Leikkipuistot ja -paikat Helsingin matkailuvalteiksi

Helsingin matkailullista vetovoimaa koskevassa keskustelussa on korostettu muun muassa kaupunkikulttuurin (HS Kaupunki 4.8.), historian (HS Mielipide 7.8), insinööriosaamisen (HS Mielipide 8.8) sekä asiakkaiden kuuntelemisen (HS Mielipide 10.8.) merkitystä. Helsingissä toimiva liki 300 korkeatasoisen leikkipuiston ja -paikan verkosto voisi pienellä panostuksella yhdistää kaikki nämä matkailuvaltit.

Lapsiperheiden elämää rytmittävät lomallakin monet rutiinit. Siksi he tarvitsevat matalan kynnyksen levähdys- ja leikkipaikkoja, joissa he voivat viihtyä, syödä ja käydä wc:ssä. Helsingin leikkipaikkojen ja -puistojen verkostossa on kuitenkin yksi merkittävä puute: ydinkeskustan leikkipaikkoihin joutuu erikseen lähtemään. Keskustan vetovoimaisuutta lapsiperheille voitaisiin parantaa rakentamalla pienet leikkipaikat muun muassa Narinkkatorille, Rautatientorille ja Esplanadille. Talvisin keskustassa voisi olla pulkkamäki.

sevilla leikkipuisto

Alameda de Herculer -aukion leikkipaikka tuo elämää suurelle aukiolle ympäri vuoden.

 

Myös olemassa olevien leikkipuistojen ja -paikkojen saavutettavuutta voitaisiin parantaa. Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston uudessa Lasten Helsinki -karttaesitteessä listataan vain 10 leikkipuistoa. Näiden puistojen väliin jää alueita, joiden leikkipuistoista ja -paikoista löytyy tietoa lähinnä paikallisille asukkaille suunnattujen internetsivujen kautta. Lähiöt rajautuvat kokonaan kartan ulkopuolelle, vaikka niissäkin on runsaasti leikkipaikkoja ja vilkasta puistotoimintaa. Leikkipuistoista ja -paikoista tulisikin laatia karttaesite, joka antaisi nopealla vilkaisulla selvän viestin: väsymyksen yllättäessä maksuton levähdyspaikka on aina korkeintaan muutaman korttelin päässä.

Leikkipuistoihin ja -paikkoihin panostamalla voitaisiin markkinoida myös suomalaista elämäntapaa, sosiaalisia innovaatioita, insinööriosaamista ja muotoilua. Kaikille avoimina tiloina leikkipuistot tarjoavat matkailijoille tilaisuuden tutustua paikallisten asukkaiden arkeen sekä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ”suureen kertomukseen”, jossa lapsilla on kansainvälisesti vertaillen tasa-arvoiset lähtökohdat. Leikkipuistojen ja -paikkojen nostaminen matkailuvaltiksi tukisi siten lapsi- ja perhemyönteistä Suomi-kuvaa, jota kansainväliset analyysit ja vertailut ovat pohjustaneet.

Salla Jokela ja Mikko Särelä toimivat kaupunkiakatemian koordinaattoreina Helsingin yliopistossa ja Aalto Yliopistossa

 

Täydennysrakentamista Munkkiniemeen

Huomenna lautakunnan listalla käsitellään isoa täydennysrakentamishanketta Munkkiniemen peruspiirissä. Pohjola-talon ympäristöön Huopalahdentien ja Lapinlahdentien varteen suunnitellaan uusia asuntoja noin 900 asukkaalle. On erinomainen asia, että aluetta täydennysrakennetaan. Huopalahdentie on luonteva suunta kasvattaa kantakaupunkia.

