Lisää umpikortteleita – miksi?

Monet helsinkiläiset rakastavat umpikortteleita, mutta silti niitä rakennetaan kovin vähän. Tässä koottuna syitä rakentaa lisää umpikortteleita.

umpikortteli-A-tasku-aerial1

Yleiskaavan bulevardien korttelivaihtoehto A-tasku

Tiivis maankäyttö

Umpikorttelit ovat tehokkain korttelimuoto. Silloin, kun halutaan rakentaa ympäristöä, jossa on runsaasti ihmisiä, umpikorttelit ovat ylivertainen ratkaisu. Verrattuna puoliavoimeen korttelimuotoon, umpikorttelissa on jopa 40% lisää rakennettua tilaa ja perinteiseen lähiökerrostaloon verrattuna jopa yli kymmenkertaisesti.

Tätä ei voi korostaa liikaa. Kantakaupunkiin ja sen reuna-alueille saadaan asuntoja kymmenille tuhansille lisää, jos suostutaan rakentamaan tiiviisti umpikortteleita. Korttelitehokkuuden nosto kahdesta kolmeen tuo jokaiselle rakennetulle hehtaarille 250 asukasta lisää.

12829069_10153247923811666_4762140126237394610_o

Kamppi ja Punavuori ovat moninkertaisesti tiiviimpiä kuin korkeasta rakentamisesta tunnettu Keilaniemi

Tiiviys auttaa ratkaisemaan asuntopulaa, kun samaan tilaan saadaan enemmän asuntoja. Meidän tärkein ongelmamme ei ole pula rakennuskapasiteetista vaan pula hyvästä rakennuskelpoisesta maasta kantakaupungissa ja sen liepeillä. Umpikorttelit ovat ratkaisu tähän pulmaan.

Tuo 40% lisäys tuo sen kriittisen lisän, jolla ihmistiheys saadaan lähipalveluiden vaatimalle tasolle. Mitä enemmän tiiviisti rakennettua pinta-alaa, sitä enemmän ihmisiä ja sitä helpompaa järjestää lähipalvelut.

umpikortteli-pinta-ala

300 asukasta on umpikorttelirakenteessa paljon lähempänä toisiaan kuin omakotitaloalueella. Kuvat ovat samassa mittakaavassa.

Helsingin erityisominaisuuksiin kuuluu se, että maata lähellä keskustaa on vähän, koska niemi on kolmelta puolelta meren ympäröimä. Tällöin tarve tiiviille rakentamiselle korostuu entisestään. Umpikorttelit tarjoavat erinomaisen ratkaisun paikkoihin, jossa maa on niukkaa ja siksi kallista.

Umpikorttelit tuovat palvelut

Urbaaneja mukavuuksia syntyy sinne, missä on runsaasti asiakkaita ja missä katuympäristö tarjoaa joustavat mahdollisuudet uusien palveluiden luomiselle. Umpikorttelit tarjoavat sekä paljon asiakkaita että runsaasti kivijalkatilaa monipuolisille palveluille. Nämä kaksi asiaa yhdistettynä turvaavat lähipalveluiden edellytykset.

Umpikortteleihin pohjaava kaupunkirakenne on myös erinomainen lähtökohta hyvälle käveltävälle ympäristölle. Keskeisillä paikoilla kannattaa tehdä vielä tavanomaista tiiviimpää rakentamalla pieniä supertiiviitä kortteleita. Näin voidaan parantaa sekä ihmis- että paikkatiheyttä ja vahvistaa alueen urbaania luonnetta.

Töölö_from_air

Töölön umpikortteleita ilmasta katsottuna. Upea paikka myös talvella.

Jos etäisyys lähipalveluihin kasvaa sellaiseksi, että kävely vaihtuu autoon, voi samantien mennä viiden kilometrin päässä olevaan kauppaan. Tästä syystä vauraassa kaupungissa lähipalvelut eivät kuihdu vähitellen, vaan romahtavat siinä pisteessä, missä kävelyetäisyydellä asuvien asukkaiden määrä ei riitä palveluita ylläpitämään.

Kauempaa tulevat voivat parantaa lähipalveluita, mutta aina jonkun toisen paikan kustannuksella. Munkkivuoressa kaupassa käyvät munkkiniemeläiset saavat hyvää palvelua, mutta samalla lähipalvelut heikkenevät.  Tiiviys sen sijaan tuo lähipalvelut useamman asukkaan ulottuville.

Umpikorttelit tuottavat käveltävää ympäristöä

Kävelyetäisyys on lähipalveluetäisyys. Umpikorttelirakenteessa matkat ovat lyhyitä. Kun tiiviissä ympäristössä kadut varataan monipuolisesti palveluille, löytyvät ihmisten tarvitsevat asiat läheltä.

umpikorttelit kavelyn turvallisuus

Kävelijöiden määrä ja kävelyn turvallisuus kytkeytyvät selvästi toisiinsa.

Kävely on sekä turvallisempaa että mukavampaa ympäristössä, jossa on runsaasti muita kävelijöitä. Kävelijän merkittävin turvallisuusriski löytyy ratin takaa ja mitä enemmän kävelijöitä on liikkeellä, sen paremmin autolla ajavat huomioivat kävelijät. Tiivis kaupunki on turvallinen kaupunki.

12322366_10153395582636871_4948794461911034421_o-3

HSL-alueella ihmisten tekemien kävelymatkojen pituudet. Tummalla kävelymatka pysäkille ja harmaalla puhtaat kävelymatkat

Kävely on lyhyen matkan kulkumuoto. Suurin osa ihmisten tekemistä kävelymatkoista on selvästi alle kilometrin mittaisia. Tiiviissä kaupunkirakenteessa tuolta etäisyydeltä löytyy jo iso osa päivittäisistä palveluista, joita ihminen kaipaa.

Screen Shot 2016-03-30 at 11.19.39 AM

Viihtyisästi rakennetussa ympäristössä ihmiset ovat myös valmiita kävelemään merkittävästi pidempiä matkoja. Ei siis ole mikään ihme, että tiiviissä kantakaupungissa kävelyn osuus kaikista matkoista on melkein kaksinkertainen verrattuna esikaupunkeihin.

Päivittäisen kävelyn lisääntyminen tuo myös merkittäviä kansanterveydellisiä hyötyjä.

Julkisen ja yksityisen tilan erottelu umpikortteleissa

Umpikorttelit antavat suunnittelijalle vaihtoehtoja. Sisäpihat voidaan suunnitella asukkaiden yksityiseksi tilaksi tai sitten koko aluetta palvelevaksi puistoksi. Molemmissa tapauksissa tila rajautuu neljään seinään, mikä tarjoaa intiimin ja yksityisen tunnelman. Talot suojaavat  melulta ja mahdollistavat hiljaisuuden kokemuksia kaupungissa.

Umpikortteli ei “ryöstä” julkista tilaa samalla tavalla kuin avorakenne, koska yksityisen ja julkisen raja on selkeä. Erityisen suositeltavaa on rakentaa katu tai jalkakäytävä kiinni taloon. Näin kulkuväylän sijoittuminen kertoo intuitiivisesti sen, missä menee talon asukkaiden tilan ja julkisen tilan raja.

Julkisen ja yksityinen tilan erottelu auttaa luomaan kortteliyhteisön, jossa asukkaat ja taloyhtiöt voivat yhdessä ottaa vastuun sisäpihan viihtyisyydestä ja asukkaiden hyvinvoinnista.

umpikorttelit sammatti

Vallilassa sijaitseva Sammatti on oikea vihreä keidas, jossa paikallisilla on vahva yhteisö. Umpikortteli suojaa ympäristön melulta ja häiriöiltä.

Perinteinen pistetaloihin nojaava sijoittelu sen sijaan herkästi johtaa siihen, että talon ympäristä muodostuu ei-kenenkään maa. Tila ei ole yksityistä, mutta ei julkistakaan mikä vaikeuttaa sen monipuolista käyttöä. Ongelma on erityisen suuri silloin, kun talot sijoittuvat puistomaiseen ympäristöön, jolloin julkinen puisto herkästi muuttuu asukkaiden reviiriksi.

