Keskustatunnelin kustannusarvio ei tule pitämään

Olen tässä viikonlopun ajan tutustunut keskustatunnelia koskeviin materiaaleihin ja valitettavasti tässä valmistelussa ei ole osaaminen pysynyt tavoitteiden perässä. Selvityksessä esitetään Länsiväylältä Hermannin rantatielle asti kulkevaa tunnelia, jossa on kokonaista kuusi maanalaista eritasoliittymää. Perjantaina oli medialle järjestetty esittelytilaisuus, jossa esittelijät eivät osanneet edes kertoa montako kilometriä tunnelia hankkeessa esitetään rakennettavaksi.

Ehdotettu keskustatunneli länsiväylältä Hermannin rantatielle. Liittymät Jätkäsaaren satamaan, Punavuoreen, Hernesaarenrantaan, Eteläsatamaan, Katajanokalle, Siltavuorenrantaan ja Sörnäisten rantatielle

Ehdotettu keskustatunneli kulkee länsiväylältä Hermannin rantatielle

Tunnelin hinnaksi arvioidaan tässä kohdassa 1,4 miljardia euroa. Tämän hinnan voi laittaa perspektiiviin, kun kuvittelee että  rakennetaan Turun moottoritie kahteen kertaan ja tämän jälkeen rahaa jää vielä yli Lahden oikoradan verran.

Tällaiset arviot tehdään niin, että katsotaan mitä vastaavat asiat maksavat muualla rakennettaessa ja sitten ynnätään palaset yhteen riskivarauksilla lisättynä. Ylläolevassa kuvassa on kerrottu, mitä kustannusarvioon on laskettu mukaan ja mitä ei.

Erityisesti kannattaa huomata, että keskustatunnelin ilmanvaihtojärjestelmien riskianalyysiä ja turvajärjestelmien osuutta ei ole arvioitu. Tuon takia on syytä olettaa, että 1,4 miljardin kustannusarvio ei tule pitämään – todellinen kustannus koko projektille on merkittävästi suurempi.

Länsimetrossa lopulliset kustannukset olivat kaksinkertaisia alunperin ennakoituun verrattuna – ja kustannusarvio petti suurelta osin siksi, että ilmanvaihtojärjestelmät ja turvallisuustekniikka maksoivat paljon enemmän kuin oli arvioitu.

Keskustatunnelissa ei ole kyse tavallisesta projektista, vaan jostain maailmanlaajuisesti äärimmäisen haastavasta, jolle ei ole vertailukohtia.

Tunnelin häiriöherkkyyttä tutkinut raportti toteaa asiasta näin:

Se tosiseikka, että suunnitteilla oleva tunnelikokonaisuus on maailmanlaajuisestikin arvioituna varsin laaja ja monimutkainen, tekee käyttöjärjestelmästä ainutlaatuisen mutkikkaan, jos halutaan pitää mahdollisimman paljon tunnelikokonaisuudesta käytössä häiriöiden aikana. Jos sen sijaan tyydytään yksinkertaisempiin ohjaustiloihin, koko tunnelikokonaisuus voidaan joutua sulkemaan suhteellisen paikallisten ja pientenkin häiriöiden takia.

Kyse on siis ainutlaatuisen mutkikkaasta ohjelmistoprojektista, joka toteuttaa turvallisuuskriittisiä tehtäviä. Hintakin tulee olemaan sen mukainen.

Valtuustoaloite Helsingin asuntotuotannon nopeuttamiseksi

Helsinki on yksi Euroopan nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Uudet asukkaat tarvitsevat asuntoja päänsä päälle. Siksi teemme Hannu Oskalan kanssa aloitteen Helsingin asuntotuotannon nopeuttamiseksi.

Tukholman seutu on erinomainen esimerkki siitä, mitä tapahtuu, jos asuntoja ei rakenneta riittävän nopeasti. Vuodesta 2005 läänin väestö on kasvanut 420 000 asukkaalla ja asuntojen määrä on kasvanut 146 000. Vähäisen rakentamisen takia asumisväljyys on kutistunut noin 10% ja asuntojen hinnat ovat kasvaneet 91% ja asumisoikeusasunnoissa vielä enemmän.

Asumisen korkeisiin hintoihin voidaan vaikuttaa sillä, että rakennetaan asuntoja nopeammin kuin asukkaiden määrä kasvaa. Helsingin seudulla asuntopula keskittyy nimenomaan Helsinkiin ja kantakaupungin ympäristöön. Siksi nimenomaan Helsingin tulee ryhtyä toimiin asuntotuotannon nopeuttamiseksi.

Valtuustoaloite Helsingin asuntotuotannon nopeuttamiseksi. 
Asuntopula Helsingissä on merkittävä ongelma. Erityisesti urbaanin asumisen hinta on karannut tavallisen helsinkiläisen ulottumattomiin. Helsinki on kyennyt nostamaan kaavoitusta yli tavoitteiden, mutta asuntotuotanto laahaa silti jäljessä. Tarvitaan uusia tapoja toimia, jotta asuntotuotanto vastaa kysyntään Kasvava osuus rakentamisesta on täydennysrakentamista. Se on myös kaupungin talouden kannalta parasta rakentamista. Helsingin tulee huolehtia siitä että sen omat normit ja käytännöt tukevat täydennysrakentamista, eivätkä ainakaan estä sen toteutumista täysimääräisesti. Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki selvittää sen, miten asuntotuotanto voidaan kasvattaa ensin nykyisiin tavoitteisiin eli 7000 asuntoon vuodessa ja sitten 10000 asuntoon vuodessa.

Miksi asunnot kutistuvat?

Yksi kaupungistumisen trendeistä on asumisväljyyden pieneneminen ja pienten asuntojen rakentaminen. Asuminen on luonteeltaan sellainen hyödyke, jossa ihmiset yleensä saavat iloa ja tyydytystä lisätilasta ja siksi on luontevaa pyrkiä siihen, että ihmisillä on mahdollisuus asua väljemmin.

Itse olen tutkijana tullut siihen tulokseen, että jos maailmassa haluaa tehdä positiivisia muutoksia, pitää ymmärtää se mistä nykytilanne johtuu. Muuten on helppo esittää muutoksia, jotka pahentavat ongelmaa. Tällaista ehdotusta edustaa ehdotus siitä, että alle 65m2 asuntoja ei saisi rakentaa. Se johtaisi vähempään rakentamiseen, kimppa-asumisen nousuun ja asumisväljyyden kutistumiseen.

Tässä oma arvioni siitä, miksi asuntojen koot pienenevät.

1. Kaupunkiasumisen suosio on kasvanut räjähdysmäisesti

Pääkaupunkiseudun kasvu on jo samoissa lukemissa kuin 60-luvun hurjimpina vuosina ja 2010-luvulla maan sisäinen muuttoliike on nopeutunut voimakkaasti.

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi keväällä tutkimuksen suomalaisten asumispreferensseistä.

  • Väitettä: ”Asumisen tulee olla tiivistä ja kaupunkimaista” tuki vuonna 2013 22% ja vuonna 2017 31%.
  • Väitettä “Asuisin mielelläni kaupunkimaisessa ympäristössä ja ihmisvilinässä” tuki vuonna 2013 28 % ja nyt 35 %. Tuo 35% on kaksi miljoonaa suomalaista ja kasvua on neljäsataa tuhatta suomalaista.

Neljässä vuodessa kasvua on tullut puoli miljoonaa!

Meillä on käynnissä hurjan nopea muutos siinä minkälaisessa ympäristössä ihmiset haluavat asua. Se näkyy suurten kaupunkien nopeana kasvuna ja kovana paineena asuntorakentamiselle.

 

Sama kehitys on käynnissä koko maassa.

2. Nuoret muuttavat entistä nuorempina pois vanhempien nurkista

nikander_pietilainen-02

Parissakymmenessä vuodessa yksinasuvien nuorten osuus on noussut yli 10-prosenttiyksikköä. Nuorilla on tyypillisesti pienemmät tulot, vähemmän varallisuutta ja vähemmän omaisuutta, joten tämä kasvanut asumisen kysyntä kohdistuu erityisesti pieniin asuntoihin.

Yhteenveto 

Nyt tiedämme, että on ainakin kaksi syytä uusien asuntojen koon pienentymiseen.

Toinen on suuriin kaupunkeihin kohdistuva nopea väestönkasvu, joka kohdistuu erityisesti kaupunkien keskustoihin ja niiden ympäristöön. Nopea väestönkasvu kutistaa asukasta kohti käytössä olevien asuntoneliöiden määrää ellei samalla onnistuta rakentamaan nopeasti uusia asuntoja.

Toinen on nuorten aiempaa varhaisempi tuleminen asuntomarkkinoille, joka tuo asuntomarkkinoille  väliaikaista asuntoa etsiviä pienituloisia asukkaita.

Onko muita syitä, jotka vaikuttavat käynnissä olevaan muutokseen?

Josafatinkalliot: puistoja pitää parantaa ei huonontaa

Harju oli pitkään Suomen tiiveimmin asuttu kaupunginosa. Pari vuotta sitten Torkkelinmäki vei kisassa voiton – kun kaupunki siirsi Helsinginkadun Torkkelimäeltä Harjuun. Tiiviistä kaupunginosasta on kyse joka tapauksessa. Siksi on erittäin tärkeää pitää huolta alueella olevien puistojen laadusta. Suunnitteluperiaatteena tulee olla se, että tiiviissä kaupungissa ympäristön ja puistojen laatua ei koskaan heikennetä.

