Lisää kaupunkia Helsinkiin: yleiskaava

Helsingissä on katastrofaalinen pula hyvästä urbaanista kaupunkiympäristöstä.  Kaupungissa kasvavat nuoret ja tänne muuttavat joutuvat maksamaan kohtuuttomia hintoja asunnoistaan ja yritysten on vaikeampaa ja kalliimpaa saada osaavaa työvoimaa. Lapsiperheet joutuvat tekemään vaikeita valintoja etäisyyden ja asuinneliöiden välillä.

helsinki sky

Kaupunkia. Tätä tarvitaan lisää.

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana helsinkiläisen palkansaajan kyky ostaa asunto omalla palkkatulollaan on heikentynyt. Vuosi vuodelta kuukauden palkalla saa siis vähemmän ja vähemmän neliöitä omaan asuntoon. 35 prosenttia seudun asukkaista haluaa asua urbaanisti, mutta vain noin 15% voi.

Tästä pulasta kärsivät kaikki.

Yleiskaavassa on tarkoitus vastata tähän tarpeeseen. Ensimmäistä kertaa sitten Töölön rakentamisen tiivistä kaupunkia lähdetään laajentamaan sellaisessa laajuudessa, että se voi oikeasti tarjota lisää sitä paljon kaivattua kaupunkia. Tärkeimpänä tekijänä tässä ovat bulevardeiksi muutettavien moottoriteiden ympäristöt. Näihin saadaan urbaania ympäristöä lähes sadalle tuhannelle asukkaalle. Yhteensä Helsingissä varaudutaan noin 260 000 asukkaan kasvuun vuoteen 2050 mennessä.

 

 

motarien ala

 

Loppu kaavaoikeus muodostuu olemassaolevien alueiden tiivistämisestä  ja uusista projektialueista, joista muodostuu kustakin noin kolmannes kaupungin asukasmäärän kasvusta. Projektialueista tärkeimmät merkittävimmät ovat Östersundom ja Malmi. Östersundomista tehdään par’aikaa omaa kuntien yhteistä yleiskaavaa.

Yleiskaava on historiallinen tilaisuus antaa Helsingin urbaanin ytimen kasvaa siitä, mihin jäätiin maailmansotien jälkeen autoistumisen jälkimainingeissa.

Yleiskaavaehdotus

Laajasalon ja Kalasataman raitiotien keskustayhteys

Laajasalon ja Kalasataman raitioteiden keskustayhteys nousi keskusteluun tänään Helsingin Sanomissa. Minulla on muutama idea siitä, miten Laajasalon voisi paremmin kytkeä koko seudun joukkoliikenneverkkoon. Niille, joille asia ei ole tuttu, suosittelen lukemaan aiemman tekstini Laajasalon raitiotien merkityksestä. Samalla Korkeasaarikin muuten tulee raideliikenteen piiriin. Tulevaisuudessa sinne on siis paljon helpompaa matkustaa lasten kanssa, kun keskustasta tai Hakaniemestä pääsee perille ratikalla muutamassa minuutissa.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa ollaan tutkittu kolmea vaihtoehtoa, jolla ratikan voi tuoda keskustaan ja kommenteista päätellen virastossa ollaan kallistumassa Hakaniemeen suuntautuvaan reittiin. Mitä jos tämä reitti ohjattaisiin kulkemaan Merihaan läpi tai pohjoispuolitse?

Screen Shot 2015-10-10 at 10.12.06 AM

Tästä saataisiin monta hyötyä:

  • Ratikan pysäkit palvelevat myös Hämeentien ja Sörnäisten rantatien väliin jääviä asukkaita ja työpaikkoja – myös niitä, joita juuri nyt suunnitellaan Sörnäisten rantatien varteen.
  • Yhteinen vaihtopysäkki Hakaniementorilla tarjoaa hyvän vaihtoyhteyden muihin ratikoihin, metroon ja ehkä joskus tulevaisuudessa Pisaraan. (Vaihtoehtoisessa reitissä vaihtopysäkki jää Hakaniemen torin eteläpuolelle, josta on satojen metrien kävelymatka metroon.)
  • Tulevaisuudessa olisi mahdollisuus jatkaa poikittaislinja Laajasalosta Toista Linjaa pitkin Helsinginkadulle
  • Helsinginkadun kohdalle voitaisiin rakentaa kaupunkiratojen asema. Laajasalosta tulevan ratikan lisäksi se tarjoaisi vaihtoyhteyden linjoihin 8 ja 1, joiden avulla junamatkustajien matka lähes koko kantakaupunkiin muuttuisi nopeammaksi ja jouhevammaksi.
  • Hämeentielle ehdotettujen joukkoliikennejärjestelyjen ansiosta liittyminen Hämeentielle kauppahallin kohdalla tulee olemaan helpompaa kuin Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan risteyksessä. Ratkaisu tekee siis myös odotettavissa olevien ratikkaruuhkien hoitamisesta helpompaa.

Hakaniemestä tulisi tämän ehdotuksen myötä merkittävästi suurempi joukkoliikennehubi ja keskusta voisi aidosti laajentua Hakaniemen suuntaan.