Kaupunkisuunnittelulautakunta 24.11.2015

Lautakunnassa kerrottiin lyhyesti Östersundomin valmistelutilanteesta. Seuraavaksi tehdään vaihtoehtotarkasteluita, joissa tutkitaan sitä voidaanko Östersundomin yleiskaavan  kaupunkirakentaminen toteuttaa ilman Natura-arvojen vaarantumista. Jos asiat menevät aikataulun mukaisesti, lautakuntaan tulee asiasta päätettävää joskus ensi keväänä.

Latokartanontietä tiivistetään Malmin aseman ympäristössä. Ehdotettu kaava ja liikennesuunnitelma hyväksyttiin lautakunnassa yksimielisesti.

Kyselin vähän liikennesuunnitelukysymysten perään ja virastosta kerrottiin, että tilaa tarvitaan osin raidejokeriin varautumiseen ja pysäköintipaikkojen leveydellä (3m) varaudutaan Malmin aseman ympäristöön mahdollisesti rakentuvan hotellin bussiliikenteeseen.

Ilmeisesti myös edelliset kommenttini olivat olleet hieman epäselviä ja aiheuttaneet väärinymmärryksiä. Halusin (ja haluan yhä) korostaa sitä, että kadun ja ajoradan leveydellä on vaikutusta koettuun katuympäristöön ja sitä kautta siihen voiko Malmin kaltainen paikka olla hyvä paikallinen urbaani keskus. Tässä ristiriidaksi tulee mm. se, että parasta urbaania ympäristöä saadaan silloin, kun kaikki toimijat joutuvat vähän tinkimään omista tilavaatimuksistaan. Tätä tehdään kantakaupungissa, jossa tila on kortilla, mutta muualla otetaan herkästi vähän varmuusvaraa ettei vaan tulisi ongelmia tulevaisuudessa – ja näin lopputulos on väljähtynyt kuin yön yli seisonut keskikalja.

Stansvikinkallio jäi pöydälle ensi viikkoon.

Vuosaaren Pienen Villasaaren tien asemakaava jäi pöydälle viikoksi. Virastolta toivottiin parempia havainnekuvia selventämään sitä miten uusi talo sopii ympäristöönsä.

Vartiosaaren osayleiskaava jäi myös viikoksi pöydälle.

Hämeentien liikennesuunnitelma jäi vielä pöydälle, jotta valtuustoryhmät ehtivät tutustua hankkeeseen.

Lauttasaaren Isokaaren kaava hyväksyttiin. Tänne nousee tulevaisuudessa parisataa paikkainen päiväkoti. Kaupunki on todella pahasti myöhässä Lauttasaareen tarvittavien palveluiden kanssa. Voimakkaasti rakentuvien alueiden julkisista palveluista täytyy pitää huolta – ei ole kenenkään etu, että rakentamista vastustetaan siksi, ettei kaupunki kykene huolehtimaan velvoitteistaan järjestää päivähoitopaikkoja tai kouluja.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.11.2015

Olen huomenna menossa taas lautakuntaan. Isoimpina asioina Hämeentien liikennejärjestelyt, Stansvikin asemakaava ja Vartiosaaren osayleiskaava. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista löytyy täältä.

Malmin Latokartanonkaaren tarkistettu asemakaava. Aseman ympäristöön tulee noin 400 asukasta lisää. Vielä jää lisää tiivistettävää, jos halutaan, että Malmi lunastaa paikkansa kaupungin pohjoisena keskuksena.

Screen Shot 2015-11-23 at 8.21.41 PM

 

Samalla huomataan se, miksi sitä urbaania ympäristöä on niin vaikeaa kaavoittaa kantakaupungin ulkopuolelle. Latokartanonkaaren poikkileikkaus on noin 40 metriä, vaikka liikennettä on vain noin 10000 autoa vuorokaudessa. Esimerkiksi Haartmaninkadulla Meilahden sairaalan edessä on enemmän liikennettä ja selvitään puolet kapeammalla poikkileikkauksella. Suunnitelman kruunaavat 4m leveät ajokaistat ja 3 metriä leveät pysäköintikaistat, jotka varmistavat, että tuolla kadulla tullaan ajamaan vaarallisesti ylinopeutta.

Kun on tilaa millä mällätä, liikennesuunnittelijat eivät luovu siitä, eikä ketään kiinnosta tapella hyvän kaupunkiympäristön puolesta.