20170923_144631

Suunnitellun pömpelin paikka – kuvan puu olisi pakko kaataa pömpelin tieltä

Tästä ei valitettavasti ole pidetty kiinni, kun Josafatinkallioiden alle suunnitellaan sähköasemaa. Ongelmakohtana on Kirstinkadun ja Josafatinkadun kulmaukseen suunniteltu noin 30m2 kooltaan oleva ilmanvaihtohormi ja hätäpoistumistie.

Josafatinkalliot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokas puisto Helsinginkadun varressa, joiden olemassaolosta taisteltiin pitkään. Alueella on vähän puistoja ja asuu paljon ihmisiä. Ei siis ihme, että kalliot ovat kovassa käytössä. Juuri tällaisia puistoja tiivis kaupunki tarvitsee.

Screen Shot 2017-09-23 at 3.11.04 PM

Tärkeimmät kulkuväylät Josafatinkallioille (violetit nuolet) ja suunniteltu ilmanvaihtopömpeli (punainen laatikko)

 

Tällaisten puistojen käyttökelpoisuus riippuu siitä, että monta hienovaraista suunnittelukysymystä on ratkaistu oikein. Yksi niistä on se, että puistoon ei muodostu kuolleita alueita, joissa oleminen tai liikkuminen on epämiellyttävää – tai paikkoja, joissa voi rauhassa kenenkään näkemättä tehdä epämiellyttäviä asioita.

Josafatinkallioilla tällaisia ongelmapaikkoja ei ole. Kallioille pääsee kulkemaan kaikista suunnista ja kaikki kallion osat ovat osa jotain luontevaa kulkureittiä. Tämä on yksi niistä syistä miksi Josafatinkalliot ovat ja tuntuvat turvallisilta – ja houkuttelevat kaikenlaisia käyttäjiä leikki-ikäisistä eläkeläisiin.

20170923_145246

Valitettavasti suunniteltu pömpeli uhkaa kallioiden luonnetta. Se nimittäin luo kallioiden ainoaan itäiseen sisäänkäyntiin pimeitä katvekohtia, jotka koetaan pelottaviksi ja jotka houkuttelevat epäsosiaalista toimintaa. Myös ilmanvaihtopömpelin melu karkoittaa ihmisiä kallioiden itäosista.

Samalla puiston itäinen sisäänkäyntireitti katkeaa ja koko puiston itäinen osa muodostaa pussinperän. On vaarana, että suunnitellun pömpelin rakentaminen siis merkittävästi heikentäisi Josafatinkallioiden käyttökelpoisuutta puistona ja sen turvallisuutta.

Mitä siis pitäisi tehdä?

  • Otetaan paikallisten asukkaiden huoli tosissaan.
  • Vaaditaan, että kaikkien puistoon tehtyjen muutosten tulee parantaa sen käyttökelpoisuutta.
  • Hyväksytään se, että tiiviissä kaupungissa maanalaisten rakenteiden rakentaminen on kalliimpaa. Puistot ja aukiot ovat olemassa asukkaita varten.
  • Hätäpoistumisteitä ja ilmanvaihtopömpeleitä ei saa rakentaa puistoihin ja aukioille ellei kyetä löytämään ratkaisuja, joissa puiston tai aukion laatu paranee ratkaisun myötä. Tällainen voi jossain paikassa olla esimerkiksi se, että yhdistetään pömpeli osaksi rakennettavaa kahvila- tai muuta rakennusta, joka tuo paikalle ihmisiä ja silmiä tuomaan turvallisuutta
  • Vaaditaan ilmanvaihtojärjestelmältä kaupunkiympäristön vaatima melusuojaus ja erilaisten saasteiden suodatus. (Josafatinkallioille esitetyssä asemakaavaluonnoksessa ei ole asetettu mitään rajoituksia kummallekaan.)

Helsingin kasvu jatkuu – liian hitaana

Helsingin kasvu jatkuu. Viime vuonna valmistui 4395 uutta asuntoa ja Helsingin väkiluku kasvoi 6 973 asukkaalla ja oli 635 181 vuoden 2016 lopussa. Viidessä vuodessa Helsinki on kasvanut yli 20000 asukkaan verran enemmän kuin ennustettiin.

Samalla pitää huomata, että Helsinki ei edelleenkään kasva riittävän nopeasti. Helsingin kantakaupungissa ja sen lähellä asuntojen hintataso kasvaa yhä nopeammin kuin tulotaso tai inflaatio. Tällä vuosikymmenellä kantakaupungin hintataso on kasvanut neljänneksellä eli 3,7% vuodessa. Viime vuonna hinnat nousivat 4,8% (Helsinki 1) ja 3,4% (Helsinki 2).

Tämän takia tarvitsemme lisää kaupunkia Helsinkiin.

Screen Shot 2017-04-04 at 4.36.03 PM