Kaupunkisuunnittelulautakunta 20.8.2013

Jätkäsaaren Victoria-kortteli ehdotuksen mukaan. Keskustelimme tontille tulevasta pysäköintiluolan autopaikkavelvoitteesta, joka on yhdessä tontille rakennettavien ARA-paikkojen kanssa korkeampi kuin kaupungin autopaikkanormin vaatimus. Tontinluovutukseen kuuluvat sopimukset eivät kuulu kaupunkisuunnittelulautakunnalle, joten tämän jumppaaminen kuntoon kuuluu kiinteistölautakunnalle. Mitään ongelmaa ei toki ole, mikäli Victoria-korttelin rakennuttajat haluavat enemmän autopaikkoja kuin normi edellyttää.

Lauttasaaren asemakaava ehdotuksen mukaan. Kaava on laadittu siten, että nykyisen talon runko säästetään ja taloon on mahdollista rakentaa loft-asuntoja.

Keskustelimme kovasti mahdollisuudesta saada tähän taloon päiväkoti. Viraston mukaan se on yhä mahdollista poikkeusluvalla, mikäli kiinteistökehittäjä sellaisen tontille haluaa. Katutasoon ei sellaista ole mahdollista rakentaa siksi, että pysäköintinormi vaatii koko ensimmäisen kerroksen autopaikoille. Tällä tavalla saadaan aikaan kovin kuollutta katuympäristöä.

Mellunmäen asemakaava jäi pöydälle Jape Lovenin pyynnöstä.

Lausunto HSL:n alustavasta talousarviosta. Elina Moisio esitti tarkastusmaksun korotusta 90 euroon, joka meni läpi vihreiden, demareiden ja vasemmistoliiton äänillä.

Keskustelussa selvisi mm. se, että länsimetron valmistuminen tulee nostamaan Helsingin maksuja HSL:lle runsaalla parilla kymmenellä miljoonalla eurolla vuodessa. Tämä on hyvä muistaa silloin parin vuoden päästä, kun ihmetellään mistä löydetään rahat nouseviin joukkoliikenteen kustannuksiin.

Isompi ja lähempänä oleva kysymys on riita Kehäradan kustannusjaosta. Helsinki (ja Espoo) haluaisivat, että Kehäradan kustannukset jaetaan siinä suhteessa kuin eri kaupunkien asukkaat käyttävät Kehärataa. Vantaa haluaisi, että kustannukset jaetaan sen mukaan kuinka eri kaupunkien asukkaat käyttävät HSL-alueen junaratoja ylipäätänsä.

Syy riitaan löytyy HSL:n perustamisen kohdalla tehdystä mutkien oikomisesta, jossa päätettiin tehdä alkuperäinen sopimus tuon Vantaan tulkinnan pohjaisesti sillä ajatuksella, että tähän pitää palata kun ensimmäisiä suuria infrastruktuuri-investointeja tehdään.

Nykyisen mallin suurin ongelma on siinä, että se kannustaa kunnat kampittamaan toistensa hankkeita. Jos nykymallilla päädytään jatkamaan, kannattaa Vantaan ja Helsingin pyrkiä estämään esimerkiksi Espoon kaupunkiradan rakentaminen siksi, että nämä joutuisivat maksamaan merkittävän osan radan rakentamiskustannuksista.

Tätä tilannetta ei voida millään muotoa pitää järkevänä.

Laajasalon keskuksen kehittämistä koskeva toivomusponsi jäi pöydälle pyynnöstäni. Täytyy tarkastella tuota vastausta vielä tarkemmin, jotta Laajasalon keskusta varmasti päästään kehittämään nopeasti yksimielisesti valtuustossa tehdyn aloitteen edellyttämällä tavalla.

Lausunto Koskelantien bussikaistaa koskevasta aloitteesta jätettiin pöydälle Elina Moision pyynnöstä.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 20.8.2013

Huomenna alkaa taas arki. Syksyn ensimmäinen kaupunkisuunnittelulautakunta ja minä olen menossa Oden sijasta. Lista löytyy täältä.

Jätkäsaareen kaavoitetaan Victoria-kortteli. Sekoitettua asumista, toimistoja, päiväkoti ja liikehuoneistoja. 23000 kerrosneliömetriä, tonttitehokkuus 3,4 ja maksimissaan 9 kerrosta. Tämä näyttää varsin hyvältä.