Stansvikin nummelle ollaan kaavoittamassa asuntoja parille tuhannelle asukkaalle. Paikka siis sijaitsee Kruunuvuorenrannan takana tulevan ratikkareitin kupeessa. Alue on mielenkiintoinen sekoitus tiivistä korttelirakennetta ratikkaväylän lähellä ja väljempää pistetaloa ja pientaloa reunalla. Positiivisesti täällä toteutuu se, että kun suuntaa sinne missä on korkeampia taloja, löytää kohta itsensä pääväylältä ja ratikkapysäkin lähistöltä. Tästä tulee vähän samanlainen fiilis kuin Ruusutorpasta Leppävaarassa.

Pitää vielä kysellä kaavoittajalta sitä missä ratikkapysäkit ovat ja miten kävelyreitit alueella kulkevat. Nyt tuossa alueella on pari kohtaa, jossa kävelymatkoista voi tulla turhan mutkikkaita. Pelkän ajansäästön lisäksi on kyse siitä, että kävellen ja joukkoliikenteellä kulkemisesta tulee turhauttavaa, jos joka kerta tietää että joutuu kiertämään turhaan ylimääräisen lenkin. Tällaisilla psykologisilla asioilla on iso vaikutus siihen, minkä kulkumuodon ihmiset valitsevat.

Screen Shot 2015-11-23 at 8.33.31 PM

 

Vuosaaren Villasaareen kaavoitetaan lisää asuntoja noin 40 uudelle asukkaalle.

Vartiosaaren osayleiskaava esitellään nyt ja jätetään pöydälle odottamaan käsittelyä. Osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin keväällä ja nyt käsissä on tarkistettu esitys. Vartiosaareen tulee noin 5000-7000 asukasta ratikkamatkan päähän keskustasta, ja pari pysäkinväliä Yliskylän keskuksesta. Vuosaareen pääsee tulevaisuudessa kävely- ja pyöräilysiltaa pitkin.

Osayleiskaavan laatijat ovat päätyneet ratkaisuun, jossa eri kulkumuodot ohjataan samalle saaren läpi kulkevalle pääväylälle. Tämä on saaren palveluiden kannalta hyvä asia, kun kaikki kulkijat keskitetään samalle väylälle ja luodaan potentiaali paikallisille palveluille. Yhteys Vuosaareen vahvistaa Helsinkiä verkostokaupunkina.

Vartiosaaren rakentaminen vahvistaa myös Yliskylän ja Laajasalonbulevardin varrelle tiivistyvää paikalliskeskusta.

Screen Shot 2015-11-23 at 8.52.32 PM

 

Hämeentien liikennesuunnitelmassa esitetään, että Hämeentie muutetaan joukkoliikennekaduksi Hakaniemen ja Kurvin välillä. Samalla tähän välille rakennetaan pyörätiet. Ratikoiden matka-aika kurvista Hakaniemeen lähes puolittuu ja joukkoliikenteen liikennöintikustannuksia säästyy miljoona euroa vuodessa. Niin paljon me veronmaksajat joudumme maksamaan siitä, että Hämeentietä saa henkilöautolla käyttää läpiajoon.

Itse suunnitelma on upeaa työtä.

Kurvissa ratikkapysäkki jaetaan kolmeen osaan siten, että pysäkki on heti risteyksen jälkeen. Kasi länteen Helsinginkadulla metroaseman kohdalla; Hämeentietä pohjoiseen menevät nykyisellä paikallaan ja etelään menevät siinä, missä bussit nykyään pysähtyvät.

Etelään menevien bussien pysäkki on nykyisen ratikkapysäkin kohdalla ja ainoastaan tätä bussikaistaa ajamalla pääsee Hämeentietä etelään. Rakenteellinen ratkaisu, joka ehkäisee tehokkaasti läpiajokiellon rikkomista.

Screen Shot 2015-11-23 at 9.02.39 PM

Screen Shot 2015-11-23 at 9.09.53 PM

Lauttasaareen Isokaarelle kaavoitetaan tilaa päiväkotia varten. Päivähoitopaikkoja tulee 224. Tätä on tarvittu. Lauttasaareen on rakennettu runsaasti koko tämän vuosituhannen ajan ja sekä päivähoitopaikat että koulutilat ovat pahasti jäljessä väestökehitystä. Tämä siitä seuraa, kun työpaikka-alue muuttuu tontti kerrallaan asunnoiksi ilman, että kaupungissa tehdään kunnollista inventaariota tai suunnitelmaa kaupunkirakenteen muutoksista.

