Lisää kaupunkia Herttoniemestä Kontulaan

Itä-Helsingissä on käynnissä pari hyvin mielenkiintoista kaavoituskohdetta: Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue Viikintien ja Viilarintien risteyksessä. Nämä tarjoavat samalla hyvän tilaisuuden tarkastella Itäisen Helsingin kehittymistä vähän laajemmasta perspektiivistä.

Screen Shot 2017-02-26 at 12.55.48 PM

Herttoniemen sairaala-alueelle on tulossa asuntoja noin 600 uudelle asukkaalle.

 

Ja tässä havainnekuva Karhunkaatajan alueen suunnitelmista.

Screen Shot 2017-02-26 at 12.51.53 PM

Karhunkaatajan alueelle on suunnitteilla asuntoja noin 3500 asukkaalle

 

Yksi tapa ajatella kaupunkiympäristön syntymistä on se, missä ihmisten on helppoa kulkea paikasta toiseen joukkoliikenteellä. Siinä avainroolissa on se, millä alueilla on liikkumisen vapaus. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, miten joukkoliikenteen laatu syntyy verkostosta, joka tarjoaa liikkumisen vapauden.

Liikkumisen vapaus vaatii verkostoa, jossa on tiheästi palvelevia suoria linjoja, jotka luovat solmukohtia ja näihin elämää. Itäisen Helsingin raideliikenteen solmukohdat muodostuvat metron, raidejokerin ja jokeri 2 varaan.

Screen Shot 2017-02-26 at 1.12.22 PM

Uusi ehdottamani bussilinja (vihreä viiva) yhdistää metroradan pohjoispuolella olevia asuinalueita toisiinsa ja tarjoaa vaihtopaikkoja metroon ja ratikkaan. Vihreät pallot ovat Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue. 

Tässä ehdotukseni: bussilinja, joka yhdistää metron pohjoispuolen alueet Herttoniemenrannasta Länsi-Herttoniemeen, Karhunkaatajalle, Myllypuroon ja Kontulaan. Yksi tiheästi palveleva bussilinja tarjoaisi suorat yhteydet isolle joukolle ihmisiä ja samalla vaihtomahdollisuudet metroon, raidejokeriin ja uuteen bussijokeriin 560. Näin voidaan tarjota liikkumisen vapautta entistä useammalle joukkoliikenteen käyttäjälle.

Tällaiset liikkumismahdollisuudet samalla vahvistavat Herttoniemen, Karhunkaatajan ja Kontulan roolia paikallisten palveluiden keskuksina.

 

 

 

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän perustaja ehdolle kuntavaaleissa

15403695_892463880884351_7645329023054202451_o

Seitsemän vuotta sitten perustin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän. Sen parissa tekemäni työ on tuottanut tulosta. Viime vuosina olemme saaneet uuden urbaanin yleiskaavan, ratikkaverkko laajenee Kruunusilloilla Laajasaloon ja raidejokerin myötä esikaupunkeihin. Kävelynkin merkitys on alettu ymmärtää kaupungin suunnittelussa.

Paljon pitää vielä saada aikaan. Siksi olen Helsingissä ehdolla kuntavaaleissa huhtikuussa 2017.

Haluan Helsinkiin lisää tiivistä kaupunkia, paremman joukkoliikenteen ja paljon asuntoja tarvitseville. Rakennamme Helsingistä menestyvän kaupungin, jossa kaikenlaisten ihmisten on hyvä elää, yrittää, työskennellä ja asua.

Minun Helsingissäni kaikille tarjotaan mahdollisuus hyvään elämään. Siksi nykyisen byrokraattisen ja uuvuttavan labyrintin sijasta erityislasten palveluiden pitää tukea lasten ja perheiden jaksamista.

Tule mukaan tekemään minusta valtuutettu.

Tukiryhmääni pääset mukaan laittamalla minulle Facebook-viestin tai lähettämällä sähköpostia mikko.sarela (at) gmail.com. Vaalikampanjassa tarvitaan myös rahaa. Jos haluat tukea kampanjaani rahallisesti, voit tehdä sen suoraan Vihreiden lahjoitustyökalulla.

Lisää kaupunkia Helsinkiin 7 vuotta

Hyvää syntymäpäivää Lisää kaupunkia Helsinkiin!