Victoria-kortteli

Lauttasaaressa jatketaan vanhan teollisuusalueen muuttamista asunnoiksi rakennus kerrallaan. Tänne olisi tarvittu kokonaissuunnitelma, jotta alueesta olisi saatu rakenteeltaan parempaa. Valitettavasti se juna meni jo, joten tällä mennään. Tästä pitää kuitenkin ottaa oppia ja tehdä esimerkiksi Herttoniemen teollisuusalueen muuttaminen sekakäyttöön paremmin suunnitellen.

Alla vielä kortteli nykyisin ja suunniteltu asuintalo.

Lauttasaaren korttelin nykytila

Lauttasaari, suunniteltu asuintalo

Mellunmäen ostoskeskuksen paikalle suunnitellaan asuntoja. Tässä on ilmeisesti suosittu etelään suuntautuvia ikkunoita tiiviyden, viihtyvyyden ja (lapsiperheiden) turvallisuuden kustannuksella. Täytyy vähän kysellä suunnittelijalta, mistä moinen johtuu. Ihan ok kaava tämä on silti, vaikka omasta mielestäni uusilla taloilla olisi voitu rajata paremmin katutilaa ja korttelipuistoa toisistaan. Asukas- ja kulttuuritila Mellarille on etsitty ja  löydetty useita mahdollisia korvaavia paikkoja. (Kartta mahdollisista paikoista löytyy täältä).

Mellunmäen vanhan ostoskeskuksen tilalle suunnitellaan asuntoja. Uudet talot ruskealla

Lausumme HSL:n talousarviosta. Huomiota herätti mm. Kutsuplus-liikenteen suuri budjetti (parin vuoden päästä 30 miljoonaa vuodessa). Mistä otetaan rahat, jos Kutsuplus ei vedäkään niin suuria määriä asiakkaita että tuo saadaan edes pääosin katettua matkustajatuloista?

Kehäradan liikennöintiä pitää alkaa todenteolla suunnittelemaan. Vaihtoehtoina on joko ajaa kehäradan junia kaikilla asemilla pysähtyen tai sitten muutamia asemia ohittaen, jolloin matka lentokentälle keskustasta olisi muutamia minuutteja nopeampi. Iso kysymys tässä liittyy kaupunkiratojen kapasiteettiin.

Junilla on tietty minimietäisyys, joilla näiden pitää aina olla toisistaan. Jos yksi juna pysähtyy kaikilla asemilla ja perässä tuleva ei, niin tämä ottaa ensimmäistä jatkuvasti kiinni. Jos minimietäisyys on vaikka 5 minuuttia ja asemia ohittava juna ottaa edellä menevää 5 minuuttia kiinni, niin pienin mahdollinen vuoroväli kasvaa 5 minuutista 10 minuuttiin. (Jos joku tuntee alan turvallisuusmääräykset, arvostan tarkkaa tietoa turvaetäisyyksistä ja lähteistä sille).

Tässä oikeastaan on kyse siitä kehitetäänkö kaupunkiratoja enemmän nopean ja tiheästi palvelevan metron suuntaan vai suhteellisen heikolla vuorovälillä palvelevaan suuntaan. Se taas vaikuttaa mm. siihen tarjotaanko kaupunkiratojen suunnalta ensisijaisesti liityntäliikennettä vai suoria busseja keskustaan.

Liikenne-ennusteet (osa 1)

Helsingissä tehdään suuri määrä investointipäätöksiä liikenne-ennusteita käyttäen. Näissä ennusteissa yritetään arvioida esimerkiksi sitä kuinka paljon autoja kulkee tietyllä kadulla tai kuinka monta ihmistä käyttää tiettyä raideyhteyttä tulevaisuudessa. Yritän alla kuvata ennusteisiin liittyvät tärkeimmät osat. Aiheesta teknisessä muodossa lisää tietoa HSL:n  ”Helsingin seudun työssäkäyntialueen liikenne-ennustemallit 2010” julkaisusta.

Esimerkki liikenne-ennusteesta, vuosi 2035 skenario 4. Luku kertovat vuorokausiliikenteen määrän yhteen suuntaan kyseisessä kohdassa. Viivan paksuus kuvaa liikenteen määrää.

Simulaatiojärjestelmässä on siis (1) malli siitä, miltä kaupunki näyttää tulevaisuudessa, eli missä ihmisiä asuu ja missä on työpaikkoja (+koulut ja yliopistot) ja vapaa-ajanviettopaikkoja, (2) malli, jonka avulla tehdään ennuste siitä, mistä ja mihin ihmiset liikkuvat, (3) malli siitä miten tavaraa liikutetaan, (4) malli liikennejärjestelmästä, eli kaduista, teistä, rautateistä ja joukkoliikenteen linjoista ja (5) malli siitä kuinka ruuhkautuminen vaikuttaa liikkumisnopeuteen.