Tarina etuoikeuksista

Olipa kerran valtakunta kauan, kauan sitten. Valtakunnassa ihmiset olivat onnellisia ja hyvinvoivia. Valtakuntaa ravisti kuitenkin kriisi. Jotkut naiset puhuivat siitä, että miehet ovat etuoikeutettuja, kun näillä on oikeus äänestää. Tässä valtakunnassa nimittäin äänioikeus oli vain miehillä.

Moni mies oli hämmentynyt ja vihainen tästä väitteestä: ”Minäkö muka etuoikeutettu? Katsokaa noita rikkaita, joiden maksama mainonta antaa heille paljon enemmän valtaa kuin minulle!” Salaa he ajattelivat, että pitääkö heidän nyt vielä tästäkin luopua eivätkä lainkaan käsittäneet mistä oli puhe.

Näiden naisten tarkoituksena ei nimittäin ollut sanoa, että miesten äänioikeudessa olisi jotain väärää. Sen sijaan se, että äänioikeudesta oli tehty etuoikeus, oli väärin. Näiden radikaalien ajama äänioikeus kuului kaikille. Alas etuoikeus ja ylös tasa-arvo.

Sama väärinkäsitys vaivaa myös nykyään keskustelua tasa-arvosta ja etuoikeuksista. Minä miehenä nautin monista etuoikeuksista tässä yhteiskunnassa. Voin kävellä kadulla ilman, että minun tarvitsee pelätä turvallisuuteni puolesta; voin käydä treffeillä ilman, että minun tarvitsee olla kovin huolissani turvallisuudestani; voin kritisoida ja tuoda esille näkemyksiäni työyhteisössä ja politiikassa ja minua kuunnellaan; voin hakea työpaikkaa eikä sukupuoleni vaikuta negatiivisesti mahdollisuuksiini saada työ – päinvastoin, tutkimusten mukaan yhtä mies arvioidaan pätevämmäksi kuin yhtä pätevä nainen. (Tuohon viimeiseen muuten sortuvat yhtälailla miehet kuin naisetkin.)

Minä haluan elää maailmassa, jossa nämä eivät ole etuoikeuksia, vaan oikeuksia, jotka kuuluvat kaikille. Nykytilanne tekee maailmasta huonomman paikan meille kaikille ja tasa-arvo ei ole nollasummapeliä, jossa yhden voitto on toisen häviö. Siksi olen feministi.

ps. sama koskee myös tasa-arvokysymyksiä, joissa miehet ovat ensisijaisesti kärsivässä roolissa. Se ei kuitenkaan ollut tämän kirjoituksen aihe.

Miten terrorismi toimii?

Aamukahvin yhteydessä tuli suru-uutinen. Terroristit ovat iskeneet Pariisiin. Kuolleita on yli sata. Isku tuli vain vuorokauden sen jälkeen, kun ISISin itsemurhapommittajat olivat tappaneet runsaat sata ihmistä Libanonissa. Pariisin iskun tekijöistä ei ole vielä varmuutta.

Jotta voisimme ymmärtää miten vähentää terrorismia ja sen vaikutuksia, pitää meidän ymmärtää miksi terroristijärjestöt toimivat kuten toimivat: mitä ovat terroristien tavoitteet, strategiat, miten ne toimivat ja miksi juuri ne.

Terroristijärjestöjen tavoitteet ovat tyypillisesti joko (1) vallanvaihto, (2) aluerajojen muutos (3) muutos kohteen politiikassa (4) sosiaalinen kontrolli ja (5) nykytilan (status quon) ylläpitäminen.

Terroristiteot usein toteuttavat samalla useampaa tavoitetta. Esimerkiksi Pariisin iskut voivat samalla edistää muutosta Ranskan ja EU:n politiikassa (3) ja Euroopassa olevien lähi-idästä peräisin olevien sosiaalinen kontrolli (4). Taustalla voi myös olla laajempia intressejä – alueellinen suurvalta voi tukea terroristeja tavoitteenaan heikentää Euroopan ja lähi-idän valtioiden välejä ja esimerkiksi nostaa öljyn hintaa oman taloutensa pönkittämiseksi (esimerkiksi Venäjä ja Iran hyötyisivät sekasorron tuomasta öljyn hinnannoususta).

Öljyn hinnanlasku aiheuttaa vaikeuksia Venäjälle

Öljyn hinnanlasku aiheuttaa vaikeuksia Venäjälle

Terroristijärjestöt ovat väkivallan käyttäjinä niin heikkoja, että ne eivät kykene kohtaamaan vastustajaansa suoraan. Siksi keinot ovat epäsuoria ja pyrkivät kasvattamaan järjestön vaikutusvaltaa ja mahtia (tai vähintään säilyttämään sen). Terroristijärjestön toimintaa ohjaa siis omien resurssien vähyys ja heikkous ja halu vahvistaa niitä. Useimmat terroristijärjestöjen strategiat kumpuavat tästä.

