Koska Suomessa ei ole korruptiota

”Koska Suomessa ei ole korruptiota” sanoo Facebook-sivu Maan tapa

Joukkoliikenne

Kauppalehti raportoi tänään, että linja-autoliitto tarjoaa linja-autoyhtiöiden monopolioikeuksista päättäville virkamiehille ilmaiset bussimatkat. Nämä virkamiehet sattuman oikusta päättivät hylätä Onnibussin tekemän liikennöintipyynnön reitille Turku-Tampere-Jyväskylä. Linja-autoliiton johtajan sanat ovat tähän kohtaan osuvia:

”Mielestämme on hyvä, jos he matkustavat joskus busseissa ja näkevät, miten linja-autoliikenne toimii”, sanoo liiton toimitusjohtaja Heikki Kääriäinen

Lainaan tähän lyhyen pätkän valtiovarainministeriön ohjetta VIERAANVARAISUUDESTA, EDUISTA JA LAHJOISTA.

Valtiovarainministeriön henkilöstöosasto eli Valtion työmarkkinalaitos vastaa valtion virkamiehiä koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja omalla toimialallaan valtion- hallinnon virkamiesetiikan ja korkean virkamiesmoraalin edistämisestä. 

Virkamiehen tehtävillä ja tilanteella on merkitystä virkamiehen muodollisen aseman lisäksi. Esimerkiksi seuraavissa tilanteissa on syytä pidättäytyä jokseenkin kaikista tarjotuista etuisuuksista:

  • valvonta- tai tarkastustehtävän suorittaminen
  • hankintapäätöksen valmisteleminen. 
  • palveluiden järjestämistä koskevan päätöksen tekeminen (kyse esim. tietyn vi- raston toimipisteen säilyttämisestä kunnassa, ja kunta tarjoaisi jotakin asiaa valmistelevalle virkamiehelle).

Asiasta on tehty tutkintapyyntö (Aamulehden uutinen), joten asiaan toivottavasti saadaan mahdollisimman pian selvyys.

On oikeastaan käsittämätöntä, miksi lupaa liikennöidä bussia kaupunkien välisillä reiteillä pitää edes pyytää. Monopolioikeuksista nauttivat linja-autoliiton yritykset  markkinoivat kaupunkien sisäisessä liikenteessä omaa etuaan ”markkinaehtoisena” toimintana.

IT-järjestelmät

Mitä tekee virkamies, kun IT-järjestelmä hanke saa osakseen julkista kritiikkiä? Muutetaan toimintaa siten, että IT-järjestelmien valmistelu- ja hankinta-asiakirjoja ei julkisteta. Kun omaa osaamista IT-hankkeiden vetämiseen ei ole, eikä sitä haluta hankkia, hankitaan hanketta valmistelemaan konsultti, joka suosittelee järjestelmää, jonka myyntiin se on hankkinut yksinoikeudet. Kun palkataan kettu suunnittelemaan ja toteuttamaan kanatarhaa, voi arvata miten käy. Kettu voittaa, mutta kanat eivät niinkään.

Jos IT-hankkeessa on ongelmia, helpoin tapa ratkaista ne on laittaa pää piiloon. Apotinkin ongelmat tulivat julkisuuteen vasta, kun aktiivinen luottamushenkilö kaivoi piilotettua tietoa ja julkisti ne. Sen jälkeenkin hankkeessa yritettiin pimittää muun muassa hankkeelle hyvin kriittinen riskianalyysi.

Vieläkään ei ole kukaan kertonut, miten riskianalyysin esiin nostamiin ongelmiin aiotaan varautua. Sen sijaan Lasse Lehtonen, joka kieltäytyi analyysiin kuuluvaan haastatteluun osallistumisesta, on ehtinyt haukkua riskianalyysin puutteelliseksi. Kuulostaa enemmän siltä, että hankkeen johtoryhmän kyvyt johtaa suurta IT-hanketta ovat puutteellisia.

Metro

HKL ei julkista Siemensin kanssa tehtyä metron hankintasopimusta vedoten liikesalaisuuksiin. HBL:n tietojen mukaan Siemensiltä on sanottu, että sopimuksen voi rauhassa julkaista.

HKL myös hankki entisen Siemens-miehen Jörg Schütten tekemään konsulttiselvitystä automaattimetrosta ennen metrohankintaa. Toimittajan tekemiin asiakirjapyyntöihin vastataan joko kertomalla epäoleellisuuksia tai hiljaisuudella.

Metrotyömaan risukasa pitää valaista tuhannen megawatin valolla.