737157_10152052969828388_2766780247639786254_o-2

Lisää kaupunkia Helsinkiin vierailulla Koskelan halliin

Marraskuun 22. päivä 2009 istuin koneelle ja perustin Facebookiin uuden ryhmän: Lisää kaupunkia Helsinkiin. Mietin tuokion ja tuskastuneena Helsingin asuntopulaan ja asumisen kasvaviin hintoihin kirjoitin avausviestin:

Tervetuloa

 

Perustin tämän ryhmän siksi, että uskon Helsingin olevan parempi paikka, jos kaupunkia laajennetaan. En tarkoita maa-alan ryöväämistä 20-kilometrin päästä keskustasta, vaan keskusta-alueen laajentamista… [koko viesti on luettavissa Facebookissa]

Näinä seitsemänä vuonna ryhmä on ehtinyt tekemään ja vaikuttamaan moneen asiaan Helsingissä ja muualla Suomessa. Sisarryhmiä on ainakin Itä-Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Lisäksi on kansainvälinen ryhmä YIMBY International ja Helsingissä syntynyt kansainvälinen kaupunkiaktiivien tapahtuma YIMBYcon.

Tässä muutama Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän saavutus näiden vuosien varrella.

Uusimpana ja kenties suurimpana saavutuksena on Helsingin uusi yleiskaava, joka ei olisi nykyisessä muodossaan mennyt läpi ilman aktiivisten kaupunkilaisten osuutta. Ryhmästä on kehittynyt poliittisen liikkeen lisäksi keskustelufoorumi, jossa käsitellään lähes kaikkia Helsingin kaupunkikehitykseen liittyviä asioita. Jäsenmäärä on jo ylittänyt kymmenen tuhatta.

yleiskaavakartta-lopullinen

Helsingin uusi yleiskaava

Ensimmäinen vaikuttamiskohteemme kesällä 2010 oli Keski-Pasila, jossa toivoimme panostuksia kävely-ympäristön laatuun, joukkoliikenteeseen ja pyöräilyn infrastruktuuriin. Esitimme muunmuassa kävely-yhteyttä keskustakorttelin läpi, yksisuuntaisia pyöräkaistoja ja raitiotien oikaisua Pasilankadulla. Ryhmän kiinnittämä huomio katuympäristön laatuun on myös vaikuttanut. Uudessa tornialueen kilpailuohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota katutason laatuun ja siihen, ettei alueelle tulisi pelkkiä yksinäisiä tornitaloja.

kalasatama-pasila

Esitin 2012, että Helsingin uusi keskusta muodostuu Teollisuuskadun varteen Pasilan ja Kalasataman väliin muodostuvalle akselille. Tämä ajatus on osa Helsingin uutta yleiskaavaa

Syksyllä 2010 perustin kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille oman IRC-kanavan #kaupunkisuunnittelu. Siitä muodostui omana aikanaan aktiivinen ja merkittäväkin paikka käydä kaupunkiaktivismiin liittyviä keskusteluja. Kanavalle voi yhä liittyä esimerkiksi Webchatissa.

Seuraavana kesänä ryhmä aloitti kuukausittaiset kaupunkisuunnittelupubit, joita on pidetty muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki nämä viisi vuotta. Nykyään tapaamiset pidetään yleensä jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina.

1305808043978

Helsingin Sanomat uutisoi kaupunkisuunnittelupubista avoimen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen jälkeen.

Yksi paljon työtä ja kiinnostusta herättänyt alue oli se, miten tiivistyvässä kaupungissa joukkoliikenne pitäisi ratkaista. Aikamme asiaa tutkittuamme tulimme siihen tulokseen, että metro- ja junaverkoston laajentaminen on liian kallista ja bussien kapasiteetti taas ei riitä tiiviimmän kaupungin liikkumistarpeiden ratkaisemiseen. Ensisijaiseksi työkaluksi  valikoitui siis ratikka.

Raitioteiden suurin haaste oli mielikuvat. Miten osoittaa, että ratikka voi olla jotain muuta kuin meidän kantakaupungin hidas, epäluotettava ja suhteellisen pienikapasiteettinen ratikka. Työstimme ja selvitimme aihetta monessa eri vaiheessa, keskustelimme ryhmässä ja kirjoitimme useita blogitekstejä siitä, miten ratikoita voidaan nopeuttaa. Näistä kannattaa lukea ainakin Otso Kivekkään Helsingin ratikoiden nopeuttamisesta ja Vain muutaman sekunnin tähden. Keväällä 2011 Otso Kivekäs, minä ja Sirpa Kauppinen esitimme raitiotieverkkoon pohjautuvan ratkaisun Östersundomin joukkoliikenneratkaisuna.

ostersundomin-ratikkaverkosto

Östersundomin ratikkaverkosto

Tämä työ on tuottanut hedelmää. Tänä vuonna kaupunginvaltuusto päätti rakentaa raidejokerin ja Laajasalon raitiotiet, hyväksyi pikaratikkaverkostoon pohjautuvan yleiskaavan ja päätti muuttaa Hämeentien joukkoliikennekaduksi ja näin nopeuttaa raideliikennettä itäisessä kantakaupungissa.

screen-shot-2016-11-21-at-3-29-20-pm

Helsingin yleiskaavan raideliikenneverkosto. Jo päätetyt raidejokeri ja Laajasalon raitiotie on merkitty karttaan punaisella.

Kaupunkibulevardit nousivat ryhmän näköpiiriin keväällä 2011 Carlos Lamuelan diplomityön From Länsiväylä to Länsibulevardi julkaisemisen jälkeen. Syksyllä 2011 järjestettiin kriittinen pyöräretki Länsiväylällä ja Ville Ylikahri teki valtuustoaloitteen länsiväylän muuttamisesta kaduksi. 

lansibulevardi

Länsibulevardi, Carlos Lamuela

Eduskuntavaalien jälkeen minä liityin monien muiden tapaan Vihreisiin ja vuoden 2012 alusta minut valittiin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuntaan Osmo Soininvaaran varajäseneksi. Elämäni ensimmäisessä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa päätettiin käynnistää Helsingin uuden yleiskaavan tekeminen. Samalla lautakunta päätti äänin 5-4, että on lautakunta on viraston asiakas eikä ylin päättävä elin.

Syksyllä 2012 kaupunkibulevardit olivat merkittävä Vihreä vaaliteema. Minä, Otso Kivekäs, Osmo Soininvaara ja Mari Holopainen julkaisimme vaalipamfletin Seuraavat 400000 helsinkiläistä, jossa vaadimme moottoriteitä bulevardeiksi, pikaraitioteihin pohjautuvaa liikennejärjestelmää ja viheralueisiin panostamista. Ryhmämme sai vuoden 2012 vaaleissa suuren vaalivoiton, mikä mahdollisti kaupunkipolitiikkaan panostamisen uudessa valtuustossa.

seuraavat-400000

Seuraavat 400.000 helsinkiläistä

Esitimme vaaleissa myös Mannerheimintien itäpuolta keskustassa kävelyalueeksi. Se olisi yhdistänyt olemassaolevat kävelykeskustat toisiinsa. Hannu Oskala teki aiheesta valtuustoaloitteen, joka ei valitettavasti tuonut muutosta. Kävelykeskustan kehittämistyö kuitenkin jatkuu ja Mannerheimintiehenkin varmasti vielä palataan.

heikinesplanadi_small

Esitimme Mannerheimintien muuttamista kävelyalueeksi Sokoksen, Vanhan Ylioppilastalon ja Stockmannin puolella.

Vuonna 2013 ryhmän jäsenmäärä alkoi kasvamaan voimakkaasti. Kun syyskuussa 2012 jäseniä oli 200, oli vuotta myöhemmin jäseniä jo 1500. Jäsenmäärän kasvu toi mukaan tarpeen moderoida keskustelua. Lisää kaupunkia Helsinkiin sai moderaattoriryhmän ja keskustelusäännöt. Ryhmän rakentava keskustelukulttuuri innoitti Kaupunkitoimittajat nimeämään ryhmän perustajan Mikko Särelän vuoden kaupunkilaiseksi 2014.

paivakodin-saannot

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän keskustelusäännöt pähkinänkuoressa

Keväällä 2013 järjestimme Sykkivä Hakaniemi -kilpailun yhdessä Kallio -liikkeen kanssa. Kilpailun voittajatyöt olivat Christoffer Weckströmin Kungsan ja Sonia Lemarchandin Tango.   Kungsanissa alueelle rakennettiin asuntoja tuhansille uusille asukkaille ja Tangossa Hakaniemessä tanssittaisiin kuin Pariisissa. Rakentamisajatus jäi elämään ja myöhemmin syksyllä kaupunginhallitus päätti, että alueelle tehdään tiivistävä kaava.

screen-shot-2016-11-22-at-8-14-25-am

Hakaniemenrannan asemakaavaluonnoksen havainnekuva

Vuosi 2013 toi muassaan myös uusia aktiivisia tekijöitä. Koskelan sairaala-alueen suunnitelmat herättivät keskustelua, josta syntyi ryhmän ensimmäinen varjosuunnitelma. Tämä varjosuunnitelma herätti monet ymmärtämään sen, että rakentamalla tiiviisti katujen varsiin, voidaan saada runsaasti asuntoja ja säästää viheralueita.

koskela-valmis-2d

Lisää kaupunkia Koskelaan oli idea, joka suurelta osin toteutuu virallisessa asemakaavassa

Marraskuussa 2013 pidettiin ryhmän pikkujoulut ja syntymäpäivät Heräämössä Suvilahdessa. Jaoimme silloin pingviinejä hyvän kaupungin eteen töitä tehneille ja ensimmäiset pingviinit annettiin Helsingin kaupungin yleiskaavaosastolle ja Lisää kaupunkia Koskelaan -projektin vetäjille Jaakko Särelälle ja Juhana Rantavuorelle.

Samoissa pikkujouluissa sattui seitsemän kaveria istumaan samaan pöytään ja miettimään, että jotain tarttis tehdä. Urban Helsinki -kollektiivi syntyi tuomaan kaupunkisuunnittelun vaihtoehtoja näkyville ja edesauttaa Helsinkiä ja muita suomalaisia kaupunkeja kasvamaan urbaaneimmiksi paikoiksi.

Urban Helsinki

Urban Helsinki: Christoffer Weckström, Timo Hämäläinen, Miika Norppa, Matti Tapaninen, Niilo Tenkanen, Juhana Rantavuori ja Antti Auvinen

Urban Helsinki on tehnyt suunnitelmia mm. Pikku-Huopalahteen, Huopalahden asemalle, Rautatieasemalle, Hernesaareen ja pro Helsinki 2.0 yleiskaavan.

prohelsinki20

Pro Helsinki 2.0 yleiskaava tarjosi vaihtoehtoisen tiiviimmän ja urbaanimman näkemyksen Helsingin kehittämisestä

Käveltävyys on myös saanut huomiota ryhmässä. Kesällä 2015 järjestimme teemakeskusteluita ja työpajan käveltävän keskustan kehittämisestä. Yksi työpajan merkittävistä tuloksista oli Siltasaarensalmen merkityksen oivaltaminen. Salmi on keskeisellä paikalla ja vielä toistaiseksi valtava hukattu mahdollisuus. Ryhmä toivoi alueelle parempia liikenneyhteyksiä, ajanviettomahdollisuuksia ja urbaania rantaa.

siltasaarensalmi-001

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän ajatuksia Siltasaarensalmen kehittämiseksi

Työpajojen seurauksena Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä sai uuden sisarryhmän: Käveltävä Helsinki, jonka tavoitteena on aktiivisesti vaikuttaa kävelyn parantamiseen Helsingissä. Ryhmä on aktivoitunut mm. Hernesaaren kävely-yhteyksien ja Rautatieaseman ympäristön kehittämisessä, josta on nytkin käynnissä kuntalaisaloite. Sen voi käydä allekirjoittamassa täällä.

kavelukeskustaperspektiivi

Urban Helsingin ehdotus kävelykeskustan laajentamiseksi.

Lisää kaupunkia Helsinkiin on tehnyt ja saanut aikaan paljon kuluneen seitsemän vuoden aikana. Tässä pieni pintaraapaisu siihen, mihin ryhmä on olemassaolonsa aikana ehtinyt vaikuttamaan. Työ on silti vasta alussa. Ryhmän tavoitteena on se, että 2100-luvulla kehutaan sitä, että 20-luvulla tehtiin hyvää kaupunkia. Suunta on oikea, mutta siihen on vielä matkaa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 19.4.2016

Olen huomenna menossa lautakuntaan, kun Ode on estynyt. Lista löytyy täältä. Kävin listalla olevia asioita läpi Periscopessa aiemmin tänään. Videon voi käydä katsomassa vielä jonkin aikaa täällä. Ensi viikon listaa käyn läpi tämän viikon perjantaina. Tiedotan tarkemmasta ajankohdasta omalla Facebook-sivullani.

Kruunuvuoren asemakaava olisi varmasti toteutettu toisin, jos Kruunuvuorenrantaan ei olisi alunperin suunniteltu metroa. Nyt koko alueen sisääntuloalue – eräänlainen portti – on rakennettu ikäänkuin se olisi koko alueen reunalla. Jos alueelle olisi rakennettu metro, tämä olisi ollut ihan luonnollista, mutta nyt raitiotiesillan kanssa lopputulos on hassu.

Tällä kuitenkin mennään kohti valtuustoa. 1600 asukasta lisää. Alueen pohjoisosat säästetään virkistys- ja luontokohteena.

Screen Shot 2016-04-18 at 8.23.38 PM

 

10-vuoden liikenneinvestointiohjelmassa määritetään lähivuosien investoinnit ja ne suuntaviivat, joilla suunnittelua tehdään pidemmälle tulevaisuuteen. Ensi vuonna Pasila haukkaa puolet uuden infran investoinneista. Veturitie on kallis ja sitä päätöstä tullaan vielä manaamaan moneen otteeseen valmistumisenkin jälkeen. Ratkaisu on huono, epäkaupunkimainen ja altis liikennehäiriöille, mutta sillä mennään.

Positiivisia uutisia kuuluu raideliikenteen puolelta. Sekä Laajasalon raitiotien, että raidejokerin rakentaminen käynnistyvät ensi vuonna. Lisäksi lähivuosina rakennetaan Kalasataman raitiotie ja useita pieniä ja välttämättömiä laajennoksia kantakaupungin ratikkaverkkoon. Näin valmistaudutaan samalla rakentamaan uuden yleiskaavan vaatima pikaraitiotieverkko.

Liikenteen kehitys Helsingissä 2015

Joukkoliikenteen osuus Helsinginniemelle suuntautuvista motorisoiduista matkoista oli 67% – ja aamuliikenteessä jopa 74%. Suurempi kuin kertaakaan vuoden 1988 jälkeen. Konelaskentojen mukaan pyörällä kulkevien määrä on jatkanut kasvuaan.

2014 ja 2015 tehtiin myös keskustassa kävelylaskenta. En muista milloin viimeksi olisi toteutettu tällainen. Insinöörin viisauksiin kuuluu se, että saat mitä mittaat. Jos kävelijöitä ei mitata, ei niitä myöskään muisteta huomioida. Hyvä, että mitataan. Tulevaisuutta varten pitäisi kehittää automaattinen tapa tehdä näitä laskentoja vaikka kameroiden avulla. Huhtikuun kaupunkisuunnittelupubissa kuulimme, että Aleksanterinkadulla ainakin yksi maanomistaja tekee tällaisia mittauksia oma-aloitteisesti. Kävelijöiden määrä on hyvä mittari arvioimaan maan arvoa ja liikkeiden tuottavuutta.

Ehkäpä kaupunki voisi tehdä yhteistyötä maanomistajien kanssa paremman datan keräämiseksi?

Screen Shot 2016-04-18 at 8.39.40 PM

Tästä alla olevasta kuvasta muuten näkee hyvin, että 2009 valmistunut Hakamäentien remontti siirsi ensin sen läpi kulkevia autoja etelään Helsinginkadun ja Nordenskiöldinkadun reiteille – ja valmistuessaan nämä palasivat Hakamäentielle ja loput autot tulivat pohjoisemmilta reiteiltä. Kantakaupungin läheisyydessä motarimaisen kapasiteetin rakentaminen ei vähennä kantakaupungin läpi ajavien autojen määrää vaan siirtää aiemmin kauempaa kiertäneitä autoja lähemmäs kantakaupunkia.

