Jäähalli Mäntymäen kentälle?

HIFK esitteli tänään vision siitä kuinka Mäntymäen kentälle rakennetaan uusi uljas jäähalli. Samaan tilaan tulisi myös hotelli, iso ruokakauppa (vai kauppakeskus?), toimistoja, asuntoja ja 1500 parkkipaikkaa. Kerrosneliöitä yhteensä 80 000, eli kaiketi muutama sata asukasta kaiken muun lisäksi. Hanketta kutsutaan Helsinki Gardeniksi.

Aloite on ehdottomasti tervetullut – Mäntymäen kenttä on arvoonsa nähden todella surkeassa käytössä. Tulevaisuudessa se tulee olemaan suoraan keskiössä, jos Pisara-rata rakennetaan. Tuohon nimittäin tulee Pisaran Töölön asema.

Mutta ennen kuin sanotaan ehdottomasti kyllä, pitää tarkastella, mitä vaatimuksia näin keskeinen paikka asettaa:

  • Hanke tulee toteuttaa vapailta markkinoilta saatavalla rahalla ja tontista kuuluu maksaa täysi markkinahinta
  • Hankkeen vaikutukset kaupunkirakenteeseen tulee huomioida. Suunnitellusta rakennuksesta ei saa tulla yksi este lisää, vaan siitä pitää tulla aktiivinen korttelikaupungin laajennos. Suunnittelussa pitää kiinnittää merkittävää huomiota kävely-ympäristöön
  • Mäntymäen korttelin pitää tarjota iloa myös alueen asukkaille
  • Visuaaliseen ilmeeseen pitää saada jotain oikeasti hienoa. Tähän kohtaan ei kaivata uutta Hartwall-areenaa.

Miten hanke sitten näiden valossa pärjää?

Havainnekuva jäähallista

Havainnekuva on aika hurja, enkä ole kyllä valmis heti nielemään tuota Mäntymäen kentälle. Alla vielä pienoismalli, josta saa vähän paremmin käsitystä rakennuksen sijoittumisesta.

Hyviä puolia: jäähalli on ilmeisesti sijoitettu pääosin maan alle. Huonoja puolia on mm. asettelussa harrastettu tilan tuhlailu. Vaikka itse rakennus ei vie valtavaa määrää tilaa, sen muoto on sellainen, että se varaa paljon tilaa ympäriltään ja näin tuottaa huonoa ja monotonista kävely-ympäristöä. Eikä tuo nyt arkkitehtonisestikaan vaikuta maailmanluokan tekeleeltä – ainakaan näin harrastelijan silmään.

Parannettavaa on siis, mutta kyllä tässä hankkeessa on ihan potentiaalia. Jos hankkeen puuhamiehet ovat valmiita pähkäilemään tuota tilankäyttöä ja massoittelua Helsingin kaupunkisuunnittelupuolen kanssa siten, että saataisiin myös kaupunkirakenteeltaan toimiva lopputulos, niin eiköhän tässä ole ihan mahdollisuudet. Rakennusoikeutta, erityisesti asumisen osalta, voisi mieluummin nostaa kuin laskea.

Taru Yleiskaavan Herrasta

Kolme osakaavaa viherhipeille pihoilla Kumpulan
seitsemän kaivuufirmoille metroluolissaan
yhdeksän autoilijoille, jotka vie ruuhka armoton
yksi metrokioskille valtaistuimellaan
maassa Helsingin, joka lahtien saartama on.
Yksi yleiskaava heidät löytää, se yksi heitä hallitsee,
se yksi heidät metroon syöksee ja lähiöön kahlitsee
maassa Helsingin, joka lahtien saartama on.

Kiitokset FB-kommentoijille.

KSLK lista 13.11.2012

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista löytyy täältä. Ode menossa. Tässä omat kommenttini.

Yleiskaavan väestöennusteista kirjoitin jo erikseen. Muihin aineistoihin tarkempi tutustuminen on vielä kesken.

Kalasataman keskuksen pohjoispuolella olevat ns. Capellan puistotien korttelit ovat takaisin lautakunnassa. Tämä on vasta suunnitelma, jonka pohjalta tehdään lopulliset, joten nyt on hyvä hetki korjata ongelmia.