Hernesaaren helikopterikenttä

Hernesaaren osayleiskaavaa käsiteltiin eilen kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Alkutalvesta lautakunta halusi varmistaa, ettei helikopterikenttää ja siihen liittyviä täyttöjä ryhdytä tekemään ilman poliittista investointipäätöstä – ja että mikäli kentälle ei löydy yksityistä rahoittajaa, tulee niemenkärkeen olla mahdollista kaavoittaa vielä asuntoja.

Toukokuussa virasto esitti lautakunnalle, että maakuntakaavaan tulisi saada Hernesaaren kärkeen helikopterikentästä merkintä. Kysyin virastopäälliköltä siitä, miten tämä vaikuttaa mahdollisuuksiin rakentaa Hernesaaren eteläkärkeen asuntoja, jos helikopterikenttää ei tule. Vastaus oli se, että maakuntakaavaa tulee muuttaa – virasto siis viis veisasi lautakunnan aiemmasta tahdonilmauksesta.

Pyysimme lautakunnassa vastauksia useisiin kysymyksiin. Tiistaina puhelimet käyvät lautakunnan jäsenten välillä kuumina – vastauksia ei nimittäin näy lautakunnan esittelymateriaalissa; ei julkisessa materiaalissa, ei Ahjo-järjestelmässä, eikä sähköpostissa.  Ihmettelimme aikooko virasto lainkaan vastata kysymyksiimme.

Lautakunnan kokoushuoneesta löytyy sitten paperille tulostettu useamman sivun mittainen paperi, jossa on vastauksia esitettyihin kysymyksiin – ja näistäkin vain osaan. Loppuihin vastaukset saatiin suullisen esittelyn pohjalta.

On täysin kohtuutonta, että noin sadan miljoonan euron investointiin liittyviin kysymyksiin lautakunta ei saa vastauksia etukäteen – ja että vastauksia ei tarjota oletusarvoisesti kaikille helsinkiläisille. Lystin maksavilla kaupunkilaisilla on oikeus tietää millä perusteilla päätöksiä tehdään.

Avoimuutta päätöksentekoon ja virkamiestyöhön

KSLK 2.10.2012

Meille esiteltiin Kruunuvuorenrannan valokilpailun tuloksia. Kyselin tarkemmin ehdotuksista ja virastosta kerrottiin, että alueelle on tarkoitus rakentaa modernia valosuunnittelua, jossa katu- ja puistoalueilla pyritään luomaan pehmeää taustavaloa kirkkaiden spottivalojen sijaan. Tällä on iso merkitys, sillä pehmeä taustavalo ei heikennä hämäränäköä ja auttaa näin ihmistä hahmottamaan ympäristön mahdollisimman hyvin – toisin kuin perinteiset valotekniikat.

Teknofiileille voi kertoa, että Kruunuvuorenrannan valaistus tultaneen toteuttamaan suurelta osin led-tekniikalla. Se antaa säädettävyydessä uusia mahdollisuuksia, säästää sähköä merkittävästi ja säästänee pitkäikäisyydellään myös ylläpitokustannuksissa.

Hernesaaresta päätimme pitkän väännön tuloksena yksimielisesti, että osayleiskaavaan ei tule merkintää helikopterikentästä. Pieni erävoitto siis. Kyseinen alue merkitään selvitysalueeksi, jonka tuleva käyttötarkoitus selvitetään myöhemmin yhdessä teknillistaloudellisten selvitysten yhteydessä. Selvitysvaihtoehdoissa on helikopterikentän lisäksi venesatama, virkistysalue ja alueelle sopiva työpaikkaalue.

Lisäksi mahdollisten vesialueen täyttöjen tekeminen edellyttää asemakaavan hyväksymistä.

KSLK 2.10.2012

Olen menossa tiistaina lautakuntaan. Suhteellisen lyhyt lista löytyy täältä.

Kruunuvuorenrannan valokilpailun tulokset. Virasto suosittelee kahden valoja suunnitelleen porukan jatkohyödyntämistä alueen valosuunnittelussa. Odotan mielenkiinnolla esittelyjä.

Hernesaaresta olen sanonut jo aiemmin sanottavani. Kenttään varautuminen syö vähintään satoja asuntoja melun takia ja maksaa tolkuttomasti (arviolta 90 miljoonaa euroa).   Olen kentän järjellisyydestä samaa mieltä Oden kanssa.   Virasto on myös antanut ristiriitaista tietoa siitä, kuinka paljon kentän rakentamatta jättäminen vaikuttaisi alueen kaavoitukseen.

