Lisää kaupunkia Herttoniemestä Kontulaan

Itä-Helsingissä on käynnissä pari hyvin mielenkiintoista kaavoituskohdetta: Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue Viikintien ja Viilarintien risteyksessä. Nämä tarjoavat samalla hyvän tilaisuuden tarkastella Itäisen Helsingin kehittymistä vähän laajemmasta perspektiivistä.

Screen Shot 2017-02-26 at 12.55.48 PM

Herttoniemen sairaala-alueelle on tulossa asuntoja noin 600 uudelle asukkaalle.

 

Ja tässä havainnekuva Karhunkaatajan alueen suunnitelmista.

Screen Shot 2017-02-26 at 12.51.53 PM

Karhunkaatajan alueelle on suunnitteilla asuntoja noin 3500 asukkaalle

 

Yksi tapa ajatella kaupunkiympäristön syntymistä on se, missä ihmisten on helppoa kulkea paikasta toiseen joukkoliikenteellä. Siinä avainroolissa on se, millä alueilla on liikkumisen vapaus. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, miten joukkoliikenteen laatu syntyy verkostosta, joka tarjoaa liikkumisen vapauden.

Liikkumisen vapaus vaatii verkostoa, jossa on tiheästi palvelevia suoria linjoja, jotka luovat solmukohtia ja näihin elämää. Itäisen Helsingin raideliikenteen solmukohdat muodostuvat metron, raidejokerin ja jokeri 2 varaan.

Screen Shot 2017-02-26 at 1.12.22 PM

Uusi ehdottamani bussilinja (vihreä viiva) yhdistää metroradan pohjoispuolella olevia asuinalueita toisiinsa ja tarjoaa vaihtopaikkoja metroon ja ratikkaan. Vihreät pallot ovat Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue. 

Tässä ehdotukseni: bussilinja, joka yhdistää metron pohjoispuolen alueet Herttoniemenrannasta Länsi-Herttoniemeen, Karhunkaatajalle, Myllypuroon ja Kontulaan. Yksi tiheästi palveleva bussilinja tarjoaisi suorat yhteydet isolle joukolle ihmisiä ja samalla vaihtomahdollisuudet metroon, raidejokeriin ja uuteen bussijokeriin 560. Näin voidaan tarjota liikkumisen vapautta entistä useammalle joukkoliikenteen käyttäjälle.

Tällaiset liikkumismahdollisuudet samalla vahvistavat Herttoniemen, Karhunkaatajan ja Kontulan roolia paikallisten palveluiden keskuksina.

 

 

 

Lisää kaupunkia Lauttasaareen

Urbaaniin kaupunkiympäristöön haluaa runsas kolmasosa  Helsingin seudun asukkaista. Noin puoli miljoonaa ihmistä siis. Ja urbaanien asukkaiden määrä kasvaa lähes kymmenellä tuhannella joka vuosi. Siksi Helsingissä on päätetty rakentaa lisää urbaania kaupunkiympäristöä tiivistämällä ja laajentamalla kantakaupunkia. Samalla on huomattava, että merkittävä osa urbaaneista asukkaista haluaa asua luonnon lähellä.

Tarvitsemme runsaasti lisää urbaaneja ja luonnonläheisiä asuinympäristöjä.
LauttasaariITmuistotykki

Myllykalliolta löytyy upeiden kallioiden lisäksi ilmapuolustuksen muistomerkki.

