Postipuistosta tulee upea

Helsinki kaavoittaa tällä hetkellä todella upeaa kaupunkia Pohjois-Pasilaan. Lautakunnan listalla on tällä viikolla päätettävänä pohjoisin osa eli Maaliikennekeskuksen tarkistettu asemakaavaehdotus ja eteläisen osan asemakaavaluonnos.

Kaupungin ja luonnon ystäville luvassa on tiivistä nauhakaupunkia noin 12000 asukkaalle ja tuhansille työntekijöille.

Erityisesti kiitän sitä, että molemmat alueet muodostavat varsin selkeän rajan kaupungin ja keskuspuiston väliin. Tuo raja auttaa ihmisiä suunnistamaan ja hahmottamaan sitä mikä on minkäkin tilan käyttötarkoitus.

Screen Shot 2017-10-23 at 2.19.36 PM

Maaliikennekeskukseen tulee asuntoja noin 6000 asukkaalle

 

Tässä muutama huomio Maaliikennekeskuksen kaavan erinomaisista yksityiskohdista.

  • Asukasmäärän kasvu noin 6000:een nostaa liiketilojen kysyntää. Näin kaavan vaatimat liiketilat todennäköisemmin saavat kaupunkilaisille hyödyllistä käyttöä, kunhan alue kokonaisuudessaan rakentuu.
  • Liiketilojen sijoittelua on parannettu siten, että ensimmäiset liiketilat näkyvät Metsäläntieltä ja houkuttelevat paikalle myös ohikulkijoita
  • Alueella on pieniä kaupunkipuistoja kaavamerkinnällä ”istutettava alueen osa”. Ei enää tyhjiä kivisiä aukioita!
  • Julkisivut määrätään pääkadulla yhtenäisiksi ja suurpiirteisiksi ja muilla kaduilla yhden lamellin suuruisiin toisistaan poikkeaviin osiin. Näin saadaan tonttikaduille vaihteleva kaupunkikuva ja samalla selkeä visuaalinen vinkki siitä, missä kulkee kaupunginosan pääkatu.

Näillä eväillä saadaan Maaliikennekeskuksesta erinomainen paikka.

Screen Shot 2017-10-23 at 2.20.06 PM

 

Eteläinen postipuisto on suoraan Ilmalan aseman kupeessa. Pari vuotta sitten sinne suunniteltiin kaupan suuryksikköä. Nyt sinne on tulossa 3500 asukasta ja 2000 työpaikkaa.  Aluetehokkuus on 1,63 eli samaa luokkaa kuin Etu-Töölössä!

Asemaan kiinni tulee pari korkeampaa toimistorakennusta maamerkeiksi auttamaan suunnistamisessa. Nämä voisivat omasta mielestäni olla korkeammatkin, jos kysyntää vain löytyy.

Eteläosan kaavasta löytyy muitakin hienouksia. Ensinnäkin pieniä kortteleita! Ne ovat tutkitusti yksi kriittinen tekijä siinä, että saadaan hyvää kävely-ympäristöä ja elävää katutilaa.

Toisekseen ihan henkilökohtaiseen makuun iloitsen siitä, että luvassa on sisäpihasiipiä! Ne ovat upea tapa tarjota asumista tiiviissä kaupungissa, mutta hyvin rauhallisessa ympäristössä. Kaikki ikkunat ovat sisäpihalle päin!

Ja korkeahkot talot länsireunalla keskuspuistoa vasten, jotta saadaan upeat metsänäkymät mahdollisimman monelle!

Pienenä parannusehdotuksena toivoisin, että näitä korotettaisiin yhdeksästä kerroksesta sillä 9 kerroksen kohdalla mukaan tulee joukko uusia turvallisuusvaatimuksia ja niitä on maksamassa minimimäärä asuntoja. Talot ovat alueen länsilaidalla, joten esim. 12 kerrosta ei pitäisi olla varjostuksien kannalta ongelma.

Alue on myös sekoittunut, luvassa on niin työpaikkoja, asuntoja kuin kaupallisia tilojakin.

Tästä alueesta tulee kertakaikkiaan upea. Kaavoittajat ovat tehneet mahtavaa työtä tämän alueen parissa. Tällaista kaupunkia rakennetaan 20-luvulla.

Miksi asunnot kutistuvat?

Yksi kaupungistumisen trendeistä on asumisväljyyden pieneneminen ja pienten asuntojen rakentaminen. Asuminen on luonteeltaan sellainen hyödyke, jossa ihmiset yleensä saavat iloa ja tyydytystä lisätilasta ja siksi on luontevaa pyrkiä siihen, että ihmisillä on mahdollisuus asua väljemmin.

Itse olen tutkijana tullut siihen tulokseen, että jos maailmassa haluaa tehdä positiivisia muutoksia, pitää ymmärtää se mistä nykytilanne johtuu. Muuten on helppo esittää muutoksia, jotka pahentavat ongelmaa. Tällaista ehdotusta edustaa ehdotus siitä, että alle 65m2 asuntoja ei saisi rakentaa. Se johtaisi vähempään rakentamiseen, kimppa-asumisen nousuun ja asumisväljyyden kutistumiseen.

Tässä oma arvioni siitä, miksi asuntojen koot pienenevät.

1. Kaupunkiasumisen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti

Pääkaupunkiseudun kasvu on jo samoissa lukemissa kuin 60-luvun hurjimpina vuosina ja 2010-luvulla maan sisäinen muuttoliike on nopeutunut voimakkaasti.

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi keväällä tutkimuksen suomalaisten asumispreferensseistä.

  • Väitettä: ”Asumisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” tuki vuonna 2013 22% ja vuonna 2017 31%.
  • Väitettä “Asuisin mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä ja ihmisvilinässä” tuki vuonna 2013 28 % ja nyt 35 %. Tuo 35% on kaksi miljoonaa suomalaista ja kasvua on neljäsataa tuhatta suomalaista.

Neljässä vuodessa kasvua on tullut puoli miljoonaa!

Meillä on käynnissä hurjan nopea muutos siinä minkälaisessa ympäristössä ihmiset haluavat asua. Se näkyy suurten kaupunkien nopeana kasvuna ja kovana paineena asuntorakentamiselle.

 

Sama kehitys on käynnissä koko maassa.

2. Nuoret muuttavat entistä nuorempina pois vanhempien nurkista

nikander_pietilainen-02

Parissakymmenessä vuodessa yksinasuvien nuorten osuus on noussut yli 10-prosenttiyksikköä. Nuorilla on tyypillisesti pienemmät tulot, vähemmän varallisuutta ja vähemmän omaisuutta, joten tämä kasvanut asumisen kysyntä kohdistuu erityisesti pieniin asuntoihin.

Yhteenveto 

Nyt tiedämme, että on ainakin kaksi syytä uusien asuntojen koon pienentymiseen.

Toinen on suuriin kaupunkeihin kohdistuva nopea väestönkasvu, joka kohdistuu erityisesti kaupunkien keskustoihin ja niiden ympäristöön. Nopea väestönkasvu kutistaa asukasta kohti käytössä olevien asuntoneliöiden määrää ellei samalla onnistuta rakentamaan nopeasti uusia asuntoja.

Toinen on nuorten aiempaa varhaisempi tuleminen asuntomarkkinoille, joka tuo asuntomarkkinoille  väliaikaista asuntoa etsiviä pienituloisia asukkaita.

Onko muita syitä, jotka vaikuttavat käynnissä olevaan muutokseen?

Kaupunkiympäristölautakunta 10.10.2017

Olin eilen kaupunkiympäristölautakunnassa. Kokouksen päätöstiedote löytyy täältä.

Hyväksyimme itäisen saariston tarkistetun asemakaavaehdotuksen. Samalla hyväksyimme yksimielisesti Anni Sinnemäen tekemän jatkosuunnitteluesityksen, jonka mukaan alueelle tulee tehdä hoito- ja käyttösuunnitelma, jossa linjataan alueen luonnonsuojelun ja retkeilyn periaatteet, joissa varmistetaan metsäluonnon monimuotoisuuden ja lintujen pesintärauhan turvaaminen myös käytännössä. Villingin Laukonlahteen tulee kiinnittää myös tässä työssä erityistä huomiota.

Vasemmisto olisi halunnut palauttaa kaavan valmisteluun luontoalueiden suojelumerkintöjen vahvistamiseksi. Tämä olisi ollut ongelmallista mm. siksi, että palauttaminen valmisteluun olisi avannut vuorovaikutuksen kaikkien saariston käytöstä kiinnostuneiden kanssa. Kaupunki olisi joutunut avaamaan uudelleen koko paketin, jossa osa mökkiläisistä haluaa lisää rakennusoikeutta ja niin edelleen.

Kaavaprosessi on ollut todella pitkä ja työläs – jo kymmenen vuotta, joka on täysin kohtuuton kenen tahansa asianomaisen kannalta.  ja Helsinki tarvitsee näitä kaavoittajia muihin hommiin – esimerkiksi tekemään asuntokaavoja, jotta uusille helsinkiläisille voidaan rakentaa asuntoja.

Seuraavaksi kaava etenee kaupunginhallitukseen ja kaupunginvaltuustoon. Toivon, että itäinen saaristo saa kaavansa ja kaupungin strategia saariston avaamisesta asukkaiden käyttöön etenee.

Pyysin Oulunkylän liikenneturvallisuussuunnitelman pöydälle. Helsingin polkupyöräilijät olivat huomauttaneet 4 metriä leveistä kaistoista Mäkitorpantiellä. Leveät kaistat ohjaavat autoilijoita ajamaan kovempaa, vaikka suunnitelman tavoitteena on hillitä ajonopeuksia.

Veräjämäen Maaherrantien ympäristön asemakaava hyväksyttiin. Noin 250 uutta asukasta raidejokerin varteen Oulunkylän aseman kupeeseen.

Pari valtuustoaloitevastausta liikenneturvallisuudesta jäi pöydälle (Tehtaankatu ja Merimiehenkatu).

Hyväksyimme Vuosaaren liikuntapuiston suunnitelman yksimielisesti