Historiallinen kokemus osoittaa, että jos terroristit pääsevät kasvamaan riittävän vahvoiksi, ne haastavat valtiollisen väkivaltamonopolin ja pyrkivät valtioksi valtion paikalle. Näinhän esim. ISIS on pyrkinyt toimimaan omalla alueellaan.

Terroristien strategiat

Terroristien strategiat voidaan jakaa viiteen päätyyppiin: (1) väsyttäminen ja kuluttaminen, (2) uhkailu, (3) provokaatio, (4) pilaaminen ja (5) kilpailu siitä kuka on kovin.

Al qaidan hyökkäykset Yhdysvaltojen joukkoja vastaan lähi-idässä 90-luvulla ovat esimerkki klassisesta väsytysstrategiasta, joka oli lähellä onnistua. Yhdysvaltalaiset valitsivat jopa isolationistisen presidentin, joka lupasi vetää joukot kotiin.  Tästä näkökulmasta WTC-iskut olivat strateginen katastrofi, joka käänsi Yhdysvaltojen politiikan ja tuhosi Al qaidan mahdollisuudet nousta alueelliseksi suurvallaksi lähi-idässä. Al qaidassa ei ymmärretty sitä, että amerikkalaiset suhtautuvat eri tavalla väsytystaisteluun ja provokaatioon.

Niin ISIS kuin muutkin lähi-idän vallantavoittelijat uhkailevat paikallista väestöä, jotta tämä pysyisi passiivisena eikä tukisi kilpailevia väkivallan käyttäjiä. Useiden ryhmien väliin jäävän siviilin osa on kehno – kaikkia ei voi miellyttää, joten siviili on herkästi uhri, jonka rooliksi jää kuolemallaan varmistaa muiden siviilien passiivinen tuki terroristeille. Pariisin iskuissa osa viestistä saattaa olla kohdistettu pakolaisille ja lähi-idästä peräisin olevalle väestölle: ole hiljaa ja anna meidän toimia rauhassa; me kykenemme iskemään myös Euroopan sydänmailla ja sinä et ole täälläkään turvassa.

Pariisissa tehdyt iskut ovat luonteeltaan klassinen provokaatio (joskin on vielä epäselvää ymmärsivätkö iskun tekijät nämä seuraukset). Ranskan presidentti lupaa, että Ranska on armoton vastaiskussaan. Aika näyttää minne Ranskan vastaisku kohdistuu. Sekasorron määrä maailmassa kasvanee ainakin keskipitkällä aikavälillä.

Pilaamisen tavoitteena on osoittaa, että rauhaa haluavat maltilliset ovat heikkoja ja kykenemättömiä saamaan mitään aikaan. Yitzhak Rabinin murha 1995 Palestiinan rauhaneuvotteluiden läpimurron hetkellä oli juuri tällainen. Radikaalit ja väkivaltaiset juutalaisryhmät varmistivat näin, että mitään rauhaa ei tule ja sota on jatkunut käytännössä tauotta viimeiset 20 vuotta.

Viimekseksi terroristijärjestöjen toimintaa on mahdollista ymmärtää rekrytointinäkökulmasta. Monimutkaisissa konflikteissa on runsaasti kilpailevia terroristijärjestöjä ja järjestöt joutuvat etsimään sellaista toimintalinjaa, jonka avulla saavat rekrytoitua uusia aktiiveja – siis kilpailemaan. Rekrytointikilpailuun kuuluu se, että onnistuneista hyökkäyksistä tiedotetaan laajasti, jotta kaikki tietävät kuka on kulmakunnan kovis.

Yhteenveto

Pariisin hyökkäys on luonteeltaan klassinen provokaatio ja vaikuttaisi siltä, että Ranska vastaa provokaatioon. Aika näyttää ovatko hyökkäyksen tekijät laskeneet tämän varaan vai eivät. Terroristijärjestöjen toimintaan vaikuttaa monta erilaista motiivia, jotka eivät aina ole hyvin linjassa keskenään, mikä tekee motiivien tarkastelusta haastavaa. Onneksi usein tärkeämpää onkin ymmärtää sitä, miten meidän reaktiomme vaikuttavat terroristijärjestöjen asemaan ja minkälaisia väkivaltaisia toimia tämä kohtalonkehä suosii ja minkälaiset se karsii.

