Autoilun murros

Par’aikaa on meneillään kaksi merkittävää teknologisen kehityksen tuomaa muutosta yksityisautoilussa. Onnistuessaan nämä muutokset voivat tehdä autoilusta nykyistä mukavempaa, turvallisempaa, vähemmän meluavaa, saastuttavaa ja tilaa vievää.

Julkisuudessa on keskusteltu paljon sähköautojen tulemisesta, joten muutama sananen niistä ensin. Kirjoitan kuitenkin ensisijaisesti siitä paljon merkittävämmästä murroksesta, joka on tulossa.

Sähköautot

Sähköautojen tärkein lupaus on se, että tulevaisuudessa autot eivät tuota polttomoottorin aiheuttamia päästöjä siellä, missä niitä käytetään. Sen sijaan sähköauto on mahdollista ladata vaikka päästöttömällä ydinvoimalla. Polttomoottorin poistaminen vähentää myös lähes kaiken melun katuverkon ajonopeuksilla ja vähentään pienhiukkaspäästöjä noin 50%. Jäljelle jäävät pienhiukkaspäästöt tulevat pyöristä ja asfaltista irtoavasta ”pölystä”.Lisäksi sähköautojen älykkäästä latauksesta toivotaan osittaista ratkaisua säätövoiman tarpeeseen siten, että autojen latausta käytetään aktiivisesti tasaamaan sähkönkulutuksen vaihtelua vuorokauden sisällä.

Nissan Leaf (Wikimedia Commons)

Olen riittävän vanha muistamaan sähköautohypen 1980-luvulla ja uudestaan 1990-luvulla ja uudestaan 2000-luvulla, joten olen hiukan skeptinen siitä onnistuvatko sähköautot nytkään. Olen myös skeptinen ehdotettujen sähkönkulutuksen tasausjärjestelmien suhteen. Sähköautoja tehdään Aasiassa nyt niin suurilla volyymeilla, että tällä kertaa murros saattaa jopa onnistua. Toivon parasta, mutta en lupaa pidätellä henkeäni.

Itseajavat autot

Itseajavien autojen tuoma murros on hiipimässä yhteiskuntiimme kuin varkain. Suomessa ei tästä aiheesta paljon näe kirjoituksia; poikkeuksia on. Sain itse autoa ostaessani tulossa olevasta muutoksesta esimakua jo vuonna 2008. Tuolloin markkinoille oli tullut autoja, jotka parkkeerasivat itse itsensä. Lähivuosina markkinoille tulee autoja, joissa on niin sanottu superajotietokone (super cruise control). Se ylläpitää automaattisesti nopeutta, turvallista etäisyyttä edessä olevaan autoon ja pitää auton kaistalla niin hitaassa katuympäristössä kuin nopealla maantielläkin. Automatiikalla on paljon nopeammat reaktiot kuin ihmisellä.

Autoilun tulevaisuus?

Itseajavalla autolla on mahdollisuus lisätä turvallisuutta kaupungeissa. Jo nyt on mahdollista hankkia laite, joka jarruttaa automaattisesti, jos auton edessä on jalankulkija tai jokin muu este. Ajotietokone reagoi paljon nopeammin kuin ihminen. Kaupunkinopeuksissa laite kykenee estämään onnettomuuden ja hiukan korkeammissa hidastamaan ja keventämään törmäyksen vaikutuksia. Jalankulkijat saavat tuloksena turvallisemmat kadut, jossa voi luottaa siihen, että auto ei aja päälle. Kuinka kauan kestää, että tällainen ominaisuus on pakollinen varuste uusissa autoissa? 

Pala kerrallaan automatiikka ottaa kuljettajan tehtävät itselleen. Koekäytössä täysin itsensä ajavia autoja on jo ja kuluttajille niitä myytäneen noin kymmenen vuoden kuluttua. Googlen testiautoilla on ajettu jo satoja tuhansia kilometrejä tie- ja katuverkossa. Parinkymmenen vuoden kuluttua vain ”museoautoja” tarvitsee ajaa itse. Lainsäädännöllä on tekemistä, jotta näitä parannuksia ei kielletä. Yhdysvalloissa on jo herätty ongelmiin. Nevadassa on jo muutettu lainsäädäntöä ja nyt myönnetään jo lupia itseajaville autoille koekäyttöön. Tässä muutoksessa kannattaa olla eturintamassa.

Yksi erittäin merkittävä lainsäädännöllinen kysymys on se, kuka maksaa, jos itseajava auto ajaa kolarin? Omistaja, auton valmistaja, vakuutusyhtiö, uhri vai joku muu? Miten taksilainsäädäntöä tulisi muuttaa, kun itseajavat autot hämärtävät vuokra-auton, taksin ja yhteiskäyttöautojen rajoja? Tulevatko itseajavat järjestelmät myös busseihin ja ratikoihin ja halventavat merkittävästi joukkoliikenteen järjestämistä? Voiko koulukyytejä järjestää itseajavalla autolla ilman aikuista valvojaa? Sallitaanko ihmiselle itse ajaminen, jos ihmisajaja on merkittävästi suurempi onnettomuusriski ja alentaa autoväylien kapasiteettia ja nopeutta?

Itseajavat autot tuovat merkittäviä muutoksia myös liikenne- ja kaupunkisuunnitteluun. Nyt suunnitellaan alueita, jotka rakennetaan 2020- ja 2030-luvuilla. Nykyinen kaupunkisuunnittelumme perustuu ajatukseen, että autonomistus asukasta kohden kaksinkertaistuu seuraavien parin vuosikymmenen aikana. Kun autoista tulee itseajavia, kehittyykö markkinoille esimerkiksi vuokra-auton ja taksin yhdistelmä: auto, jonka voi tilata kotiovelle tekstiviestillä ja joka kuljettaa ihmisen perille halvalla ja nopeasti? Kannattaako investoida 50 000 euroa autopaikkaan oman kodin kellarissa, jos auto voi viedä perheen ensin kotiin ja sitten itse ajaa vähän syrjemmällä olevaan kallioluolaan tai parkkitaloon?

Itseajavat autot voivat tuoda tullessaan merkittäviä parannuksia yhteiskunnan infrastruktuurin käyttöön, mutta työ vaatii toimia myös lainsäätäjältä. Onko liikenneministeriössä kukaan hereillä? Tekeekö virkamieskunta, liikenne- ja viestintävaliokunta tai tulevaisuusvaliokunta tutustumismatkoja itseajavien autojen maailmaan? Paljon kysymyksiä ja toistaiseksi vähän vastauksia. Aikaa ei enää ole hukattavaksi.

10 vastausta artikkeliin ”Autoilun murros

  1. Itseajavien autojen perusongelma on kuitenkin tekoälyn perusongelma; inhimillisen maailman ymmärtäminen ja liikenteessä erityisesti muiden tienkäyttäjien toiminnan ennakointi. Maantieympäristö ei todennäköisesti ole tällaisille kovinkaan vaikea, mutta kaupunkiympäristö, jossa on paljon esim. jalankulkijoita ja pyöräilijöitä voi olla hankala.

  2. Paljon hyviä huomioita: vastuukysymykset, yhteiskäyttöautojen – ja pysäköintilogistiikan joustavuuden lisääntyminen.

    Sen sijaan mietin, voiko kuljettajien tehtävien siirtyminen automatiikan hoidettavaksi vähentää kuljettajien kykyä hallita turvallisesti autojaan (vrt. lentokoneiden automaattiohjauksen kritiikki). Tämä ongelma tietysti pitää muotoilla: miten automatiikka suunnitellaan niin, etteivät kuskien ajotaidot ja -rutiinit heikkene?

    Käyttäisinkö sitten sähköautoni akkua tasausvoimana? Mahdollisesti. Tosin akun eliniän lyheneminen pitää myös huomioida kannattavuuslaskelmissa.

    Kommentti laajennettuin esimerkein täällä: http://hukkinen.jp/blog/post/HUKKINEN/2012/09/kommentti-itseajavat-autot-saattavat-heikentaa-kuljettajien-tarkkaavaisuutta-ja-mentaalisia-malleja/

  3. Jalankulkijoiden tunnistaminen ja ennakointi on erinäisillä autovalmistajilla jo tuotannossakin, ks. vaikka http://www.youtube.com/watch?v=I4EY9_mOvO8

    Jos suunnittelussa kuvitellaan kaikkien käyttäytyvän täysin sääntöjen mukaan ennakoitavalla tavalla, tulos on toki katastrofi, mutta onneksi nykyään useimmiten ymmärretään tuon lähestymistavan huonot puolet.

    Tässä tapauksessa onneksi autoteollisuuden vaikutusvalta yhdessä talouden suurvaltojen keskinäisen kilpailun kanssa takaa sen, ettei lainsäädäntö käytännössä tule muodostumaan esteeksi, kunhan nyt Google saa Nevadassa ensin tarpeeksi maileja tarpeeksi lähinnä muiden aiheuttamilla kolareilla.

  4. Autojen suhteen tarvitsisimme kokonaisuudistuksen: vapaan pysäköintirakentamisen asuntorakentamisessa (parkkipaikkojen määrälle yläraja pussinperäalueilla kuten Jätkäsaari), alueittain huutokaupatut katujen asukaspysäköintiluvat, ruuhka/tiemaksut, polttoaine- ja sähköveron muutoksia (?) ja auton hankintaveron poiston (samoin kuin ehkä vuosiveron).

    Miksi jälkimmäiset? Auton hankintavero, vuotuinen käyttövero (ja lisälaitteiden, kuten GPS, asennukseen perustuvat tiemaksut) eivät sovi yhteen ihmisten ja heidän tavaroidensa vapaan liikkuvuuden kanssa EU-alueella. Meillä ei tälläkään hetkellä ole mahdollista estää Helsinkiläistä pitämässä Viron rekisterissä olevaa autoa.

    Polttoaineiden verotukseen perustuva “tienkäyttömaksu” tullee sekin tiensä päähän lähivuosien tai -kymmenien aikana sähköautoilun yleistyessä.

    Toisaalta töpselistä ladattava sähköauto on hieman kummallinen kapistus nykyjärjestelmille. Järkevää olisi, ettei työmatka-auto tarvitsisi latausta koko päivän tarpeisiin, vaan voisi ladata työpaikalla lisää illan tarpeisiin. Yksi ratkaisutapa olisi älykkäiden sähköverkkojen hyödyntäminen. Autoa ei voisi mistään töpselistä ladata ilman autokohtaista sähkösopimusta. Toisaalta lasku kulutetusta sähköstä tulisi auton omistajalle, ei töpselin. Kyseisiin sähkösopimuksiin voisi sitten kuulua erilaista auton akkujen käyttöä sähköverkon säätövoimana. Teknisesti kaikki tämä on mahdollista, mutta käytäntö vaatii ainakin EU-tason standardointia – saman auton on toimittava myös Suomen rajojen ulkopuolella ja päinvastoin, ei pelkästään ihmisten liikkuvuuden, vaan myös tekniikan kehittämisen hinnan vuoksi.

    Summa summarum: autoilun tulo-menoarvio yhteiskunnan osalta tulee menemään lähivuosikymmeninä täysin uusiksi. Onko eduskunta heräämässä muutokseen?

  5. Tietääkö joku, paljonko taksin hinnasta koostuu kuljettajan työvoimakustannuksista? Tuon tietämällä saisi jotain kuvaa siitä, paljonko robottitaksit tulevat maksamaan. Tietty taksin hintaa kasvattaa myös sääntely.

  6. Tuo väite että sähköautot poistavat melun arvelluttaa. Mututuntuman perusteella henkilöautojen melu syntyy kaupungissakin lähinnä renkaista, moottorin ääntä tuskin kuulee sen yli. Tämän huomaa erityisesti sellaisina päivinä kun lumipeite on pehmustanut tiet: silloin kantakaupungissa on suorastaan aavemaisen hiljaista. Raskaiden ajoneuvojen tapauksessa on toki toisin, sähköllä kulkevat kuorma-autot olisivat suuri parannus meluongelmaan.

    • Olen keskustellut asiasta alan asiantuntijoiden kanssa ja näistä keskusteluista olen jäänyt käsitykseen, että hitaissa nopeuksissa moottoriäänet ovat merkittävässä roolissa ja suurissa nopeuksissa rengasmelu dominoi. Esimerkiksi Japanissa sähköautoihin vaaditaan erillisiä kaiuttimia luomaan moottorimelua, jotta autot eivät olisi niin hiljaisia.

      Sanoin tekstissäni:”Polttomoottorin poistaminen vähentää myös lähes kaiken melun katuverkon ajonopeuksilla”. Tarkistin tuossa asiaa hiukan ja esimerkiksi Wikipedia sanoo, että sähköautoja on vaikeaa kuulla 30 km/h nopeuksissa. Tältä pohjalta arvioin, että normaalin katuverkon 30-40 km/h rajoituksilla sähköautot vähentävät melua merkittävästi. http://en.wikipedia.org/wiki/Electric_car#Safety

    • Japanilaisella parkkipaikalla tehty testi ei välttämättä vastaa todellisuutta Suomen nastarenkaita varten tehdyllä karkealla ja kuluneella asfaltilla. Uskon pystyväni erottamaan rengasmelun ja moottorin äänen toisistaan ja olen varma ainakin siitä, että rengasmelu, jos ei suorastaan dominoi, niin ainakin on merkittävässä osassa myös 30km/h nopeuksissa.

  7. No onkohan tullut katseltua liikaa Aku-Ankkaa. Itseajava auto anopin luokse? poliisiasemalle? rakastajattaren osoitteeseen? Orwellin kirjastoon?
    Kunhan nyt ensin saataisiin se automaattimetro, katsellaan sillä aikaa Mars-mönkijää. Esko

  8. Minullakaan ei nyt ole tähän heittää mitään linkkejä tueksi, mutta aistinvarainen vaikutelma Tampereelta Hämeenkadun varrelta on sellainen, että melu on hiljaisesta nopeudesta huolimatta melkoinen ja se kuulostaa nimenomaan rengasmelulta.

    Arvelisin että kyse on siitä, miten epätasaisella kiveyksellä rengas ikäänkuin iskeytyy jokaiseen kiveen erikseen, ja kun renkaita on neljä niin iskuäänet puuroutuvat rengasmelun kaltaiseksi ääneksi. En nyt juuri ole paikalla, mutta muistikuvissani se on vähän sellaista nopeasti tykyttävää.

    Oli miten oli, epätasaiset kiveykset ovat useimmin juuri 30 km/h alueilla keskustoissa, jossa kuulijoita on paljon, mikä hieman vähentää sähköautojen etua melun osalta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *