Asuntopula on tärkein syy asuntojen korkeisiin hintoihin

Riippumatta siitä keille asunnot jaetaan, pääkaupunkiseudulla on akuutti noin 200 000 asukkaan asuntovaje.

Toimittaja Mia Lindström kirjoittaa Länsiväylässä (10.10.2010) asuntojen korkeista hinnoista ihmetellen, mistä johtuu se, että kolmiosta joutuu maksamaan pääkaupunkiseudulla liki neljäsataa tuhatta euroa. Lopuksi hän toteaa ”Ei minulla, eikä ilmeisesti viisaammillakaan, ole ratkaisua asunto-ongelmaan. Muuten päättäjät olisivat varmasti tehneet asialle jotakin.” Tässä kuvitelmassaan hän on väärässä. 

Pääkaupunkiseudun asuntojen korkeille hinnoille on yksi helposti ymmärrettävä syy. Koko Helsingin seudulla (pääkaupunkiseutu ja 8 kehyskunta) asuu 1,3 miljoonaa ihmistä. Heistä ehkä 1,2 miljoonaa haluaisi asua pääkaupunkiseudulla, ja loput noin sata tuhatta kehyskunnissa. Pääkaupunkiseudulla on asuntoja kuitenkin vain 1,0 miljoonalle, joten kaksi sataa tuhatta jää väistämättä vaille asuntoa ja joutuu muuttamaan kehyskuntiin.

Päättäjät vaikuttavat erilaisilla menetelmillä siihen, kuka kehyskuntiin joutuu muuttamaan. Kaupungin vuokra-asunnot suunnataan pienituloisille ja Hitas-asunnot ensisijaisesti keskituloisille, joilla on halua ja aikaa jonottaa. Vapailla markkinoilla olevien asuntojen kohdalla asunnon saavat ne, joilla on eniten rahaa käytössään. Riippumatta siitä keille asunnot jaetaan, pääkaupunkiseudulla on akuutti noin 200 000 asukkaan asuntovaje. 

Ratkaisu tähän ongelmaan on selvä. Rakennetaan riittävästi kaupunkiasuntoja. Kaupunki voi vaikuttaa tähän kaavoittamalla riittävästi ja tarvittaessa luomalla kannusteita rakentamiselle.  Tutkimukset (esim. Urbaani Onni) osoittavat, että ihmiset viihtyvät parhaiten sekä väljästi rakennetulla pientaloalueella, että tiiviisti rakennetussa kaupungissa, kuten Töölössä, Kalliossa, tai Sörnäisissä. Välimalliin rakennetuissa lähiöissä ihmiset viihtyvät kaikista huonoiten. Pääkaupunkiseudun hintataso osoittaa, että erityisesti tiivistä kaupunkia rakennetaan liian vähän. 

Ehdotankin, että toimittaja muistaa tämän seuraavan kerran, kun esimerkiksi Leppävaaran alueen kaavoituksesta puhutaan. Leppävaarasta on mahdollista kehittää aito ja viihtyisä kaupunkikeskusta, kunhan alue rakennetaan tiiviiksi ja riittävän suureksi kaupungiksi. Monet lähiöt voisivat olla viihtyisämpiä, jos niiden keskuksia rakennettaisiin nykyistä tiiviimmiksi. Suosittelen myös junamatkaa Leppävaarasta Mankkiin. Matkan asemien lähiympäristöistä suurin osa on täysin rakentamattomia. Asemien välittömässä ympäristössä olisi tilaa helposti useille tuhansille asukkaille. 

Seuraavalla kerralla, kun joku vastustaa rakentamista Espoon keskeisille paikoille, kannattaa muistaa päätöksen hinta. Se maksetaan karkottamalla suuri joukko asukkaita kehyskuntiin, mikä nostaa asuntojen hintoja ja lisää merkittävästi ruuhkia.

(Teksti on julkaistu Länsiväylän mielipideosastolla 13.10.2010. Linkki verkkoversioon)

2 vastausta artikkeliin ”Asuntopula on tärkein syy asuntojen korkeisiin hintoihin

  1. Joo ja hyvä, mutta mistä sinä tän repäsit:
    ”Heistä ehkä 1,2 miljoonaa haluaisi asua pääkaupunkiseudulla, ja loput noin sata tuhatta kehyskunnissa.”

  2. Se tuli niin kutsutulla rahimenetelmällä.

    Oikeasti se lähti siitä, että rupesin miettimään minkä verran kehyskunnissa asui jengiä muutama vuosikymmen sitten ja sitä kuinka suuri osa kehyskuntiin muutosta voisi olla ns. pakon edessä tapahtunutta. Tuskin tosta on oikeasti mitään järkevää dataa.

    Helsingin seudulla toki asuu 1,3 miljoonaa asukasta, joista noin 1 miljoona asuu pääkaupunkiseudulla.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *