Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.4.2016

Olen huomenna menossa lautakuntaan, kun Ode on estynyt. Lista löytyy täältä. Kävin listalla olevia asioita läpi Periscopessa aiemmin tänään. Videon voi käydä katsomassa vielä jonkin aikaa täällä. Ensi viikon listaa käyn läpi tämän viikon perjantaina. Tiedotan tarkemmasta ajankohdasta omalla Facebook-sivullani.

Kruunuvuoren asemakaava olisi varmasti toteutettu toisin, jos Kruunuvuorenrantaan ei olisi alunperin suunniteltu metroa. Nyt koko alueen sisääntuloalue – eräänlainen portti – on rakennettu ikäänkuin se olisi koko alueen reunalla. Jos alueelle olisi rakennettu metro, tämä olisi ollut ihan luonnollista, mutta nyt raitiotiesillan kanssa lopputulos on hassu.

Tällä kuitenkin mennään kohti valtuustoa. 1600 asukasta lisää. Alueen pohjoisosat säästetään virkistys- ja luontokohteena.

Screen Shot 2016-04-18 at 8.23.38 PM

 

10-vuoden liikenneinvestointiohjelmassa määritetään lähivuosien investoinnit ja ne suuntaviivat, joilla suunnittelua tehdään pidemmälle tulevaisuuteen. Ensi vuonna Pasila haukkaa puolet uuden infran investoinneista. Veturitie on kallis ja sitä päätöstä tullaan vielä manaamaan moneen otteeseen valmistumisenkin jälkeen. Ratkaisu on huono, epäkaupunkimainen ja altis liikennehäiriöille, mutta sillä mennään.

Positiivisia uutisia kuuluu raideliikenteen puolelta. Sekä Laajasalon raitiotien, että raidejokerin rakentaminen käynnistyvät ensi vuonna. Lisäksi lähivuosina rakennetaan Kalasataman raitiotie ja useita pieniä ja välttämättömiä laajennoksia kantakaupungin ratikkaverkkoon. Näin valmistaudutaan samalla rakentamaan uuden yleiskaavan vaatima pikaraitiotieverkko.

Liikenteen kehitys Helsingissä 2015

Joukkoliikenteen osuus Helsinginniemelle suuntautuvista motorisoiduista matkoista oli 67% – ja aamuliikenteessä jopa 74%. Suurempi kuin kertaakaan vuoden 1988 jälkeen. Konelaskentojen mukaan pyörällä kulkevien määrä on jatkanut kasvuaan.

2014 ja 2015 tehtiin myös keskustassa kävelylaskenta. En muista milloin viimeksi olisi toteutettu tällainen. Insinöörin viisauksiin kuuluu se, että saat mitä mittaat. Jos kävelijöitä ei mitata, ei niitä myöskään muisteta huomioida. Hyvä, että mitataan. Tulevaisuutta varten pitäisi kehittää automaattinen tapa tehdä näitä laskentoja vaikka kameroiden avulla. Huhtikuun kaupunkisuunnittelupubissa kuulimme, että Aleksanterinkadulla ainakin yksi maanomistaja tekee tällaisia mittauksia oma-aloitteisesti. Kävelijöiden määrä on hyvä mittari arvioimaan maan arvoa ja liikkeiden tuottavuutta.

Ehkäpä kaupunki voisi tehdä yhteistyötä maanomistajien kanssa paremman datan keräämiseksi?

Screen Shot 2016-04-18 at 8.39.40 PM

Tästä alla olevasta kuvasta muuten näkee hyvin, että 2009 valmistunut Hakamäentien remontti siirsi ensin sen läpi kulkevia autoja etelään Helsinginkadun ja Nordenskiöldinkadun reiteille – ja valmistuessaan nämä palasivat Hakamäentielle ja loput autot tulivat pohjoisemmilta reiteiltä. Kantakaupungin läheisyydessä motarimaisen kapasiteetin rakentaminen ei vähennä kantakaupungin läpi ajavien autojen määrää vaan siirtää aiemmin kauempaa kiertäneitä autoja lähemmäs kantakaupunkia.

Screen Shot 2016-04-18 at 8.44.27 PM

Kuvaan lisätty punainen viiva osoittaa Helsinginkadun ja Nordenskiöldinkadun trendilinjan, josta ainoana poikkeuksena on Hakamäentien remontin aika, jolloin liikenne kasvoi.

Liikennekäytössä olevien autojen määrä per 1000 asukasta jatkaa laskuaan. Osatekijänä varmasti pitkään jatkunut taantuma, mutta myös kulttuurimuutos.

Screen Shot 2016-04-18 at 8.50.19 PM

 

Pyöräliikenteen suunnitteluohje, jossa käydään läpi verkkotason suunnittelu, linjaosuuksien ja risteyksien suunnittelu erilaisissa ympäristöissä. Nostan tästä katsottavaksi kuvan, jossa määritellään minkälainen pyöräratkaisu kadulle tulee suunnitella riippuen siitä mitä roolia väylä palvelee pyöräilyn verkossa ja minkälainen katu on.

Suunnittelua ohjaa se ymmärrys, että kävely ja pyöräily ovat kaksi eri kulkumuotoa ja tarvitsevat omat infrastruktuuriratkaisunsa. Kävellen ja pyörällä kulkevan nopeuserot ovat niin suuria, ettei näitä tulisi yhdistää samoille väylille kuin poikkeustapauksissa.

Screen Shot 2016-04-18 at 9.04.52 PM

Lausunto HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille 2016–2021. HSL on aivan oikein kehittämässä seudun joukkoliikennettä kohti runkoliikenteen linjastoa, mutta laatutasossa on vielä hieman työstämistä. Lausunnossamme todetaan, että laatutason asteikko ei oikein tahdo riittää alueille, joissa joukkoliikenne on ja se on tarkoitus olla kilpailukykyinen autonomistamisen kanssa. Siksi parhaiden laatutasojen kohdalla joukkoliikenteen palvelukriteerejä pitäisi tiukentaa.

Minusta on tärkeää, että HSL alkaa julkaisemaan erillistä runkolinjastokarttaa, johon on piirrettynä kaikki runkolinjojen laatukriteerit täyttävät bussi-, raitio-, metro- ja junalinjat. Ajattelin puhua tästä huomenna lautakunnan kokouksessa.

Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017-2024. Julkisuudessakin on puhuttu runsaasti siitä, että ilmansaasteet – erityisesti typenoksidit ja pienhiukkaset ovat terveydelle vaarallisia. Näitä saasteita tulee erityisesti autojen moottoreista ja renkaan ja asfaltin välisestä kitkasta. Pienhiukkasia tulee lisäksi merkittäviä määriä kaukokulkeumasta ja pientaloalueilla puulla lämpiävistä takoista ja saunoista.

Terveyttä aiheuttaviin haittoihin tulee puuttua ja ilmansuojeluohjelmassa esitetään suuri joukko toimenpiteitä, joilla saasteita ja niille altistumista voidaan vähentää. Kaikkein suurin tarve parannuksille on kantakaupungissa. Parannusta voidaan saada mm. hiekoitusta vähentämällä ja hiekan kevätpesun nopeuttamisella, ruuhkamaksuilla, keskustaan suuntautuvan bussiliikenteen vähentämisellä ja kaikkien autojen päästörajojen tiukentamisella ja nastarenkaihin kohdistuvalla haittamaksulla.

Omasta mielestäni kannattaisi myös selvittää mahdollisuuksia vähentää keskustan läpiajon määrää. Nykyäänhän merkittävä määrä autoja ajaa muiden terveydestä piittaamattomasti koko kantakaupungin läpi päästäkseen idästä länteen tai toisinpäin, vaikka juuri tätä tarkoitusta varten on rakennettu pohjoisempia reittejä.

 

Eroon kotitöistä

Meidän perheen arkirutiineihin kuuluu se, että töistä tullessani käyn kaupassa ostamassa päivän ostokset. Kolmen lapsen perheessä sitä kotiin kannettavaa ruokaa kertyy hämmästyttävät määrät. Kymmenen kilon kasseissa on kannettavaa. Onnellinen saa olla siitä, että meidän lapsille hedelmät maistuvat hyvin.

Robot-kitchen

Robottikeittiö laittaa ruoan ja siivoaa jälkensä itse

Ilta kuluu suurelta osin ruoanlaiton, iltaruoan ja keittiön siivoamisen parissa samalla, kun puoliso pyykkää. Lelujen siivous, lastenhoito ja nukuttaminen vievät sitten loppuajan. Kaiken tämän päälle tulee vielä kaikki epäsäännöllinen metatyö. Joissakin perheissä päälle tulee vielä lasten kuskaaminen harrastuksiin.

Ei siis ihme, että meillä odotetaan ruoan laittavaa ja keittiön siivoavaa robottikeittiötä kuin kuuta nousevaa. Tämä keittiö osaa kokata mitä tahansa mitä ihminenkin. Sille voi opettaa omat parhaat reseptinsä ja netistä voi hakea muiden tekemiä reseptejä. Vaikka pidän ruoanlaitosta, on viidelle ihmiselle kokkaaminen täyttä työtä. Paljon mukavampaa olisi itse laittaa ruokaa silloin, kun haluaa ja jättää arkinen ruoanlaitto koneen tehtäväksi.

Iso osa perheiden ajasta kuluu rutiinitöihin, jotka on vaan pakko tehdä.

Haluaisin myös robotin, joka kerää lattialle unohtuneet lelut ja vaatteet ja laittaa ne paikoilleen; robotin, joka lajittelee pyykit pesukoneeseen, taittelee kuivumaan ja viikkaa ne kaappiin. Ja sitä metatyötäkin varten voisi olla paljon nykyistä parempia välineitä. Mihin sinä käyttäisit kaiken kotitöistä vapautuvan ajan?

Screen Shot 2016-04-10 at 9.45.23 AM

Pienten lasten vanhemmat tekevät paljon pidempää päivää kuin muut.

 

Kotityön tuottavuuden kasvulla oli merkittävä rooli naisten työmarkkinoille siirtymisessä ja tasa-arvon kehitysaskeleissa. 70-luvun jälkeen alkoi kuitenkin stagnaatio. Kotityön määrä ei ole Suomessa viimeisen 30-vuoden aikana paljoa muuttunut. Ainoa muutos on se, että miehet viettävät enemmän aikaa lastenhoidon parissa. Liekö sattumaa, että työtasa-arvo on monessa suhteessa polkenut paikallaan viime vuosikymmenet?

Sata vuotta sitten kotityö oli murroksessa. Sähkön yleistymisen myötä markkinoille alkoi tulla uusia kodinkoneita, jotka helpottivat ihmisten – erityisesti perheiden arkea: jääkaappi ja pakastin, sähköuuni ja liesi, pölynimuri, pesukone ja astianpesukone, vesiputket ja sisävessat ja (rikkaammissa perheissä) hevoset korvannut auto.

home and paid work women 1900s

Tältä näyttää tuottavuusloikka kotona. Naisten tekemän kotityön määrä putosi radikaalisti 1900-luvun aikana. (Luvut Yhdysvalloista sillä suomalaisia vastaavia lukuja en onnistunut löytämään.)

Kotityöväheni aina 80-luvulle asti – ja samalla naisten osallistuminen työmarkkinoille kasvoi. Pohjoismaissa hyvinvointivaltion rakentaminen näytteli merkittävää roolia. Valtio panosti merkittävästi työllisyyttä nostaviin päivähoidon ja koulutuksen kaltaisiin toimintoihin.

Tekniset ja yhteiskunnalliset kotityötä vähentävät innovaatiot olivat merkittävä hyvinvoinnin ja talouskasvun lähde. Ensi vuonna julkaistava robottikeittiö on vasta alkua. Haasteita löytyy niin teknisen toimivuuden, turvallisuuden ja huoltotarpeen suhteen kuin myös oikean bisnesmallin ja käytettävyyden puolella. Mutta jos haasteet onnistutaan ratkaisemaan, tulee koti kokemaan isoimman muutoksen sitten jääkaapin ja sähköhellan.