Korttelissa 10629 olevat Hermannin rantatien puolella olevat tontit ovat liian isoja ja ne pitäisi puolittaa. Nyt tehdyllä valinnalla ollaan tekemässä Hermannin rantatielle pitkää talomuuria, jossa talot ovat pitkiä, maisema kävelijälle monotoninen ja kivijaloissa ei ole liikkeitä. Hermannin rantatiellä on runsaasti henkilöautoliikennettä ja alueen joukkoliikenne. Juuri täällä pitäisi olla niitä liikkeitä, jos niihin halutaan muitakin asiakkaita kuin pelkät paikalliset.

Korttelissa 10628 tulee ilmeisesti korttelipihan alle autopaikkoja ensimmäiseen kerrokseen, kun piha on 3 metriä korkeammalla kuin katutaso. Ainakaan viihtyisää pihaa tällä ei saada aikaiseksi. Tällaisia ongelmia näistä autopaikkavaatimuksista tulee.

Kortteli 10627 Kalasataman tornien varjossa

Kortteli 10627 on tämä surullisen kuuluisa kortteli, josta kirjoitin jo viimeksi. Tulkitsin viimeksi asemakaavakarttaa väärin. Tuossa on siis kolmikerroksisella jalustalla (vaalean oranssi) kolme tornia. Korjattavia ongelmia

  • Työpajankadun puolella pitää olla vaihtuvuutta katuympäristössä. Nyt uhkana on se, että tuosta tulee yksi koko korttelin mittainen seinä joka tekee kävely-ympäristöstä sietämätöntä. Tämä kortteli on Kalasataman keskuksen portti ulospäin. Jos se tehdään väärin varmistetaan, etteivät ihmiset ja elämä siirry myöskään sen pohjoispuolelle.
  • Tästä syystä tuon kivijalkaan pitää kaavoittaa runsaasti liiketiloja. Omasta mielestäni lähtökohdan pitäisi olla se, että koko kivijalkaan vaaditaan liiketiloja. Jos ideakilpailussa tulee vastaan ideoita, joiden takia tästä halutaan joustaa, niin joustetaan sitten. Ei etukäteen. Merkitään siis korttelin eteläreuna merkinnällä li.

Kruunuvuorenranta, Haakoninlahden asemakaava

Täällä ollaan myös rakentamassa kovin suuria tontteja. Tästä tulee valitusta tontteja luovuttavalta kiinteistölautakunnalta jatkuvasti. Isot tontit tarkoittavat sitä, että katukuvasta tulee tylsä ja lähiömäinen. Ja sitä, että rakentamisesta voivat tarjota vain suuret yhtiöt, joilla on iso kasa massia takataskussa.

4-6 kerroksisten talojen kohdalla sopiva tonttikoko on noin 1500-2000 kerrosneliömetriä – siis yhden rappukäytävän verran. Jos on ihan pakko, niin jossain tapauksissa voi olla mahdollista tehdä kahden rappukäytävän taloyhtiöitä, mutta isompiin ei pitäisi missään tapauksessa ryhtyä.

Tässä asemakaavassa suurin osa tonteista pitäisi pilkkoa kahteen tai kolmeen osaan.

Liikennesuunnitelmassa on ongelmallisesti esitetty parkkipaikkoja ratikoiden viereen Haakoninlahdenkadulla (poikkileikkaus F-F). Järjestely voisi ehkä toimia, jos helsinkiläiset autoilijat osaisivat parkkeerata autonsa ja jos Helsingissä osattaisiin tehdä lumityöt kunnolla. Kumpaankaan ei voi luottaa, joten tuo pitää korjata. Myös korotettu pyörätie taitaa tuossa olla turha, joten ehkä tähän voisi vielä ratkaisun löytää.

Kyse on alustavasta liikennesuunnitelmasta, joten riittänee jos lautakunta ilmaisee, ettei ehdotettu ratkaisu ole riittävä ja pyytää virastoa etsimään paremman.

Tunteeko joku paremmin Pihlajamäkeä? Siellä esitetään suojeltavaksi liikennevihreää Pihlajamäentien ja Pihlajistontien risteyksessä. (Tummennettu laatikko Pihlajamäentien varressa tässä kartassa). Oma näkemykseni on se, että tuolla on hyvä idea kieltää puiden kaataminen, kun kortteleita rakennetaan, mutta en kyllä haluaisi tuota suojeltavaksi. Lautakunnassa pitäisi ainakin vähän kysellä perusteiden perään.

Kaavan tehokkuus on myös aika surkea, kun ottaa huomioon sen, että tätä lähempää keskustaa ei Helsingistä enää löydy kovinkaan paljoa kaavoitettavaa.

