Uusi yleiskaava

Helsinki on saanut uuden yleiskaavan. Tämän eteen on tehty työtä jo monta vuotta. Perustin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän melkein seitsemän vuotta sitten. Sen tavoitteena oli yksinkertaisesti se, että tiivistä kaupungin palvelut ja mukavuudet tarjoavaa umpikorttelikaupunkia riittää kaikille sellaiseen asumaan haluaville.

Vuonna 2012 julkaisimme Otso Kivekkään, Osmo Soininvaaran ja Mari Holopaisen kanssa yhteisen pamfletin Seuraavat 400 000 helsinkiläistä. Siinä esitimme mm. motareiden muuttamista bulevardeiksi ja laajan pikaraitiotieverkon rakentamista. Nyt hyväksytty yleiskaava toteuttaa nämä ajatukset, vaikka asuntomäärän tavoite jääkin vähän alemmas.

yleiskaavakartta-lopullinen

Uuden yleiskaavan kartta

 

Uusi yleiskaava on tärkeä siksi, että se sallii tiivin kaupungin rakentamisen, kantakaupungin tiivistämisen ja laajentamisen. Sellaisen kaupungin, jossa on umpikortteleita, asunnot, työpaikat ja palvelut sekaisin ja kivijaloissa kahviloita ja muita kaupunkilaisia palvelevia liikkeitä ja toimintoja. Kaupungin, jossa lähes kaikki asukkaat asuvat raideliikenteen varrella.

yleiskaava_joukkoliikenteen_runkoverkko_20160614

Vuonna 2050 yleiskaavan raideverkon piirissä 600m etäisyydellä asemasta asuu noin 90% Helsingin asukkaista

 

Kannattaa kuitenkin huomata, että yleiskaava ei pakota rakentamaan hyvää ja tiivistä kaupunkia. Sen eteen pitää tehdä työtä. Tässä muutamia asioita, joihin meidän kaupunkilaisten pitää seuraavaksi kiinnittää huomiomme, jotta voimme varmistaa sen, että saamme paljon hyvää uutta kaupunkia ja jotta moni uusi kaupunkilainen saisi itselleen kodin.

Tiiviin kaupunkiympäristön vaatiminen

Useimmat tiiviistä kaupungista pitävät haluavat asua tiiviisti siksi, että sellainen asuinympäristö tarjoaa niitä mukavuuksia, joita he elämältään haluavat. Tiiveys ei ole itseisarvo vaan väline muihin arvokkaisiin asioihin. Lapsiperheessä päiväkoti ja koulu löytyy kävelyetäisyydeltä samoin kavereita erilaisiin harrastuksiin. Joukkoliikenne tarjoaa hyvät liikkumismahdollisuudet moneen suuntaan ja päivittäiseen elämään on helppoa sovittaa tapaamisia kavereiden ja ystävien kanssa.

Siksi meidän pitää vaatia tiivistä rakentamista ja erityisesti umpikortteleita nimenomaan siellä, missä siitä saadaan kaikista suurimmat hyödyt kaupunkilaisille. Kaupunkisuunnittelussa pitää oppia ajattelemaan samanaikaisesti rakentuvien asuntojen laatua ja syntyvän kaupunkiympäristön laatua. Osaoptimointi johtaa kaikkien kannalta huonoon lopputulokseen.

Erityisen tärkeissä paikoissa kaupunki pitää opettaa rakentamaan tiiviitä ja kapeita umpikortteleita, jotka mahtuvat kapeisiinkin paikkoihin – tällaisia kohteita löytyy uudesta yleiskaavasta monia.

Kaupunginosien välisten rajapintojen ymmärrys

Puhuin tiistaina kaupunkisuunnittelulautakunnassa Kalasataman pohjoisosassa siitä kuinka alue pitää nähdä rajapintana Kalasataman, Hermannin ja Arabianrannan välillä. Tällaiset alueiden väliset rajat jäävät herkästi huonosti suunnitelluiksi reunoiksi, jotka vähentävät ihmisten liikkumista kaupunginosarajojen yli. Tämä on yksi osasyy siihen, miksi urbaanin kaupungin rakentaminen on niin vaikeaa ja seuraa ainakin osin siitä, että kaavoitusta yleensä tehdään yhden kaavoitettavan alueen näkökulmasta.

Tärkeimmät tällaisista kaavoitettavista alueista ovat tulevat kaupunkibulevardit. Niiden varrelle syntyy kapea käytävä tiivistä korttelikaupunkia. Bulevardien toimivuus aidosti urbaanina mukavuuksia tuottavana kaupunkina riippuu siitä, kuinka hyvin nämä alueet liittyvät niiden vieressä oleviin esikaupunkialueisiin.

Meidän tulee tehdä työtä sen eteen, että kaupunkisuunnittelussa osataan rakentaa jatkuvaa kaupunkia, jossa kaupunginosien väliset rajat eivät vähennä ihmisten liikkumista jalan paikasta toiseen.

