Keskustatunnelin kustannusarvio ei tule pitämään

Olen tässä viikonlopun ajan tutustunut keskustatunnelia koskeviin materiaaleihin ja valitettavasti tässä valmistelussa ei ole osaaminen pysynyt tavoitteiden perässä. Selvityksessä esitetään Länsiväylältä Hermannin rantatielle asti kulkevaa tunnelia, jossa on kokonaista kuusi maanalaista eritasoliittymää. Perjantaina oli medialle järjestetty esittelytilaisuus, jossa esittelijät eivät osanneet edes kertoa montako kilometriä tunnelia hankkeessa esitetään rakennettavaksi.

Ehdotettu keskustatunneli länsiväylältä Hermannin rantatielle. Liittymät Jätkäsaaren satamaan, Punavuoreen, Hernesaarenrantaan, Eteläsatamaan, Katajanokalle, Siltavuorenrantaan ja Sörnäisten rantatielle

Ehdotettu keskustatunneli kulkee länsiväylältä Hermannin rantatielle

Tunnelin hinnaksi arvioidaan tässä kohdassa 1,4 miljardia euroa. Tämän hinnan voi laittaa perspektiiviin, kun kuvittelee että  rakennetaan Turun moottoritie kahteen kertaan ja tämän jälkeen rahaa jää vielä yli Lahden oikoradan verran.

Tällaiset arviot tehdään niin, että katsotaan mitä vastaavat asiat maksavat muualla rakennettaessa ja sitten ynnätään palaset yhteen riskivarauksilla lisättynä. Ylläolevassa kuvassa on kerrottu, mitä kustannusarvioon on laskettu mukaan ja mitä ei.

Erityisesti kannattaa huomata, että keskustatunnelin ilmanvaihtojärjestelmien riskianalyysiä ja turvajärjestelmien osuutta ei ole arvioitu. Tuon takia on syytä olettaa, että 1,4 miljardin kustannusarvio ei tule pitämään – todellinen kustannus koko projektille on merkittävästi suurempi.

Länsimetrossa lopulliset kustannukset olivat kaksinkertaisia alunperin ennakoituun verrattuna – ja kustannusarvio petti suurelta osin siksi, että ilmanvaihtojärjestelmät ja turvallisuustekniikka maksoivat paljon enemmän kuin oli arvioitu.

Keskustatunnelissa ei ole kyse tavallisesta projektista, vaan jostain maailmanlaajuisesti äärimmäisen haastavasta, jolle ei ole vertailukohtia.

Tunnelin häiriöherkkyyttä tutkinut raportti toteaa asiasta näin:

Se tosiseikka, että suunnitteilla oleva tunnelikokonaisuus on maailmanlaajuisestikin arvioituna varsin laaja ja monimutkainen, tekee käyttöjärjestelmästä ainutlaatuisen mutkikkaan, jos halutaan pitää mahdollisimman paljon tunnelikokonaisuudesta käytössä häiriöiden aikana. Jos sen sijaan tyydytään yksinkertaisempiin ohjaustiloihin, koko tunnelikokonaisuus voidaan joutua sulkemaan suhteellisen paikallisten ja pientenkin häiriöiden takia.

Kyse on siis ainutlaatuisen mutkikkaasta ohjelmistoprojektista, joka toteuttaa turvallisuuskriittisiä tehtäviä. Hintakin tulee olemaan sen mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta 20.8.2019 ennakko

Kaupunkiympäristölautakunnan lista löytyy täältä.

Johanneksenpuiston peruskorjaus. Suunnitelma huomioi alueen historian ja vaikuttaa monin tavoin hyvältä. Pari huomiota asioista, joita voisi parantaa:

  • puistossa on aivan liian vähän penkkejä
  • Leikkipaikka on jaettu pienten ja isojen alueeseen siten, että näiden välillä on huono näköyhteys ja suoraan puistoista toiseen ei pääse liikkumaan, vaan pitää kiertää puiston kautta, jolloin vanhemmalle tulee yksi asiaa lisää valvottavaksi. Monissa perheissä on useampi lapsi ja lapset voivat olla eri-ikäisiä. Siksi paikat tulisi suunnitella siitä näkökulmasta, että yksi aikuinen voi olla kahden tai useamman lapsen kanssa puistossa.

