Hernesaaren osayleiskaava

Hernesaari on ensimmäinen suuri kaava, jonka kanssa olen tehnyt töitä Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsenenä. Neljä vuotta sitten kritisoin Hernesaareen ehdotettua lentokenttää kalleudesta ja erityisesti siitä, että helikopterikentän melualuee syö valtavasti rakennuskelpoista maata. Kaupunginhallitus lopulta palautti osayleiskaavan valmisteltavaksi ja vaati helikopterikenttää poistettaviksi.

Nyt uusi osayleiskaavaehdotus on valmistunut ja rakennusmaata on löytynyt 6000 asukkaalle eli tuhannelle enemmän kuin aiemmassa versiossa. Lopputuloksena on Hernesaareen parempaa kaupunkia.

Screen Shot 2016-01-26 at 10.54.37 AM

Hernesaareen suunnitellaan rakentamista 6000 uudelle kantakaupunkilaiselle

 

Hernesaaren sataman läheisyydessä on myös Hernesaaren viljasiilot. Näiden kohdalla kannattaisi toimia samalla tavalla kuin Jätkäsaaren bunkkerin kohdalla. Asetetaan reunaehdot, jolla rakennuksista olennaisia osia säilyy ja samalla mahdollisuuksia rakentaa jotain normaalista poikkeavaa. Kööpenhaminan vastaavalla entisellä satama-alueella oli vastaavia torneja säilytetty ja niiden ympärille rakennettu aika makeita taloja.

12189952_10153678577922920_361706083902551001_n-2

Kööpenhaminan Nordhavnissa vanhoja säiliöitä hyödynnettiin mahtavalla tavalla. Hernesaaren viljasiiloille kannattaisi hakea myös hyötykäyttöä.

 

Käveltävä Helsinki -ryhmässä on tutkittu Hernesaaren kävely-yhteyksiä keskustaan ja todettu, että parantamisen varaa olisi. Ajatuksena on se, että Hernesaaresta keskustaan olisi hyvin mietitty, sujuva ja mukava kävelyreitti keskustaan, jossa laivamatkustajakin voi turvallisesti tietää olevansa oikealla reitillä – ja jossa matkan varrella on kivaa katseltavaa, shoppailtavaa ja muuta tekemistä. Reitti pitää käydä läpi ja varmistaa, ettei aluetta tuntematon vahingossakaan eksy tai koe eksyvänsä matkan varrella.

Yksi reittivaihtoehto on piirretty alla olevaan karttaan. Tällaisiin kävelyreitteihin ja niiden laatuun kävely-ympäristönä pitää tulevaisuudessa kiinnittää huomiota, jos haluamme kilpailla kansainvälisten laivamatkustajien ajasta ja euroista.

12491782_10153949407883117_3482882813725111813_o

Mahdollinen kävelyn runkoreitti Hernesaaresta keskustaan.

 

 

Lisäksi isona asiana Hernesaaressa on suunniteltu venesatama, johon on suunniteltu maksimissaan 770 venepaikkaa ja hinta liikkuisi 10-70 miljoonan euron välillä. Satatuhatta euroa per venepaikka on kyllä hurjan paljon. Jatkossa kannattaakin kiinnittää huomiota siihen, että venesatama on kustannuksiltaan kohtuullinen suhteessa sen tuottamiin hyötyihin. Kokonaiskustannuksiltaan Hernesaaren osayleiskaava on edullinen ja tonttimaasta kaupunki saa huomattavasti enemmän tuloja kuin alueen rakentuminen maksaa.

Hernesaaresta tulee näillä eväillä upea lisä eteläisiin kaupunginosiin.

Helsingin kasvua jatkettava

Vuoden vaihteessa on hyvä tarkastella väestönkasvua. Ennakkotiedon mukaan kasvu Helsingissä oli nyt noin 8000 henkeä (2014: n. 9000) ja koko seudulla 18361 (2014: 18945). Helsingin väkiluku on nyt noin 630 000 asukasta. Tarkemman listauksen löytää koottuna Osmo Soininvaaran blogista.

Nyt on kulunut kolme vuotta siitä, kun yleiskaavatyö käynnistyi ja yleiskaavan pohjaksi asetettiin 260 000 asukkaan kasvuennuste. Tämä perustui Helsingin kaupungin tietokeskuksen tekemään Helsingin väestöennusteeseen vuodelta 2012 ja sen nopean kasvun vaihtoehtoon. (Kannattaa myös muistaa se, että siinä missä Helsingin seudun väestönkasvu ennustetaan, Helsingin kaupungin väestönkasvu suunnitellaan.)

Nopean kasvun ennusteen mukaan Helsingin väestö olisi nyt noin 623000 asukasta ja ylittäisi 630000 asukasta vasta vuoden kuluttua. Kasvu on siis yleiskaavan tekovaiheen aikana ollut joka vuosi nopeampaa kuin yleiskaavan pohjana käytetty väestöennuste oletti. Asuntomarkkinoiden hintataso kertoo myös siitä, että nykyinenkin rakentaminen on riittämätöntä vastaamaan kasvavaan kysyntään.

Yleiskaavan pohjana käytetty väestöennuste on siis alimitoitettu, kuten on myös Helsingin kaupungin asuntotuotannon vuositavoite (5500 asuntoa vuodessa). Tätä tulisi nostaa voimakkaasti, mieluiten kymmeneen tuhanteen asuntoon vuodessa. Riittävä asuntotuotanto varmistaa sen, että tulevaisuudessa vuosi vuodelta palkkatyöläinen saisi kuukauden palkalla enemmän neliöitä kuin edellisenä vuotena.

Helsinki tarvitsee rohkeutta kasvaa.