Tällainen simuloiminen vaatii raskasta laskentaa. Siksi sitä yksinkertaistetaan mm. sillä että tarkan asukasjaon sijasta Helsingin seutu jaetaan alueisiin, jonka sisällä asukkaat ja työpaikat sijoitetaan alueen sisällä olevaan yhteen pisteeseen. Tämä tuottaa joskus ongelmia joukkoliikennelinjoja suunniteltaessa, kun alueen kohdepiste voi olla ihan eri paikassa kuin asukkaat tai työpaikat todellisuudessa.

Mallin osista:

  • Voimme kohtuullisen hyvin arvioida sen, minkä verran asukkaita ja työpaikkoja on missäkin tulevaisuudessa (tämä riippuu merkittävästi kaavoituksesta).
  • Voimme kohtuullisesti arvioida tavaraliikenteen määrän (tosin tässä mm. itseajavien autojen tuoma murros saattaa tuottaa yllätyksiä).
  • Tulevaisuuden katuverkon me voimme (joissakin rajoissa) itse päättää. Tämä on juuri se osa, jonka valintoja näillä malleilla yleensä pyritään pohtimaan.
  • Automäärien vaikutukset ajonopeuteen erilaisilla kaduilla on asia, joka voidaan mitata.
  • Vaikein arvioitava asia on se, mistä ja mihin ihmiset liikkuvat ja millä kulkutavalla. Tämä on myös se, joka tuottaa kaikista eniten epävarmuutta liikennesimulaation lopputuloksiin.

Kun simulointeja sitten tehdään, järjestelmässä otetaan lähtötiedoiksi esimerkiksi nykyiset katunopeudet. Seuraavaksi simulaatio kertoo sen, miten vaikkapa automäärä jollain kadulla muuttuu, mikä myös vaikuttaa kadun keskinopeuteen. Tässä vaiheessa tehdään sitten uusi iteraatio, jossa otetaan kaduille nämä edellisen simulaation pohjalta saadut keskinopeudet.

HSL:n tuottama malli erilaisten katujen nopeuksista vaihtelevalla automäärällä. X-akselilla autojen määrä tunnissa per kaista ja Y-akselilla nopeus. Lähde Helsingin seudun työssäkäyntialueen liikenne-ennustemallit 2010 osa D sivu 43.

Tätä iteraatioksi kutsuttua prosessia tulisi jatkaa kunnes kahden peräkkäisen simulaatiokierroksen välillä ei ole merkittävää eroa. Iteroinnissa pitäisi tehdä kierrosten välillä sekä kohteen, reitin, että kulkutavan valinta, mutta resurssipuutteen takia usein tehdään vain kohteen ja reitin valinta.

HSL-alueen mallilla on valitettavasti taipumus tuottaa tilanteita, joissa yhdellä iterointikierroksella kaikki valitsevat suorimman reitin, joka ruuhkautuu täysin – josta seuraa se, että seuraavalla kierroksella kaikki valitsevat toisen reitin (ja näin nopein reitti jää tyhjäksi) ja sen jälkeen kaikki taas valitsevat suorimman reitin. Tätä kutsutaan oskilloinniksi.

Tämän ongelman kiertämiseksi Emme-mallissa on otettu käyttöön järjestely, jossa katuosuuden nopeus ei koskaan laske alle 30%  kadun nopeusrajoituksesta. Tämä on ongelmallista etenkin Helsingin kantakaupungin osalta, sillä se johtaa siihen että malli ennustaa aina läpiajoliikennettä Helsingin läpi, vaikka katuverkko todellisuudessa olisi niin täynnä että idästä länteen kulkeva läpiajoliikenne vaihtaisi kulkemaan pohjoisempia reittejä (Hakamäentie, kehä I  ja niin edelleen). On todennäköistä, että tämän rajoitteen takia liikenne-ennusteet todennäköisesti yliarvioivat kantakaupungin alueella tulevan autoliikenteen määrän.

Edit: Tässä vielä kuva siitä, minkälaista katutyyppiä ylläolevan katujen ruuhkanopeuskuvaajan käyrät tarkoittavat. Esimerkiksi ylläolevassa kuvassa kolme ylintä viivaa, eli viivat 1-3 ovat eri tyyppisiä moottoriteitä.