Ensin alueen kaavoittaja sanoi, että  alue suunniteltaisiin kokonaan uusiksi. Nyt virastosta sanotaan, että se vaikuttaa vain eteläkärjen rakentumiseen. Samalla kuitenkin virastossa kerrotaan, että helikopterikentän puuttuminen vaikuttaa negatiivisesti Hernesaaren tuuliolosuhteisiin, mikä viittaisi siihen, että alue pitäisi kuitenkin suunnitella eri tavalla jos tuulenmurtajana toimivaa tekoniemeä ei rakenneta.

Virasto on luvannut vastata minun ja muun lautakunnan esittämiin kysymyksiin huomenna. Sen jälkeen on päätösten aika.

Se toinen asia, josta lautakunta on ollut yksimielinen, on se että Hernesaarea ei tule tulevaisuudessa käyttää viljan varastoimiseen.

Hernesaaren viljasiilo

Hernesaaren viljasiilo

 

Lausumme myös muutamaan valtuustoaloitteeseen. Esittelijän ehdotuksessa suhtaudumme suopeasti aurinkosähkön tuottamiseen uusilla asuinalueilla – Kalasatamaan on suunnitteilla älykkään sähköverkon kokeilualuetta. Tuo asia kiinnostaa itseäni myös ammatillisesti, joten pitänee tutustua aiheeseen tarkemmin.

Koulujen eriytymisen negatiiviseen kierteeseen voidaan vaikuttaa pitkällä aikavälillä myös hyvällä kaupunkisuunnittelulla. Lama-ajan virheitä, jossa rakennusyhtiöitä yritettiin pelastaa rakennuttamalla mm. Meri-Rastilaan merkittävästi vuokra-asuntoja, ei tule toistaa.

Töölönlahdelle haluttaisiin jurttasaunaa. Viraston vastauksessa suhtaudutaan suopeasti väliaikaisen jurttasaunarakennelman tekemiseen, mutta ei nähdä mahdollisuuksia pysyvään rakennelmaan.

Rakennetaan lisää kantakaupunkia

Helsingin sanomat julkaisi mielipide-palstalla oheisen kirjoitukseni. Alla teksti myös siinä muodossa, jossa sen lähetin. Siinä on vaaliohjelmani ydinkohta tiiviisti esitettynä. Matti Kalliokosken kolumni löytyy täältä.

Kuten Matti Kalliokoski (HS 26.9.) kirjoitti, nykyinen tie Helsingissä johtaa yhä piteneviin työmatkoihin. Tärkein syy asumisen kalleuteen on asuntojen vähyys. Kun asuntoja on liian vähän ja niitä kaavoitetaan ja rakennetaan liian vähän, eivät kaikki halukkaat kykene asumaan Helsingissä. Kilpailu vähistä asunnoista nostaa hintoja ja vuokria ja ajaa ihmisiä asumaan ahtaasti tai kaukana. Vuokra-asuntojen rakentaminen tai HITAS eivät muuta tätä perustavaa laatua olevaa tosiseikkaa.

Helsinki pyrkii kaavoittamaan ja rakentamaan 5000 asuntoa vuodessa, mutta tästäkin tavoitteesta jäädään kauas. Tyhjien tonttien kaavavaranto on katastrofaalisen pieni ja riittää vain parin vuoden rakentamiseen.

Toisinkin voidaan tehdä. Helsinki voisi määrätietoisesti nostaa vuosittain kaavoitettujen asuntojen määrää. Hyvänä tavoitteena on nostaa kaavoitettujen asuntojen määrä seuraavan viiden vuoden aikana noin 10 000 asuntoon vuodessa. Jotta uudet asunnot rakentuisivat mahdollisimman nopeasti, tulee Helsingin luopua kalliista autopaikkanormeista ja lieventää muitakin rakentamista hidastavia ja asuntotilaa vieviä normeja. Markkinataloudessa autopaikkoja rakennetaan sen verran kuin niille löytyy ostajia.

Koska uusien alueiden rakentaminen on kaupungille kallista, tulee pääosa kaavoituksesta keskittää kaupungin arvokkaimmille rakentamattomille tonteille: aivan keskustan tuntumassa oleva osuudet moottoriteistä ja maanteista muutetaan kaduiksi, jolloin niiden varret voidaan rakentaa. Kaupunkisuunnitteluvirasto on arvioinut, että näin voidaan rakentaa asuntoja 200 000 uudelle asukkaalle suoraan nykyisen kantakaupungin jatkeeksi. Kun asuinalueet rakennetaan tiiviisti pääkatujen ympärille, jää myös enemmän tilaa virkistysalueille.

