Liikennesimuloinneista

Olin eilen HSL:ssä Vihreiden järjestämässä tilaisuudessa liikenne-ennusteista. Siellä käyty keskustelu sai minut pohtimaan liikennesimulaatioiden käyttöä Helsingin ja Helsingin seudun liikennejärjestelmän ennustamisessa ja infrastruktuurihankkeissa.

Olen sivunnut aihetta tällä blogilla jo useampaan kertaan ja valitettavan usein hyvin voimakkaastikin virkamiestyötä kritisoiden (esimerkiksi metron automatisoinnin ja Sörnäisten tunnelihankkeen kohdalla). Isoissa hankkeissa tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus, että tehdyt simulaatiot eivät lainkaan vastaa niihin kysymyksiin, joihin niiden tulisi vastata. Sen sijaan ne antavat sen vastauksen, joka tarvitaan hankkeen eteenpäin viemiseen. En ole varma onko tässä kyse siitä, että poliitikkoja pyritään tarkoituksellisesti harhauttamaan, siitä ettei virastoissa ole riittävästi osaamista simulointijärjestelmien hyödyntämiseen, vai siitä ettei virastoilla ole aikaa ja resursseja tehdä niitä simulaatioita, jotka esitettyihin kysymyksiin vastaamiseksi tulisi tehdä. Lopputulos on joka tapauksessa huono.

Tässä välissä kerron lyhyesti sen verran itsestäni, että olen tehnyt tutkijantyössäni verkkosimulaatioiden kanssa runsaasti töitä viimeisen 10 vuoden aikana ja katson, että minulla on jotain kykyä arvioida sitä, minkälaisia simulaatioita on mahdollista tehdä ja mitä niillä voidaan saada selville.

HSL-vierailun aikana selvisi esimerkiksi se, että maankäytön osalta HSL ylläpitää vain yhtä tulevaisuuden skenaariota. Tämä skenaario on laadittu siten, että maakuntakaavan ja HLJ:n yhteydessä kunnat ovat kertoneet omat näkemyksensä oman alueensa väestönkasvusta ja koska yhteenlaskettu summa on merkittävästi suurempi kuin alueen väestönkasvun oletetaan olevan, on väestönkasvua vähennetty juustohöylällä vähän kaikkialta. Ilmeisesti tällä tavalla esimerkiksi Kalasataman väestönkasvuksi vuoden 2008-2035 välillä on saatu noin 11000 asukasta, kun Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston mukaan Kalasatamaan on muuttamassa yli 20000 uutta asukasta. (11000 asukkaan lisäystä käytettiin Länsimetron kapasiteettitarkastelussa, jonka Länsimetro OY ilmoitti pohjautuvan HSL:n väestönkasvuskenaarioon).

Tässä menettelyssä on useampi ongelma. Ensimmäinen on se, että kun tarkastellaan kapasiteetin riittävyyttä, tulee tehdä stressitesti eli olettaa tulevaisuudenskenaario, jossa kapasiteetinkäyttö on noin suurin kuviteltavissa oleva; ei skenaariota, jossa kasvu on jopa odotusarvoa hitaampaa.

Toisekseen voidaan kysyä millä perusteella kaikki kuntien kuvittelema väestönkasvu tulee tapahtumaan yhtä suurella todennäköisyydellä? Onko tosiaan todennäköistä, että lähelle Helsingin keskustaa suunnitellut asuinalueet eivät toteudu suunnitelmien mukaisesti? Olisi luontevampaa, että seudun kasvusta tehtäisiin pari kolme skenaariota.

Yksi, jossa väestön hajautuminen jatkuu nykymuodossaan, toinen jossa väestönkasvu keskittyy Uudenmaan taajamiin esimerkiksi ratojen varsille ja kolmas jossa voimakkain kasvu keskittyy kehien sisäpuolelle. Tällöin liikenne-ennusteita voitaisiin tarkastella muutamalla yhteisesti sovitulla tulevaisuudenskenaariolla ja näiden pohjalta voidaan tehdä parempia poliittisia päätöksiä.

Sörnäisten tunnelin liikenne-ennusteet ovat toinen esimerkki simulaatioiden käyttämisestä. Kalasataman osayleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu aikana jolloin keskustatunneli oli virallisesti suunnitteilla oleva hanke. Osayleiskaava julkistettiin vuonna 2008 ja samana vuonna valtuusto päätti, että keskustatunnelin valmistelu tulee lopettaa (noin kaukaa historiasta ei ole helppoa löytää päätösasiakirjoja netistä, mutta esim. tässä dokumentissa mainitaan sen tapahtuneen valtuustossa 21.5.2008). 
On siis luonnollista, että alkuperäisissä liikenne-ennusteissa keskustatunneli on mukana. Ylläolevan selostukseni mukaisesti on myös luonnollista pitää keskustatunneli mukana liikennesimulaatioissa, mikäli halutaan stressitestata Sörnäisten tunnelin kapasiteetin riittävyyttä. Tähän mennessä kaikki on hyvin ja liikenne-ennusteita on käytetty kuten pitääkin. 
Valitettavasti näitä samoja simulaatioita on myös käytetty perustelemaan, ettei Hermannin rantatielle voi rakentaa asuntoja, mikäli autot kulkevat maan päällä. Tähän aiheeseen liittyy ELY-keskuksen järjetön tulkinta maankäyttö- ja rakennuslaista, minkä takia vilkkaan kadun varrelle ei saa rakentaa asuntoja. Tolkku on kirjoittanut pariinkin kertaan. Ei näin. Liikennesimulaatiota, johon on otettu merkittävästi autoilua lisäävä hanke, jonka valmistelun valtuusto on käskenyt lopettamaan, ei voida käyttää perustelemaan tunnelin tarvetta. Ei vaan voi. 
Lopuksi haluan esittää henkilökohtaisen anteeksipyynnön lukijoilleni. Edellisessä Sörnäisten tunnelia käsittelevässä kirjoituksessani ylitin tiukan mutta asiallisen käsittelyn rajat – ilman että tekstin tyylilaji kuitenkaan olisi ollut satiiria. Esitän syvimmät pahoitteluni tästä ja pyrin tulevaisuudessa olemaan tarkka siitä ettei tämä toistuisi. 
Puolustuksekseni totean, että olen tänä keväänä joutunut käyttämään runsaasti omaa aikaani liikennesimulaatioihin liittyviin sotkuihin; kalliihin sotkuihin, jotka voivat aiheuttaa huomattavan paljon ongelmia Helsingin liikennejärjestelmälle tulevaisuudessa johtuivat ne sitten osaamattomuudesta, piittaamattomuudesta, tarkoitushakuisesta vääristelystä, tai ajan puutteesta. Tämä duuni ei ole kivaa, mutta jonkun sekin pitää tehdä. Yksi tavoitteeni onkin se, että tulevaisuudessa liikennesimulaatiot tehdään entistä laadukkaammin. 
Stressin purkamiseksi olen ajatellut kohtapuoliin jäädä kesälomalle niin päivätyöstäni kuin politiikastani.  Onnellista ja tapahtumarikasta kesää itse kullekin. 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.5.2012

Minä saan vähän lomaa lautakunnasta, Ode pääsee paikalle. Lista tässä nopeasti vilkuiltuna, kun joskus pitää ehtiä töitäkin tekemään.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto Uudenmaan maakuntakaavasta tulee takaisin pöydältä. Ongelmana taas se hel…hel…helikopterikenttä, jonka virasto haluaa merkittäväksi maakuntakaavaan. Kirjoitin asiasta jo viime kokouksen tiimoilta.

Pohjois-Haagan itäosiin Hämeenlinnanväylän varrelle suunnitellaan lisärakentamista noin 50 000 kerrosneliömetriä asuntoja ja jopa tuplasti toimitilaa. Olen skeptinen sen suhteen, että tuonne saataisiin niin runsaasti toimistoja – ja skeptinen sen suhteen, että tällä menetelmällä saataisiin aikaan hyvää kaupunkia. Tuntuu siltä, että Helsingissä tuhotaan kaikki alueet, joilla voisi rakentaa tiivistä kaupunkia tekemällä sinne lähiötä.  Hyvä silti, että Pohjois-Haagaankin suunnitellaan rakentamista. Tämän kaavan asuntomäärä vastaa runsaan kuukauden asuntotuotantotavoitetta Helsingissä.

Haluaisin vaan kovasti nähdä edes kerran, että lähdettäisiin rakentamaan Helsinkiin lisää kaupunkia.

Joukkoliikennetarkastelut ovat tässä pahasti metsässä. 400m tai 800m etäisyys pysäkille tai rautatieasemalle ei kerro tällä alueella mitään, kun käytetään etäisyysmittarina linnuntietä. Osa pysäkeistä sijaitsee Hämeenlinnanväylän tai kehän varrella, jossa todelliset kävelyetäisyydet helposti tuplaantuvat. Jatkosuunnitteluun kannattaisi saada huomautus, että asutusta tulisi keskittää erityisesti alueille, jossa todelliset kävelymatkat joukkoliikenteeseen ovat lyhyitä. Ja esittää, että virastossa tehtäisiin kävelymatkatarkastelu suunniteltavalle alueelle suunnittelun tueksi.

Teollisuuskadulla uusitaan OP-Pohjolan konttoria. Tontille tulee 86600k-m2 toimistotilaa ja kaavassa on autonormina vähintään 1ap/280k-m2 ja korkeintaan 900 autopaikkaa. Maksiminormiksi tulee siis 1ap/96k-m2. Aika paksua. Kaupungin ohjeissa Vallilassa toimistojen maksiminormi on 1ap/220k-m2, millä tuon talon autopaikkojen maksimiksi tulisi noin 400 paikkaa. Kaiken lisäksi talolle on varattu merkittävä määrä autopaikkoja parkkikentälle Teollisuuskadun varteen. Ei näin. Tässä noudatettakoon kaupungissa sovittuja autopaikkanormeja.

Lauttasaarentien liikennesuunnitelma. Varsin hyvältä näyttää. Lauttasaarentie saa toimivat pyöräkaistat. Liityntäsuunnitelmassa ei ole vielä ainakaan löydetty keinoa, jolla Vattuniemen ja Katajaharjun välillä voisi ajaa liityntäbussia heilurina. Toivottavasti tähän löytyy joku toimiva ratkaisu. Se nimittäin vähentäisi liikennöintikustannuksia ja parantaisi Lauttasaaren sisäisiä yhteyksiä verrattuna nyt suunniteltuihin Lauttasaaren metroasemalle päättyviin liityntäbusseihin.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 22.5.2012

Toimintasuunnitelma ja talousarvioehdotus meni läpi sellaisenaan.

Kaupunkisuunnitteluvirasto haluaa, että kaupunki esittää Hernesaaren helikopterikenttää merkittäväksi maakuntakaavaan. Olen kirjoittanut oman mielipiteeni Hernesaaren helikopterikentästä useaan otteeseen. Niille, jotka eivät ole jupakkaa aiemmin seuranneet, kyse on hankkeesta, jonka rakentamiskustannukset ovat noin 90 miljoonaa euroa ja jonka lisäksi meluhaittojen takia Hernesaaren kärjessä ei voida rakentaa asuntoja. Lautakunnassa päästiin pitkän taiston jälkeen sopimukseen, jossa helikopterikenttä jätettiin osayleiskaavaan sillä yhteisymmärryksellä, että Hernesaaren eteläkärkeen kaavoitetaan asuntoja, mikäli kentälle ei löydy maksajaa.

Nyt esitetty merkintä maakuntakaavassa tarkoittaa virastopäällikön sanojen mukaan sitä, että helikopterikentän melualueelle ei voi rakentaa asuntoja ilman muutosta maakuntakaavaan. Aika paksu yritys kävellä kaupunkisuunnittelulautakunnan esittämän tahdon yli. Maakuntakaavan lausunto jäi tiistaina pöydälle ja ratkaistaan ensi tiistaina.

Venäjän suurlähetystön kaava läpi sellaisenaan.

Kruununhaan porraskäytävien suojelukaava vietiin läpi sellaisenaan. Olisimme tehneet Marin kanssa asiaan eriävän mielipiteen, mutta tämä ei ollut teknisesti mahdollista tekemättä palautusesitystä. Lautakunta vei tiukan suojelupäätöksen läpi jo kerran, jonka kaupunginhallitus muutti. Lautakunnassa todettiin, että asiaa ei kannata enää pallotella lautakunnan, kaupunginhallituksen ja viraston välillä, vaan asia päätetään sitten lopullisesti valtuustossa.

Kantakaupungin pyöräilyn tavoiteverkko meni läpi sellaisenaan. Tarkoitus on korjata kantakaupungin pyöräverkon puutteet. Esittelijä osoitti lautakunnalle hyvin havainnollisesti nämä puutteet esityksessään. Huomautin, että jatko-ohjeistuksessa olisi hyvä mainita, että pyörätie ei  ole oikea paikka liikennemerkeille, ei edes väliaikaisille sellaisille. Tällainen maininta löytyy nyt pyöräteiden 3-tasoratkaisujen kohdalla. Nykyään staralla on tapana laittaa mm. autojen siirtokehotukset pyörätielle, mikä aiheuttaa vaaratilanteita ja vaikeuttaa pyöräilyä. Lisäksi keskusteltiin siitä pitäisikö tulevaisuudessa myös hiljaisilla kaduilla olla pyöräkaista ylämäen suuntaan. Suunnitelma näyttää hyvältä, eikun toteuttamaan.

Linja-autoliiton oikaisuvaatimukseen totesimme yksimielisesti, että liikennesuunnittelupäällikön päätös oli hyvä. Onnibus voi tulevaisuudessa liikennöidä Mannerheimin aukiolta. Taustalla on Matkahuollon pyrkimys estää kilpailun syntyminen kaupunkien välisessä bussiliikenteessä. Aiheesta uutisoi tänään mm. YLE

Kaupunkisuunnittelupubi 29.5.

Tämän kuukauden kaupunkisuunnittelupubi pidetään tiistaina 29.5. kello 18 alkaen yhdessä Kallio-liikkeen kanssa ravintola Milenkassa (Haapaniemenkatu 3-5). Tarjolla on mahdollisuus keskustella mm. Suur-Kallion tulevaisuudesta tuopin ääressä.

Kuinka tuhlataan 140 miljoonaa

Kusettaminen on maan tapa. Virkamiesjohdon periaatteisiin tuntuu kuuluvan se, että jos poliittinen päätöksentekokoneisto ei suostu tuhlaamaan miljardeja kaupunkilaisten rahaa typeriin projekteihin, niin sitten se pitää tehdä heiltä salassa. Tällä kertaa vuorossa on Smith-Polvisen pojan paluu.