Lauttasaari on luonteva paikka rakentaa asuntoja urbaaneja luontoa rakastaville asukkaille. Se on laajenevan kantakaupungin lähin vyöhyke ja suurin piirtein yhtä kaukana keskustasta kuin Kalasatama.
Lauttasaaresta tulee rakentaa tiivistä ja urbaania kaupunkia seuraavilla periaatteilla.
  • Rannat pidetään avoimia kaikille kaupunkilaisille; myös urbaanit ranta voi olla sopivassa paikassa hyvä ratkaisu.
  • Tiivistetään Lauttasaarta niin, että Lauttasaaren keskustassa on urbaanin elämän edellytykset eli n. 20000 asukasta kilometrin etäisyydellä keskustasta.
    • Keskusta sijoittuu luontaisesti metroaseman, Tallbergin puistotien ja Särkiniementien väliseen alueeseen.
  • Muutetaan Länsiväylä kaduksi ja keskitetään tiivis rakentaminen Länsibulevardin varteen ja metroaseman lähiympäristöön.
  • Sallitaan olemassaolevilla tonteilla merkittävä tiivistäminen ja kadun varteen rakentaminen
  • Pidetään lauttasaarelaisille tärkeät puistoalueet puistoina ja kehitetään niitä.
    • Näitä ovat erityisesti Kotkavuori, Myllykallio, Kasinoranta ja Veijarivuorenpuisto
  • Pidetään huolta, että Lauttasaaressa on riittävästi tiloja urheilulle
  • Varataan jo suunnitteluvaiheessa tilat julkisille palveluille, kuten päiväkodit ja koulut. Toteutetaan palvelut etupainotteisesti; se on kaikkien etu.
  • Kun Salmisaaren voimalasta tulevaisuudessa luovutaan, Jätkäsaaresta tulee rakentaa kävely- ja pyöräsilta Lauttasaareen. Myös ratikkasilta kannattaa tutkia.
Screen Shot 2017-02-17 at 4.32.16 PM

Kun Salmisaaren voimala tulevaisuudessa suljetaan, kannattaa rakentaa silta yhdistämään Lauttasaari ja jätkäsaari.

Olen ensi tiistaina Kauniissa Kampelassa puhumassa Lisää kaupunkia Lauttasaareen? -tilaisuudessa Elina Moision ja Aino Tuomisen kanssa . Tässä omia ajatuksiani pureskeltavaksi jo etukäteen. Tervetuloa mukaan!

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän perustaja ehdolle kuntavaaleissa

15403695_892463880884351_7645329023054202451_o

Seitsemän vuotta sitten perustin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän. Sen parissa tekemäni työ on tuottanut tulosta. Viime vuosina olemme saaneet uuden urbaanin yleiskaavan, ratikkaverkko laajenee Kruunusilloilla Laajasaloon ja raidejokerin myötä esikaupunkeihin. Kävelynkin merkitys on alettu ymmärtää kaupungin suunnittelussa.

Paljon pitää vielä saada aikaan. Siksi olen Helsingissä ehdolla kuntavaaleissa huhtikuussa 2017.

Haluan Helsinkiin lisää tiivistä kaupunkia, paremman joukkoliikenteen ja paljon asuntoja tarvitseville. Rakennamme Helsingistä menestyvän kaupungin, jossa kaikenlaisten ihmisten on hyvä elää, yrittää, työskennellä ja asua.

Minun Helsingissäni kaikille tarjotaan mahdollisuus hyvään elämään. Siksi nykyisen byrokraattisen ja uuvuttavan labyrintin sijasta erityislasten palveluiden pitää tukea lasten ja perheiden jaksamista.

Tule mukaan tekemään minusta valtuutettu.

Tukiryhmääni pääset mukaan laittamalla minulle Facebook-viestin tai lähettämällä sähköpostia mikko.sarela (at) gmail.com. Vaalikampanjassa tarvitaan myös rahaa. Jos haluat tukea kampanjaani rahallisesti, voit tehdä sen suoraan Vihreiden lahjoitustyökalulla.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.11.2016

Kuten uumoilin, kokouksesta tuli pitkä. Nämä lautakunnan kokouslistat pitenevät aina joulua kohden.

Alussa keskustelimme Bauhausista. Poikkeuslupahakemus on tosiaan nyt vuorovaikutettavana ja kaupunkisuunnitteluvirasto tehnee siitä esityksen lautakunnalle vuoden viimeiseen kokoukseen 20.12. Se hetki, jolloin ehtii vaikuttaa, on nyt. Tausta-aineistot löytyvät täältä ja palautetta kaupungille voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen: helsinki.kirjaamo(a)hel.fi.

Jalankulkijoiden kantakaupunki hyväksyttiin. Liitteenä olevan ”Kantakaupungin jalankulkupainotteisten katujen verkko” teemakartan nimi muutettiin muotoon ”Kantakaupungin katujen verkko, jossa jalankulkijoiden olosuhteita parannetaan pitkäjänteisesti.” Syynä tähän muutokseen oli se, että alkuperäisen nimen pelättiin aiheuttavan iltapäivälehtiin otsikoita, jossa kerrotaan että Helsinki meinaa häätää autot ja joukkoliikenteen kantakaupungin katuverkosta. (Ei meinaa.)

