Vuoden kaupunkilainen

Kaupunkitoimittajien seura on valinnut minut vuoden kaupunkilaiseksi. Tunnustus annettiin työstäni paremman Helsingin rakentamiseksi Lisää kaupunkia Helsinkiä ryhmän perustajana. Kiitän kunniasta.

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä vierailemassa Koskelan varikolla uuden Artic-ratikan kyydissä. Kuva Tuomas Saloniemi.

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä vierailemassa Koskelan varikolla uuden Artic-ratikan kyydissä. Kuva Tuomas Saloniemi

Oikeastaan palkinto on koko Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmälle. Viidessä vuodessa me ryhmäläiset olemme muuttaneet sitä tapaa, jolla kaupunkisuunnittelusta ja kaupunkirakentamisesta keskustellaan. Ryhmäläiset ovat vaikuttaneet keskustelun lisäksi kaavoitukseen ja tehneet uusia avauksia kuten Koskelan sairaalan rakentamissuunnitelmat ja vaihtoehtoisen Pro Helsinki 2.0 yleiskaavan. Ryhmä sai erityistä kiitosta rakentavasta keskustelukulttuurista. Suurkiitos tästä niin ryhmäläisille kuin osaavalle ja asialleen omistautuneelle moderointiryhmällekin!

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä on nykyaikainen kansanliike, joka organisoituu ensisijaisesti sosiaalisessa mediassa, mutta toimii ja tapaa myös aktiivisesti kasvotusten. Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä tapaa joka kuukausi kaupunkisuunnittelupubissa. Seuraava kaupunkisuunnittelutapaaminen on tiistaina 6. tammikuuta klo 18 alkaen ravintola Tempossa. Tervetuloa mukaan.

Ryhmän unelma paremmasta Helsingistä kuuluu näin:

Tämä ryhmä on kaikille niille, joiden mielestä Helsingin seudulla on aivan liian vähän oikeaa kaupunkia. Tiheästi rakennettuja kerrostalokortteleita, joiden kivijalat ovat pikkuliikkeitä täynnä ja joissa on sopivasti puistoja luomassa kaupunkilaisille kohtauspaikkoja.
Haluamme, että vuonna 2100 jengi sanoo kuinka 20-luvulla tehtiin hyvää kaupunkia.

Lopuksi vielä kaupunkitoimittajien yhdistyksen virallinen tiedote:

VUODEN KAUPUNKILAINEN MIKKO SÄRELÄ

Kaupunkitoimittajien yhdistys on jälleen valinnut Vuoden kaupunkilaisen, joka vuoden aikana on pyyteettömällä tavalla edistänyt asukkaitten hyvinvointia.
Tällä kertaa kukkapuskan ja yhdistyksen hienon grafiikkataulun saa helsinkiläinen diplomi-insinööri, Aalto-yliopiston tutkijaprofessori ja kaupunkisuunnitteluaktiivi Mikko Särelä.

Mies oli viisi vuotta sitten perustamassa Facebook-ryhmää Lisää kaupunkia Helsinkiin. Hän oli ryhmän ensimmäinen jäsen ja moderaattori aina viime päiviin saakka.
Valintakokous kiitteli keskusteluryhmän uusia avauksia, osallistujien tavatonta aktiivisuutta vaihtoehtoisten suunnitelmien kehittäjänä sekä näkökulmien runsautta keskustelussa. Ryhmä ei pelkästään keskustele tai hymistele yhden aatteen mukaisesti.
Moderaattorit ovat kyenneet pitämään ryhmän keskustelun sivistyneena ja asiallisena. Tämä on ansio aikoina, jolloin ylilyönnit sosiaalisessa mediassa ovat pikemminkin normi kuin poikkeus.
Särelä on itse maininnut, että hän pitää ryhmää yhtenä merkittävimpänä saavutuksenaan. Ryhmässä on nyt 5700 jäsentä.

Punavuoren Cloud City: Lisää Pilvikaupunkia Helsinkiin

Punavuoren Merikortteliin ehdotettiin Helsingin design-pääkaupunkivuoden kunniaksi sisäpihalta nousevaa sienipilven muotoista rakennusta. En tiedä muistatko kukaan enää, mutta design-pääkaupunkivuoden ideana oli käynnistää hankkeita, jotka muokkaavat Helsinkiä seuraavat pari vuosikymmentä. Minä pidin ideasta, mutta pelkäsin, että hankkeet jumittuvat byrokratiaan eikä vuodesta jää mitään käteen.

Screen Shot 2014-12-08 at 14.06.33

Cloud-City katutasolta nähtynä

Minä pidän ehdotusta hyvänä.

Cloud City tuo Punavuoreen 8000 kerrosneliömetriä lisää, esimerkiksi satakunta asukasta ja pari sataa työpaikkaa. Tämä yksi rakennus säästää pari hehtaaria metsää muualla Helsingissä. Samalla uudet asukkaat ja työntekijät parantavat Punavuoren, Eiran ja Kampin palvelukysyntää ja siten laajentaa saatavilla olevaa tarjontaa. Projekti on erinomainen esimerkki siitä, kuinka sekoitetaan toimintoja ja tehdään tiivistä, elävää kaupunkia. Samassa korttelissa on runsaasti työpaikkoja alemmissa kerroksissa ja ylhäällä asuntoja.

Kerroksia Cloud Cityssä on 16 eli saman verran kuin Jätkäsaareen tulevassa tornihotellissa lahden toisella puolella.

cloud city

Ehdotus on luonteeltaan uniikki. Se on mahdollista toteuttaa vain paikassa, jossa on olemassaoleva toimistokäytössä oleva kortteli, joka sijaitsee riittävän lähellä keskustaa (eli rakennusmaa on riittävän arvokasta tällaisen projektin toteuttamiseen). Ei kuitenkaan alueella, joka Helsingin korkean rakentamisen periaatteissa on määritelty osaksi Helsingin keskustan arvokasta vyöhykettä.

Se on myös projekti, joka on liikkeellä yksityisellä rahalla. Kaupunki saa projektin myötä joukon työpaikkoja ja asukkaita, jotka tuottavat verotuloja. Sekin on erittäin tarpeellista näinä taloudellisesti vaikeina aikoina.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa ollaan sen sijaan eri mieltä. Virasto esittää lautakunnalle, ettei projektille kannata antaa lupaa. Me helsinkiläiset usein valitamme siitä, ettei meillä koskaan tehdä mitään mielenkiintoista ja poikkeavaa. Miksi kaiken rakentamisen pitää noudattaa sitä samaa vanhaa kaavaa.

Ja heti, kun joku ehdottaa jotain uutta, sitä vastustetaan, koska se olisi uutta. Tällä kertaa virasto vastustaa ehdotusta nimenomaan siksi, että se on erilaista.

koska lisärakentaminen poikkeaisi merkittävästi kantakaupungin umpikorttelialueella noudatetuista kiinteistöjen kehittämisperiaatteista

Helsingillä pitää olla rohkeutta kasvaa.