Kansainvälinen kokemus osoittaa, että moottoritieympäristön rakentaminen voidaan tehdä siten että Helsinki jää voitolle investointikustannuksien laskemisen jälkeen. Voitollisuus on tärkeää siksi, että se mahdollistaa rakentamisen nopeuttamisen; uusien alueiden rakentamista ei ole tarvetta jarruttaa, kun niiden toteuttaminen tuottaa rahaa kaupungin kassaan.

Rakennetaan siis lisää kantakaupunkia.

 

Minkälaisen Helsingin minä haluan?

Tekstiä on päivitetty. Lukijoiden pyynnöstä lisäsin esimerkkikuvia siitä, minkätyyppistä tiivis kaupunkirakenne on ja miltä se näyttää. Kaikkia esimerkkejä yhdistää se, ettei niitä voida rakentaa nykyisten katu- ja autopaikkamääräysten vuoksi lisää. 

Minulta kysyttiin blogini kommenttiosastolla, minkälaista kaupunkia minä sitten haluan?

Helsingin seudulla varaudutaan runsaan 400 000 asukkaan kasvuun vuoteen 2035 mennessä. Se, mihin nämä asukkaat sijoittuvat ja minkälaisia elinmahdollisuuksia kaupunki tarjoaa heille, on Helsingin tärkein kunnallispoliittinen kysymys. Rahallisesti on kyse 60-80 miljardin euron sijoituksesta asuntovarallisuuteen, joka tulee määrittämään Helsingin seutua ainakin seuraavat sata vuotta. Nyt tehtävillä ratkaisuilla on valtava merkitys niin kaupungin talouteen, ihmisten hyvinvointiin kuin myös ympäristöön.

Haluan Helsinkiin paljon lisää asuntoja lähelle Helsingin keskustaa. Vuosittaisen kaavoituksen ja rakentamisen määrä tulee kaksinkertaistaa nykytavoitteista, eli nostaa noin 20000 asukkaan vuositasolle. Tiivis kaupunkirakenne tarjoaa laajan ja yhtenäisen työmarkkina-alueen kaikille asukkailleen ja näin ehkäisee työttömyyttä, köyhyyttä ja syrjäytymistä.

Tiivistä kaupunkia Kalliossa (Wikimedia commons)

Haluan, että Helsingissä rakennetaan lisää kaupunkia. Sellaista kaupunkia, jossa samalla pääkadulla kulkevat niin kävelijät, pyöräilijät, ratikan tai bussin käyttäjät kuin yksityisautoilijat. Kautta ihmiskunnan historian kauppiaat ovat menneet sinne, missä ihmiset liikkuvat; niin ne tekevät nytkin. Moottoriteihin pohjautuva yhdyskuntarakenne vie kaupan pois kävelijän ja joukkoliikenteen saavutettavista, mikä aiheuttaa autoilua lisäävän noidankehän.

Helsingin keskustaan suuntautuvat moottoritiet tulee muuttaa leveiksi bulevardeiksi ja niiden varret rakentaa täyteen tiivistä kaupunkia – niin kauan kunnes asuntojen hinnat ovat tavallisten ihmisten ulottuvissa. Leveille bulevardeille tulee varata riittävästi tilaa jalankulkijoille, pyörille, joukkoliikenteelle ja myös autoille, jotta minimoidaan kaupunkirakenteen tiivistämisestä autoilijoille koituva haitta. Kadunvarsipaikoituksella varmistetaan, että myös autoilijat voivat käyttää pääkadulle muodostuvia palveluita. Samoin tiivistyvässä kaupunkirakenteessa tulee minimoida kaupunkilaisten virkistysalueille ja luontoalueille koituvat haitat.

Munkkiniemen puistotie on pala kauneinta Helsinkiä (Wikimedia commomns)

Rakentamisesta tulevat tuotot käytetään ensisijaisesti siihen, että uusille alueille rakennetaan heti alueen rakentuessa julkiset palvelut ja hyvin toimiva joukkoliikenne. Uusien alueiden asukkaat maksavat kaupungille suolaisen hinnan asunnoistaan ja ansaitsevat sen, että päiväkodit ja koulut löytyvät vierestä eivätkä kilometrien päästä, kuten Hermannissa on tilanne. Jos kaupungin rahatilanne paranee pysyvästi näiden toimien tuloksena, tulee osa palauttaa kaupunkilaisille veronalennuksina. Vain poikkeustapauksissa voidaan harkita autoväylän tunneloimista, eikä tunnelin rahoituksen puuttuminen saa estää asuntorakentamista.