 

Urbanismin (vanhat) uudet haasteet

Osaatko kuvitella, miltä tuntuu elää ympäristössä, joka on koti. Kaupunginosassa, joka ehkä pienistä ärsytyksistä huolimatta tuo levollisen olon, kun työstä tai reissusta palatessasi pääset kotiin. Juuri sinulle sopiva asuinympäristö lievittää stressiä ja antaa elämälle sen pienen potkun lisää sisältöä. Kotiin on ihana palata, kun kotimatkalla odottaa ne kauniit talot kadun varrella, rakas metsä tai merenranta (juuri se, mitä sinä rakastat).

Vastaavasti on hyvin onnetonta, jos joudut joka päivä palaamaan alueelle, josta et pidä ja jonka näkeminen tekee sinut onnettomaksi. Oikeus hyvään asuinympäristöön on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille ja yhteiskunnalle niin sosiaalisesti kuin taloudellisestikin.

Ihmiset kaipaavat omalta kotiympäristöltään erilaisia asioita. Yksi kaipaa kodin lähelle merta, toinen metsää ja kolmas urbaania kaupunkia – ja osa ei välitä paljoakaan siitä minkälaisessa ympäristössä asuu. (Sitä mistä itse pidän voi käydä katsomassa kolme vuotta vanhasta, mutta yhä ajankohtaisessa blogikirjoituksessa.)

Perheissä kotipaikan valinta on aina kompromissi. Onhan yhtälössä mukana useamman ihmisen tarpeet, työpaikkojen ja päiväkotien ja koulujen sijainnit. Jos yksi kaipaa lähelle luontoa ja toinen kaupunkia, jää jäljelle aika vähän paikkoja, joilla kriteerit täyttyvät.

Kaikkein surullisinta on se, että merkittävä osa ihmisistä ei pääse asumaan sellaisessa ympäristössä, johon on ilo palata joka ilta. Kun Helsingissä ja Tampereella asuvien ihmisten asumispreferenssejä tutkittiin, 35% halusi asua urbaanissa ympäristössä. Helsingin seudulla tämä tarkoittaa sitä, että noin viisisataatuhatta seudun asukasta haluaa urbaaniin ympäristöön ja urbaania on rakennettu vain parillesadalletuhannelle asukkaalle.

Erilaisia asumispreferenssejä Helsingin seudulla; Aidot urbaanit (5%), tavalliset urbaanit (22%), urbaanit luontoihmiset (8%), tavalliset luontoihmiset (21%), aidot luontoihmiset (19%) ja sijoittumattomat (25%)

Erilaisia asumispreferenssejä Helsingissä ja Tampereella (Tyrväinen 2007)

Tämän takia urbaanin Helsingin hintataso on lähtenyt käsistä. On helppo ymmärtää, että kun 35% haluaa asua urbaanisti ja siihen on mahdollisuus vain ehkä 15%:lla asukkaista, joutuvat asukkaat kilpailemaan siitä kenelle tämä harvinainen mahdollisuus sallitaan.

Alla olevassa taulukossa on kuvattu asuntojen hintatason muutos suhteessa koko maan hintatasoon. Kuten taulukosta nähdään käytännössä vain urbaanisti rakennettu Helsinki on kallistunut enemmän kuin muu maa. Reaktorilla data scientistina työskennelleen Jaakko Särelän tekemä analyysi koko maan asuntomarkkinoista kertoo samaa. Asumisen kysyntä keskittyy urbaaneihin keskuksiin koko maassa.

Asuntojen hintatason suhteellinen muutos

Asuntojen hintatason muutos suhteessa koko maan asuntojen hintatasoon.

Se, että sinulla ja minulla – ja kaikilla muilla asukkailla, on mahdollisuus elää hyvässä ympäristössä on tärkeää koko Helsingin tulevaisuuden kannalta. Kaikista suurin este tälle on pula laadukkaasti rakennetusta urbaanista kaupunkiympäristöstä. Pula on niin suuri, että jos seuraavat 35 vuotta jokainen uusi asunto rakennetaan urbaanisti, emme vielä vuonna 2050 pääse tilanteeseen, jossa kaikki halukkaat voivat asua urbaanisti.

Siksi nyt käsiteltävässä yleiskaavassa kaikkein tärkein on kantakaupungin tiivistäminen ja laajentaminen. Ensimmäistä kertaa sitten Töölön rakentamisen yleiskaava viitoittaa tien kohti merkittävää urbaania rakentamista. Siihen pitää tarttua ja siitä täytyy pitää kiinni.

Tästä yleiskaavassa päätetään tänään kaupunkisuunnittelulautakunnassa.

Yleiskaavaehdotus