Internetin piti tehdä kaupungeista tarpeettomia. Toisin kävi.

Julkaistu Locus-lehden kolumnina…

Internet on kaikkialla maailmassa kiihdyttänyt kaupungistumista – erityisesti suurkaupungistumista. Internet parantaa suurkaupungin elämää enemmän kuin pikkukaupungin tai maaseudun. Siinä missä pikkukaupungissa saivat Internetin myötä kaikki samat tavarat kuin suurkaupungin asukkikin, sai suurkaupunkilainen mahdollisuuden löytää kaiken mahdollisen ja mahdottoman muutamalla napin painalluksella.

Urbanismi toi lapsiperheet kaupunkiin. Esimerkiksi Helsingin kantakaupungissa lasten määrä on kasvanut kymmenillä prosenteilla kymmenessä vuodessa. Ennätyksen teki Vallila, jossa lapsia on nyt 60% enemmän kuin vuonna 2005.

Yhtenäiskulttuuri jäi 80-luvulle. Internet toi mukanaan markkinoiden ja sosiaalisen kentän pirstoutumisen, jossa ihmisten kiinnostukset pilkkoutuvat aina vain erikoistuneempiin aiheisiin. Sosiaalisen kentän pirstoutuneisuus vetää ihmisiä suurkaupunkeihin. Haasteena onkin löytää itseä kiinnostavat ihmiset ja tapahtumat. Internet ei muuta ihmisten fyysistä etäisyyttä, mutta löytää neulan heinäsuovasta hetkessä.

Erikoistumisen hyödyt eivät rajaudu vain työhön ja markkinoihin. Maaseudulla valitetaan, miksi toimintaa järjestetään niin paljon ja monipuolisesti vain Helsingissä. Eikö tapahtumia voisi tuoda muuallekin? Ei ymmärretä sitä, että toimintaa järjestävät ihmiset ensisijassa itselleen ja kavereilleen. Suuressa kaupungissa on väestöpohjaa, josta löytää aktiivisia samasta aiheesta kiinnostuneita ihmisiä.

Internet on muuttanut sitä, miten kaveriporukoita syntyy ja vapaa-aikaa vietetään. Ravintolapäivät, popup-kulttuuri ja kaupunkiaktivismi tekevät sosiaalisesta ympäristöstä avoimemman. Kaupungit tarjoavat uudelle tulokkaalle runsain mitoin mahdollisuuksia löytää sen juuri itselle sopivan porukan.

Ihminen on sosiaalinen. Kaipaamme halauksia; että voimme kuulla, kun rakkaat ystävämme nauravat onnesta; ja niitä hetkiä, kun voimme vain olla hiljaa ystäviemme kanssa. Näitä ei Internet korvaa. Siksi ihmiset muuttavat kaupunkeihin nopeammin kuin koskaan.

Kuvittele, että kaikki kaupungissa olevat tilat ovat jatkuvasti napin painalluksella käytettävissäsi. Teknologia siihen on jo olemassa. Se vaatii vain sitä, että joku yhdistää ubermäisen varausjärjestelmän kännykällä toimiviin lukkoihin taloudellisesti toimivaan bisnesmalliin. Funktionalistisen erottelun aika on ohi. Tilalla on monikäyttöisyyden tuoma tehokkuus.

Työ vapautuu konttorin kahleista. Itsenäisen työ ja rutiinitehtävät voidaan hoitaa etänä. Läsnäoloa tarvitaan niihin kontakteihin, jotka ovat merkityksellisiä: luottamuksen rakentaminen, suhteen ylläpito ja uuden luominen.

Samalla vaatimuksemme työympäristön laadulle nousevat. Kesämökki hakkaa avokonttorin keskittymistä vaativassa kirjoittamisessa ja palveluita täynnä oleva kaupunki lähiökonttorin palaverien- ja kokoustenpitopaikkana.

Muuttuva työelämä muokkaa myös ihmisten liikkumistottumuksia. Ja aina siellä, missä on paljon ihmisiä, on myös paljon liikettä.

Liikkumisen mullistus alkaa itseajavien autojen myötä. Ensin tulevat itse ajavat rekkajunat, sitten robotaksit, jotka kuskaavat paikasta toiseen huokeaan hintaan. Robottiautot lisäävät maantieverkoston kykyä välittää autoja merkittävästi, mutta vaikkeivät vaikuta välityskykyyn tiiviissä kaupunkirakenteessa. Kalleista pysäköintihalleista tulee kuollutta pääomaa.

Murros on nopeampi kuin ihmiset kuvittelevat. Yksi roboauto korvaa jopa kymmenen tavallista autoa, joten 80% markkinoista voidaan vallata muutamassa vuodessa. Edessä on aiempaa voimakkaampi jako urbaaniin ja muuhun ympäristöön. Itseajavat autot tekevät kulkumuotojen välillä vaihtamisen helpoksi. Raiteita tarvitaan tulevaisuudessakin sinne, missä kulkee paljon ihmisiä.

Työn murros on vasta alkamassa. Informaatioteknologia syö perinteisiä keskiluokkaisia ammatteja ja irroittaa toisistaan vanhoja. Keskiarvon ja keskimääräisyyden aika on ohi. Tulevaisuus kuuluu niille, jotka ovat globaalisti parhaita, vaikka kapealla erikoisalalla.

Lisää kaupunkia Helsinkiin: yleiskaava

Helsingissä on katastrofaalinen pula hyvästä urbaanista kaupunkiympäristöstä.  Kaupungissa kasvavat nuoret ja tänne muuttavat joutuvat maksamaan kohtuuttomia hintoja asunnoistaan ja yritysten on vaikeampaa ja kalliimpaa saada osaavaa työvoimaa. Lapsiperheet joutuvat tekemään vaikeita valintoja etäisyyden ja asuinneliöiden välillä.

helsinki sky

Kaupunkia. Tätä tarvitaan lisää.

Viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana helsinkiläisen palkansaajan kyky ostaa asunto omalla palkkatulollaan on heikentynyt. Vuosi vuodelta kuukauden palkalla saa siis vähemmän ja vähemmän neliöitä omaan asuntoon. 35 prosenttia seudun asukkaista haluaa asua urbaanisti, mutta vain noin 15% voi.

Tästä pulasta kärsivät kaikki.

Yleiskaavassa on tarkoitus vastata tähän tarpeeseen. Ensimmäistä kertaa sitten Töölön rakentamisen tiivistä kaupunkia lähdetään laajentamaan sellaisessa laajuudessa, että se voi oikeasti tarjota lisää sitä paljon kaivattua kaupunkia. Tärkeimpänä tekijänä tässä ovat bulevardeiksi muutettavien moottoriteiden ympäristöt. Näihin saadaan urbaania ympäristöä lähes sadalle tuhannelle asukkaalle. Yhteensä Helsingissä varaudutaan noin 260 000 asukkaan kasvuun vuoteen 2050 mennessä.

 

 

motarien ala

 

Loppu kaavaoikeus muodostuu olemassaolevien alueiden tiivistämisestä  ja uusista projektialueista, joista muodostuu kustakin noin kolmannes kaupungin asukasmäärän kasvusta. Projektialueista tärkeimmät merkittävimmät ovat Östersundom ja Malmi. Östersundomista tehdään par’aikaa omaa kuntien yhteistä yleiskaavaa.

Yleiskaava on historiallinen tilaisuus antaa Helsingin urbaanin ytimen kasvaa siitä, mihin jäätiin maailmansotien jälkeen autoistumisen jälkimainingeissa.

Yleiskaavaehdotus

Laajasalon ja Kalasataman raitiotien keskustayhteys

Laajasalon ja Kalasataman raitioteiden keskustayhteys nousi keskusteluun tänään Helsingin Sanomissa. Minulla on muutama idea siitä, miten Laajasalon voisi paremmin kytkeä koko seudun joukkoliikenneverkkoon. Niille, joille asia ei ole tuttu, suosittelen lukemaan aiemman tekstini Laajasalon raitiotien merkityksestä. Samalla Korkeasaarikin muuten tulee raideliikenteen piiriin. Tulevaisuudessa sinne on siis paljon helpompaa matkustaa lasten kanssa, kun keskustasta tai Hakaniemestä pääsee perille ratikalla muutamassa minuutissa.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa ollaan tutkittu kolmea vaihtoehtoa, jolla ratikan voi tuoda keskustaan ja kommenteista päätellen virastossa ollaan kallistumassa Hakaniemeen suuntautuvaan reittiin. Mitä jos tämä reitti ohjattaisiin kulkemaan Merihaan läpi tai pohjoispuolitse?

