Kriittisen infrastruktuurin turvallisuus

Keskityn nykyään tutkimuksessani erityisesti kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuviin tietoverkkouhkiin ja niiden torjumiseen. Minun ja professori Jukka Mantereen vieraskynä julkaistiin Helsingin Sanomissa 28.11.2012.  Tässä lyhyt lainaus tekstistämme.

Yhä suurempaa osaa maailman fyysisestä infrastruktuurista valvotaan ja hallitaan digitaalisten järjestelmien avulla. Veden, lämmön ja sähkön saanti on nykyään vahvasti digitalisoitunut. Tie-, raide-, vesi- ja lentoliikennettä ohjataan digitaalisesti, samoin öljynjalostusta ja teollisia prosesseja. Nämä kaikki ovat osa kybermaailmaa: digitaalisia ja verkottuneita järjestelmiä.

 

Tietoturva oli ennen internetin yleistymistä marginaalinen osa tietojenkäsittelytiedettä. Myös automaatioala on kehittynyt irrallaan globaaleista tietoverkoista, ja vasta nyt alalla on alettu ymmärtää tietoturvan merkitys. Kuluvan vuosikymmenen aikana kyberturvallisuuden yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys kasvaa nopeasti.

Meri-Rastila vielä kerran

Minulta kysyttiin, mitä mieltä nyt siis tarkalleen ottaen olen Meri-Rastilasta.

Tässä on kolme erillistä asiaa. Ensimmäisenä on se, miten Vuotien etelä-puolella olevaa aluetta kehitetään. Tästä on kaksi vaihtoehtoista suunnitelmaa: kaupunkisuunnitteluviraston osayleiskaava Meri-Rastilan metsiin ja OurCityn suunnitelma. Kannatan Osmo Soininvaaran ehdotusta:

Olin jättänyt kokousjärjestelmään esityksen, jonka tarkoituksena oli palauttaa asia evästyksellä, että yleiskaavassa esitetty rakennusoikeus on löydyttävä, mutta se tai osa siitä etsittäisiin asukkaiden esittämistä tiivistämisvaihtoehdoista.

Alla vielä osayleiskaavaehdotuksen ja OurCityn tekemän täydennysrakentamisehdotuksen kuvat. Tästä tultaneen äänestämään 11.12. olevassa kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa.

Meri-Rastilan osayleiskaavaehdotus

OurCityn tekemä vaihtoehtoinen täydennysrakentamissuunnitelma

Lisäksi Meri-Rastilassa on nostettu esille Vuotien ja metroradan pohjoispuolella oleva asuntovaunualue. Se on hyvin tehotonta käyttöä aivan metroaseman vieressä ja käytännön syistä se myös tuottaa liikkumisesteen Rastilan pientaloalueen ja metroaseman välille. Tätä aluetta tulee kehittää tiiviiksi kaupungiksi, kuten esimerkiksi KaupSu-yhdistys on esittänyt.

Lähtökohtaisesti metroasemien ympäristö pitäisi rakentaa tiiviisti noin 400m etäisyydellä asemasta.

Kolmannekseen haluaisin, että Vuosaaressa metrorata painettaisiin maan alle siten, että Vuotie voidaan rakentaa sen päälle normaalina katuna maan pinnan tasossa. Näin tekemällä voidaan saada Vuosaareen merkittävästi lisää rakennusoikeutta ilman, että menetetään mitään luontoarvoja. Samalla Vuosaari saa oman pääkadun, jonka varresta voi löytää kivijalkapalveluita.

Alla on muutama Neljäsataatuhatta-blogin kirjoittajan tekemä havainnekuva siitä, miltä Vuotien ympäristö näyttäisi uudessa asussaa. Kerrosneliöitä kadun varteen tulisi 376000, eli noin 7500 uutta asukasta.

Jos Vuotie olisi Vuosaaren pääkatu

Näkymä Vuosaaren sillalta

 

KSLK 27.11.2012

Sain tänä aamuna kutsun tulla lautakuntaan Odea sijaistamaan kello viidestä eteenpäin. Tässä nopea raportti tärkeimmistä asioista, joita päätettiin minun vahtivuorollani.

Kuninkaantammen etelärinne meni eteenpäin ehdotuksen mukaan ja kiittelyiden kera. Tämä on ainakin omasta mielestäni erinomaisesti onnistunut lähiökaava. Kaava määrää tähän rakennusmateriaaliksi puun, joka on herättänyt närää. Yhtenä syynä on se, että betonirakentaminen aiheuttaa merkittävästi hiilidioksidipäästöjä rakentamisen aikana. Päästöjä, joita pitäisi pyrkiä vähentämään. On silti ihan hyvä kysymys, pitäisikö tällaiset määrittää kaavassa, tontinluovutuksessa vai jossain muualla (missä?). Nyt mennään tällä.

