Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 24.11.2015

Olen huomenna menossa taas lautakuntaan. Isoimpina asioina Hämeentien liikennejärjestelyt, Stansvikin asemakaava ja Vartiosaaren osayleiskaava. Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista löytyy täältä.

Malmin Latokartanonkaaren tarkistettu asemakaava. Aseman ympäristöön tulee noin 400 asukasta lisää. Vielä jää lisää tiivistettävää, jos halutaan, että Malmi lunastaa paikkansa kaupungin pohjoisena keskuksena.

Screen Shot 2015-11-23 at 8.21.41 PM

 

Samalla huomataan se, miksi sitä urbaania ympäristöä on niin vaikeaa kaavoittaa kantakaupungin ulkopuolelle. Latokartanonkaaren poikkileikkaus on noin 40 metriä, vaikka liikennettä on vain noin 10000 autoa vuorokaudessa. Esimerkiksi Haartmaninkadulla Meilahden sairaalan edessä on enemmän liikennettä ja selvitään puolet kapeammalla poikkileikkauksella. Suunnitelman kruunaavat 4m leveät ajokaistat ja 3 metriä leveät pysäköintikaistat, jotka varmistavat, että tuolla kadulla tullaan ajamaan vaarallisesti ylinopeutta.

Kun on tilaa millä mällätä, liikennesuunnittelijat eivät luovu siitä, eikä ketään kiinnosta tapella hyvän kaupunkiympäristön puolesta.

Stansvikin nummelle ollaan kaavoittamassa asuntoja parille tuhannelle asukkaalle. Paikka siis sijaitsee Kruunuvuorenrannan takana tulevan ratikkareitin kupeessa. Alue on mielenkiintoinen sekoitus tiivistä korttelirakennetta ratikkaväylän lähellä ja väljempää pistetaloa ja pientaloa reunalla. Positiivisesti täällä toteutuu se, että kun suuntaa sinne missä on korkeampia taloja, löytää kohta itsensä pääväylältä ja ratikkapysäkin lähistöltä. Tästä tulee vähän samanlainen fiilis kuin Ruusutorpasta Leppävaarassa.

Pitää vielä kysellä kaavoittajalta sitä missä ratikkapysäkit ovat ja miten kävelyreitit alueella kulkevat. Nyt tuossa alueella on pari kohtaa, jossa kävelymatkoista voi tulla turhan mutkikkaita. Pelkän ajansäästön lisäksi on kyse siitä, että kävellen ja joukkoliikenteellä kulkemisesta tulee turhauttavaa, jos joka kerta tietää että joutuu kiertämään turhaan ylimääräisen lenkin. Tällaisilla psykologisilla asioilla on iso vaikutus siihen, minkä kulkumuodon ihmiset valitsevat.

Screen Shot 2015-11-23 at 8.33.31 PM

 

Vuosaaren Villasaareen kaavoitetaan lisää asuntoja noin 40 uudelle asukkaalle.

Vartiosaaren osayleiskaava esitellään nyt ja jätetään pöydälle odottamaan käsittelyä. Osayleiskaavaluonnos hyväksyttiin keväällä ja nyt käsissä on tarkistettu esitys. Vartiosaareen tulee noin 5000-7000 asukasta ratikkamatkan päähän keskustasta, ja pari pysäkinväliä Yliskylän keskuksesta. Vuosaareen pääsee tulevaisuudessa kävely- ja pyöräilysiltaa pitkin.

Osayleiskaavan laatijat ovat päätyneet ratkaisuun, jossa eri kulkumuodot ohjataan samalle saaren läpi kulkevalle pääväylälle. Tämä on saaren palveluiden kannalta hyvä asia, kun kaikki kulkijat keskitetään samalle väylälle ja luodaan potentiaali paikallisille palveluille. Yhteys Vuosaareen vahvistaa Helsinkiä verkostokaupunkina.

Vartiosaaren rakentaminen vahvistaa myös Yliskylän ja Laajasalonbulevardin varrelle tiivistyvää paikalliskeskusta.

Screen Shot 2015-11-23 at 8.52.32 PM

 

Hämeentien liikennesuunnitelmassa esitetään, että Hämeentie muutetaan joukkoliikennekaduksi Hakaniemen ja Kurvin välillä. Samalla tähän välille rakennetaan pyörätiet. Ratikoiden matka-aika kurvista Hakaniemeen lähes puolittuu ja joukkoliikenteen liikennöintikustannuksia säästyy miljoona euroa vuodessa. Niin paljon me veronmaksajat joudumme maksamaan siitä, että Hämeentietä saa henkilöautolla käyttää läpiajoon.

Itse suunnitelma on upeaa työtä.

Kurvissa ratikkapysäkki jaetaan kolmeen osaan siten, että pysäkki on heti risteyksen jälkeen. Kasi länteen Helsinginkadulla metroaseman kohdalla; Hämeentietä pohjoiseen menevät nykyisellä paikallaan ja etelään menevät siinä, missä bussit nykyään pysähtyvät.

Etelään menevien bussien pysäkki on nykyisen ratikkapysäkin kohdalla ja ainoastaan tätä bussikaistaa ajamalla pääsee Hämeentietä etelään. Rakenteellinen ratkaisu, joka ehkäisee tehokkaasti läpiajokiellon rikkomista.

Screen Shot 2015-11-23 at 9.02.39 PM

Screen Shot 2015-11-23 at 9.09.53 PM

Lauttasaareen Isokaarelle kaavoitetaan tilaa päiväkotia varten. Päivähoitopaikkoja tulee 224. Tätä on tarvittu. Lauttasaareen on rakennettu runsaasti koko tämän vuosituhannen ajan ja sekä päivähoitopaikat että koulutilat ovat pahasti jäljessä väestökehitystä. Tämä siitä seuraa, kun työpaikka-alue muuttuu tontti kerrallaan asunnoiksi ilman, että kaupungissa tehdään kunnollista inventaariota tai suunnitelmaa kaupunkirakenteen muutoksista.

Laajasalon ja Kalasataman raitiotien keskustayhteys

Laajasalon ja Kalasataman raitioteiden keskustayhteys nousi keskusteluun tänään Helsingin Sanomissa. Minulla on muutama idea siitä, miten Laajasalon voisi paremmin kytkeä koko seudun joukkoliikenneverkkoon. Niille, joille asia ei ole tuttu, suosittelen lukemaan aiemman tekstini Laajasalon raitiotien merkityksestä. Samalla Korkeasaarikin muuten tulee raideliikenteen piiriin. Tulevaisuudessa sinne on siis paljon helpompaa matkustaa lasten kanssa, kun keskustasta tai Hakaniemestä pääsee perille ratikalla muutamassa minuutissa.

Kaupunkisuunnitteluvirastossa ollaan tutkittu kolmea vaihtoehtoa, jolla ratikan voi tuoda keskustaan ja kommenteista päätellen virastossa ollaan kallistumassa Hakaniemeen suuntautuvaan reittiin. Mitä jos tämä reitti ohjattaisiin kulkemaan Merihaan läpi tai pohjoispuolitse?

Screen Shot 2015-10-10 at 10.12.06 AM

Tästä saataisiin monta hyötyä:

  • Ratikan pysäkit palvelevat myös Hämeentien ja Sörnäisten rantatien väliin jääviä asukkaita ja työpaikkoja – myös niitä, joita juuri nyt suunnitellaan Sörnäisten rantatien varteen.
  • Yhteinen vaihtopysäkki Hakaniementorilla tarjoaa hyvän vaihtoyhteyden muihin ratikoihin, metroon ja ehkä joskus tulevaisuudessa Pisaraan. (Vaihtoehtoisessa reitissä vaihtopysäkki jää Hakaniemen torin eteläpuolelle, josta on satojen metrien kävelymatka metroon.)
  • Tulevaisuudessa olisi mahdollisuus jatkaa poikittaislinja Laajasalosta Toista Linjaa pitkin Helsinginkadulle
  • Helsinginkadun kohdalle voitaisiin rakentaa kaupunkiratojen asema. Laajasalosta tulevan ratikan lisäksi se tarjoaisi vaihtoyhteyden linjoihin 8 ja 1, joiden avulla junamatkustajien matka lähes koko kantakaupunkiin muuttuisi nopeammaksi ja jouhevammaksi.
  • Hämeentielle ehdotettujen joukkoliikennejärjestelyjen ansiosta liittyminen Hämeentielle kauppahallin kohdalla tulee olemaan helpompaa kuin Siltasaarenkadun ja Hakaniemenrannan risteyksessä. Ratkaisu tekee siis myös odotettavissa olevien ratikkaruuhkien hoitamisesta helpompaa.

Hakaniemestä tulisi tämän ehdotuksen myötä merkittävästi suurempi joukkoliikennehubi ja keskusta voisi aidosti laajentua Hakaniemen suuntaan.

Pasilankadun liikennesuunnitelma: esteettömyys ja ratikoiden nopeus

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa käsitellään huomenna Pasilankadun liikennesuunnitelmaa. Siinä raitiovaunu ja bussi siirretään kulkemaan yhteisillä kaistoilla kadun keskellä. Ratkaisussa on useita ongelmia, joita ei ole lainkaan huomioitu.

Screen Shot 2014-05-12 at 11.39.35

Pasilankadun liikennesuunnitelma. Raitiovaunu tulee ylhäältä Pasilansiltaa pitkin ja jatkaa Länsi-Pasilan kierrokselle.

Ensinnäkin yhteinen pysäkki ei ole esteetön siksi, että matalalattiabussi on selvästi matalampi kuin raitiovaunu. Tämä tarkoittaa sitä, että pyörätuolilla kulkeva henkilö ei voi nousta pysäkiltä raitiovaunuun ilman apua. Helsinki on käyttänyt tämän vuosituhannen esteettömien raitiovaunujen hankkimiseen – ja yhteispysäkeillä tuhotaan suuri osa siitä hyödystä, joka näistä saadaan. Liikkuminen on perusoikeus ja kaupunki on sitoutunut edistämään esteettömyyttä.

Kallion virastotalo esteettomyys

Kuten kuvasta näkyy, bussin ja ratikan yhteispysäkki ei ole esteetön. (Kuva Hannu Oskala)

Toisekseen suunnitelmassa ilmeisesti jää autoille mahdollisuus kääntyä vasemmalle raitiovaunukiskojen yli Maistraatinporttiin. HSL:n tekemässä linjojen 2, 3, 7 kehittämissuunnitelmassa todettiin tällaisista kääntymisistä seuraavaa:

Tämän työn aikana havaittiin, että hyvin usein autoilija ei ymmärrä vasemmalle kääntyessään, että takaa vasemmalta saattaa olla tulossa suoraan menevä raitiovaunu. Vasemmalle kääntyessään autoilijan huomio on usein kiinnittynyt vastaan tulevaan liikenteeseen

On myös hyvin tyypillistä, että kääntyvä autoilija jää seisomaan keskelle raitiovaunukaistaa odottamaan, että vastaantulevia autoja ei ole. Tällaisista risteyksistä pitää siis pyrkiä eroon siksi, että ne ovat vaarallisia onnettomuuspaikkoja.

Mäkelänkadulla Kumpulantien ja Suvannontien välillä onnettomuudet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta raitiovaunun eteen kääntymisiä, kun ajoneuvo kääntyy vasemmalle Mäkelänkadun poikkikaduille.

Lisäksi ratkaisu hidastaa raitiovaunuliikennettä, kun pysäkkiaikatauluihin joudutaan varaamaan aikaa satunnaisia viivytyksiä varten.

Kaupunki on strategiassaan linjannut, että raitiovaunuliikennettä tulee nopeuttaa, eikä hidastaa. Kaupunki on linjannut, että joukkoliikenteessä tulee edistää myös pyörätuolissa liikkuvien mahdollisuutta liikkua. Siksi tällaisia esteettömyyttä ja raitiovaunuliikennettä heikentäviä ratkaisuja ei tule ottaa käyttöön.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.4.2014 ja lautakunta 15.4.

Viime lautakunnan kokouskuulumiset jäivät kertomatta – pahoitteluni tästä. Isot asiat eli Kivinokka ja investointiehdotus jäivät pöydälle ja ovat tänään käsiteltävänä.

Olen menossa huomenna lautakuntaan Osmo Soininvaaran ollessa estynyt. Lautakunnan tämänkertaisen listan löytää täältä.

Kivinokka: huomenna sitten päätetään kehittää Kivinokkaa koko kaupungin virkistysalueena. Itä-Helsingissä pitää tämän päätöksen jälkeen ryhtyä tiivistämään, jottei alue jää ihan täysin paitsioon Helsingin kasvaessa. Metroaseman vierestä löytyy yhä pusikkoa puskevaa joutomaata.

Eläintarhan maankäytön periaatteet. Tämä jää pariksi viikoksi pöydälle. Virasto esittelee oman näkemyksensä siitä, mitä Eläintarhan eli Töölön urheilupuiston alueelle voisi tehdä. Hämmästyksekseni virasto ei ole koko 65 hehtaarin alueelta löytänyt yhtään kohtaa, joka olisi sopiva asuntorakentamiseen.

Screen Shot 2014-04-28 at 20.18.32

 

Kiinnostusta alueeseen nostaa se, että suunniteltu Töölön Pisara-asema on Mäntymäen kentän ja Töölöntorin välissä. Ensimmäisenä kiinnostuksestaan ilmoitti HIFK yhdistetyllä jäähalli-, kylpylä-, kauppakeskus- ja asuntohankkeella.

Itseäni hämmentää se, että miten näiden juna- ja metroasemien ympäristöt onnistutaan aina tekemään tyhjää täyteen. Kaupunginrakentamisopit kun sanovat päinvastaista. Tiiveintä pitäisi olla juuri aseman ympäristössä. Omasta puolestani alueelle sopisi erinomaisesti urheilutoimintojen lisäksi asuntoja ja muutakin kaupunkielämää piristävää.

Meilahden sairaala-alueen kaava mahdollistaa HUSin toimintojen keskittämistä Meilahteen. Samalla vapautuu tilaa tuhansille uusille asukkaille muualla Helsingissä. Esimerkiksi Pikku-Huopalahdessa olevan Haaganpuron ympäristöön, johon Urban Helsinki –ryhmä suunnitteli lisää korttelikaupunkia yli 4000 asukkaalle.

Screen Shot 2014-04-28 at 20.42.10

Pakilassa esitetään pääkadun varteen täydennysrakentamista, mikä herättää voimakkaita tunteita alueen asukkaissa. Ajatuksena olisi, että tänne voisi rakentaa korkeintaan 4 kerroksisia puisia kerrostaloja. Kerrostalorakentaminen tarjoaisi mahdollisuuden pysyä kotiseudullaan niille, jotka haluavat muuttaa eläkepäivillään pienempään kotiin – ja samalla kerrosmäärän rajoittaminen varmistaa, ettei alueen luonne muutu rajusti. Pidän tätä itse kohtuullisena kompromissina.

Liikenneinvestoinnit tulevat takaisin pöydältä. Näistä neuvotellaan varsinaisesti syksyllä kun kaupunginhallitus neuvottelee 10-vuotisesta investointibudjetista, joten nyt lähinnä opitaan mitä virasto esittää ja aloitetaan valmistautuminen loppukesän koitokseen.

Kaupunkipyörät ovat yhä tulossa. Tavoitteena on saada ensi vuoden kesäksi 500 pyörää ja 50 asemaa ja laajentaa sitä parissa vuodessa 1500 pyörään ja 150 asemaan. Pyöräjärjestelmä parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa merkittävästi varsin pienillä kustannuksilla, kun viimeisen kilometrin voi kävelyn tai vaihtoyhteyden odottelun sijasta taittaa pyörällä.

Screen Shot 2014-04-28 at 20.36.50

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 15.4.2014

Olen tiistaina menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan. Lautakunnan lista löytyy täältä.

Asemakaava Vuosaareen suunniteltua voimalaa varten. Tässä ei päätetä voimalan rakentamisesta. Kaava ainoastaan mahdollistaa rakentamisen. Päätöksen Vuosaaren voimalasta tekee valtuusto samalla kun Hanasaaren kohtaloa pohditaan.

Liikenneinvestointien talousarvioehdotus vuodelle 2015 ja investointiohjelmaehdotus vuosille 2016-2024. Tämän olen ehtinyt katsomaan vasta päällisin puolin. Vaatii vielä lisää tutustumista ennen tiistain kokousta. Investointiohjelmaan liittyvät huomiot ja kommentit ovat erittäin tervetulleita.

Viikon isona asiana on Kivinokan osayleiskaava. Vihreät tekivät Kivinokasta ryhmäpäätöksen. Kivinokassa halutaan vahvistaa alueen virkistyskäyttöä ja Itäväylästä tehdä bulevardi. Kun itäväylän ympäristöä tiivistetään, tarvitaan myös kunnollisia viheralueita. Kivinokka on virkistyskäytön kannalta lähellä ja sopivasti metroasemien palvelualueen katveessa. Virkistysvaihtoehdon kanssa mennään tiistaina. Seuraavaksi pitää varmistaa, että Itäväylän ympäristöön saadaan niitä asukkaita, joille Kivinokasta tehdään omaa virkistysaluetta.

Alla omia mietteitäni osayleiskaavaehdotuksesta, jossa oli paljon hyvää.

Kivinokka oli itselleni haastava päätettävä. Kärsimme asuntopulasta ja kaupunki tarvitsee lisää asuntoja. Toisaalta Kivinokka poistettiin viime hetkellä yleiskaavassa 2002 suoraan kaavoitettaviksi merkityistä alueista siksi, että sitä pidettiin arvokkaana luonto- ja virkistysalueena. (Sen sijaan se merkittiin selvitysalueeksi, jonka kohdalla päätökset tehdään myöhemmin. Näiden päätösten aika on nyt.)

Kivinokan rakentamista puoltaa se, että alue on varsin lähellä kantakaupunkia. Rautatieasemalle matkaa on katuverkkoa pitkin 6 kilometriä ja Kalasatamaan matkaa on alle 3 kilometriä. Sen sijaan matka metroasemalle on kovin pitkä.

Jos alue rakennettaisiin, siitä tulisi hyvin vahvasti pyöräilyyn tukeutuva kaupunginosa. Matkat kantakaupunkiin ovat pyörällä lyhyitä. Itäväylälle ja Kalasatamaan on tulossa uudet baanat, joiden avulla pyöräileminen on sujuvaa ja nopeaa.

Sen sijaan laadukasta joukkoliikennettä tänne ei ole mahdollista koskaan saada. Suurin osa asukkaista on vajaan kilometrin etäisyydellä metroasemasta. Tämä on etäisyytenä haastava siksi, että valittavana on pitkä kävely metroasemalle tai pitkä odotus – liityntäbussin vuoroväliksi tulisi luultavimmin 20 minuuttia.

Kuten ylläolevasta kuvasta näkee, 800-1000 metrin kävelymatka joukkoliikenteen pysäkille ei ole hyväksyttävä oikeastaan kenenkään mielestä. Ylläolevan kuvan perusteella vajaa 10% asukkaista pitää 800 metrin kävelyä hyväksyttävänä silloin, kun kaupunkikuva on viehättävä ja noin 0% silloin, kun kaupunkikuva on epäviehättävä. On päivänselvää, että Kivinokka ei ole, eikä siitä voida tehdä, vahvasti joukkoliikennepainotteista kaupunginosaa.