Screen Shot 2015-10-10 at 10.12.06 AM

Tästä saataisiin monta hyötyä:

  • Ratikan pysäkit palvelevat myös Hämeentien ja Sörnäisten rantatien väliin jääviä asukkaita ja työpaikkoja – myös niitä, joita juuri nyt suunnitellaan Sörnäisten rantatien varteen.
  • Yhteinen vaihtopysäkki Hakaniementorilla tarjoaa hyvän vaihtoyhteyden muihin ratikoihin, metroon ja ehkä joskus tulevaisuudessa Pisaraan. (Vaihtoehtoisessa reitissä vaihtopysäkki jää Hakaniemen torin eteläpuolelle, josta on satojen metrien kävelymatka metroon.)
  • Tulevaisuudessa olisi mahdollisuus jatkaa poikittaislinja Laajasalosta Toista Linjaa pitkin Helsinginkadulle
  • Helsinginkadun kohdalle voitaisiin rakentaa kaupunkiratojen asema. Laajasalosta tulevan ratikan lisäksi se tarjoaisi vaihtoyhteyden linjoihin 8 ja 1, joiden avulla junamatkustajien matka lähes koko kantakaupunkiin muuttuisi nopeammaksi ja jouhevammaksi.
  • Hämeentielle ehdotettujen joukkoliikennejärjestelyjen ansiosta liittyminen Hämeentielle kauppahallin kohdalla tulee olemaan helpompaa kuin Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan risteyksessä. Ratkaisu tekee siis myös odotettavissa olevien ratikkaruuhkien hoitamisesta helpompaa.

Hakaniemestä tulisi tämän ehdotuksen myötä merkittävästi suurempi joukkoliikennehubi ja keskusta voisi aidosti laajentua Hakaniemen suuntaan.

Kaupunkien voitto -pamfletin julkistamistilaisuus 7.10.

Olen viime kuukausina kirjoittanut Osmo Soininvaaran kanssa EVAlle pamflettia Kaupunkien voitto. Julkistustilaisuus on avoin, mutta ilmoittautuminen pakollinen. Kopio virallisesta kutsusta alla.

KAUPUNKIEN VOITTO

Suurten kaupunkien kasvu tulee kiihtymään, Suomessa vielä enemmän kuin muualla. Suomen taloudellisen menestyksen kannalta keskeiset kasvavat elinkeinoalat viihtyvät parhaiten suurissa kaupungeissa.

Mitä rakennuspalikoita tarvitaan kaupunkien voittoon?

EVAlla on ilo kutsua Sinut EVA Pamfletin Kaupunkien voitto – Kuusi keinoa vapauttaa kaupunkien kasvu julkistustilaisuuteen

Keskiviikkona 7. lokakuuta klo 16 -17.30.
Paikka: Virgin Oil Co. (Kaivopiha, Mannerheimintie 5, Helsinki)

Pamfletin ovat EVAlle kirjoittaneet tietokirjailija, pitkän uran Vihreiden edustajana politiikassa tehnyt Osmo Soininvaara sekä Mikko Särelä, TkT, projektipäällikkö Aalto-yliopistolta.

Teoksen esittelyn jälkeen keskusteluun osallistuvat myös Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen sekä Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.

Tilaisuus jatkuu viinitarjoilulla.
Lämpimästi tervetuloa!
Matti Apunen
Johtaja
EVA

Julkistustilaisuuteen ilmoittautumiset viimeistään maanantaina 5.10. klo 12:
http://www.eva.fi/kaupunkien-voitto-ilmo/

Lisätietoja: viestintäpäällikkö Henna Hopia,
henna.hopia@eva.fi, +358 45 601 8886

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 18.8.2015

Tänään alkaa taas syksyn lautakuntatyö. Olen itse menossa lautakuntaan Oden ollessa estynyt. Oden kommentit lista-asioihin löytyvät täältä ja listalla olevat asiat täältä. Listalla on runsaasti asioita, joista tässä muutama nosto.

Lausunto luonnonsuojeluohjelma 2015-2024 ja metsäverkostoselvityksestä. Tämä jää viikoksi pöydälle. Pitää kuunnella esitys tarkkaan ja miettiä mitä tähän olisi sanottavaa.

Telakkakatu pistetään uusiksi, kun ratikka jatketaan Telakkarannan ohi Hernesaareen. Saadaan ratikat omille 6,4m leveille kaistoilleen ja pyöräkaistat. Ratikkakaistojen tarpeesta ja riittävästä leveydestä on lautakunnassakin väännetty moneen kertaan. Tällä kertaa näyttää todella hyvältä.

HSL:n talousarvioehdotuksessa esitetään erittäin suuria korotuksia matkalippujen hintoihin (7,8%). Pelkäsinkin tätä. Kun HSL perustettiin, tehtiin iso muutos joukkoliikenteen kustannustenjakoon siirtämällä kaupunkien maksama joukkoliikenteen infrastruktuuri joukkoliikenteen käyttäjien maksettavaksi. Autoilevat sen sijaan eivät maksa omasta infrastruktuuristaan senttiäkään.

Tämä on omituista mm. siksi, että kaupungit saavat merkittäviä tuloja joukkoliikennehankkeistaan. Maan arvo raideasemien ja -pysäkkien vieressä nousee ja kaupunki ottaa tämän hyödyn uusia asuinalueita suunnitellessaan. Näitä tuloja ei mitenkään huomioida, kun raideinfrastruktuurin kustannuksia jyvitetään joukkoliikenteen käyttäjille. Näin kaupungit laskuttavat länsimetron ja kehäradan kahteen kertaan joukkoliikenteen käyttäjiltä.

Nyt tuo muutos iskee nilkkaan ja kovaa. Länsimetron valmistuminen tuottaa noin 50 miljoonan euron infrastruktuurikustannukset joukkoliikenteen käyttäjille maksettavaksi – eli kaupungit perivät noin 5% korkoa tehdystä miljardin euron investoinnista, vaikka lainarahasta tuskin maksetaan yli prosenttia.

Korotus on vaarallinen myös siksi, että emme voi etukäteen tietää mille tasolle joukkoliikenteen matkustajamäärät kehäradalla tai länsimetrossa asettuvat. Uudet matkustajathan eivät maksa HSL:lle mitään, mutta tuovat merkittävästi lisätuloja.

Siksi olisi perusteltua tehdä kaksi asiaa: 1. vähintäänkin siirtymäkaudella jätetään hintojen nosto tekemättä, jotta saadaan mitattua todellinen potentiaali metron ja kehäradan käytölle ja 2. siirtyä takaisin vuotta 2009 edeltäneeseen malliin, jossa joukkoliikenteen käyttäjät maksavat noin 50% liikennöinnistä aiheutuneista kustannuksista ja infrastruktuuri rahoitetaan verorahoista.

Lausumme Vanhakaupunginkosken padon purkamisesta. Olen itse sitä mieltä, että purkamisen mahdollisuudet pitää selvittää kunnolla. Meillä on mahdollisuus saada Vantaanjokilaaksoon upea koski, jossa kelpaa helsinkiläisen virkistyä ja samalla saadaan yksi matkailuvaltti lisää.

Otso Kivekäs teki talvella valtuustoaloitteen Helsingin Yliopiston metroaseman itäisen sisäänkäynnin avaamisesta. Virasto on selvittänyt asiaa ja todennut, että aseman avaaminen tuottaa noin 3,5-5 minuutin aikahyödyt Kruununhaasta metrolle tuleville, mikä tekee aseman avaamisesta kannattavan. Viime vuonna tehdyt liikennemittaukset osoittavat, että tuossa kulkee erittäin paljon jalankulkijoita päivittäin.

Samalla saataisiin alikulku Kruununhaasta Kaisaniemen puistoon ja puiston reunalla sijaitsevaan kouluun.

kruununhaan_metroasema

Kruununhaan metroaseman sisäänkäynti voisi olla vaikka Liisankadulla

 

Kustannuksia sisäänkäynnin rakentamisesta tulee noin 10 miljoonaa euroa. Samalla kannattaisi pohtia voidaanko metroasemalle saada liiketiloja ja ehkäpä maan päällekin voitaisiin rakentaa jokin tuota risteysaluetta jäsentävä rakennus, joka parantaisi alueen ilmettä ja toisi keskustan ja Hakaniemen hivenen lähemmäksi toisiaan.