Keskustatunnelin kustannusarvio ei tule pitämään

Olen tässä viikonlopun ajan tutustunut keskustatunnelia koskeviin materiaaleihin ja valitettavasti tässä valmistelussa ei ole osaaminen pysynyt tavoitteiden perässä. Selvityksessä esitetään Länsiväylältä Hermannin rantatielle asti kulkevaa tunnelia, jossa on kokonaista kuusi maanalaista eritasoliittymää. Perjantaina oli medialle järjestetty esittelytilaisuus, jossa esittelijät eivät osanneet edes kertoa montako kilometriä tunnelia hankkeessa esitetään rakennettavaksi.

Ehdotettu keskustatunneli länsiväylältä Hermannin rantatielle. Liittymät Jätkäsaaren satamaan, Punavuoreen, Hernesaarenrantaan, Eteläsatamaan, Katajanokalle, Siltavuorenrantaan ja Sörnäisten rantatielle

Ehdotettu keskustatunneli kulkee länsiväylältä Hermannin rantatielle

Tunnelin hinnaksi arvioidaan tässä kohdassa 1,4 miljardia euroa. Tämän hinnan voi laittaa perspektiiviin, kun kuvittelee että  rakennetaan Turun moottoritie kahteen kertaan ja tämän jälkeen rahaa jää vielä yli Lahden oikoradan verran.

Tällaiset arviot tehdään niin, että katsotaan mitä vastaavat asiat maksavat muualla rakennettaessa ja sitten ynnätään palaset yhteen riskivarauksilla lisättynä. Ylläolevassa kuvassa on kerrottu, mitä kustannusarvioon on laskettu mukaan ja mitä ei.

Erityisesti kannattaa huomata, että keskustatunnelin ilmanvaihtojärjestelmien riskianalyysiä ja turvajärjestelmien osuutta ei ole arvioitu. Tuon takia on syytä olettaa, että 1,4 miljardin kustannusarvio ei tule pitämään – todellinen kustannus koko projektille on merkittävästi suurempi.

Länsimetrossa lopulliset kustannukset olivat kaksinkertaisia alunperin ennakoituun verrattuna – ja kustannusarvio petti suurelta osin siksi, että ilmanvaihtojärjestelmät ja turvallisuustekniikka maksoivat paljon enemmän kuin oli arvioitu.

Keskustatunnelissa ei ole kyse tavallisesta projektista, vaan jostain maailmanlaajuisesti äärimmäisen haastavasta, jolle ei ole vertailukohtia.

Tunnelin häiriöherkkyyttä tutkinut raportti toteaa asiasta näin:

Se tosiseikka, että suunnitteilla oleva tunnelikokonaisuus on maailmanlaajuisestikin arvioituna varsin laaja ja monimutkainen, tekee käyttöjärjestelmästä ainutlaatuisen mutkikkaan, jos halutaan pitää mahdollisimman paljon tunnelikokonaisuudesta käytössä häiriöiden aikana. Jos sen sijaan tyydytään yksinkertaisempiin ohjaustiloihin, koko tunnelikokonaisuus voidaan joutua sulkemaan suhteellisen paikallisten ja pientenkin häiriöiden takia.

Kyse on siis ainutlaatuisen mutkikkaasta ohjelmistoprojektista, joka toteuttaa turvallisuuskriittisiä tehtäviä. Hintakin tulee olemaan sen mukainen.

Valtuustoaloite Helsingin asuntotuotannon nopeuttamiseksi

Helsinki on yksi Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Uudet asukkaat tarvitsevat asuntoja päänsä päälle. Siksi teemme Hannu Oskalan kanssa aloitteen Helsingin asuntotuotannon nopeuttamiseksi.

Tukholman seutu on erinomainen esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos asuntoja ei rakenneta riittävän nopeasti. Vuodesta 2005 läänin väestö on kasvanut 420 000 asukkaalla ja asuntojen määrä on kasvanut 146 000. Vähäisen rakentamisen takia asumisväljyys on kutistunut noin 10% ja asuntojen hinnat ovat kasvaneet 91% ja asumisoikeusasunnoissa vielä enemmän.

Asumisen korkeisiin hintoihin voidaan vaikuttaa sillä, että rakennetaan asuntoja nopeammin kuin asukkaiden määrä kasvaa. Helsingin seudulla asuntopula keskittyy nimenomaan Helsinkiin ja kantakaupungin ympäristöön. Siksi nimenomaan Helsingin tulee ryhtyä toimiin asuntotuotannon nopeuttamiseksi.