Kaupunkiympäristön toimialan katsaus tämän vuoden toimintaan ja ehdotus vuosille 2020-2022. Asemakaavoitus hoitaa tällä hetkellä omat tavoitteensa erittäin hyvin, mutta tonttien luovutus laahaa. Luovutettavissa tonteissa ollaan jäämässä arviolta 300 000 kerrosneliömetriin. Tätä ihmeteltiin jo vuosi sitten ja nyt ollaan samassa tilanteessa. Vuosi sitten pyysin toimialaa selvittämään mistä nämä pullonkaulat johtuvat. Toivottavasti nyt asiaan on saatu selvyyttä, jotta tilanne voidaan korjata.

Tulevien vuosien suunnitelma taas ei tarjoa selkeää käsitystä siitä, mihin rahaa ollaan esim. investoinneissa käyttämässä. Tästä pitäisi saada parempi selko.

Tukku talousarvioaloitteita saa vastauksen. Joukossa mm. Osmo Soininvaaran talousarvioaloite, jossa todetaan että Helsingin yliopiston metroaseman itäisen sisäänkäynnin suunnittelu pitää aloittaa ripeästi niin, että se ehditään toteuttaa osana Laajasalon raitiotien tuomaa katuremonttia. Ajattelin kysyä onko tuonne tarkoitus suunnitella samalla liiketiloja tai muuta liikkujia hyödyttävää.

 

 

Valtuustoaloite erityislasten palveluiden parantamisesta

Tein keskiviikkona 8.5. Helsingin kaupunginvaltuustossa valtuustoaloitteen erityislasten ja näiden perheiden palveluiden parantamisesta.

Oma kokemukseni erityislasten vanhempana on, että palveluita on, mutta niiden saaminen ja käyttäminen vaatii vanhemmilta liian paljon aikaa ja energiaa. Vastuu kokonaisuudesta jää tyypillisesti vanhemmille, jotka ovat muutenkin erittäin kuormitettuja erityislapsen vanhemmuudesta.

Niille, joille erityisvanhemmuus ei ole tuttua, mukailen erään lastenpsykiatrin sanoja: suurimmalle osalle lapsia paras vanhemmuusfilosofia on ”ota rauhallisesti”. Lapsista kasvaa fiksuja aikuisia, kunhan olosuhteet ovat suurin piirtein ok. Sitten on se joukko erityislapsia, jotka tarvitsevat liki täydellistä vanhemmuutta, jotta saavat mahdollisuuden hyvään elämään. 

Palvelut ovat myös usein huonosti sopivia erityislasten perheille. Uupuneille vanhemmille voidaan esimerkiksi tarjota kotihoitoa, joka pitää kolmen kuukauden välein hakea uudestaan, koska mitä jos se lapsen autismi olisi välissä parantunut.

Toimintaterapia saatetaan tarjota tunnin matkan päähän lapsen kotoa tai koulusta ja kuljettaminen on vanhemman vastuulla, eikä kukaan kerro, että toimintaterapeutti voi tulla tekemään terapian päiväkotiin tai kouluun. Ja kun asia selviää, on vanhemman vastuulla varmistaa, että lääkäri kirjoittaa Kelalle oikeanlaisen lausunnon ja että koulu järjestää tilat ja terapeutti kykenee liikkumaan lapsen luo.

Erityislapsen luokka saatetaan lakkauttaa ilman ennakkovaroitusta ”koska alueen koululaiset tarvitsevat luokkatilan” (tosi kertomus) tai laittaa isoon luokkaan integroituna oppilaana vailla käytännössä mitään tukea omille haasteilleen.

Suomi ja Helsinki on yhä monin tavoin epäreilu erityislapsia kohtaan.

Lopuksi lukuvinkki: Kolme tapaa tulla täydelliseksi vanhemmaksi.

Kaupunkiympäristölautakunta 7.5.2019 ennakko

Talvi on ollut kiireinen, enkä ole ehtinyt kirjoittamaan normaaliin tapaan lautakunnassa käymisestä. Eteen tuli mm. muutto ja etenkin erityislasten kanssa elämä menee sen jälkeen hyväksi aikaa sekaisin.

Tiistaina joka tapauksessa kokoustetaan. Lautakunnan listan löydätte täältä. Luvassa on mm. vastaus minun ja Hannu Oskalan kirjoittamaan valtuustoaloitteeseen, jossa haetaan keinoja asuntotuotannon nopeuttamiseksi.

Katajanokalle suunnitellaan noin 15000 kerrosneliön kokoista pääkonttoria (ja noin tuhat työpaikkaa). Kaupunkikuvallisesti suunniteltu rakennus on hyvin sovitettu ympäristöönsä. Työpaikat ovat kaupungille taloudellisesti iso asia mm. yhteisöverojen takia. Vaakakupin toisella puolella on sitten se, että tila on suhteellisen pienen joukon käytössä, mikä tekee rannasta kuolleen iltaisin ja viikonloppuisin.

Tonttivarauskierros: vihdoin päästään rakentamaan Koskelan sairaala-aluetta. Sen suunnitelmien kehittämiseen urbaanimpaan suuntaan oli Lisää kaupunkia Helsinkiin ryhmällä aikanaan iso panos. Kuvassa nyt varattavat tontit ja niiden hallintamuotojakaumat. Osittain jakaumat poikkeavat siksi, että uusille alueille tehdään usein ensin ARA-asuntoja ja välimallin asuntoja ja vapaarahoitteiset omistusasunnot vasta viimeiseksi.

Liitteistä löytyy myös katsaus tontinvaraustilanteeseen. Suosittelen lämpimästi lukemista! Yhteensä varattuja tontteja on nyt runsaalle kahdellekymmenelle tuhannelle asunnolle. Valitettavasti tämän perusteella on vaikeaa sanoa kuinka paljon lähivuosina voidaan rakentaa, sillä kaikki tontit eivät vielä ole rakentamiskelpoisia ja joukossa on esim. 1000 asuntoa Kalasataman tornitalokokonaisuudesta, joka rakentuu arviolta 10 vuoden aikana.

Lausunto minun ja Hannu Oskalan kirjoittamasta 10000 asuntoa vuodessa valtuustoaloitteesta. Vastaus pääosin kirjoittaa auki sen mikä on tärkeää. Kaavoitus kykenee nykyään tuottamaan riittävästi kaavoja toteutettavaksi.

Yhtenä isona ongelmana on pula rakentamiseen liittyvistä erityisasiantuntijoista niin julkisella kuin yksityiselläkin puolella. Muun muassa Asumisen tuotantotoimistolla on ollut vaikeuksia rekrytoida tarvittavaa työvoimaa.

Mikäli asuntotuotantotavoite nostettaisiin entisestään aina 10 000 asuntoon asti tulisi koko asuntotuotantoprosessin osalta kaupungin omia resursseja myös nostaa.

Tässä pari muutosta, joilla voitaisiin varmistaa, että voimme rakentaa lisää kaupunkia nopeasti ja laadukkaasti:

  • Helsingin tulee digitalisoida kaavoituksen ja rakentamisen prosesseja niin, että teknisiä osia suunnittelu- ja lupaprosesseista kyetään automatisoimaan
  • valtion tulisi varmistaa koulutuspolitiikalla, että kaupunkien kasvuun tarvittavia ammattilaisia on riittävästi saatavilla
  • valtion tulisi luopua tieverkon ylläpidosta ja määrittelemisestä Helsingissä kehän sisäpuolella ja samalla siirtyä liikenneinfrastruktuurin hankerahoituksesta siihen, että panostus pääkaupunkiseutuun on vuosittainen summa rahaa (esimerkiksi suhteessa Helsingin väestöosuuteen koko Suomen väestöstä)

Kallvikintien suunnitteluperiaatteet pöydältä. En valitettavasti ollut kuulemassa esittelyä. Varaudutaan raidejokeri 2 rakentamiseen ja suunnitellaan sitä, miten aluetta täydennysrakennetaan tulevaisuudessa.

Tällaisilla alueilla olisi keskeisen tärkeää löytää ne reitit, joissa voidaan luoda kaupunkitilaa tuomalla paikalle erilaisia asioita, jotka houkuttelevat ihmisiä paikalle – ja tarkoin suunnitelluilla kaupunkitilaa parantavilla rakennuksilla.

Raidejokerin päätepysäkille liiketilaa ja asumista. Punos-niminen hanke hakee tonttivarausta Itäkeskuksessa raidejokerin päätepysäkin viereen. Hankkeessa rakennettaisiin 12000k-m2 liiketiloja ja 19000k-m2 asuntoja. Uusia asukkaita noin 500. Paikka on haastava – kahden ison väylän välissä, mutta sijainti on erinomainen niin joukkoliikenteellä kuin autollakin liikkuvalle.

Kalasatamassa Työpajankadulla päivitetään toimistorakennuksen asemakaavaa. Tilaa tulee 6000k-m2 lisää eli yhteensä 36000k-m2 ja tonttitehokkuus nousee 4,38:aan. Tällaiseen taloon mahtuu nykyään noin 2400 työntekijää.

Osmo Soininvaaran ja Risto Rautavan valtuustoaloite Helsingin yliopiston metroaseman toisesta sisäänkäynnistä saa positiivisen vastauksen. Lopuksi todetaan vielä: ”Sen toteuttaminen vaatii siis lisäyksen talousarvion investointimäärärahoihin.” HKL lupaili omassa vastauksessaan, että sisäänkäynti toteutettaisiin ennen kuin Laajasalon raitiotie valmistuu. Koska kaupunki saa lainaa käytännössä nollakorolla, tämä investointi kannattaisi tehdä niin nopeasti kuin suunnittelulta lapio saadaan maahan.

Valtuustoaloite Helsingin asuntotuotannon nopeuttamiseksi

Helsinki on yksi Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Uudet asukkaat tarvitsevat asuntoja päänsä päälle. Siksi teemme Hannu Oskalan kanssa aloitteen Helsingin asuntotuotannon nopeuttamiseksi.

Tukholman seutu on erinomainen esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos asuntoja ei rakenneta riittävän nopeasti. Vuodesta 2005 läänin väestö on kasvanut 420 000 asukkaalla ja asuntojen määrä on kasvanut 146 000. Vähäisen rakentamisen takia asumisväljyys on kutistunut noin 10% ja asuntojen hinnat ovat kasvaneet 91% ja asumisoikeusasunnoissa vielä enemmän.

Asumisen korkeisiin hintoihin voidaan vaikuttaa sillä, että rakennetaan asuntoja nopeammin kuin asukkaiden määrä kasvaa. Helsingin seudulla asuntopula keskittyy nimenomaan Helsinkiin ja kantakaupungin ympäristöön. Siksi nimenomaan Helsingin tulee ryhtyä toimiin asuntotuotannon nopeuttamiseksi.

Valtuustoaloite Helsingin asuntotuotannon nopeuttamiseksi. 
Asuntopula Helsingissä on merkittävä ongelma. Erityisesti urbaanin asumisen hinta on karannut tavallisen helsinkiläisen ulottumattomiin. Helsinki on kyennyt nostamaan kaavoitusta yli tavoitteiden, mutta asuntotuotanto laahaa silti jäljessä. Tarvitaan uusia tapoja toimia, jotta asuntotuotanto vastaa kysyntään Kasvava osuus rakentamisesta on täydennysrakentamista. Se on myös kaupungin talouden kannalta parasta rakentamista. Helsingin tulee huolehtia siitä että sen omat normit ja käytännöt tukevat täydennysrakentamista, eivätkä ainakaan estä sen toteutumista täysimääräisesti. Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki selvittää sen, miten asuntotuotanto voidaan kasvattaa ensin nykyisiin tavoitteisiin eli 7000 asuntoon vuodessa ja sitten 10000 asuntoon vuodessa.