Mäkelänkadun ja Koskelantien risteykseen lisätään mm. bussikaistat Hakamäentien suunnasta. Jalkakäytävä ja pyörätie menettävät hiukan leveyttään tässä operaatiossa, mutta samalla pitäisi saada merkittävästi lisää nopeutta busseille. Kun risteyksessä tehdään muutoksia, pitäisi samalla tehdä pyöräilyn infrastruktuurin kanssa tarvittavat muutokset, jotta Mäkelänkadun ja Koskelantien pyöräilyn infra saadaan laitettua nopeasti kuntoon.

Yleiskaava ja väestökasvuennusteet

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista löytyy täältä. Ode menossa. Tässä omat kommenttini yleiskaavan väestöennusteisiin. Teen vielä toisen tekstin lautakunnan muista lista-asioista.

Yleiskaavamateriaaliin en ole vielä ehtinyt täysin tutustua. Poimintana nyt väestönkasvuennuste. Oden blogilla käydään kovaa keskustelua siitä, onko vuoteen 2050 mennessä 600 000 asukkaan kasvu Uudellamaalla realistinen vai ylimitoitettu.

Vuonna 1994 tehtiin väestöennuste Helsingin seudun ja Helsingin kasvusta tulevaisuuteen. Allaolevissa kuvissa punainen viiva näyttää toteutuneen kasvun ja värilliset viivat näyttävät erilaiset ennusteet.

Helsingin väestöennuste 1994

Kaikki ennustevaihtoehdot ovat olleet alakanttiin verrattuna toteutuneeseen kasvuun. Muistelen, että samanlaisia aliarvioivia ennusteita olisi tehty jo tuota aiemminkin. Tähän on monia syitä, joista yksi lienee poliittinen. Ei ole korrektia sanoa ääneen sitä, että Helsingin seudun (ja Uudenmaan) väestö kasvaa ehkä vieläkin nopeammin. Tuo 600 000 vuoteen 2050 herättää sekin jo tiukkaa vastarintaa, vaikka kyse on vain noin 15000 asukkaan vuosivauhdista. Ja osa varmaan toivoo, että ennustamalla alempaa kasvua, voidaan hidastaa rakentamista ja näin väestönkasvua Helsingissä. (Vinkkinä tätä toivoville – ei ole tähän mennessä toiminut, vaan kehyskuntien väestö on kasvanut nopeammin silloin, kun Helsinki ei ole kasvanut.)

Pitäisi siis olla myös nopeamman kasvun skenaarioita. Sellaiseen saatettaisiin päätyä esimerkiksi silloin, jos talouskriisin tai ilmaston lämpenemisen vuoksi eteläinen Eurooppa ei olisi yhtä otollinen asuinpaikka kuin nykyään.

Mistä asukkaat sitten tulevat?

Väestönkasvun komponentit

Jos viimeinen kymmenen vuotta antaa mitään osviittaa, niin kasvusta lähes puolet tulee luonnollisesta muutoksesta – siis siitä että Uudenmaan nuori väestö synnyttää enemmän lapsia kuin vanhuksia täällä kuolee. Muuttajista valtaosa on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut ulkomailta – ylivoimainen enemmistö Euroopasta.

Yleiskaavan tavoitteena tulee olla se, että Helsinki kykenee kaavoittamisella lisäämään asuntojen tarjontaa niin paljon, että asumisen hinta alkaa Helsingissä normalisoitua lähemmäs muun Suomen tasoa.

Tuo 600 000 asukasta on muuten yhden Helsingin verran asuntoja. Ei ole ihan sama, mihin nuo asukkaat päätyvät.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 30.10.2012

Vaalit ovat ohi ja edessä on paluu arkeen. Sain runsaasti paljon tukea ja 360 ääntä. Kiitos! Nyt pitää sitten ihmetellä, minkälaiseen lautakuntatyöhön on aikaa ja mahdollisuuksia.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista löytyy täältä ja Ode on menossa paikalle. Tässä omat kommenttini lista-asioihin.

Capellan puistotien asemakaava 

Kalasataman keskuksen lähimmät pohjoispuolen korttelit (havainnekuva). Nämä ovat ne korttelit, jotka ovat kaikista kriittisimpiä tehdä oikein, jos Kalasataman pohjoispuolesta halutaan kunnollista kaupunkia. Juuri tällä kaavalla voitaisiin vielä pelastaa paljon, mitä kauppakeskusrakentamisella ollaan menettämässä.

