Kolmas teollinen vallankumous ja länsimaisen yhteiskunnan murros

Ensimmäinen teollinen vallankumous pääsi vauhtiin noin 200 vuotta sitten. Avain tähän muutokseen oli kyky rakentaa koneita, jotka pystyivät korvaamaan ihmisen näppäryyttä ja rajatuissa tapauksissa myös ulkoisia voimanlähteitä tuuli-, vesi- ja höyryvoiman muodossa.

Ensimmäinen teollinen vallankumous tuotti valtavan murroksen. Kun aiemmin valta mitattiin sillä, kuinka lähellä olit kuningasta tai kuinka paljon tuottavaa maata omistit, tulivat haastajiksi kapitalistit. Siis ne, jotka rakensivat tehtaita tuottamaan asioita maailman markkinoille. Aatelisto ei koskaan toipunut tästä iskusta.

spinning_jenny

Kehruujenny (Wikipedia)

Hyvin toimeentulevien perinteisten käsityöläisten asema ja tulot kärsivätt. Ei siis ihme, että teollistuminen toi mukanaan myös vastareaktion luddiittien muodossa. Käsityöläiset vastustivat teollistumisen tuomaa hintojen halpenemista tuhoamalla valmistamiseen käytettäviä koneita. Teollistumisen luomat säröt vallan rakenteissa kasvoivat ja huipentuivat vuonna 1848, kun vallankumouksellinen aalto levisi läpi Euroopan.

europe_1848_map_en

Vallankumouksien aalto Euroopassa 1848-1849. (By Alexander Altenhof*)

Kun teknologia, talous ja kulttuuri muuttavat ihmisryhmien ja ideoiden välisiä valtasuhteita, yhteiskunta voi jäädä pitkäksikin aikaa elämään vanhassa rakenteessa, mutta lopulta todellisuus ottaa yhteiskunnan kiinni ja säröt muodostuvat murtumiksi ja lopulta yhteiskunnalliseksi murrokseksi.

Samalla tavalla kävi toisen teollisen vallankumouksen kanssa. Silloin uutena tekijänä oli ihmiskunnan kyky valjastaa ulkoinen energia sähkön ja polttomoottorin muodossa missä tahansa. Unelmoitiin, että tämä uusi mahdollisuus vapauttaa ihmiskunnan paikan kahleista ja tuo mukanaan tasa-arvon.

electricity-19th-century

Sähkö mullisti maailman

Toisin kävi. Tuli maailmanlaajuinen vallankumouksien aalto, kaksi maailmansotaa ja kylmä sota. Valta siirtyi tehtaiden omistajilta niille, jotka kykenivät hallitsemaan globaaleja arvoketjuja.

Jokaisessa yhteiskunnassa on aina olemassa oleva vallan rakenne, joka on sopeutunut lähihistoriassa vallinneeseen kulttuuriseen, teknologiseen ja taloudelliseen ympäristöön. Uusi teknologia, kirjapainoista radion ja television kautta internettiin ja robotiikkaan, tarjoaa ihmisille uusia mahdollisuuksia. Samalla erilaisten tuotteiden ja palveluiden suhteelliset hinnat muuttuvat ja yhteiskunnan rakenteet muuttuvat.

Vanhat rakenteet murentuvat ja uutta rakentuu tilalle.

Nyt elämme kolmatta teollista vallankumousta. Siinä yksi kerrallaan koneet korvaavat asioita, joihin aiemmin tarvittiin ihmisaivoja. Yhteiskunnan ja vallan rakenteet muuttuvat ja olemassaolevat säröt etsivät tapaa purkautua. Valta siirtyy niille, jotka kykenevät hyödyntämään ja rakentamaan tarkoitukseensa tehokkaita verkostoja. Murroksesta kertoo niin suurten kaupunkien ja muiden alueiden välisen kuilun kasvaminen kuin oikeistopopulismin nousukin.

*Alexander Altenhof – Own work. Source of Information:Historical atlases– Ramsay Muir, George Philip (ed.): Philip’s New School Atlas of Universal History, George Philip & Son, Ltd., London 1928– Dr. Walter Leisering (ed.): Putzger Historischer Weltatlas, Cornelsen Verlag, Berlin 1992, ISBN 3-464-00176-8– Bayerischer Schulbuch-Verlag (ed.): Großer Historischer Weltatlas, Dritter Teil, Neuzeit, Bayerischer Schulbuch-Verlag, München 1981, ISBN 3-7627-6021-7– Prof. Dr. Vadim Oswalt u. Prof. Dr. Hans Ulrich Rudolf (ed.): Klett-Perthes Atlas zur Weltgeschichte, Ernst Klett Verlag, Stuttgart 2011, ISBN 978-3-12-828194-0– Zentralinstitut für Geschichte der Akademie der Wissenschaften der DDR (ed.): Atlas zur Geschichte, Band 1, VEB Hermann Haack, Gotha 1989, ISBN 3-7301-0040-8– Domokos György (ed.): Történelmi atlasz a középiskolák számára, Kartográfiai Vállalat. Budapest, Budapest 1989, ISBN 963-351-422-3Other publications– Mike Rapport: 1848. Revolution in Europa, Wissenschaftliche Buchgesellschaft, Lizenzausgabe des Konrad Theiss Verlags, 2011, ISBN 978-3-534-23963-4, CC BY-SA 4.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=50960616)

Miksi yksityisyydensuoja on tärkeää?

Nykymuotoisen yksityisyydensuojan historia alkaa 1800-luvun lopulta, kun sanomalehdet alkoivat käyttää ihmisistä otettuja valokuvia lehdissä. Vuonna 1890 Warren ja Brandeis määrittelivät yksityisyydensuojan oikeudeksi olla yksin. Edellinen kirjoitukseni herätti keskustelua yksityisyydensuojasta, sen merkityksestä ja siitä miten sitä voidaan suojella, joten hahmottelen nyt omia näkemyksiäni aiheesta. Tavoitteenani on kirjoittaa toinen teksti siitä miten yksityisyyttä voidaan suojella.

Ihminen tarvitsee yksityisyyttä voidakseen oppia uusia asioita itsestään – voidakseen tulla omaksi itsekseen. Omien uusien puolien löytäminen vaatii sellaista tilaa, jossa asiaa voi rauhassa pohtia ja selvittää. Tästä syystä anonyymit keskustelupalstat ovat tärkeitä. Esimerkkeinä voi ottaa vaikka uskonnon uhreista, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöistä, vakaviin sairauksiin sairastuneista ja raskaaksi tulemisesta.

Ihminen tarvitsee yksityisyyttä ollakseen oma itsensä. Me kaikki toimimme eri tavoin silloin, kun olemme kotona yksin tai kun olemme julkisessa tilassa muiden valvovien silmien alla. Kotini on linnani sanoo sanonta. Koti on se paikka, jossa ihminen voi vetää kalsarit tai verkkarit jalkaan, maata epämääräisessä asennossa, tehdä asioita siksi että tuntuu siltä miettimättä sitä mitä muut asiasta ajattelisivat.

Ideat tarvitsevat yksityisyyttä. Jokainen olemassaolevan haastava uusi idea on alkuvaiheessa hauras ja huonosti määritelty. Tarvitaan aikaa ja mahdollisuus kehittää ajatusta ystävällisessä ympäristössä. Lisähuomautuksena vielä se, että ystävällinen ympäristö ei tarkoita kritiikin puutetta, vaan sitä että kritiikki on rakentavaa ja tähtää idean parantamiseen, eikä sen tyrmäämiseen.

Tyypillisesti minkä tahansa käytössä olevan toimintatavan, tieteellisen metodin tai ajatusrakennelman hyödyntämiseen on aikojen kuluessa kehittynyt lukuisa joukko erilaisia tapoja katsoa ja mitata parannusten hyötyjä. Nämä mittarit ovat tyypillisesti kehittyneet mittaamaan nimenomaan pieniä parannuksia olemassaolevaan järjestelmään ja vastaavasti uudet radikaalit ideat ratkovat ongelmia kokonaan uudella tavalla, jossa tällaisten mittarien hyöty on kyseenalainen.

Esimerkiksi nostan Internetin kehittämisen. Puhelinverkkojen kehittäminen oli jo 60-luvulla todella pitkällä. Tärkeimpinä mittareina oli mm. yhteyden luotettavuus, jossa oltiinkin todella korkealla tasolla (99,..% luotettavia). Jos Internetin kehittäjät olisivat joutuneet tekemään työtään tukeutuen puhelinverkkoja kehittävään tutkijayhteisöön – ja mittaamaan onnistumisiaan puhelinverkkojen mittareilla, ei mitään kehitystä olisi koskaan tapahtunut. Niillä mittareilla mitattuna Internet olisi ollut täysin turha raakile ainakin tänne 2000-luvulle asti.