Toteuttamisohjelman luonnos jäi pöydälle.

Pirjontien ja Pirkkolantien asemakaavaehdotus hyväksyttiin ehdotetussa muodossa.

Laajasalon kauppakeskuksen suunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan. Ensimmäinen bulevardikohde etenee nopeasti. Erityiskiitos kuuluu Jarmo Niemiselle, joka aikoinaan keräsi valtuustosta 83 allekirjoittajaa ponnelle alueen kehittämiseksi.

Raidejokerin liikennesuunnitelmat ja tekniset asemakaavat hyväksyttiin ehdotetussa muodossaan.

Meri-Rastilan Lohiniemenrannan asemakaavaehdotus palautettiin valmisteltavaksi siten, että koulutustilat sijoitettaisiin irti rannasta.

Periaatteet kantakaupungin käyttötarkoitusmuutoksista jäivät pöydälle Risto Rautavan pyynnöstä.

Malmin tarkistettu kaavarunko jäi pöydälle Elina Moision pyynnöstä.

Tapanilan koulun poikkeushakemus hylättiin. Asemakaavaehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016

Kutsu lautakuntaan kävi. Huomisen kokouksen lista löytyy täältä. On aineksia maratonkokoukseen. Osmo Soininvaaran kommentit löytyvät täältä.

Ennen kokouksen alkua ajattelin ottaa esille Konepajan Bauhaus -hankkeen, jossa haetaan poikkeuslupaa. Bauhausin tulo Kallion seudulle olisi erittäin tervetullutta, mutta hankeessa on pari muttaa. Ongelmana hankkeessa on mm. se, että Teollisuuskadulle olisi jäämässä pari sataa metriä pitkä tylsä seinä paikassa, johon kaava vaatii 4500m2 liiketiloja ja joka on merkitty uudessa yleiskaavassa Kalasatamasta Pasilaan kulkevana Kallion seudun keskustana. Lisäksi esitys toteutuessaan häiritsisi ysin ratikan kulkua ja tekisi ysistä hitaamman ja epäluotettavamman. Bauhausin poikkeuslupa on nyt vuorovaikutettavana ja suunnitelmiin voi tutustua täällä.

Jalankulkijan kantakaupunki esittää periaatteet kantakaupungin kävelyn kehittämiselle. Esitys on mielestäni erinomainen ja myös jalankulkijaryhmässä sitä pidettiin hyvänä ja kyseltiin vain sitä, kuinka nopeasti sitä päästään toteuttamaan. Tämä esitys tulee ohjaamaan kantakaupungin ympäristön kehittämistä niin, että kävellen on tulevaisuudessa helpompaa kulkea.

Yleiskaavan toteuttamisohjelman luonnos sisältää muun muassa periaatteet. 40% rakentamisesta on tarkoitus tulla täydennysrakentamisesta ja loput uusilta alueilta. Ensimmäiseksi käynnistyisivät luonnoksen mukaan Vihdintie, Huopalahdentie, raidejokerin varsi, Laajasalontie, Vartiosaari ja Malmin lentokenttäalue. Toteuttamisohjelma jää pöydälle ja on sen verran iso kokonaisuus, että kaipaa ihan oman blogitekstinsä.

screen-shot-2016-11-28-at-7-36-25-pm

Yleiskaavan toteuttamisohjelman alustava aikataulutus

Nyt lyhyesti muutama asia, josta ajattelin kysellä kokouksessa:

  • Lähiöiden täydennysrakentaminen; 70-luvun alueiden tiivistämisellä alkaa olemaan kiire, jos halutaan tarjota taloyhtiöille mahdollisuus tiivistää tonttia putkiremontin yhteydessä. Tiivistäminen vaatii myös kaupungin panoksia ja sitä, että opitaan vielä nykyistäkin paremmin tekemään yhteissuunnittelua asukkaiden, taloyhtiöiden ja rakennusyhtiöiden kanssa. Paljon on jo lähiöprojektissa opittu, mutta lisää on tehtävä.
  • Kantakaupungissa on monta hyvää tiivistämispaikkaa ja asumisesta kantakaupungissa on kaikista kovin pula. Tämä ei kovin hyvin näy nykyisestä luonnoksesta.
  • Erityisesti kauempana keskustasta ja mereltä olevilla alueilla olisi hyvä selvittää paremmin rakentamisen taloudellisia reunaehtoja. Emme halua rakentaa alueita, joihin joudutaan asumaan. Kaikilla uusilla alueilla pitää olla vetovoimatekijöitä.
  • Bulevardialueiden kytkeytyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen on kriittistä niiden onnistumisen kannalta. Siksi bulevardin suunnittelun yhteydessä pitäisi aina suunnitella laajempi naapurikaupunginosat sisältävä aluekokonaisuus. Näin saadaan kaupunkirakennetta, joka aidosti on kaupunkia eikä vain uusi lähiö.
  • Tiiviin urbaanin ympäristön vehreys pitää varmistaa sillä, että viherkerroin, pikku puistikot, katupuut ja muut menetelmät luonnon ja tiiviin kaupungin yhteensovittamiseksi pitää ottaa mukaan heti alusta alkaen. Näin saadaan parhaat lopputulokset asukkaille niin kaupunkirakenteen kuin luontopalveluidenkin kannalta. Ja paljon houkuttelevampaa tiivistä asuinympäristöä. Ihmiset rakastavat luonnon antimia.

Raidejokerin varteen kaavoitetaan asuntoja. Näin lupasimme valtiolle, kun valtio päätti raidejokerin tukemisesta. Nyt vuorossa on Pirkkolantien varsi. Uusia asukkaita tulee noin 600.

Paikallisia on harmittanut Pirjontien ja Pirkkolantien risteyksen sulkeminen ja siihen 2-5 -kerroksisen talon kaavoittaminen. Itse olen tutustuttuani aiheeseen ja paikkaan tullut siihen tulokseen, että talo luo erinomaisella tavalla uuden meidän aikakautemme kerrostuman ja hyvän maamerkin, joka viestii siitä, että joukkoliikennepalvelut löytää täältä päin. Taloon tulee myös pieni liike- tai toimistotila.

screen-shot-2016-11-28-at-7-50-58-pm

Raidejokerin varteen kaavoitetaan uusia asuntoja

Laajasalon kauppakeskuksen asemakaava. Tässä kaavassa toteutetaan ensimmäinen pätkä kaupunkibulevardia. Alla lainaus tiivistelmästä. 800-900 uutta asukasta ja 350 uutta työpaikkaa. Tulevaisuudessa Laajasalontien yli pääsee suojatietä pitkin. Kiiltomadonpolun silta säilytetään.

screen-shot-2016-11-28-at-8-01-33-pm

Laajasalon kauppakeskus ja Laajasalontien bulevardin alku

Patterimäessä tehdään raidejokeria varten joukkoliikennetunneli. Lähivirkistysalueella Patterimäen länsipuolella rataa reunustaa kaiteet.

Raidejokerin tekniset asemakaavat. Raidejokerin hanke on hyväksytty ja nyt tehdään tekniset asemakaavat, jotka mahdollistavat hyväksytyn hankkeen toteuttamisen.

Periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asumiseen kantakaupungin rajatulla alueella. Tässä esitetään aika tiukat periaatteet, jossa näytettäisiin kieltävän muutokset isolla alueella kokonaan. Pitää kuunnella esitys ja keskustella sen jälkeen muiden kanssa miltä periaatteet vaikuttavat. Pyydän tämän pöydälle Oden pyynnöstä.

Malmin tarkistettu kaavarunko. Asukkaita tulee näillä näkymin noin 25000. Muutoksia on tullut viime vuodesta jonkin verran. Täytyy kuunnella huomenna esittely ja miettiä onko kaavarungossa jotain kehittämisen varaa. Ainakin haluaisin selkeämmin mahdollisuuden kehittää Malmin kaava-alueelle lisää työpaikkoja, jos niin hyvin kävisi että sinne työpaikat haluavat sijoittua.

Perinteinen funktionalistinen jako, jossa teollisuustilat ovat motarin varressa ja asunnot niiden takana vähän häiritsee. Sekoitettu kaupunkirakenne on se, johon pitäisi pyrkiä vaikkei siihen aina päästäisi. Suomalainen asemakaava on luonteeltaan kieltävä; se mikä ei ole sallittu, on kielletty. Kaavarungolla ei ole oikeusvaikutusta, joten vaikutus ei ehkä ole näin kova, mutta huomionarvoinen kuitenkin.

screen-shot-2016-11-28-at-8-30-26-pm

Malmin kaavarunko