Suljettuna tilana sisäpihat voivat olla upeita paikkoja viettää aikaa ja päästää pienetkin lapset turvallisesti leikkimään itsenäisesti. Yhdessä umpikorttelista asuu sen koosta riippuen sadoista tuhanteen asukasta ja tästä joukosta löytyy runsaasti kaikenikäisiä lapsia. 500 asukkaan korttelissa on keskimäärin noin 5 kunakin vuonna syntynyttä lasta. Kaveriseuraakin siis löytyy.

Sisäpiha on pieni puisto.

Umpikortteleista voidaan tehdä myös kaikille avointa puistotilaa. Näin on tehty esimerkiksi Kalasatamassa ja Barcelonan Eixamplessa. Kun korttelipuistojen läpi käveleminen mahdollistetaan, syntyy jalankulkijoille helppoja ja suoria kävelyreittejä vaihtelevassa ympäristössä. Sisäpihojen puistot ovat hiljaisia ja verheitä ja kaduilla runsaasti palveluita ja elämää. Kalasatamassa sisäpihojen julkisuus on toteutettu siten, että sisäpihat ovat omia tonttejaan, jotka omistaa alueellinen ympäristöä hoitava yhtiö.

Avoimessa käytössä olevat verheät sisäpihat toimivat korttelipuistoina ja näin alueesta voidaan tehdä vielä piirun verran urbaanimpi.

Umpikortteliympäristö tarjoaa lapselle luontevan ja turvallisen tavan harjoitella itsenäistä liikkumista. Ensin omassa asunnossa, sitten umpikorttelin sisäpihalla. Umpikortteli tarjoaa siis kaupunkilaisille perheille samoja hyötyjä kuin oma piha omakotitaloasujille. Tämän opittuaan lasten on helppoa siirtyä leikkimään naapurikortteliin ja sitten ratikalla naapurikaupunginosaan. Jo ala-asteikäinen oppii helposti ratikalla liikkumisen taidon.

Umpikorttelirakenteen kauneus

Seinät luovat kadusta kaupunkitilaa. Talot antavat kadulle raamit, jotka tekevät ympäristön hahmottamisesta helppoa ja selkeää. Risteykset ja muut aukot seinissä tarjoavat yllättäviä näkymiä toisenlaisiin todellisuuksiin. Kontrasti erilaisten tilojen välillä on vaikea ellei mahdoton saavuttaa elleivät tilat rajaudu selkeästi. Tällainen yllättävyys tuo kaupunkiin arvoituksellisuutta ja uusia paikkoja, jotka voi löytää.

Umpikorttelit tarjoavat mahdollisuuksia rakentaa vahvaa katutilaa. Jykevien seinien sijoittuminen, suoruus tai kaarevuus, kulmat; kadun kapeneminen tai leveneminen pieneksi puistoiksi, katupuiden ja pensaiden sijoittuminen ja risteykset tarjoavat mahdollisuuksia suunnitella hyvää esteettisesti miellyttävää ja monipuolista kaupunkiympäristöä. Tähän kaupunkiympäristön laatuun pitää panostaa ja se pitää oppia uudelleen.

Hyvää kaupunkia ei synny lähiörakentamisen opeilla.

12768131_10154014059637287_5651673233039531723_o

Kiva umpikortteleihin nojautuva katuympäristö ei tarvitse nättejä taloja. Hohe Strasse, Köln

Niin katu kuin sisäpihatkin ovat umpikortteliympäristössä rakennettua tilaa. Samalla tavalla kuin keittiön ja olohuoneen kohdalla, eivät samat ratkaisut toimi kaikille. Suunnittelijoille tarvitaankin näkemystä siitä minkälaista tilaa ollaan luomassa ja tehdä siitä parasta mahdollista.

Tämä siirtymä vaatii myös rakennusliikkeiltä uudenlaista osaamista. Meidän uudet sisäpihamme ovat usein melko ankeita ja kivisiä sen sijaan, että ne olisivat ihania talojen ympäröimiä puistoja. Tässäkin näkyy pitkä historiamme, jossa taloja rakennettiin lähinnä metsiin eikä rakennusliikkeen tarvinnut kiinnittää huomiota tontin viihtyisyyteen.

umpikorttel_junkin_korttelin_sisapiha

Tämä Kalasatamassa sijaitseva kortteli kaipaa lisää vihreää.