Screen Shot 2016-04-18 at 8.44.27 PM

Kuvaan lisätty punainen viiva osoittaa Helsinginkadun ja Nordenskiöldinkadun trendilinjan, josta ainoana poikkeuksena on Hakamäentien remontin aika, jolloin liikenne kasvoi.

Liikennekäytössä olevien autojen määrä per 1000 asukasta jatkaa laskuaan. Osatekijänä varmasti pitkään jatkunut taantuma, mutta myös kulttuurimuutos.

Screen Shot 2016-04-18 at 8.50.19 PM

 

Pyöräliikenteen suunnitteluohje, jossa käydään läpi verkkotason suunnittelu, linjaosuuksien ja risteyksien suunnittelu erilaisissa ympäristöissä. Nostan tästä katsottavaksi kuvan, jossa määritellään minkälainen pyöräratkaisu kadulle tulee suunnitella riippuen siitä mitä roolia väylä palvelee pyöräilyn verkossa ja minkälainen katu on.

Suunnittelua ohjaa se ymmärrys, että kävely ja pyöräily ovat kaksi eri kulkumuotoa ja tarvitsevat omat infrastruktuuriratkaisunsa. Kävellen ja pyörällä kulkevan nopeuserot ovat niin suuria, ettei näitä tulisi yhdistää samoille väylille kuin poikkeustapauksissa.

Screen Shot 2016-04-18 at 9.04.52 PM

Lausunto HSL:n joukkoliikenteen suunnitteluohjeesta ja palvelutasomäärittelystä vuosille 2016–2021. HSL on aivan oikein kehittämässä seudun joukkoliikennettä kohti runkoliikenteen linjastoa, mutta laatutasossa on vielä hieman työstämistä. Lausunnossamme todetaan, että laatutason asteikko ei oikein tahdo riittää alueille, joissa joukkoliikenne on ja se on tarkoitus olla kilpailukykyinen autonomistamisen kanssa. Siksi parhaiden laatutasojen kohdalla joukkoliikenteen palvelukriteerejä pitäisi tiukentaa.

Minusta on tärkeää, että HSL alkaa julkaisemaan erillistä runkolinjastokarttaa, johon on piirrettynä kaikki runkolinjojen laatukriteerit täyttävät bussi-, raitio-, metro- ja junalinjat. Ajattelin puhua tästä huomenna lautakunnan kokouksessa.

Helsingin kaupungin ilmansuojelusuunnitelma 2017-2024. Julkisuudessakin on puhuttu runsaasti siitä, että ilmansaasteet – erityisesti typenoksidit ja pienhiukkaset ovat terveydelle vaarallisia. Näitä saasteita tulee erityisesti autojen moottoreista ja renkaan ja asfaltin välisestä kitkasta. Pienhiukkasia tulee lisäksi merkittäviä määriä kaukokulkeumasta ja pientaloalueilla puulla lämpiävistä takoista ja saunoista.

Terveyttä aiheuttaviin haittoihin tulee puuttua ja ilmansuojeluohjelmassa esitetään suuri joukko toimenpiteitä, joilla saasteita ja niille altistumista voidaan vähentää. Kaikkein suurin tarve parannuksille on kantakaupungissa. Parannusta voidaan saada mm. hiekoitusta vähentämällä ja hiekan kevätpesun nopeuttamisella, ruuhkamaksuilla, keskustaan suuntautuvan bussiliikenteen vähentämisellä ja kaikkien autojen päästörajojen tiukentamisella ja nastarenkaihin kohdistuvalla haittamaksulla.

Omasta mielestäni kannattaisi myös selvittää mahdollisuuksia vähentää keskustan läpiajon määrää. Nykyäänhän merkittävä määrä autoja ajaa muiden terveydestä piittaamattomasti koko kantakaupungin läpi päästäkseen idästä länteen tai toisinpäin, vaikka juuri tätä tarkoitusta varten on rakennettu pohjoisempia reittejä.

 

Merihaka muutosten keskellä

Teksti on alunperin julkaistu Helsingin Vihreiden blogissa.

Merihaka on isojen muutosten edessä. Hakaniemensilta puretaan ja tilalle rakennetaan uusi, Hakaniemenrantaan ja Sörnäisten rantatielle suunnitellaan täydennysrakentamista, Hanasaaren voimala suljetaan ja Laajasalon ja Kalasataman raitiotien suunnitellaan kulkevan Merihaan kautta.

Merihaka sijaitsee Hakaniemen kainalossa Kruununhaan ja Hanasaaren välissä.

Merihaka sijaitsee Hakaniemen kainalossa Kruununhaan ja Hanasaaren välissä.

Alue on erinomainen kohde täydennysrakentamiselle sillä Helsingissä kaikista suurin pula on urbaanista asuinympäristöstä. Siitä kielii kantakaupungin taivaisiin kohonnut hintataso ja lapsiperheiden määrän kasvu ja asumispreferenssejä mitannut professori Tyrväisen tekemä tutkimus, jossa 35% helsinkiläisistä halusi asua urbaanisti.

Tyrvainen kaupunkiasujat

Juuri nyt Merihaka jää eräänlaiseksi saarekkeeksi, jonka Sörnäisten rantatie erottaa muusta Hakaniemestä ja Sörnäisistä. Tämä näkyy hyvin alla olevasta karttakuvasta, johon on piirretty pelkät rakennukset. Merihaan ja Hakaniemen väliin on piirretty leveä valkoinen juopa.

Merihaan ja Hakaniemen välissä on leveä juopa

Merihaan ja Hakaniemen välissä on leveä juopa

Hakaniemen sillan uusiminen tarjoaa mahdollisuuksia täydennysrakentamisen avulla yhdistää Merihaka, Hakaniemi ja Sörnäinen toisiinsa. Kaupunkisuunnitteluvirastossa on arvioitu, että Hakaniemenrantaan ja Sörnäisten rantatien varteen voitaisiin rakentaa asuntoja 2500 uudelle asukkaalle.

Täydennysrakentamista tutkitaan Sörnäisten rantatien varteen ja Hakaniemenrantaan

Täydennysrakentamista tutkitaan oranssilla merkityille alueille.

Merihaan itäpuolella on Hanasaaren voimala, jonka Helsingin kaupunginvaltuusto päätti purkaa. Hanasaareen tulee kaupunkisuunnitteluviraston arvion mukaan noin 6000-8000 asukasta ja samanlainen määrä työpaikkoja. Itäinen kantakaupunki tiivistyy ja muuttaa muotoaan. Hanasaaresta Merihakaan kannattaa rakentaa kävelysilta parantamaan liikkumisyhteyksiä naapurikaupunginosien välillä.

Hanasaaren hiilikasan tilalle on suunniteltu altaan muotoisia terassitaloja

Hanasaaren hiilikasan tilalle on suunniteltu altaan muotoisia terassitaloja

 

Laajasalon raitiotien suunnittelu on loppusuoralla ja keskustaan suuntautuvista vaihtoehdoista yleiskaavan ratikkakarttaankin piirretty Merihaan ja Hakaniemen kautta kulkeva vaihtoehto näyttää tällä hetkellä todennäköisimmältä. Sillat tuovat niin Korkeasaaren kuin Mustikkamaankin ihan lähelle Merihakaa ja tarjoavat uusia mahdollisuuksia merelliseen virkistymiseen.

Laajasalon ja Kalasataman raitiotien keskustalinjauksen vaihtoehdoista Merihaan ja Hakaniemen kautta kulkeva vaikuttaa tällä hetkellä todennäköisimmältä.

Laajasalon ja Kalasataman raitiotien keskustalinjauksen vaihtoehdoista Merihaan ja Hakaniemen kautta kulkeva vaikuttaa tällä hetkellä todennäköisimmältä.

Merihaka sijoittuu keskelle isoa muutosta Helsingin rakenteessa. Aiemmin lähellä mutta vähän kaikesta sivussa olleesta Merihaasta tulee keskeinen osa laajenevaa keskustaa. Tällaisten keskellä asukkaiden kannattaa aktiivisesti kehittää omia ajatuksiaan siitä, miten kaupunginosaa voisi parantaa. Yhdessä asukkaiden kanssa kehittämällä voidaan tehdä parempaa ja viihtyisämpää kaupunkia.

Lopuksi esitän lukijoille kysymyksen: uusien kaupunginosien myötä itäinen kantakaupunki kasvaa ja tiivistyy; asukkaita on kohta satatuhatta. Missä on itäisen kantakaupungin uimaranta? Mihin sinä sen haluaisit?