Valtuustoaloite Helsingin asuntotuotannon nopeuttamiseksi. 
Asuntopula Helsingissä on merkittävä ongelma. Erityisesti urbaanin asumisen hinta on karannut tavallisen helsinkiläisen ulottumattomiin. Helsinki on kyennyt nostamaan kaavoitusta yli tavoitteiden, mutta asuntotuotanto laahaa silti jäljessä. Tarvitaan uusia tapoja toimia, jotta asuntotuotanto vastaa kysyntään Kasvava osuus rakentamisesta on täydennysrakentamista. Se on myös kaupungin talouden kannalta parasta rakentamista. Helsingin tulee huolehtia siitä että sen omat normit ja käytännöt tukevat täydennysrakentamista, eivätkä ainakaan estä sen toteutumista täysimääräisesti. Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki selvittää sen, miten asuntotuotanto voidaan kasvattaa ensin nykyisiin tavoitteisiin eli 7000 asuntoon vuodessa ja sitten 10000 asuntoon vuodessa.

Hallintovalituksiin on säädettävä hoitotakuu

Hallintovalitusten aiheuttamat viiveet rakentamisessa puhuttavat taas. Helsingin Sanomat kirjoittaa valituksista, jotka koskevat Keilaniemen ja Jätkäsaaren tonttikauppoja. Itse valitusperusteeseen minulla ei tässä ole kommenttia, mutta valitusten tuomiin viiveisiin rakentamisessa pitää pystyä puuttumaan.

Toiset tarjoavat ratkaisuksi valitusoikeuden rajoittamista ja toiset taas sitä, että oikeudelle pitää antaa lisää rahaa. Valitettavasti pelkän rahan lisääminen ei useinkaan auta, jos ei toimintatapoja samalla muuteta.

Terveydenhuollossa oli 2000-luvun alussa samanlainen ongelma. Jonot kiireettömään hoitoon saattoivat olla vuosia. Sitten säädettiin hoitotakuu, joka sanoi että kaikkien pitää saada kiireetön hoito viimeistään kuudessa kuukaudessa. Jonot lyhenivät merkittävästi.

Sama pitää toteuttaa myös hallinto-oikeuden valituksille.

Säädettäköön siis laki, joka vaatii hallinto-oikeutta organisoimaan toimintansa niin, että se antaa päätöksensä lain määräämän ajan puitteissa.

Tämän lain myötä oikeuslaitoksen johto joutuisi tutkimaan sitä, miten päätöksenteko on organisoitu ja miten se uudelleenorganisoidaan niin, että valitukset voidaan ratkaista annetussa aikataulussa. Tämä voisi vaatia toiminnan uudelleenorganisoimista, lisärahaa tai molempia – joka tapauksessa oikeuslaitos päättäisi itse, mitä tarvitsee toteuttaakseen uuden velvoitteensa.

Samalla, kun valituksien käsittelyaika lyhenisi, poistuisi insentiivi tehdä turhia valituksia. Niiden merkitys on nimittäin vain päätöksen toimeenpanon hidastaminen.

Valitusten tuoma viivästyminen rakentamiseen voidaan ratkaista ja samalla säilyttää oikeusvaltion periaatteet julkisten päätösten laillisuuden tarkistamisesta oikeusteitse.

Postipuistosta tulee upea

Helsinki kaavoittaa tällä hetkellä todella upeaa kaupunkia Pohjois-Pasilaan. Lautakunnan listalla on tällä viikolla päätettävänä pohjoisin osa eli Maaliikennekeskuksen tarkistettu asemakaavaehdotus ja eteläisen osan asemakaavaluonnos.

Kaupungin ja luonnon ystäville luvassa on tiivistä nauhakaupunkia noin 12000 asukkaalle ja tuhansille työntekijöille.

Erityisesti kiitän sitä, että molemmat alueet muodostavat varsin selkeän rajan kaupungin ja keskuspuiston väliin. Tuo raja auttaa ihmisiä suunnistamaan ja hahmottamaan sitä mikä on minkäkin tilan käyttötarkoitus.

Screen Shot 2017-10-23 at 2.19.36 PM

Maaliikennekeskukseen tulee asuntoja noin 6000 asukkaalle

 

Tässä muutama huomio Maaliikennekeskuksen kaavan erinomaisista yksityiskohdista.

  • Asukasmäärän kasvu noin 6000:een nostaa liiketilojen kysyntää. Näin kaavan vaatimat liiketilat todennäköisemmin saavat kaupunkilaisille hyödyllistä käyttöä, kunhan alue kokonaisuudessaan rakentuu.
  • Liiketilojen sijoittelua on parannettu siten, että ensimmäiset liiketilat näkyvät Metsäläntieltä ja houkuttelevat paikalle myös ohikulkijoita
  • Alueella on pieniä kaupunkipuistoja kaavamerkinnällä ”istutettava alueen osa”. Ei enää tyhjiä kivisiä aukioita!
  • Julkisivut määrätään pääkadulla yhtenäisiksi ja suurpiirteisiksi ja muilla kaduilla yhden lamellin suuruisiin toisistaan poikkeaviin osiin. Näin saadaan tonttikaduille vaihteleva kaupunkikuva ja samalla selkeä visuaalinen vinkki siitä, missä kulkee kaupunginosan pääkatu.

Näillä eväillä saadaan Maaliikennekeskuksesta erinomainen paikka.

Screen Shot 2017-10-23 at 2.20.06 PM

 

Eteläinen postipuisto on suoraan Ilmalan aseman kupeessa. Pari vuotta sitten sinne suunniteltiin kaupan suuryksikköä. Nyt sinne on tulossa 3500 asukasta ja 2000 työpaikkaa.  Aluetehokkuus on 1,63 eli samaa luokkaa kuin Etu-Töölössä!

Asemaan kiinni tulee pari korkeampaa toimistorakennusta maamerkeiksi auttamaan suunnistamisessa. Nämä voisivat omasta mielestäni olla korkeammatkin, jos kysyntää vain löytyy.

Eteläosan kaavasta löytyy muitakin hienouksia. Ensinnäkin pieniä kortteleita! Ne ovat tutkitusti yksi kriittinen tekijä siinä, että saadaan hyvää kävely-ympäristöä ja elävää katutilaa.

Toisekseen ihan henkilökohtaiseen makuun iloitsen siitä, että luvassa on sisäpihasiipiä! Ne ovat upea tapa tarjota asumista tiiviissä kaupungissa, mutta hyvin rauhallisessa ympäristössä. Kaikki ikkunat ovat sisäpihalle päin!

Ja korkeahkot talot länsireunalla keskuspuistoa vasten, jotta saadaan upeat metsänäkymät mahdollisimman monelle!

Pienenä parannusehdotuksena toivoisin, että näitä korotettaisiin yhdeksästä kerroksesta sillä 9 kerroksen kohdalla mukaan tulee joukko uusia turvallisuusvaatimuksia ja niitä on maksamassa minimimäärä asuntoja. Talot ovat alueen länsilaidalla, joten esim. 12 kerrosta ei pitäisi olla varjostuksien kannalta ongelma.

Alue on myös sekoittunut, luvassa on niin työpaikkoja, asuntoja kuin kaupallisia tilojakin.

Tästä alueesta tulee kertakaikkiaan upea. Kaavoittajat ovat tehneet mahtavaa työtä tämän alueen parissa. Tällaista kaupunkia rakennetaan 20-luvulla.

Helsingin kasvu jatkuu – liian hitaana

Helsingin kasvu jatkuu. Viime vuonna valmistui 4395 uutta asuntoa ja Helsingin väkiluku kasvoi 6 973 asukkaalla ja oli 635 181 vuoden 2016 lopussa. Viidessä vuodessa Helsinki on kasvanut yli 20000 asukkaan verran enemmän kuin ennustettiin.

Samalla pitää huomata, että Helsinki ei edelleenkään kasva riittävän nopeasti. Helsingin kantakaupungissa ja sen lähellä asuntojen hintataso kasvaa yhä nopeammin kuin tulotaso tai inflaatio. Tällä vuosikymmenellä kantakaupungin hintataso on kasvanut neljänneksellä eli 3,7% vuodessa. Viime vuonna hinnat nousivat 4,8% (Helsinki 1) ja 3,4% (Helsinki 2).

Tämän takia tarvitsemme lisää kaupunkia Helsinkiin.

Screen Shot 2017-04-04 at 4.36.03 PM