Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.4.2015

Olen tänään menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Tulee vähän kiireisesti, koska uusi työ Aallon Living+ platformin projektipäällikkönä on vienyt ajan tehokkaasti. Listan löytää täältä ja Elina Moision kommentit täältä.

Amos Andersenin taidemuseo on tulossa Lasipalatsiin. Paikka on erinomainen ja varmasti vetää väkeä erinomaisesti. Se tuo myös elämää ja liikettä Lasipalatsin ja vanhan linja-autoaseman väliseen tilaan. Samalla pitää varmistaa, että elämälle on tuossa aukiolla mahdollisuudet vielä museon rakentamisen jälkeen. Itse museo tulee Lasipalatsin ja aukion alle.

Aukiosta tulee autoton. Samalla pitää varmistaa se, että siitä tulee myös käveltävä, oleskeltava ja esteetön.

Screen Shot 2015-04-14 at 10.35.22

 

Asukaspysäköintijärjestelmä laajenee Lauttasaareen ja Munkkiniemeen. Muille kuin asukaspysäköintitunnuksen haltijoille sallitaan klo 8-20 välillä neljäksi tunniksi. Pysäköintitunnuksen kuukausimaksuksi esitetään alkuvaiheessa 9€ kuukaudessa.

Vartioharjussa nostetaan tontin tehokkuutta 0,2:sta 0,25:een.

Katajanokalla (Vyökatu 3) muutetaan huoltorakennus asumiskäyttöön. Aiemmalle käytölle ei enää ole tarvetta.

 

Kuinka vauhdittaa rakentamista?

Tuomas Rantanen kirjoitti hyvän joukon keinoja alentaa asumiskustannuksia.

Jäin itse miettimään sitä, miten kaupunki voisi vauhdittaa rakentamista. Asia tuli uudelleen ajankohtaiseksi nyt, kun Helsingin asumisen ja maankäytön ohjelman välitarkastelu on huomenna kaupunginhallituksessa käsiteltävänä.

Rakentamisessa on jääty tavoitteista ja tontinluovutuksissa on jääty tavoitteista vielä enemmän. Tämä lupaa huonoja aikoja valmistuvien asuntojen osalta lähivuosina. Samalla erityishuomion ansaitsee se, että ARA-vuokra-asuntoja valmistuu paljon vähemmän kuin niitä pitäisi valmistua.

Screen Shot 2015-04-06 at 9.35.59

Myös toinen tärkeä huomio löytyy samasta raportista. Kalasatamassa ja Jätkäsaaressa vapaarahoitteisen tuotannon osuus on hyvin pieni – ja vastaavasti niillä alueilla, jossa kaupunki ei omista maata, kaikki tuotanto on vapaarahoitteista. Tämä johtaa alueellisiin eroihin siinä voiko alueelta löytää asunnon myöhemminkin vai ei ja vaikeuttaa asuntomarkkinoiden toimintaa.

Mitä, jos voisimme yhdellä iskulla nopeuttaa rakentamista, lisätä ARA-vuokra-asuntojen tuotantoa ja tuottaa tasapainoisemmin sekä vapaarahoitteista, ARA- että välimuodon tuotantoa kaupungin uusilla alueilla? Tämä olisi erittäin kannatettavaa.

Yksi tapa toteuttaa tämä on se, että kaupunki siirtyy perimään kaavoituskorvauksen maankäyttökorvauksen asuntoina. Kun yksityisellä maalla toteutetaan rakentamishanke, kaupunki ottaa osan rakennettavista asunnoista ja käyttää nämä haluamallaan tavalla esimerkiksi  kaupungin vuokra-asunnoiksi, asumisoikeusasunnoiksi, erityisasumiseen tai muuhun sopivaksi koettuun tarkoitukseen.

Yksityinen rakennuttaja hyötyy tästä kahdella tavalla: ensinnäkin kaavoituskorvaukseen ei tarvitse löytää rahaa etukäteen, mikä vähentää tarvittavaa investointia ja toisekseen osalle asunnoista on jo valmiiksi ostaja. Tämä pienentää rakentamiseen kohdistuvaa riskiä ja nopeuttaa rakentamisen käynnistymistä.

Samaa menetelmää kannattaisi hyödyntää myös silloin, kun kaupunki luovuttaa omia tonttejaan rakennettavaksi.

Edit. kävin korjaamassa väärän termin tekstistä