Korkeakoulutus on tuottava investointi

Korkeakoulutus on tuottava investointi. Ylemmän tutkinnon suorittanut saa elämänsä aikana keskimäärin 400 000 (nainen) / 600 000 (mies) euroa korkeammat tulot kuin korkeakoulua suorittamaton.

Screen Shot 2017-05-19 at 9.40.13 AM

Koulutustason nousu nostaa merkittävästi tulotasoa ja vähentää työttömyyden riskiä merkittävästi.

Siinä missä peruskoulun ja keskiasteen tutkinnoilla mediaanitulo jää alle 3000 euroon kuukaudessa, korkeakoulutettujen tulotaso nousee eläkeikää myöten lähelle 5000 euroa ja tutkijakoulutettujen lähelle 6000 euroa kuukaudessa. (Mediaanituloinen ihminen on se, jota paremmin ansaitsee puolet ja huonommin ansaitsee puolet joukosta.)

Peruskoulun suorittaneiden työttömyys vaihtelee iästä riippuen 20-30% välillä, keskiasteella 15-25% välillä ja korkeakoulutetuilla 5-10% välillä. Koulutus siis suojaa merkittävästi myös työttömyydeltä.

Tähän korkeakoulutettujen joukkoon mahtuu sitten monenlaisia tarinoita ja elämänkaaria. Kaikki korkeakoulutetut eivät pärjää hyvin tai saa suuria tuloja elämänsä aikana. Joillakin aloilla, kuten vaikka lastentarhanopettajilla ja kirjastonhoitajilla palkat ovat matalia läpi uran. Toisille aloille (kuten vaikka biokemia) koulutettiin innokkaasti liikaa nuoria, jotka ovat sen seurauksena kärsineet huonosta työllisyydestä ja huonosta tulotasosta.

Miten tämä liittyy korkeakoulutuksen maksullisuuteen tai maksuttomuuteen?

Koulutus on yhteiskunnallisella tasolla samanaikaisesti koko yhteiskuntaa hyödyttävä investointi ja tulonsiirto kouluttamattomilta ihmisiltä koulutetuille. Henkilökohtaisella tasolla koulutus on riskipitoinen investointi, jonka hyötyjä nuoret ovat keskimäärin huonoja arvioimaan.

Tämä on dilemma, johon koulutusjärjestelmämme pitää kyetä vastaamaan tulevaisuudessa.

 

Lautakuntatyö jatkuu

Vihreä valtuustoryhmä valitsi minut Osmo Soininvaaran varajäseneksi kaupunkiympäristölautakuntaan ja Rakennusten ja yleisten alueiden jaoston varapuheenjohtajaksi. Työsarkaa siis riittää. Asialistasta ja vaalikauden tavoitteista lisää myöhemmin.

Kaupunkiympäristölautakuntaan valittiin neljä Vihreää: Anni Sinnemäki apulaispormestariksi ja muiksi jäseniksi Kaisa Hernberg, Osmo Soininvaara ja Tuomas Rantanen.

Kiitos!

Vaalit on nyt käyty. 536 ääntä ei riittänyt valtuustopaikkaan, mutta varalla ollaan. Henkilökohtaisesti tulos on tietenkin pettymys. Onneksi pettymystä lieventää se, että moni todella hyvä ehdokas pääsi valtuutetuiksi. Helsingin Vihreillä on nyt kovatasoinen valtuustoryhmä, jolla on hyvät edellytykset tehdä todella vaikuttavaa politiikkaa.

Kiitos kaikille minua äänestäneille ja kampanjaani tukeneille!

Lisää kaupunkia Helsinkiin

Särelä-lisäkuvat-tekstillä-kuva2

Rakastan Helsinkiä ja rakastan kaupunkeja. Siksi perustin Lisää kaupunkia Helsinkiin -liikkeen ja olen seitsemän vuotta tehnyt työtä sen eteen. Haluan, että Helsinki toivottaa tervetulleeksi ne, jotka tulevat tänne rakentamaan parempaa elämää itselleen ja perheelleen.

Viimeiset viisi vuotta olen saanut kunnian olla kaupunkisuunnittelulautakunnan varajäsen ja vaikuttaa päätöksentekoon päättäjänä. Tänä aikana olen ollut mukana neuvottelemassa Helsingille uuden yleiskaavan, ajanut viherrakentamisen osaksi Helsingin strategiaa ja saanut yleiskaavaan pikaraitiotieverkoston. 

Helsinki on nyt historiallisella vedenjakajalla ja sunnuntaina käytävissä kuntavaaleissa päätetään Helsingin tulevaisuuden suunnasta. Haluan olla mukana tekemässä lisää kaupunkia Helsinkiin. Siksi olen ehdolla kuntavaaleissa.

Muistakaa käydä äänestämässä!

Toivon, että äänestätte minua. Numeroni on 721.

Kaupunkirakentamisen aika (46): Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita

Itä-Helsinkiin paljon lisää asukkaita

Itä-Helsingissä asukkaiden keskimääräinen tulo- ja koulutustaso on muuta Helsinkiä matalampaa ja työttömyysasteet korkeampia. Miten tätä eroa voisi kaventaa?

Väitämme, että tehokkainta olisi kaavoittaa Itä-Helsinkiin vähintään 50 000 asukasta lisää. Aluehan on luontoa tuhlaten kaavoitettu. Väljä asutus ei takaa kaupungistumisen etuja.

Asuntosijoittajien keskuudessa vedotaan tutkimukseen, jonka mukaan sijoitusasunto kannattaa ostaa sieltä, minne kaavoitetaan lisää, koska lisärakentaminen tekee alueesta houkuttelevamman ja nostaa alueen arvoa. Se tuo mukanaan elämää ja aktiivisuutta, paremmat palvelut ja paremmat joukkoliikenneyhteydet.

Tämä on tosin usein (aluksi) vähän ristiriitaista. Asukkaat harmittelevat tutun koiranulkoilutuspuiston jäämistä rakentamisen alle. Uudet asukkaat eivät kärsi nostalgisista muistoista vaan arvioivat aluetta sellaisena kuin se on.

Itä-Helsinkiin ei saa houkutelluksi varakkaita 50-vuotiaita kuin tekemällä Aurinkolahden kaltaisia saarekkeita, joissa on taas omat ongelmansa. Mutta nuorta, tulevaa keskiluokkaa voi houkutella asuntojen edullisuus yhdistettynä hyviin joukkoliikenneyhteyksiin.

herttoniemen sairaala

Itä-Helsingissä on käynnissä pari hyvin mielenkiintoista kaavoituskohdetta: Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue Viikintien ja Viilarintien risteyksessä. Nämä tarjoavat samalla hyvän tilaisuuden tarkastella Itäisen Helsingin kehittymistä uudesta perspektiivistä.

karhunkaataja

Yksi tapa ajatella kaupunkiympäristön syntymistä on, missä ihmisten on helppoa kulkea paikasta toiseen joukkoliikenteellä. Siinä avainroolissa on se, millä alueilla on liikkumisen vapaus. Tästä aiheesta kirjoitimme laajemmin viisi vuotta sitten Seuraavat 400000 helsinkiläistä -pamfletissa.

Liikkumisen vapaus vaatii verkostoa, jossa on tiheästi palvelevia suoria linjoja, jotka luovat solmukohtia ja näihin elämää. Itäisen Helsingin raideliikenteen solmukohdat muodostuvat metron, Raide-Jokerin ja Jokeri 2:n (runkolinja 560) varaan.

ita-runkolinja

Uusi ehdottamamme bussilinja (sininen viiva) yhdistää metroradan pohjoispuolella olevia asuinalueita toisiinsa ja tarjoaa vaihtopaikkoja metroon ja ratikkaan. Matkan varrella ovat Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue.  Tässä yhteydessä emme esitä reitin tarkempaa linjaa katuverkossa.

Tässä esimerkki siitä, miten joukkoliikenteellä rakennetaan kaupunkia: bussilinja yhdistäisi metron pohjoispuolen alueet Herttoniemenrannasta Länsi-Herttoniemeen, Karhunkaatajalle, Myllypuroon ja Kontulaan. Yksi tiheästi palveleva bussilinja tarjoaisi suorat yhteydet isolle joukolle ihmisiä ja samalla vaihtomahdollisuudet metroon, Raide-Jokeriin ja 560-runkolinjalle. Näin voidaan tarjota liikkumisen vapautta entistä useammalle joukkoliikenteen käyttäjälle.

Tällaiset liikkumismahdollisuudet samalla vahvistavat Herttoniemen, Karhunkaatajan ja Kontulan roolia paikallisten palveluiden keskuksina. Samaa mallia tulee hyödyntää myös muualla esikaupungeissa ja lähiöissä. Rakennetaan kaupunkia, jossa joukkoliikenne tarjoaa liikkumisen vapauden ja jossa perilläolon paikkoja on muuallakin kuin Helsingin keskustassa.