Luontokohteiden suojeleminen ja kehittäminen

Yleiskaavaan jäi erilaisilla rakentamismerkinnöillä joitakin tärkeitä viheralueita, jotka on parempi jättää tulevien sukupolvien nautittaviksi. Esimerkiksi nostan tässä Ramsinniemen, joka on kapea niemi Vuosaaressa Vartiosaaren itäpuolella.

Arvokkaimpia luontokohteita suojellaan parhaiten niin, että etsimme tapoja tiivistää ja laajentaa olemassaolevaa rakennettua nopeasti ja hyödynnämme tiiviin kaupunkirakentamisen mahdollisuudet. Meidän pitää myös tehdä työtä pysäköintinormin purkamiseksi – se on usein suurin este olemassaolevien alueiden tiivistämiselle ja silloinkin, kun tiivistäminen on taloudellisesti mahdollista, pakollisten pysäköintipaikkojen rakentaminen heikentää erityisesti lähiöissä asuinympäristöä, kun asukkaiden rakkaat lähipuut joudutaan kaatamaan parkkipaikkojen tieltä.

Yhteenveto

Yleiskaava tarjoaa paljon mahdollisuuksia rakentaa parempaa ja tiiviimpää kaupunkia. Yksi etappi on saavutettu ja siitä kannattaa iloita.

Se ei kuitenkaan takaa muutosta parempaan. Siksi työ paremman ja monipuolisemman kaupungin eteen on oikeastaan vasta ihan alussa. Tarvitsemme muutosta kaupunkisuunnittelun toimintatapoihin, normeihin, tavoitteisiin ja siihen, miten kehityskohteita valitaan. Mihin muihin asioihin meidän pitäisi kiinnittää huomiota?

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.10.2016

Koskelan sairaala-alueen asemakaava päätettiin poistaa erityisasumisen ja palveluiden alueelta puurakentamisen vaativa merkintä (6-2 minä ja Elina Moisio vähemmistössä) ja lisätä maininta, että puurakentamista voidaan edistää tontinluovutusehdoissa.

Kyläsaaren opiskelijatalot ja urheiluhalli hyväksyttiin viraston ehdottamassa muodossa. Itse puhuin tässä yhteydessä siitä, että näitä kaupunginosien välisiä reunoja pitäisi ajatella enemmän rajapintoina, jotka pitää suunnitella kuin kaupunginosan reunana, johon rakenne loppuu.

Myönsimme Villingissä poikkeusluvan. Asemakaavaprosessi kestää vielä ja ehdotus tullee lautakuntaan alkuvuodesta 2017.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.10.2016

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista löytyy täältä ja Oden kommentit täältä. Olen tällä kertaa menossa Oden ollessa estynyt.

Koskelan sairaala-alueen asemakaava pöydältä. 3000 asukasta lisää ja ensimmäinen asemakaavakohde, jossa Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä tehdyllä työllä on ollut merkitystä. Alueen suunnitteluperiaatteet herättivät kolme vuotta sitten runsaasti keskustelua ryhmässä ja moni keskustelija ideoi omaa vaihtoehtoaan alueen suunnittelun pohjalle. Näistä jalostui ryhmässä ehdotus, johon kerättiin nimiä ja joka lähetettiin kaupunkisuunnitteluvirastolle osana virallista vuorovaikutusta.

Sen kolmen vuoden takaisen ehdotuksen voi käydä katsomassa täällä.

screen-shot-2016-10-11-at-10-12-03-am

 

Kyläsaaressa opiskelijatalot ja urheiluhalli saavat asemakaavaa. Itseäni ihmetyttää se, miksi talo on vedetty niin kauaksi kadusta. Täytyy kysyä huomisessa kokouksessa esittelijältä miksi näin.

Hermannin rantatien ympäristöstä tulee herkästi sekava ja jalankulkijalle ikävä tuolla alueella, kun vastapuolella on jo pysäköintipaikka eikä katu saa seiniä lainkaan. Kaava on silti suhteellisen tiivis, kiitos 12-kerroksisen talon, joka on tarkoitettu opiskelija-asumiseen ja hotelliksi – sen tontin tehokkuus on huimat 5,6. Rakennukseen tulee myös 150m2 ravintolaksi kelpaavia liiketiloja.

screen-shot-2016-10-24-at-2-16-35-pm

Kyläsaareen tulee opiskelija-asuntoja, hotelli ja urheiluhalli.

 

Lyhyt lista tällä kertaa, kuten viimeksikin. Loppuvuonna on tulossa vielä paljon käsiteltäviä asioita.

Tarvitsemme uuden yleiskaavan – nyt

Helsinki on kasvava kaupunki. Uudet asukkaat tarvitsevat asuntoja. Helsinki tarvitsee uuden yleiskaavan viimeistään 2012. Paremman puutteessa nyt heti kelpaa myös.

Yleiskaavaa on nyt tehty runsaat neljä vuotta. Yleiskaavatyön aloittamisesta päätettiin tammikuussa 2012 ja se oli vaaliteema vuoden 2012 vaaleissa. Kaavasta on kerätty näkemyksiä niin poliitikoilta kuin kaupunkilaisilta kaikissa kaavan vaiheissa. Suurimmat päätökset tehtiin visiovaiheessa, kun kaupunkisuunnittelulautakunta päätti, että yleiskaavatyötä jatketaan siten, että Helsingin kasvu pohjautuu ensisijaisesti bulevardeihin ja olemassaolevien alueiden täydennysrakentamiseen.

Yleiskaava tarvitaan siksi, että yleiskaava määrittelee sen mitä eri alueille saa asemakaavoittaa ja asemakaava sen mitä saa rakentaa. Vanha, vuoden 2002, yleiskaava on tullut siihen pisteeseen, että kohta sen avulla ei voida enää kaavoittaa uutta asuntorakentamista. Jos siihen joudutaan, Helsingin asuntotuotanto pysähtyy.

screen-shot-2016-10-12-at-2-57-57-pm

Arvioitu yleiskaavavaranto. Perustuu ”Yleiskaavan lähtökohdat ja työohjelma 13.11.2012” -raportin sivulla 14. olevaan kuvaan.

Helsingissä on asuntopula ja tämä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä, asunnottomuutta ja epätasa-arvoisuuden kasvua. Siksi valtuusto päätti keväällä asumisen ja maankäytön ohjelmassa käytännössä yksimielisesti, että asuntoja pitää kaavoittaa ja rakentaa paljon nykyistä nopeammin – 6000-7000 asuntoa vuodessa. Ilman asuntoja ei voi olla kohtuuhintaisia asuntoja. Ilman asuntorakentamisen sallivia asemakaavoja ei saada uusia asuntoja.

Yleiskaavavaranto loppuu muutaman vuoden kuluttua. Jos emme saa uutta yleiskaavaa voimaan, pysähtyy kaavoitus. Kun uusi yleiskaava hyväksytään, kestää vielä muutama vuosi ennen kuin se tulee voimaan hallinto-oikeuden käsitellessä valituksia. Siksi yleiskaavapäätöksellä on kiire.

Uusi yleiskaava on valtava voitto erityisesti meille Vihreille. Yksi Vihreän liikkeen tavoitteista on alusta alkaen ollut rakentaa kaupunkia kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ehdoilla. Nyt tehty yleiskaava on vallankumous siinä, miten kaupunkia voidaan rakentaa. Tämä on käänne uusien autokeskeisten lähiöiden rakentamisesta kestävään kaupunkirakenteeseen, jossa panostetaan ratikoihin, pyöräilyyn ja kävelyyn.

Helsinki on nyt maailmanlaajuinen edelläkävijä, jonka toimia seurataan ja ihaillaan aktiivisesti maailmalla. Tämä tarjoaa meille mahdollisuuden rakentaa Helsingistä keskeinen paikka maailman kaupungistumiseen. Näin voidaan rakentaa Helsinkiin tuottavaa yritystoimintaa ja nopeuttaa monen kaupungin kehittymiseen nykyistä kestävämmäksi   Määrätietoisesti kaupunkia kehittävä Helsinki näkyy elinvoimaisena kaupunkina, joka kykenee tekemään päätöksiä, kykenee keksimään itsensä uudelleen ja näyttämään suuntaa maailman kaupungeille.

Toivon viisautta kaikille päättäjille, jotka valtuustossa yleiskaavasta päättävät. Hyväksykää yleiskaava nyt.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.10.2016

Tänään kokoustettiin taas ja tehtiin päätöksiä.

Ensin kuulimme päivityksen Östersundomin tilanteesta. Tällä hetkellä virastossa tutkitaan mallia, jossa metrolinjasta jätetään Salmenkallion asema pois ja vedetään linja suoraan pohjoista reittiä. Salmenkallion alue merkittäisiin tässä selvitysalueeksi, joka ratkaistaan erillisellä osayleiskaavalla. Ennen muun Östersundomin rakentamisen aluetta pitää Salmenkallioon tehdä virkistyssuunnitelma, jotta asukasmäärän kasvu ei uhkaa Natura-aluetta.

Metrolinjan varrella isompi osa rakentamisesta tulisi suhteellisen tiiviinä – korttelitehokkuudeltaan yli 1 ja Talosaaressa rakentamisaluetta jouduttaisiin tiivistämään. Noin 25% kaikesta rakentamisesta olisi kerrostalovaltaista. Rakentamisen määrä putoaisi noin 200 000 kerrosneliömetriä ja asukasmäärä noin 5000. Budjettiin tulisi noin 100 miljoonan euron ylimääräinen kuoppa – mikä on paljon kun huomioidaan se, että projekti on melkein miljardin miinuksella jo valmiiksi. Kaupungin rakentaminen kaukoitään on todella kallista.

Huopalahden asema hyväksyttiin yksimielisesti.

Lohiapajalahden asemakaava hyväksyttiin Outi Silfverbergin tekemällä jatkosuunnitteluohjeella: ”Samalla lautakunta edellyttää, että merentäyttöjen vaikutukset veden laatuun minimoidaan ja että veden laatua seurataan aktiivisesti.”

Koskelan sairaala-alueen asemakaava jätettiin kahdeksi viikoksi pöydälle Risto Rautavan pyynnöstä.