Suojatut sisäpihat voivat olla monenlaisia. Yllä oli jo kuva Sammatin suuresta puistokorttelista, joka tarjoaa mahtavat viihtymis- ja ulkoilumahdollisuudet asukkaille. Kokonaan toisenlaisen näkymän ihanaan ja intiimiin sisäpihaan tarjoaa Kruununhaassa sijaitseva korttelipiha, jonka koko on noin 16 metriä kertaa 24 metriä.

10357796_838538289608667_6385550962400878891_o

Intiimi ja kaunis sisäpiha Kruununhaassa

Näistä kahdesta esimerkistä voidaan jo huomata, ettei ole mitään yhtenäistä sisäpihastandardia, jolla saadaan hienoja sisäpihoja. Toinen on kuin yksi lisähuone korttelin asukkaille ja toinen oma puisto. Kummallekin löytyy varmasti ne asukkaat, jotka tätä rakastavat ja kumpaakin kannattaa rakentaa lisää.

Tiiviissä katurakenteessa tarvitaan ratkaisuja, jotka tuovat lisää yksityiskohtia rakennettuun ympäristöön. Siksi kannattaa suosia sisäänvetoja, erkkereitä ja muita ulokkeita ja julkisivupinnan rikkautta. Yksi tapa lisätä tällaista on se, että erkkereiden tuomaa lisätilaa ei laskettaisi osaksi kaavassa määrättyä kerrosalaa. Monipuolisten ja yksityiskohtaisten julkisivujen rakentamista pitää myös edistää määräyksin tai kannustein. Julkisivu jos mikä on julkishyödyke.

Rakennetaan lisää umpikortteleita ja lisää kaupunkia Helsinkiin. Siihen on monta hyvää syytä. Tärkein kuitenkin se, että monet rakastavat asua umpikorttelien muodostamassa ympäristössä.

Kiitokset Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän jäsenille, jotka osallistuivat keskusteluun umpikorttelien vahvuuksista. Tämä teksti on kirjoitettu ryhmässä käydyn keskustelun pohjalta. 

Maanviljelijät – tervetuloa Helsinkiin

Olin perjantaina keskustassa. Paikalle oli saapunut paljon muitakin muun muassa maanviljelijöitä. Viljelijät protestoivat ruoan kauppaketjun keskittymistä ja huonosti johdettuja IT-projekteja vastaan. Valituksen aiheet ovat täysin aiheellisia ja jäin miettimään, että ehkäpä Helsinkikin voisi tehdä osansa tilanteen muuttamiseksi. Kaupan keskittymisessä häviäjinä on sekä maanviljelijä että ruokansa kaupasta ostava kuluttaja.

Me kuluttajat häviämme siksi, että maksamme tuotteesta enemmän kuin muualla ja siksi, että ruoka on vanhaa jo kauppaan tullessaan. Monet kasvikset ja hedelmät maistuvat aivan erilaisilta, kun ne on poimittu kypsinä ja syödään samana päivänä. Tähän eivät nykyiset tukkuketjut pysty.

Kerrassaan surkea tilanne. Uusien kauppojen on vaikeaa ponkaista liikkeelle ilman tukkuliikettä tai hyviä kontakteja ruoan tuottajiin.

Kuvassa on Unioninkatu täynnä mieltä osoittamaan tulleita traktoreita

Unioninkatu olisi hyvä paikka lähiruokamarkkinalle. Kuva Mikko Sarén

Tarvitsemme paikan, jossa ostajat voivat tavata suuren joukon tuottajia ja tutustua näiden tuotteisiin. Siis markkinan. Perinteisesti kauppapaikkojen rakentaminen on ollut nimenomaan kaupunkien rooli – siitä sana kaupunki tulee.

Unioninkadusta voi tehdä kerran kuussa toimivan lähiruokamarkkinan, jossa maanviljelijät myyvät tuotteitaan kuluttajille. Siis kadun, johon viljelijät tulevat myymään tuotteitaan suoraan kuluttajille.

Helsingin kaupungin kannattaa samalla rakentaa verkosto yrittäjistä, jotka haluavat ostaa ruokaa suoraan omaan ruokakauppaansa, ravintolaansa tai muuhun tarkoitukseen. Markkinoilla ostajat pääsevät tutustumaan useamman myyjän tuotteisiin ja voivat aloittaa neuvottelut ruoan ostamisesta. Kaupungin roolina on helpottaa sitä, että maanviljelijät ja käyttäjät pääsevät suoraan keskusteluyhteyteen keskenään. Tätä varten pitää varmistaa, että uusille toimijoille on tilaa ja käytettävää katualuetta laajennetaan jos tila ei muuten riitä.

Olkoon vaikka koko kaupunki kerran kuussa yhtä markkinaa, jos sille on kysyntää. Katutilaa riittää.

Helsinki ja helsinkiläiset ovat kypsiä muutokselle, jossa ruoka ja sen alkuperä tulee entistä vahvemmin näkyväksi osaksi kaupunkimme elämää. Meitä kaupunkilaisia kiinnostaa ruoan laatu ja monipuolisuus; ja se, että rakennetaan toimivia markkinoita.

Rakennetaanko meillä paljon asuntoja kantakaupunkiin?

Blogilla esiintyi väite, että meillähän rakennetaan paljon asuntoja kantakaupunkiin. Koska kaupungin rakentamisen kannalta sillä on paljon väliä, on hyvä ajatus vähän tutkia tätä ajatusta. Kaupunki julkaisee vuosittain julkaisua Helsinki alueittain, jonka tietoja käytän arvioimiseen. Uusin tilastotieto valitettavasti ulottuu vain 1.1.2014 asti eli viimeisen kahden vuoden osalta tietoa joudutaan odottamaan.

Vuosina 2010-2013 eteläisessä suurpiirissä valmistui noin 2400 asuntoa, läntisessä kantakaupungissa alle 100 asuntoa ja keskisessä suurpiirissä vähän noin 3800 asuntoa. Yhteensä asuntoja valmistui neljässä vuodessa noin 11000 asukkaalle.

Samana aikana koko seudun väkiluku kasvoi vajaalla sadallatuhannella asukkaalla. Kantakaupunkiin seudun väkiluvun kasvusta tuli siis runsaat 10% koko seudun kasvusta. Kun tutkimusten mukaan ainakin 25% seudun asukkaista haluaa keskustaan ja 35% urbaaniin ympäristöön, on sanomatta selvää että 10% osuus on vähän.

Meillä on iso pula urbaanista ja keskusta-asumisesta ja siksi koko seudun rakentamisesta enemmistön pitäisi suuntautua urbaaniin ympäristöön. Nyt näin ei tapahdu, vaan tälläkin vuosikymmenellä kantakaupungin suhteellinen osuus seudun väestöstä on jatkuvasti laskenut.

Vastaus kysymykseen on siis ei. Meillä ei vielä rakenneta runsaasti asuntoja kantakaupunkiin ja enemmän pitää rakentaa. Kymmenen tuhatta asuntoa vuodessa olisi hyvä tavoite. Tämä on hyvä pitää mielessä nyt, kun valtuustossa tänä keväänä neuvotellaan asumisen ja maankäytön politiikasta.

Paljon lisää asuntoja kantakaupunkiin!

Asuntoja Kulosaaren sillalle

Helsingin seutua vaivaa asuntopula. Kaikista suurin pula on kantakaupunkiasumisesta. Iso joukko helsinkiläisiä haluaa asua urbaanissa kaupungissa eikä sitä ole rakennettu kovin paljoa lisää viime vuosikymmenien aikana. Meidät on siis päässyt yllättämään pula, joka näkyy nousevina hintoina.

Samalla kantakaupungin asuntorakentamisesta on tullut Helsingissä kasvua ylläpitävä voima. Rakentaminen ja sen tuottama kulutus tuovat rahaa paikalliseen talouteen ja tarjoavat näin runsaasti uusia työpaikkoja. Urbaani ympäristö tarjoaa yrityksille hyvän paikan kasvaa ja verkostoitua. Riittävän laadukas kohtuuhintainen asuntotarjonta on edellytys sille, että kaupunki houkuttelee kasvuyritysten tarvitsemaa työvoimaa.

Siksi on tärkeää löytää uusia rakennuskohteita, joilla kantakaupunki voi laajeta ja tarjota hyvän elämän nykyistä useammalle ja kaupungille menestyvän talouden.

Screen Shot 2016-03-07 at 7.40.21 PM

Kantakaupunkia voidaan jatkaa Kalasatamasta itään rakentamalla Kulosaaren sillan täyttömaalle. Muutamalla korttelilla Kulosaaren sillan varressa saadaan asuntoja parille tuhannelle asukkaalle ja samalla alueen kävely- ja pyöräilyolosuhteita voidaan parantaa rakentamalla silta Sörnäistenniemelle.

Asuntopulan ratkaiseminen vaatii runsaasti lisää kaupunkia. On aika kääriä hihat ja ryhtyä rakentamaan.

Screen Shot 2016-03-07 at 7.44.45 PM

Ehdotettu rakentaminen on jo nykyään täyttömaata, joten salmea ei tarvitse kaventaa. Näin myöskään Vanhankaupunginlahden veden vaihtuminen ei vaarannu.

 

Vaikeita valintoja

Meidän perheen kuopus yritti kovasti sanoa jotain melkein itku kurkussa. Lopulta suklaansekaisen puheen seasta selvisi, että 3-vuotiaan naama pitää pyykiä ja kerroin tälle että talouspaperi löytyy tuosta keittiön pöydältä. Iloinen poika pyyhkii paperilla naamansa ja menee roskikselle.

”Mihin roskikseen tää menee?”

”Se menee siihen bioroskikseen.”

Poika jää ihmettelemään roskiksia. Meillä on nimittäin kaksi samanlaista bioroskista vierekkäin. Meillä vanhemmilla meinasi mennä hermo. Eikö se nyt ole selvä, että ihan kumpi tahansa kelpaa?

Sitten tajusin. Lapsella oli edessä vaikea valinta. Kumpaan roskikseen paperin pudottaisi?  

Ruth Chang piti vuonna 2014 Ted-puheen vaikeista valinnoista. Valinnat voi jakaa erilaisiin kategorioihin. On niitä, joissa ihmisellä on useita vaihtoehtoja ja lopulta joku niistä on selkeällä mittarilla paras. Mittaaminen voi olla hankalaa ja se voi sisältää epävarmuuksia, mutta lopulta kyse paremmuudesta on helppo.

Vaikeassa valinnassa sen sijaan joudut valitsemaan asioista, joita ei voi punnita samalla vaa’alla. Onko parempi vastaanottaa hyväpalkkainen työpaikka ulkomailla ja jättää sukulaiset ja ystävät vai pysyä mielenkiintoisessa työpaikassa kotipaikkakunnalla? Haluatko tänä iltana syödä pihvin vai lasagnea? Näitä kysymyksiä yhdistää se, että mikään mittari ei kerro sinulle kumpi vaihtoehto on parempi.

Oikeastaan asia pitää ajatella toisin päin. Se, miten toimit kohdatessasi vaikean valinnan, kertoo minkälainen ihminen olet ja minkälaista elämää elät! Valitsetko yleensä tutun ja turvallisen vai uuden ja yllättävän? Pohditko pitkään vai valitsetko nopeasti? Vaikeat valinnat määrittävät sinun elämääsi.

Mitkä asiat sinulle ovat tärkeitä vaikeissa valinnoissa ja miten valintasi teet?

Tuossa roskiksen edessä meidän leikki-ikäinen kuopuksemme harjoitteli tekemään vaikeita valintoja. Kumpi roskis on parempi ja miten sen päättää? Vastaus ja sen harjoitteleminen on lapselle tärkeää. Ei siksi, että sillä roskiksella tässä tapauksessa olisi väliä vaan siksi, että sillä miten lapsi oppii tekemään omia päätöksiään on tärkeää. Kyky tehdä hyviä päätöksiä on yksi tärkeimmistä taidoista ja kovin usein kiireessä ja stressissä me vanhemmat haluaisimme vain, että se on jo ohi ja päätös tehty. Silloin kannattaa pysähtyä ja miettiä sitä, että tilanne on lapselle tärkeä oppimiskokemus. Aina uudestaan ja uudestaan.

Harmistus auki olevasta roskiskaapista haihtui samantien. Ja ulos lähtiessäni valitsin kävellä pihan kautta ja viedä haisevat bioroskat taloyhtiön roska-astiaan.