Pysäköintinormin hinta?

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä on väitelty siitä aiheuttaako pysäköintinormi kustannuksia veronmaksajalle. Oma käsitykseni on se, että normi verottaa helsinkiläisiä veronmaksajia kymmeniä miljoonia joka vuosi. Osmo Soininvaara kuvaa tilannetta keskustelussa näin:

Kysymys koskee sekä kaupunkirakennetta että rahaa. Helsinkiin rakennetaan pakollisia autopaikkoja noin 4000 kpl/vuosi. Kukaan ei ole laskenut tämän investoinnin hintaa. (Sinänsä tyypillistä, normi kun menee muiden maksettavaksi,se ei kiinnosta suunnittelijaa) Siksi minun pitää arvioida se itse. Jos autopaikka maksaa keskimäärin 25 000/kps, autopaikkojen yhteishinnaksi tulee noin satamiljoonaa vuodessa. Kuka tämän maksaa? Sitä eivät maksa asukkaat, vaan sen maksaa maanomistaja (=kaupunki) koska maasta saa huonomman hinnan kun kaava on epätaloudellinen. Sata miljoonaa on veroäyrissä lähes yksi prosenttiyksikkö.

Sata miljoonaa euroa vuodessa on paljon rahaa. Olenko minä oikeassa vai väärässä? Säästääkö veronmaksaja rahaa, jos normia höllennetään? Kuinka paljon? Onneksi tässä asiassa ei tarvitse ottaa minun sanaani tai kenenkään muunkaan poliitikon tai virkamiehen sanaa totuutena, vaan asia voidaan testata.

Ehdotan, että kaupunki valitsee kaksi tonttia hyvältä paikalta – esimerkiksi Kalasataman metroaseman lähistöltä. Tontit valitaan siten, että ne ovat mahdollisimman samanlaisia, jotta tonttien erot eivät tuota suuria eroja niiden arvossa.

Sitten molemmat huutokaupataan siten, että toisessa on käytössä nykyinen pysäköintinormi ja toisessa rakennuttaja saa itse valita kuinka monta autopaikkaa rakentaa. Odotetaan huutokauppaa ja katsotaan kuinka paljon kaupunki menettää tai voittaa rahaa pysäköintinormilla.

T-C3-A4ydennysrakentaminen_kannattavuus

Yksi syy välittää pysäköintinormin vaikutuksista.

 

Annetaan markkinoiden kertoa. Miten olisi, eikö olisi aika saada ihan oikeaa tietoa tähän pysäköintikysymykseen?

Kaupunkisuunnittelulautakunta 12.5.2015

Hieman yllättäen sain kutsun lautakuntaan lyhyellä varoitusajalla, kun Oden piti lähteä neljän aikaan seuraavaan kokoukseen. Tulin siis paikalle sen jälkeen, kun Vartiosaaresta oli päätetty. Lautakunnan lista löytyy täältä ja Oden etukäteiskommentit täältä.

Lauttasaaressa hyväksyimme metroasemaa vastapäätä rakennettavan talon asemakaavan. Saadaan noin 60-70 asukasta lisää ja talon alle bussiterminaali. Lauttasaarentieltä poistuvat yhdet liikennevalot metroaseman kohdalta.

Tapaninkylän asemakaava meni eteenpäin viraston esityksen mukaisesti.

Hermannissa hyväksyimme esityksen mukaisesti Margariinitehtaan asemakaavan. Tästä tulee upea asuintalo. Tässä ryhmärakennutettavassa kohteessa on vielä yksi kaksikerroksinen asunto vapaana.

Screen Shot 2015-05-12 at 4.12.45 PM

Kulosaaren korttelitalon asemakaava päätettiin esityksen mukaisesti.

Kruunuvuorenrannan raitiotiesillan asemakaava ja liikennesuunnitelma hyväksyttiin viraston esityksen mukaisesti.

Screen Shot 2015-05-12 at 4.23.15 PM

Pyöräilykatsaus esiteltiin lautakunnalle. 11% matkoista tehdään pyörällä ja 91% ei-pyöräilevistä suhtautuu myönteisesti pyöräilyn edistämiseen. Tavoitteena nostaa pyörällä liikkumisen kulkutapaosuutta, mikä vaatii runsaasti työtä kaupungilta ja poliitikoilta. Tärkein huomio on se, että ei ole olemassa pyöräilijöitä, kävelijöitä tai autoilijoita, vaan lähes kaikki kaupunkilaiset liikkuvat niin jalan, pyörällä, joukkoliikenteellä kuin henkilöautollakin.

Sturenkadun pyörätiesuunnitelma hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

Lopettaako uusi teknologia kaupungistumisen?

Teollistuminen on historiallisesti perustunut suuria koneita vaativiin keskitettyihin ratkaisuihin. Tulevaisuuden energiateknologiat poistavat tämän vaatimuksen ja saavat aikaan sen, että teollisuus siirtyy maaseudulle ja kyliin, minne se kuuluukin.

Ylläoleva ajatus on peräisin yhdeltä maailmanhistorian tunnetuimmalta anarkistilta eli Kropotkinilta, joka tunnetaan ehkä parhaiten (väärin perustein) lausahduksesta ”omaisuus on varkautta”. Ja se oli yhtä virheellinen sata vuotta sitten kuin se on nyt.

Peter_Kropotkin_circa_1900

Kropotkin, taloustieteilijä, maantieteilijä ja anarkisti. 

Avausteksti voisi olla suoraan tämän vuosituhannen keskustelusta, paitsi että energiatekniikan rinnalla tai korvaajana olisi ollut Internet. Jokaisella aikakaudella on omat kaupungistumisvänkyränsä ja tällä kertaa viitan saa sovitta Keskustan talousmaantieteellisen työryhmän harteille. Osviittaa työryhmän retorisista taidoista saa Helsingin Sanomissa tänään julkaistusta mielipidekirjoituksesta, jossa kaupungistumista verrataan Elysiumin kuvaamaan dystopiaan.

468px-Elysiumcyborgfight

Helsinkiläistä kaupunkielämää keskustalaisten mielikuvissa

Näille väitteille yhteistä on se, että kaupunkia pidetään inhottavana, ahtaana, väkivaltaisena, epäterveellisenä ja haitallisena ongelmana, joka pitää ratkaista.

Näin ajattelevilta on jäänyt huomaamatta, että nämä ongelmat on jo ratkaistu – ja että Internet on vain lisännyt ihmisten keskittymistä kaupunkeihin. Tämä johtuu siitä, että automatisaation jäljiltä yhä suurempi osa työstä on sellaista, joka vaatii läsnäoloa ihmisten kanssa. Ja kaupunki on ihmisen ekologinen lokero.