa aito paikallinen kaupunkikeskus. 
Liikennevaihtoehdoista olen sitä mieltä, että ainoastaan taajamajunavaihtoehto täydennettynä pikaraitiotiellä antaisi oikeasti riittävän nopeat yhteydet muualle pääkaupunkiseudulle. Vaihtoehto on tosin kallis ja kaupunki joutuisi kestämään VR:n kanssa asioiden hoitamista, mistä syystä sen valinta lienee epätodennäköistä. 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 21.2.2012

Kaupungilla on nykymenolla edessään katastrofaalinen kaavoitusvaje. Kaupungin vaatimaton tavoite on kaavoittaa noin 5000 asuntoa vuodessa, eli runsaat 400 000 kerrosneliömetriä. Viime vuosina kaavoitusmäärä on vaihdellut runsaan 200 000 k-m2 ja 400 000 k-m2 välillä. Edessämme on nykyarvioiden mukaan kolme lihavaa vuotta ja sen jälkeen Helsingin kaavoitus käytännössä loppuu. Kysyin mitä tälle ollaan tekemässä ja sain vastaukseksi, ettei sille voida tehdä mitään. Kaavoitettavaksi käyttökelpoinen maa on kuulemma loppumassa.

On aika tunnustaa tosiasiat. Katastrofi uhkaa.

Mitä, jos aloitettaisiin sillä Länsibulevardilla? Siitä riittää rakennusoikeutta 1-2 vuoden kaavatarpeisiin. Jatketaan kaupunkimotarit bulevardeiksi -hankkeella, josta voisi saada kaavoja ehkä noin 10 miljoonan kerrosneliön verran lisää.

Demokratiaryhmän raportti jäi pöydälle ensi viikkoon.

Townhouse-rakentamisen ohjeet esitellään vasta myöhemmin. Nähdäkseni näissä pitäisi keskustella ainakin esteettömyysnormista, jotta saadaan aikaan jotain mitä on mahdollista rakentaa ja autopaikoista. Aika monessa paikassa paras paikka autolle olisi oman talon edessä kadun varressa – nykyinen ohje käsittääkseni käytännössä vaatii hallipaikkoja. Pitäisi mielestäni ratkaista tapauskohtaisesti esimerkiksi kadun ja alueen luonteesta riippuen.

Ensi viikolla sitten Östersundom-projektin esittely ja Hernesaari.