Vaikuttaako kaavoitus asuntotuotantoon?

Osmo Soininvaara esitti blogissaan seuraavan kommentin.

Tulisiko asuminen halvemmaksi, jos kaavoitettaisiin paljon enemmän niin, että kaavoitettua tonttimaata olisi tarjolla yllin kyllin?

Asuntojen hinnat eivät muuttuisi juuri lainkaan, jos ihmiset käyttäytyvät markkinoilla rationaalisesti. Asuntojen hinta määräytyy sen mukaan, paljonko on valmiita asuntoja. Kaavoituksen nopeuttaminen laskisi asuntojen hintaa vain, jos myös rakennettaisiin enemmän. Nytkään ei saada kaikkia tarjolla olevia tontteja rakennetuksi. Sitä en tiedä, mistä tämä pullonkaula oikein johtuu.

Tämän tiedon ja paljon muutakin oppii kaupunkisuunnitteluviraston tutkimuksesta”Kaavavarannon yhteys asuntotuotantoon Helsingissä ja Helsingin seudulla”. Nyt ei enää tarvitse ihmetellä.

Yli puolet Helsingin (ja samoin pääkaupunkiseudun) kaavavarannosta on täydennysrakentamiseen liittyviä kaavoja. Helsingin kaupungin tavoitteen, eli 5000 asunnon vuositahdilla nykyinen uudisrakentamisen kaavavaranto riittää vain runsaaksi kahdeksi vuodeksi. Rakennuttajat elävät kaavavarannon suhteen siis kädestä suuhun.

Vuosina 2000-2004 kaavoitetuista kerrostalotonteista 70% rakennettiin ensimmäisen viiden vuoden aikana ja runsaat 10% oli vielä rakentamatta vuonna 2010. Samana aikana kaavoitetuista täydennysrakentamiskaavoista vain noin 15% rakentui ja lähes 85% jäi rakentamatta. Tutkimuksessa todetaankin, että täydennysrakentamiskaavoista toteutuu kerrostaloissa vuosittain noin 2% ja pientaloissa noin 1%.

Pientaloissa täydennysrakentaminen tapahtuu selkeästi sukupolvenvaihdosten myötä, eli noin sadan vuoden aikajänteellä. Sen sijaan paljon mielenkiintoisempi kysymys on se, miksi kerrostaloissa täydennysrakentaminen tapahtuu noin hitaalla aikajänteellä. Ehkäpä täydennysrakentamista harkitaan taloyhtiöissä lähinnä silloin, kun yhtiön kohdalle osuvat suuret remontit, kuten putkiremontti (joka tehdään noin 50 vuoden välein).

Nykymenolla tämä kaupunki ei voi luottaa täydennysrakentamiseen merkittävänä keinona asuntopulan ratkaisemiseen. Pitää joko löytää paljon uudisrakennettavaksi kelvollista maata tai sitten löytää paljon nykyistä voimakkaammat kannusteet täydennysrakentamiseen. Tai mieluummin molemmat.

Oma ehdotukseni on se, että nostetaan rakentamattoman (kaavoitetun) maan veroa ja samalla lasketaan sitä siivua, jonka kaupunki ottaa kaavoitusoikeuden käyttämisestä. Poistetaan niitä turhia ja kalliita normeja samalla. Asuntopulan ratkaiseminen vaatii kaavavarannon moninkertaistamista ja tonttien rakentumisen nopeuttamista.

Sosiaalisen median käytöstä

Minulla on Facebookissa kaksi profiilia: henkilökohtainen ja poliitikkoprofiili.

Henkilökohtainen profiilini on tarkoitettu ensisijaisesti omaan henkilökohtaiseen käyttööni. Se on julkinen sikäli, että kuka tahansa saa tilata päivitykseni, jos haluaa. Osan päivityksistä teen julkisina ja osan vain omille kavereilleni. Henkilökohtaisella Facebook-profiilissani pidätän oikeuden olla väsynyt, ylimalkainen, kärttyinen, äkkiväärä, kiireinen, onnellinen, valittaa työelämästä, hehkuttaa omien lasteni tekemisiä, kirjoittaa tavalla, jonka ymmärtäminen vaatii sen sosiaalisen kontekstin ymmärtämistä, joka useimmissa kaveripiireissäni on, hermostua turhista asioista, vängätä, olla väärässä, pyytää anteeksi kaikkea edellistä ja oppia muiden kommenteista. Perheessämme on kolme lasta, yksi koululainen, yksi taapero ja yksi vastasyntynyt, joten kaikkea tuota tulee varmasti riittämään. Täydet yöunet ovat luksusta, jota toivottavasti pääsee taas joskus elämässä nauttimaan. Tiedän kokemuksesta, että väsyneenä omat aivoni kääntävät mielialaa enemmän negatiiviseen suuntaan.