Sen sijaan Internetin kehitys eli omaa elämäänsä yliopistojen tietojenkäsittelytieteen laitoksilla, jossa ei tarvinnut välittää siitä, mitä puhelinverkkoihmiset miettivät.

Pilliin puhaltajat ja journalistit tarvitsevat yksityisyyttä. Oli sitten kyseessä valtion tai yrityksen väärinkäytökset, niiden paljastaja tarvitsee yksityisyyttä voidakseen toimia.

Salaliitto tarvitsee yksityisyyttä oli tähtäimessä diktaattorin kukistaminen tai virkamiesten väärinkäytösten paljastaminen.

Viimeisenä vielä toistaiseksi heikommin ymmärretty asia. Jos valtio tietää (lähes) kaiken ihmisten sosiaalisista verkoista, sen on ehkä mahdollista estää uusien valtaapitäviä uhkaavien liikkeiden synty ennen kuin se ehtii syntyäkään. Liikkeiden avainhenkilöt on helppoa havaita sosiaalisista verkoista ja näiden elämää voidaan haitata monin tavoin yksityistä tietoa hyödyntäen. Käytännössä jokaisesta ihmisestä voidaan kirjoittaa elämäntarina, jossa ihminen on läpeensä paha, kun valitaan elämästä sopivat palat julkaistavaksi. Asiasta kiinnostuneet voivat lukea esimerkiksi Lior Jacob Strahilevitzin artikkelin A Social Networks Theory of Privacy.

Vastaavasti yksityisyyden suojissa voi tehdä myös pahaa. Moni ylläluetelluista asioista on sellainen, jolla voi tehdä myös pahaa. Salaliitto voi tähdätä laillisen demokraattisen vallan syrjäyttämiseen tai terroritekoon. Ihminen voi vuotaa valtiolle tai yritykselle tärkeitä salaisuuksia vieraalle vallalle.

Yksityisyydensuojan olemassaoloon on muitakin syitä. Kirjoita kommenttikenttään omat syysi.

Helsingin seudun metropolihallinto

Hallitus on lykkäämässä suuren kuntauudistuksen seuraavalle hallitukselle. En usko, että Helsingin seudulla tullaan jatkamaan nykylinjalla – ”ylidemokraattisella” kuntien välisellä yhteistyöllä. Alkaa siis olemaan viimeiset hetket vaikuttaa siihen, miten Suomen ainoan metropolin hallinto järjestetään tulevaisuudessa.

Vaihtoehtoja on olennaisesti muutamia:

  1. Jatketaan nykyiseen malliin seutuyhteistyöllä, josta kukaan ei ole vastuussa.
  2. Yhdistetään pääkaupunkiseudun kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen) yhdeksi hallinnolliseksi kokonaisuudeksi.
  3. Perustetaan vaaleilla valittava metropolihallinto väliportaaksi 
    • Metropolihallinto hoitaa esim. infrastruktuurihankkeet, kaavoituksen peruslinjat ja erikoissairaanhoidon
    • Kaupungit huolehtivat esim. päivähoidosta, kouluista ja terveydenhuollosta
Miljardin euron kysymys onkin se, mitä pitäisi tehdä? Onko sinulla mielipide tai tietoa asiasta? 

Tässä on jotain jännittävää. Yhteiskunnan luottamuksen taso korreloi vähäisen sääntelyn kanssa. Esimerkiksi vähäinen luottamus valtioon korreloi voimakkaan työsääntelyn kanssa. Täytyy lukea varsinainen paperi ja miettiä, mitä se oikein tarkoittaa.

Viestin toi Marginal Revolution.

Miksi Iran ei katkaissut Internet-yhteyttään kokonaan?

Päivän lause: ”Unlike Burma, Iran has significant commercial and technological relationships with the rest of the world. In other words, the government cannot turn off the Internet without impacting business and perhaps generating further social unrest. In all, this represents a delicate balance for the Iranian government and a test case for the Internet to impact democratic change.”

Joku voisi sanoa, että Internet on jo voittanut.