1449369947898

Pohjola-talon ympäristöön on suunniteltu tornitaloja

Valitettavasti suunnitelmassa on myös isoja puutteita, jotka sopisi korjata. Alueen rakentamistehokkuus jää kovin alhaiseksi. Korttelitehokkuus vain noin kaksi, mikä on uuden yleiskaavan kohdalla kantakaupungin rakennustehokkuuden alarajalla. Keskeisillä paikoilla pitäisi pyrkiä selvästi tiiviimpään ratkaisuun ja Huopalahdentie, jos mikä on keskeinen paikka. Tulevaisuudessa pikaratikka Myyrmäkeen kulkee tätä reittiä.

Siksi suunnittelussa pitäisi kiinnittää erityistä huomiota Huopalahdentien varteen. Yleiskaavatyössä on etsitty erilaisia korttelimalleja, joilla voidaan tehdä tiivistä urbaania rakentamista bulevardin varrelle ja valitettavasti tässä esityksessä nämä hyvät ajatukset on heitetty pihalle.

Screen Shot 2015-12-07 at 11.06.45 AM

Huopalahdentien varresta ei tällä suunnitelmalla saada urbaania sitten millään. Erityisen hienon loppusilauksen luo se, että tontin pohjoisosa on varattu isolle parkkihalliin johtavalle rampille, joka varmistaa sen, ettei virheitä edes voi tulevaisuudessa korjata. Tämän voisi korjata samantien siirtämällä ramppia vähän itään, kuvassa alemmas, ja kaavoittamalla yhden talon lisää rampin ja kadun väliin. Lisää asukkaita ja parempi katukuva – kaikki voittaisivat.

Vertailun vuoksi havainne yleiskaavatyössä tehty kuva korkeasta rakentamisesta bulevardin varrelle ja näkökulma Pohjola-talolle suunnitellusta Huopalahdentiestä.

Jostain syystä suunnittelija on unohtanut autot Huopalahdentien katumaisemasta

Jostain syystä suunnittelija on unohtanut autot Huopalahdentien katumaisemasta

Kadulla liikkuvan näkökulmasta Pohjola-talon kortteleissa on taloja sikin sokin eikä niistä muodostu minkäänlaista urbaania tilaa. Pienet nurmikkokaistaleet talojen ja Huopalahdentien välissä sopivat pienelle urbaanille sivukadulle, mutta eivät vilkkaalle pääkadulle, jossa ne vain heikentävät kadun elinvoimaisuutta.

Pohjola-talon suunnitelma muistuttaa monessa suhteessa Jing Jangia, mutta on yhtäaikaisesti vähemmän tiivis, luo huonompaa katutilaa ja tarjoaa heikommat virkistysmahdollisuudet korttelipihalla.

Yhteenvetona: täydennysrakentaminen Pohjola-talon kortteliin on erinomainen asia. Olisi toivottavaa, että suunnitelma olisi tiiviimpi ja huomioisi sen, että Huopalahdentien tulisi tulevaisuudessa olla alueen urbaani pääkatu.

 

 

Tori vai puisto?

Haluaisitko sinä uuden kaupunginosan keskelle tyhjän kivisen torin vai kauniin vehreän puiston? 

Uusille kaupunkimaisille on jo pitkään ollut tapana kaavoittaa alueen keskelle jonkinlainen tori. Ajatuksena on se, että paikasta syntyisi keskeinen kokoontumispaikka, mutta valitettavasti nämä torit ovat usein liian suuria ja tyhjiä ja näin korostavat alueen epäkaupunkimaisuutta.

Screen Shot 2015-12-04 at 9.42.53 AM

Malmin keskustori on kovin suuri ihmismäärään suhteutettuna

Samasta aiheesta keskusteltiin tiistaina kaupunkisuunnittelulautakunnassa, kun käsiteltiin Metsälässä sijaitsevan Maaliikennekeskuksen asemakaavaa. Alueelle on tulossa noin 4500 uutta asukasta ja aivan alueen keskelle suurehko kolmion muotoinen tori, joka on noin 100 metriä kanttiinsa.

Screen Shot 2015-11-30 at 9.38.56 AM

Keskustori on tuossa puolipyöreän rakennuksen vieressä alueen keskellä

Keskustassa on muutamakin avoin paikka, jotka ovat samansuuruisia.

Diananpuisto Erottajan päässä

Diananpuisto Erottajan päässä. Diananpuisto olisi aika paljon ankeampi, jos puiston sijasta paikalla olisi kivinen tyhjä tori

Olisiko siis aika siirtyä rakentamaan uusiin urbaaneihin kaupunkiympäristöihin kivisten torien sijasta urbaaneja pikkupuistoja alueen keskelle? Kiven ja asfaltin sijasta puita, nurmikkoa, niittyä, multaa ja hiekkaa?

Tuollaisessa pienessä urbaanissa puistossa voisi olla lasten leikkipaikka, erilaista alueelle soveltuvaa kasvillisuutta (vaikkapa kaupunkiekologien rakastamaa niittyä), penkkejä ja tietenkin puita ja pensaita. Ihmiset kaipaavat urbaaniin ympäristöönsä vihreää ja muita ihmisiä kivisten tyhjien aukioiden sijasta. Mitä ihmettä sillä kivisellä aukiolla, johon mahtuu kymmenentuhatta ihmistä, tekee alle viidentuhannen asukkaan kaupunginosassa?

Ja kun kokoontumistilaa tarvitaan, niin puisto toimii tähänkin oikein mainiosti. Alla kuva Kallion Karhupuistosta Ravintolapäivänä.

karhupuisto ravintolapaiva

Karhupuisto toimii hyvin joukkotapahtumien järjestämispaikkana

 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 1.12.2015

Keskustelimme lautakunnassa kaavoituksesta ja näyttäisi siltä, että tänäkin vuonna päästään kaavoituksessa kaupungin asettamaan tavoitteeseen. Lähivuosina rakentaminen ei siis jää kiinni voimassaolevien asemakaavojen puutteesta. Seuraavaksi pitää sitten saada  kuntoon uusien alueiden infran rakentaminen ja tonttiluovutus, niin ettei rakentaminen jää uupumaan kaupungin puutteellisesta toiminnasta johtuen.

Mellunmäentie: rakennusoikeus vähenee suunnitellusta 500k-m2, ratikoille omat kaistat Mellunmäentielle. Hyväksyttiin esityksen mukaan.

Stansvik päätettiin esitetyn mukaan.

Keski-Vuosaari Pienen Villasaaren tie 4:n asemakaavan muutos päätettiin esityksen mukaan.

Vartiosaaren osayleiskaavassa Eija Loukoila esitti, että asia palautetaan valmisteltavaksi siten, että Vartiosaarta kehitetään viher- ja virkistysalueena sekä houkuttelevana matkailukohteena. Lautakunta päätti äänin 7-2 kaavoitusta jatketaan viraston esityksen mukaisesti.

Minä esitin, että Vartiosaaressa otetaan käyttöön viherkerroin -menetelmä ja tämä hyväksyttiin yksimielisesti. Tämän tavoitteena on varmistaa riittävän viherpinta-alan säilyttäminen rakennetulla alueella. Viherkerroin on käytössä mm. Berliinissä, Malmössä, Seattlessa ja Torontossa. Helsingissä menetelmää on kokeiltu Kuninkaantammentien ympäristössä.

Viherkertoimeen pisteitä antavat elementit jakaantuvat viiteen luokkaan: säilytettävä kasvillisuus ja maaperä, istutettava ja kylvettävä kasvillisuus, pinnoitteet, hulevesienhallintarakenteet ja bonuselementit. Tavoitteena on se, että rakennetussa ympäristössä voidaan ylläpitää luonnon monimuotoisuutta ja luonnon tarjoamia ekosysteemipalveluita.

Maaliikennekeskuksen alueen asemakaavan muutosluonnos hyväksyttiin esittelijän ehdotuksen mukaisenaSchenkenin toiminta alueella on jo lakannut toimitiloja lukuunottamatta. Hallit puretaan ensi kesään mennessä.

Kaava on yksi parhaista, joita olen lautakunta-aikanani nähnyt, mutta parannettavaakin löytyy. Muutamia huomautuksen kohteitakin silti löytyi. Keskusaukio on aukioksi liian iso, mutta voisi toimia puistona tai muuten monipuolista toiminnallisuutta sisältävänä kohteena.

Liiketiloja saattaa olla kaavassa liikaa suhteessa alueen väestöön ja niiden rajaus tarkoittaa sitä, ettei keskus houkuttele Metsäläntiellä kulkevaa väestöä eikä välttämättä toimi myöskään Metsäläntien pohjoispuolelle joskus rakentuvan kaupunginosan luontevana kaupallisena keskuksena. Huolena on se, että alueen väestöpohja ei riitä ylläpitämään niitä palveluita, joita tällaiseen paikkaan toivottaisiin.

Malmi jäi viikoksi pöydälle. Kaavarungon jälkeen virasto tekee joukon selvityksiä, jotka valmistuvat syksyksi 2016. Mikäli lautakunta hyväksyy kaavarungon, kaavoitus alkaa 2016 ja asemakaavat osa-alueittain valmistuvat 2018-2035. Raitiotien aikataulu: 2016-2017 yleissuunnitelma, 2017 poliittinen käsittely, hankesuunnitelma 2018-2019 ja hankepäätös 2020.

Hämeentie, saimme lisätietoa Teollisuuskadun ja Mäkelänkadun ja Sörnäisten rantatien reiteistä. Virastossa on arvioitu tarkemmilla risteyskohtaisilla tutkimuksilla liikenteen toimivuutta ja todettu, että alueen kapasiteetti riittää välittämään nykyisen henkilöautomäärän verkossa.

Muita huomioita: Hämeentiellä ratikan raiteet uusitaan joka tapauksessa lähivuosina. Uusiminen maksaa noin 8M€ ja hintaero nykyisen ratikkakaistan uusimisen ja Hämeentien liikennesuunnitelman mukaisen uusimisen välillä on noin miljoona euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että Hämeentien joukkoliikennekadun kokeileminen tuottaisi kaupungille 8 miljoonan ylimääräiset kustannukset ja sen lisäksi joukkoliikenteen liikennehyödyt jäisivät lähes kokonaan saamatta.

Pysäköintipolitiikan toteutus etenee pala palalta. Lautakunnan taannoinen päätös nostaa asukaspysäköinnin hintoja suunniteltua hitaammin tuottaa hankalan tilanteen, jossa samassa talossa asuvista autonkäyttäjistä satunnaiskäyttäjä joutuu maksamaan muutamassa tunnissa saman kuin asukaspysäköintitunnuksen haltija kuukaudessa. Asukaspysäköintimaksujen jättäminen kovin alhaiselle tasolle (nyt 18€/kk) oli ilmiselvä virhe. Tähän varmaankin palataan vielä tulevaisuudessa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.12.2015

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on huomenna monta isoa asiaa käsiteltävänä. Lista löytyy täältä ja Oden kommentit täältä.

Aika hurja lista – kaavoitamme 37500 asukkaan verran.

Mellunmäentiellä tiivistetään. Keväällä yritimme turhaan nostaa esille sen ongelman, ettei raidejokeri 2:lle ollut varattu katuprofiilissa tilaa. Nyt asiasta on huomauttanut myös HSL ja HKL ja ongelma on korjattu.

Screen Shot 2015-11-30 at 9.10.33 AM

Stansvikinnummen uusi nimi on Stansvikinkallio. Alueella nimittäin on kallio, mutta ei nummea. Nimistötoimikunnan päätös ei vielä ehtinyt kaavamateriaaleihin mukaan.

Asemakaava esiteltiin meille viime viikolla. Kruunuvuorenrannan itäreunaan tulee pari tuhatta asukasta lisää. Kerrankin kaava on rakennettu niin, että talojen massoittelu (tiiveys ja korkeus) viestii asukkaalle luontevasti sen mistä suunnasta löytyy palvelut ja ratikkapysäkki. Luvassa on asuntoja sekä luonnosta pitäville urbaaneille että pientaloon haluaville luontoihmisille.

Alueella on nykyään parisenkymmentä mökkiä, jotka siirretään kaavan myötä Stansvikin Vanhakylään. Mökkiläiset eivät halua muuttaa eivätkä Vanhakylän mökkiläiset halua uusia naapureita. Valituksilta siis tuskin vältytään.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava kaatui aikoinaan Stansvikinnummen osalta oikeudessa siksi, että luontoselvitykset pohjautuivat materiaaliin, joka ei ollut julkisesti saatavilla. Tätä on nyt paikattu kahdella selvityksellä, jotka ovat osayleiskaavaselostuksen liitteinä. Voimassa olevassa yleiskaavassa läntinen alue on merkitty kerros- ja pientalovaltaisen asuntorakentamisen ja toimitilojen alueeksi ja itäinen alue virkistys- ja kaupunkipuistoalueeksi. Yleiskaavan määräysten mukaisesti Kruunuvuorenrannan alueella tarkat rajaukset ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa.

Pieni Villasaarentie jäi viime viikolla pöydälle Vasemmiston edustajan pyynnöstä. Odotamme virastolta havainnekuvia siitä, miten uusi talo sopii ympäristöönsä.

Vartiosaaren osayleiskaava jäi viime viikolla pöydälle pyynnöstäni. Osmo Soininvaara sai aiemmassa vaiheessa aikaan päätöksen, että alueelle saa rakentaa vain jos liikenne ratkaistaan ratikoilla. Vartiosaareen ajettavat ratikat ovat suunnitelmien mukaan 45-metrisiä kaksisuuntaratikoita. Näin ratikoille ei tarvita isoa kääntöpaikkaa, kun riittää että kuski kävelee ratikan toiseen päähän päätepysäkillä.

Asukkaita tulee 5000-7000 sijoittuen pääasiassa saaren sisäosiin.

Olen ajatellut ehdottaa sitä, että Vartiosaaressa käytetään viherkerroin-menetelmää kompensoimaan rakentamisen aiheuttamia haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Viherkerroin on menetelmä, jossa lasketaan tontin painotetun vihreän pinta-alan suhdetta koko tontin pinta-alaan ja asetetaan tälle tiettyjä vaatimuksia. Vihreän rakentamisen voi sitten ratkaista joko suurempana puiston määränä tai viherseinillä ja viherkatoilla. Ideana on se, että rakentamiseen tuodaan mukaan asioita, jotka vahvistavat ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

Screen Shot 2015-11-30 at 10.03.37 AM

Vartiosaaren virkistysreitti kulkee suurelta osin rannassa.  

 

Maaliikennekeskukseen suunnitellaan lisää rakentamista 4000 asukkaan verran. Kaavoittajien kunnianhimo ja urbaanius on selvästi noussut viimeisen parin vuoden aikana. Tässä näkyy myös nyt valmistumassa oleva yleiskaava, jossa Käpylän asemanseutu on yksi urbaaneista tiiviin asutuksen keskittymistä.

Tästä tulee upea ja arvostettu asuinalue – samanaikaisesti vehreä ja tiivis ja vieressä keskuspuisto. Alue tullee olemaan erityisesti luontourbaanien suosiossa.

Screen Shot 2015-11-30 at 9.38.56 AM

Tältä näyttää 2010-luvun Länsi-Pasila.

 

 

Korttelitehokkuus on hieman päälle kaksi eli ylittää uuden yleiskaavan tiiveimmän rakennusluokan. Tässä siis esimerkki sellaisesta tiiviistä rakentamisesta, jota yleiskaava tuo tullessaan. Sisäpihat ovat isoja ja osin jopa vehreitä, kun autopaikoitusta sijoitetaan pysäköintitaloihin. Rakennusustannusten vuoksi pysäköintikannen päällä ei yleensä ole riittävästi multaa vehreään sisäpihaympäristöön.