Henkilökohtaisen Facebook-profiilini profiilikuva on otettu väitöstilaisuudessani kesällä 2011

Henkilökohtaisen profiilini päivitysten tilaaminen siis vain omalla vastuullasi. Tekstit tai kommentit eivät ole ensisijaisesti tarkoitettuja julkisiksi. Ne tarjoavat jonkinlaisen vääristävän ikkunan siihen kuka olen.

Facebookin poliitikkosivun profiilikuva

Poliitikkoprofiilissani pyrin kirjoittamaan ja linkkaamaan poliittisesti minua ja mahdollisia lukijoita kiinnostavista aiheista – erityisesti sellaisista aiheista, joissa haluan toimia aktiivisesti ja muuttaa maailmaa. Teen parhaani sen eteen, että kirjoitukseni olisivat hyvin pohdittuja, sisältäisivät tutkittua tietoa, suhtautuisivat mahdollisimman hyvin perustellusti poliittisiin vastapuoliin (en sano neutraalisti, koska mielestäni välillä haukut ovat ansaittuja).

Jos haluat seurata Facebookin välityksellä poliittista toimintaani, suosittelen tykkäämään Facebook-poliitikkosivustani.

Minulla on myös Twitter-tili, jota käytän nykyisellään lähinnä uusista blogiteksteistäni tiedottamiseen ja silloin kun olen työtehtävissä kyberturvallisuuteen liittyvissä seminaareissa. En ole koskaan hahmottanut erityisen hyvin sitä, miten Twitteriä kannattaisi käyttää, joten kertokaa toki, jos on jotain, mistä haluaisitte kuulla enemmän.

KSLK 11.9.2012

Kuninkaankartanon kaava ja liikennesuunnitelma jätettiin pöydälle. Esittelijä oli lisännyt toiveestani esittelyyn maininnan siitä, että jatkosuunnittelussa Hämeenlinnanväylän bussipysäkkien yhteyteen suunnitellaan pyörille paikat. Jouduin poistumaan kokouksesta kesken lastenhoitojärjestelyn vuoksi.

Kaikki muut kohdat menivät esittelijän ehdotuksen mukaan.

KSLK lista 11.9.2012

Tällä kertaa Ode ei pääse lautakuntaan. Minä menen, mikäli en ole iloisen perhetapahtuman vuoksi sairaalassa. Lautakunnan lista löytyy täältä.

Kuninkaantammen asemakaava

Kuninkaantammen asemakaava

Kuninkaantammi on Helsingin ja Vantaan rajalla, Hämeenlinnanväylän vieressä oleva alue, johon nyt suunnitellaan asuntorakentamista. Alueen eteläreunaa pitkin tulee kulkemaan jokeri 2, joka kulkee alkuvaiheessa Vuosaaresta Malmin kautta Myyrmäkeen. Alueen koko on 33 hehtaaria ja rakentamista tulee noin 150 000 kerrosneliömetriä; noin 5000 asukkaalle siis. Aluetehokkuus on 0,45. Voisi olla korkeampikin, mutta ihan kohtuullinen helsinkiläisittäin.

Nyt jokeri tulee ajamaan alueen eteläpuolta sen ohi. Olisin toivonut, että Kuninkaantammeen olisi jätetty kaakkois-luoteissuuntainen suora pyöräilyn ja jalankulun reitti, johon olisi jätetty raidevaraus. Näin ainakin raideversio jokeri 2:sta olisi saatu tarjoamaan merkittävästi parempi palvelu Kuninkaantammen alueelle.

Kuninkaantammi on noin 500 metrin päässä Hämeenlinnanväylästä, johon rakennetaan uusi ylikulkusilta ja liittymä autoliikennettä varten. Käytän tätä esimerkkinä siitä, kuinka moottoritiet vaikeuttavat joukkoliikenteen järjestämistä ja heikentävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Lukija huomioikoon samalla sen, että Kuninkaantammi on niin kaukana Helsingistä, että mielestäni moottoritie tällä kohdalla on hyvin perusteltu. Silti on tärkeää ymmärtää sen haittavaikutukset.

Kuninkaantammen ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymä

Olen merkinnyt ylläolevaan kuvaan uudet bussipysäkit punaisella ympyrällä. Linnuntietä matka Kuninkaantammen keskusympyrästä Hämeenlinnantien itäpuoliselle bussipysäkille on noin 700 metriä. Katua pitkin matkaa kertyy noin 800 metriä. Etelään johtavalle pysäkille matka olisi noin 50 metriä pidempi, jos Hämeenlinnanväylän voisi ylittää tasossa. Kun sama matka pitää tehdä sillan kautta sikaaneja kiertäen, kertyy ylimääräistä matkaa lähes 200 metriä, eli noin 3 minuuttia.

150-200 metriä on joukkoliikenteen palvelutarjonnan kannalta hyvin suuri ero. Asiaa ei kuitenkaan ole helppoa ratkaista. Alikulun rakentaminen on kallista, eikä siinäkään päästä eroon ylimääräisestä matkasta. Myös pyöräilyn huomioonottaminen on vaikeaa, koska pyöräparkkiin bussilla jatkava joutuu kävelemään jompaan kumpaan suuntaan vähintään 250 metriä bussilta pyöränsä luo.

Tulen ehdottamaan lautakunnassa, että jatkosuunnittelussa liittymän alueelle suunnitellaan pyöräparkit parantamaan pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteispeliä. Minulle kannattaa tehdä ehdotuksia siitä, missä voisi olla hyviä kohtia pyöräparkille ja vien ne sitten eteenpäin virastoon.

Lausumme baanan puista. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että rautatiekatujen ratakuilussa kasvaneista puista on poistettu sellaiset, jotka olisivat vaaraksi liikenteelle.

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry ja Helsingin rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry esittävät 8.5.2012 kirjatussa aloitteessaan, että nykyisen Kluuvikadun nimi muutettaisiin Suomen Itsenäisyydenkaduksi, Finlands Självständighetsgata, tasavallan 100- vuotisjuhliin mennessä.

Lausumme, että Kluuvikatu on yksi Helsingin vanhimmista kadunnimistä ja siksi kulttuurihistoriallisesti arvokas, jota ihmiset ovat tottuneet käyttämään. Nimi on vahvistettu vuonna 1836 ja samalla paikalla on ollut Glogatan niminen katu jo 1700-luvulla.

Pyöräteillä ja -kaistoilla ollaan hitaasti siirtymässä aikakauteen, jossa pyörätiellä ei käytetä viistottuja kadunkivetyksiä risteyksissä. Tämä parantaa risteyksien turvallisuutta, kun pyöräilijän huomio ei keskity pyörän hallinnassa pitämiseen ja esteetöntä kulkuympäristöä tarvitsevia ei ohjata pyöräteille.

Esimerkki toimivasta risteysjärjestelystä yksisuuntaisella pyörätiellä Tukholmassa.

ELY-keskuksen suunnitelma tienpidosta 2013-2016 on lausuntokierroksella. Tämä pitää kahlata läpi ajatuksella ennenkuin sanon asiasta mitään tarkempaa. Otan sen sisällöstä erittäin mielelläni kommentteja vastaan vielä ennen lautakuntaa.

KSLK lista 11.9.2012

Tällä kertaa Ode ei pääse lautakuntaan. Minä menen, mikäli en ole iloisen perhetapahtuman vuoksi sairaalassa. Lautakunnan lista löytyy täältä.

Kuninkaantammen asemakaava

Kuninkaantammen asemakaava

Kuninkaantammi on Helsingin ja Vantaan rajalla, Hämeenlinnanväylän vieressä oleva alue, johon nyt suunnitellaan asuntorakentamista. Alueen eteläreunaa pitkin tulee kulkemaan jokeri 2, joka kulkee alkuvaiheessa Vuosaaresta Malmin kautta Myyrmäkeen. Alueen koko on 33 hehtaaria ja rakentamista tulee noin 150 000 kerrosneliömetriä; noin 5000 asukkaalle siis. Aluetehokkuus on 0,45. Voisi olla korkeampikin, mutta ihan kohtuullinen helsinkiläisittäin.

Nyt jokeri tulee ajamaan alueen eteläpuolta sen ohi. Olisin toivonut, että Kuninkaantammeen olisi jätetty kaakkois-luoteissuuntainen suora pyöräilyn ja jalankulun reitti, johon olisi jätetty raidevaraus. Näin ainakin raideversio jokeri 2:sta olisi saatu tarjoamaan merkittävästi parempi palvelu Kuninkaantammen alueelle.

Kuninkaantammi on noin 500 metrin päässä Hämeenlinnanväylästä, johon rakennetaan uusi ylikulkusilta ja liittymä autoliikennettä varten. Käytän tätä esimerkkinä siitä, kuinka moottoritiet vaikeuttavat joukkoliikenteen järjestämistä ja heikentävät joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Lukija huomioikoon samalla sen, että Kuninkaantammi on niin kaukana Helsingin keskustasta, että mielestäni moottoritie tällä kohdalla on hyvin perusteltu. Silti on tärkeää ymmärtää sen haittavaikutukset.

Kuninkaantammen ja Hämeenlinnanväylän eritasoliittymä

Olen merkinnyt ylläolevaan kuvaan uudet bussipysäkit punaisella ympyrällä. Linnuntietä matka Kuninkaantammen keskusympyrästä Hämeenlinnantien itäpuoliselle bussipysäkille on noin 700 metriä. Katua pitkin matkaa kertyy noin 800 metriä. Etelään johtavalle pysäkille matka olisi noin 50 metriä pidempi, jos Hämeenlinnanväylän voisi ylittää tasossa. Kun sama matka pitää tehdä sillan kautta sikaaneja kiertäen, kertyy ylimääräistä matkaa lähes 200 metriä, eli noin 3 minuuttia.

150-200 metriä on joukkoliikenteen palvelutarjonnan kannalta hyvin suuri ero. Asiaa ei kuitenkaan ole helppoa ratkaista. Alikulun rakentaminen on kallista, eikä siinäkään päästä eroon ylimääräisestä matkasta. Myös pyöräilyn huomioonottaminen on vaikeaa, koska pyöräparkkiin bussilla jatkava joutuu kävelemään jompaan kumpaan suuntaan vähintään 250 metriä bussilta pyöränsä luo.

Tulen ehdottamaan lautakunnassa, että jatkosuunnittelussa liittymän alueelle suunnitellaan pyöräparkit parantamaan pyöräilyn ja joukkoliikenteen yhteispeliä. Minulle kannattaa tehdä ehdotuksia siitä, missä voisi olla hyviä kohtia pyöräparkille ja vien ne sitten eteenpäin virastoon.

Lausumme baanan puista. Lausuntoehdotuksessa todetaan, että rautatiekatujen ratakuilussa kasvaneista puista on poistettu sellaiset, jotka olisivat vaaraksi liikenteelle.

Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry ja Helsingin rakennusmestarit ja insinöörit AMK ry esittävät 8.5.2012 kirjatussa aloitteessaan, että nykyisen Kluuvikadun nimi muutettaisiin Suomen Itsenäisyydenkaduksi, Finlands Självständighetsgata, tasavallan 100- vuotisjuhliin mennessä.

Lausumme, että Kluuvikatu on yksi Helsingin vanhimmista kadunnimistä ja siksi kulttuurihistoriallisesti arvokas, jota ihmiset ovat tottuneet käyttämään. Nimi on vahvistettu vuonna 1836 ja samalla paikalla on ollut Glogatan niminen katu jo 1700-luvulla.

Pyöräteillä ja -kaistoilla ollaan hitaasti siirtymässä aikakauteen, jossa pyörätiellä ei käytetä viistottuja kadunkivetyksiä risteyksissä. Tämä parantaa risteyksien turvallisuutta, kun pyöräilijän huomio ei keskity pyörän hallinnassa pitämiseen ja esteetöntä kulkuympäristöä tarvitsevia ei ohjata pyöräteille.

Esimerkki toimivasta risteysjärjestelystä yksisuuntaisella pyörätiellä Tukholmassa.

ELY-keskuksen suunnitelma tienpidosta 2013-2016 on lausuntokierroksella. Tämä pitää kahlata läpi ajatuksella ennenkuin sanon asiasta mitään tarkempaa. Otan sen sisällöstä erittäin mielelläni kommentteja vastaan vielä ennen lautakuntaa.