Kalasataman keskuksen pohjoispuolta kaavoitetaan

Valitettavasti suunnitelma ei lupaa hyvää. Toimivan kaupunkirakenteen ja kaupallisten palveluiden luomisessa kaikista tärkeintä on se, että jalankulkija pääsee helposti ja nopeasti liikkumaan paikasta toiseen. Kauppakeskuksen pohjoispuolella oleva kadunpätkä on varattu kolmelle yksinäiselle toimistotornille. Tornien kolme ensimmäistä kerrosta ollaan varaamassa mm. parkkipaikoille. Paikasta tulleekin tällä metodilla yhtä vilkasta kaupunkia kuin Itäkeskuksesta.

Kysymys virkamiehille: miten suunnitelmassa on huomioitu jalankulkijavirrat Kalasataman keskuksen ja asemakaava-alueen välillä? Mitä on tehty sen eteen, että jalankulkijavirrat olisivat mahdollisimman suuria ja mahdollistaisivat kivijalkaliikkeiden menestymisen? Kuvitteleeko virastossa joku, että

Asemakaava laaditaan yhteistyössä Helsingin kaupungin asuntotuotantotoimiston kanssa ns. kumppanuuskaavoitusperiaatteella

Haluaisin tietää, tarkoittaako tämä sitä, että koko korttelialue ollaan antamassa yhdelle rakennuttajalle. Ollaanko tässä nyt toistamassa Ruoholahden virhe? Siellähän onnistuttiin tuhoamaan koko kaupunkitila antamalla tontit kortteli kerrallaan rakennuttajille. Tällä tavalla saadaan monotonista ja tylsää katuympäristöä.

Munkkivuoren raitiotie: olennaisimmat asiat on jo sanottu Oden blogilla. Huomenna nähdään miten tälle käy.

Pyysin selvittämään Seppo Vepsäläisen tällä blogilla esittämää vaihtoehtoa aloittaa liikennöinti pikapuoliin rakentamalla vain osuus Munkkiniemen puistotieltä (Laajalahden aukiolta) Munkkivuoreen ja aloittamalla liikennöinti haaroittamalla nelonen puoliksi Munkkiniemeen ja puoliksi Munkkivuoreen. Tätä pitäisi kyllä vähän säätää, sillä Munkkivuoren haara kuormittuisi ymmärtääkseni enemmän. Tässä vaihtoehdossa bussi 18 jäisi harvennetulla aikataululla tarjoamaan yhteyksiä Eiran suuntaan. Myöhemmin avautuisi Topeliuksenkadun suunta ja bussi 18 siirtyisi historian lehdille.

Lausunto metron kuormitusennusteesta. Hyvää: todetaan akuutti tarve Itä-Helsingin raideyhteyksien kehittämiseen (Kruunuvuorenselän ratikkasilta ja raidejokeri).

Huonoa: kapasiteettitarkastelun tulisi olla stressitesti. Siksi maankäytön osalta pitäisi käyttää tulevaisuudenkuvaa, jossa asukasmäärän ja työpaikkojen kasvu metron varrella on korkein mahdollinen. Siksi on hyvin harmillista, ettei raportin tilaaja ole ottanut mukaan Kaupunkisuunnitteluvirastossa tehdyn moottoritiet bulevardeiksi -työn arvioita metron varren maankäytön kehittämisestä. Laskelmista puuttuu kymmeniä tuhansia asukkaita aivan metroradan vierestä.

Miksi tämä on tärkeää?

Jos Helsinki haluaa pitää sen mahdollisuuden, että metron vartta voidaan tiivistää runsaasti tulevaisuudessa, täytyy metron kapasiteetin riittää tähän. Nyt metron kapasiteetin riittävyyttä on päätetty arvioida siltä pohjalta, että tällainen tiivistäminen ei missään tapauksessa ole mahdollista. Pahimmassa tapauksessa ratkaisu johtaa siihen, että tulevaisuudessa joko maksamme kalliisti siitä, että Itä-Helsinkiin rakennetaan merkittävästi uutta joukkoliikennekapasiteettia, tai sitten joudumme hylkäämään kannattavia hankkeita tiivistää kaupunkirakennetta (esimerkiksi Herttoniemen ja Itäkeskuksen välissä olevilla teollisuusalueilla).