Maunulan täydennysrakennuskaava ja suojelu meni sellaisenaan läpi. Suojelun tarkoituksenmukaisuudesta käytiin keskustelua, mutta jos muutoksia halutaan toimintatapoihin, niin näitä tulee pohtia tarkemmin seuraavassa valtuustossa.

Meri-rastilassa jakolinjat olivat aikalailla samanlaiset kuin viime keväänä. Osayleiskaava jäi pöydälle kahdeksi viikoksi ja päätöksiä tehdään näillä näkymin 11.12. Omat mielipiteeni eivät ole muuttuneet keväästä.

Jäähalli Mäntymäen kentälle?

HIFK esitteli tänään vision siitä kuinka Mäntymäen kentälle rakennetaan uusi uljas jäähalli. Samaan tilaan tulisi myös hotelli, iso ruokakauppa (vai kauppakeskus?), toimistoja, asuntoja ja 1500 parkkipaikkaa. Kerrosneliöitä yhteensä 80 000, eli kaiketi muutama sata asukasta kaiken muun lisäksi. Hanketta kutsutaan Helsinki Gardeniksi.

Aloite on ehdottomasti tervetullut – Mäntymäen kenttä on arvoonsa nähden todella surkeassa käytössä. Tulevaisuudessa se tulee olemaan suoraan keskiössä, jos Pisara-rata rakennetaan. Tuohon nimittäin tulee Pisaran Töölön asema.

Mutta ennen kuin sanotaan ehdottomasti kyllä, pitää tarkastella, mitä vaatimuksia näin keskeinen paikka asettaa:

  • Hanke tulee toteuttaa vapailta markkinoilta saatavalla rahalla ja tontista kuuluu maksaa täysi markkinahinta
  • Hankkeen vaikutukset kaupunkirakenteeseen tulee huomioida. Suunnitellusta rakennuksesta ei saa tulla yksi este lisää, vaan siitä pitää tulla aktiivinen korttelikaupungin laajennos. Suunnittelussa pitää kiinnittää merkittävää huomiota kävely-ympäristöön
  • Mäntymäen korttelin pitää tarjota iloa myös alueen asukkaille
  • Visuaaliseen ilmeeseen pitää saada jotain oikeasti hienoa. Tähän kohtaan ei kaivata uutta Hartwall-areenaa.

Miten hanke sitten näiden valossa pärjää?

Havainnekuva jäähallista

Havainnekuva on aika hurja, enkä ole kyllä valmis heti nielemään tuota Mäntymäen kentälle. Alla vielä pienoismalli, josta saa vähän paremmin käsitystä rakennuksen sijoittumisesta.

Hyviä puolia: jäähalli on ilmeisesti sijoitettu pääosin maan alle. Huonoja puolia on mm. asettelussa harrastettu tilan tuhlailu. Vaikka itse rakennus ei vie valtavaa määrää tilaa, sen muoto on sellainen, että se varaa paljon tilaa ympäriltään ja näin tuottaa huonoa ja monotonista kävely-ympäristöä. Eikä tuo nyt arkkitehtonisestikaan vaikuta maailmanluokan tekeleeltä – ainakaan näin harrastelijan silmään.

Parannettavaa on siis, mutta kyllä tässä hankkeessa on ihan potentiaalia. Jos hankkeen puuhamiehet ovat valmiita pähkäilemään tuota tilankäyttöä ja massoittelua Helsingin kaupunkisuunnittelupuolen kanssa siten, että saataisiin myös kaupunkirakenteeltaan toimiva lopputulos, niin eiköhän tässä ole ihan mahdollisuudet. Rakennusoikeutta, erityisesti asumisen osalta, voisi mieluummin nostaa kuin laskea.

Taru Yleiskaavan Herrasta

Kolme osakaavaa viherhipeille pihoilla Kumpulan
seitsemän kaivuufirmoille metroluolissaan
yhdeksän autoilijoille, jotka vie ruuhka armoton
yksi metrokioskille valtaistuimellaan
maassa Helsingin, joka lahtien saartama on.
Yksi yleiskaava heidät löytää, se yksi heitä hallitsee,
se yksi heidät metroon syöksee ja lähiöön kahlitsee
maassa Helsingin, joka lahtien saartama on.

Kiitokset FB-kommentoijille.