Helsinki lopettaa autopaikkojen subventoimisen ja autoilijat maksavat autopaikkansa itse. Kaavoituksessa ei pakoteta rakentajia tekemään enempää autopaikkoja kuin näille löytyy maksajia. Asukaspysäköinnissä hinta asetetaan alueittain sellaiselle tasolle, että autoilijoiden on helppo löytää autopaikka kotinsa läheltä. Tuotot voidaan käyttää kadunvarsipaikkojen siirtämiseen pois maan päältä. Vapautuva tila käytetään kaupunkiympäristön parantumiseen leveämpinä jalkakäytävinä, pyöräkaistoina ja riittävän leveinä ratikkakaistoina.

Tiivistä pientaloaluetta puu-Käpylässä (Wikimedia commons)

Haluan, että kantakaupungissa ratikoita nopeutetaan antamalla niille riittävän leveät kaistat ja kunnolliset liikennevaloetuudet. Kaupunki säästää tällä noin 10-15 miljoonaa euroa vuodessa rahaa ja kaupunkilaiset merkittävästi aikaa. Raitiotieverkkoa laajentamalla voidaan korvata olemassaolevia bussilinjoja ja parantaa ja selkiyttää joukkoliikenteen palvelua. HSL:n tulee julkaista tiheän palvelun kartta, jossa esitetään ne joukkoliikenteen linjat joihin voi luottaa niin arkena kuin sunnuntainakin.

Kaupunkia tulee rakentaa tasapuolisesti jalankulkijoita, pyöräilijöitä, joukkoliikennettä ja henkilöautoilua kunnioittaen. Helsinki ei saa jatkaa menneen maailman tapaa, jossa suurin osa tilasta annetaan henkilöautoille ja muille jaetaan murusia. Kävely on tiiviin kaupungin tärkein kulkumuoto. Kantakaupungissa noin 40% kaikista matkoista tehdään kävellen ja sielläkin on kävelyn infrastruktuurissa paljon parantamisen varaa. Katujen talvikunnossapidossa autoilun pääväylien lisäksi jalkakäytävien tulee olla ensisijainen prioriteetti. Liikkumiskyvyn menettävän vanhuksen hoitaminen vuodeosastolla aiheuttaa kärsimystä ja tulee kaupungille kalliiksi.

Berliinissä vanhojen talojen julkisivuja saa muuttaa

Haluan avohakkuut Helsingin kaupungin sääntelyviidakkoon. Ihmisten elämää kallistuttavat ja vaikeuttavat turhat normit ja säännöt tulee purkaa. (Joitakin harvoja vanhoja taloja lukuunottamatta) taloyhtiöiden tulee saada itse päättää minkälaisen julkisivun ja ikkunanpuitteet he taloonsa haluavat.
Ihmisten tulee voida itse päättää kuinka paljon autopaikkoja tai yhteisiä tiloja taloonsa rakentavat. Nykyiset autopaikkanormit tekevät Punavuoren tai Kallion kaltaisen kaupunginosan rakentamisesta taloudellisesti mahdotonta. Helsingin tulee edistää täydennysrakentamista selkeällä yhden luukun periaatteella, hyvällä neuvonnalla, pienemmällä osuudella rakennusoikeuden arvosta ja nostamalla rakentamattoman maan kiinteistöveroa.

Lain suomissa puitteissa kaupungin tulee säädellä kaavoituksella ensisijaisesti rakennusten muotoa ja antaa omistajien päättää haluavatko käyttää tilan asuntoihin, liiketiloihin vai toimistotyöpaikkoihin. Ainoastaan melua ja saasteita tuottaville toiminnoille ja niiden ympäristöön tarvitaan erillisiä rajoitteita käyttötarkoituksesta.

Tapanila on idyllinen ja kohtuullisen tiiviisti rakennettu pientaloalue  (Kuva Tapanilan kuvagalleria).  Ei toki yhtä tiivis kuin kantakaupunki, mutta rakastettu ja tiivis pientaloalue

Haluan, että Helsinki lopettaa laatikkomyymälöiden subventoimisen ilmaisilla parkkikentillä ja ympäristöä alemmalla rakennusoikeudella; maasta maksettu hinta nimittäin riippuu kaavoitetusta kerrosneliömetrimäärästä eikä maan pinta-alasta.

Minun Helsingissäni rakennetaan kehä I:n sisäpuolelle asuntoja 250 000 asukkaalle seuraavien 25 vuoden aikana. Uudet asunnot kaavoitetaan ja rakennetaan siten, että minimoidaan virkistysalueille, luonnolle ja liikenteelle aiheutuvat haitat. Tiivis kaupunkirakenne tuo kuitenkin väistämättä muutoksia mukanaan.