Omaan makuuni sopisi, että joihinkin valittuihin paikkoihin tehtäisiin vielä tätäkin tiiviimpää. Itse asiassa tässäkin kaavassa olisi tiivistämisen varaa. Erityisesti pääkadun ja ratikkapysäkkien kohdalla voitaisiin hyvin tehdä vielä vähän tiiviimpää niin, että varmistetaan kriittinen massa paikallisten palveluiden käyttöön – samalla tarjottaisiin asuntoja myös vahvemmin urbaaneille asukkaille ja monipuolistettaisiin alueen asukasjakaumaa.

Ajan myötä alue yhdistynee hyvin sekä Käpylään, että Ilmalan asemanseutuun. Pasilaan päin yhdistäminen on haastavaa Hakamäentien aiheuttaman estevaikutuksen vuoksi.

Malmin lentokenttäalueen kaavarunko

Malmin lentokentälle ja sen melualueelle tulee suunnitelmien mukaan noin 25000 uutta asukasta. Alueelle ollaan tekemässä monipuolista korttelikaupunkia. Kerrankin meillä on luvassa kaava, jossa on oikeasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen hyvin yhdistyvä liikenneverkko.

Raideyhteyksien toteuttamisesta olen hieman huolissani. Paras hetki toteuttaa raideyhteyksiä on silloin, kun alue lähtee rakentumaan. Tällöin kaupunki voi rahoittaa osan raideyhteyden kustannuksista paremman joukkoliikenteen tuomalla maan arvonnousulla. Milloin tahansa myöhemmin toteutettuna jää veronmaksajalle enemmän maksettavaa varsinkin nyt, kun kaupungin lainoistaan maksama korko on lähellä nollaa.

Mutta kumpi pitäisi rakentaa ensin: Malmin keskustaan suuntautuva ratikka vai poikittainen raidejokeri 2?

Tätä täytyy vielä tuumata tarkemmin sitten, kun olen ehtinyt kuulemaan viraston esityksen aiheesta.

Screen Shot 2015-11-30 at 9.48.39 AM

 

Hämeentien liikennesuunnitelma pöydältä ja jää vielä kerran pöydälle, että valtuustoryhmät ehtivät käsitellä asiaa.

Suutarilantiellä parannetaan pyöräilyn olosuhteita rakentamalla yksisuuntaiset pyörätiet.

Pysäköinnin maksaminen. Maksuvyöhykkeet muuttuvat ja tulevaisuudessa keskeisillä alueilla joutuu maksamaan isompaa tuntihintaa, jos pysäköi pidempään. Neljä tuntia maksullista katupysäköintiä vastaa yhden kuukauden asukaspysäköintitunnusta.

Jotenkin tuntuu siltä, että tässä ei ole hintojen suhde ihan kohdallaan. Kantakaupungissa asuu varmasti runsaasti ihmisiä, jotka käyttävät autoa satunnaisesti. Se auto voi olla vuokra-auto, laina-auto tai yhteispysäköintiauto. On aika kohtuutonta, että yksi asukas joutuu maksamaan muutamassa tunnissa pysäköinnistään saman kuin toinen kuukaudessa.

Olisikin hyvä, että virastossa selvitettäisiin sitä kuinka suuri osa asukkaista on auton satunnaiskäyttäjiä ja minkälaisilla tavoilla käyttö ilmenee. On kaikkien kaupunkilaisten etu, että satunnaiskäyttäjiä ei hinnoittelulla patistella omistamaan omaa autoa.

Asukaspysäköintitunnuksien ehtojen tarkistaminen. Tulevaisuudessa samalla ihmisellä voi olla kaksi asukaspysäköintitunnusta, joista jälkimmäinen maksaa puolitoistakertaisesti ensimmäiseen verrattuna.

Kantakaupungissa asukaspysäköinti maksaa nyt 18€ kuukaudessa. Hinnankorotus olisi useimpien kantakaupunkilaisten autoilijoiden etu, kun autopaikka olisi aiempaa helpompi löytää.