Helsingin virkamiesjohto ajaa keskustatunnelia härkäpäisesti, vaikka kaupungissa on jo päätetty lopettaa sen valmistelu. Ensi maanantaina kaupunginhallituksessa päätetään Sörnäisten tunnelista. Asia oli listalla eilen, mutta jätettiin pöydälle. Sörnäisten tunnelia, jonka hinta-arvio on noin 140M€, on perusteltu seuraavasti:

Kalasataman keskeisimpiä suunnittelun lähtökohtia on ollut vanhan kaupunkirakenteen liittäminen takaisin merenrantaan. Pidemmän tunnelin rakentamisen myötä tämä tavoite voimistuu. Pääkadun katkaiseva vaikutus vanhan ja uuden kaupunkirakenteen välilla vähenee ja merellisyys korostuu. Kalasataman keskeisimpien kortteleiden saavutettavuus paranee, kun pohjois-etelä-suuntainen läpiajoliikenne poistuu. Liikenteellinen suunnistettavuus paranee ja ympäristön häiriöt vähenevät. Tunnelin vaikutusalueen asuntorakentamisen määrää voidaan kasvattaa arviolta 200 000 k-m2.

Sörnäisten tunneli

Kuulostaa hyvältä, eikö vain. Lisää asuntoja noin 4000 asukkaalle ja lisääntyvän rakennusoikeuden myötä  kaupunki voi saada riittävästi tuloja tunnelin rakentamiseen. Tässä selityksessä on vain yksi ongelma. Se perustuu tulevaisuudenkuvalle, joka eivät kestä tarkastelua. Jätetään nyt tarkastelussa sivuun se, että ELY-keskuksen tulkinta maankäyttö ja rakennuslaista (1999/132 5§) on järjetön ja luultavasti lain vastainen ja lisäksi valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden vastainen.

Kalasataman autoliikennearviot on tehty oletuksella, että keskustatunneli ja Hakamäentien jatkeet rakennetaan.

Sörnäistentunnelin arkivuorokauden liikennemääräksi vuonna 2030 on arvioitu noin 28 000 ajoneuvoa vuorokaudessa (molemmat suunnat yhteensä). Arviossa on otettu huomioon voimassa olevan yleiskaavan mukaisten muiden väylähankkeiden eli Keskustatunnelin ja Hakamäentien itäjatkeen vaikutus liikennemäärään.

140 miljoonan euron investointi muuttuu välttämättömäksi, kun ensin oletetaan että Keskustatunneliin tuhlataan noin miljardi euroa ja Hakamäentien itäjatkeeseen vähintään 200 miljoonaa euroa. Näitä rahoja ei ole, eikä tule. Tuo 140 miljoonaa on muuten vasta alustava arvio. Virkamieskunta esittää jo tunnelin leventämistä 2+2 -kaistaiseksi. Sörnäisten tunnelin pituus on noin 1500 metriä ja vertailun vuoksi 500m tunneli Keilaniemessä maksanee noin 120 miljoonaa. Hinta voi siis tästä vielä nousta esimerkiksi kaksinkertaiseksi.

Ilman Keskustatunnelia Hermannin rantatien liikennemäärät ovat tulevaisuudessa samaa luokkaa kuin Lauttasaarentiellä tai Hämeentiellä Kalliossa. Kaikki tietävät, että Lauttasaarentien ympäristö on asumiskelvotonta, joten eihän sellaiselle alueelle voi rakentaa asuntoja. Paitsi, että juuri hyväksyimme tänä kevään kaupunginvaltuustossa useita asemakaavoja, jossa Lauttasaarentien varteen rakennetaan asuntoja.

Meneillään on kusetus, joka on mittakaavaltaan paljon merkittävämpi kuin Guggenheimista käyty suuri keskustelu. Guggenheim sentään olisi voinut tuoda kaupungille lisää tuloja uusien turistien muodossa. Sörnäisiin suunnitteilla oleva tunneli maksaa enemmän ja tuo kaupungille pelkkiä menoja. Pahimmassa tapauksessa se lisää innokkaita keskustaan ajavia autoilijoita niin paljon, että seuraavaksi Helsingissä perustellaan miljardi-investointia keskustatunneliin, koska Helsingin keskustan autoväylät ovat niin pahasti ruuhkautuneita.

On aika laittaa loppu tälle hulluudelle.