Lisää kaupunkia Kallioon: Helsinginkadun asema

Teimme Urban Helsingin Matti Tapanisen ja Riku Ojan kanssa kannanoton Kallion-seudun kehittämisestä.

Helsinginkadun asema ja urbaani täydennysrakentaminen

Visiossamme Kallion alueella panostetaan julkisen kaupunkitilan laatuun ja puistoihin. Samalla rakennetaan kokonaan uusi poikittainen raideliikenteen yhteys, Helsinginkadun lähijuna-asema, alikulku radan ali, täydennysrakentamista ja asuntoja runsaalle viidelle tuhannelle uudelle asukkaalle.

Syksyllä 2016 hyväksytyn yleiskaavan tavoitteena on rakentaa urbaanimpaa Helsinkiä. Ehdotamme, että yleiskaavan toteuttamisessa otetaan kantakaupungin tiivistäminen yhdeksi kantavaksi periaatteeksi.

Tässä kannanotossa esitämme tavan, jolla Kallion alueella voidaan tarjota mahdollisuuksia hyvään asumiseen ja elämään uusille ja alueella jo asuville asukkaille.

Suunnitteluperiaatteet:

  1. Panostetaan laadukkaaseen urbaaniin tilaan, kauniiseen arkkitehtuuriin, puistoihin, merelliseen ympäristöön ja monipuolisesti käytettävään julkiseen tilaan.
  2. Tarjotaan entistä useammalle mahdollisuus asua Kalliossa täydennysrakentamalla ja käyttötarkoitusten muutoksilla.
  3. Parannetaan joukkoliikenneyhteyksiä rakentamalla Helsinginkadun asema ja nopea raitiotieyhteys Hakaniemestä Helsinginkadulle ja Töölöön.
  4. Hyödynnetään monialaisia suunnittelukilpailuja, jotta saadaan useita vaihtoeh- toisia näkemyksiä alueen kehittämiseksi. Suunnittelukilpailusta tehdään Helsingille strateginen väline, jolla haetaan sekä ideoita että kehitetään helsinkiläistä urbaania suunnitteluperinnettä.
  5. Kaavoitetaan runsaasti liiketiloja tärkeimmille kaduille ja toreille. Tontteja luovutettaessa sovitaan, että kaupunkiin rakennetaan laadukasta julkista tilaa. Uusien rakennettavien talojen seinien tehtävä on luoda julkista laadukasta tilaa. Katujen ja puistojen tulee olla kiinnostavia kävelijän näkökulmasta eli kadun ja rakennusten tulee tarjota vaihtelua ja uutta katseltavaa kävelijän vauhtiin sovitettuna, noin 5 sekunnin välein Jan Gehlin periaatteita noudattaen. 
hesarin asema

KUVASSA HAHMOTELTU HELSINGINKADUN LÄHILIIKENNEASEMAN SIJAINTIA (KELTAISELLA) SEKÄ MAHDOLLISIA ASUMISEN JA TIIVISTÄVÄN RAKENTAMISEN PAIKKOJA JA SIJOITTUMISTA (ORANSSILLA). KUHUNKIN PAIKKAAN SOPIVINTA TIIVISTÄMISTAPAA VOIDAAN TUTKIA KORTTELEITTAIN JA TONTEITTAIN ERIKSEEN. SE VOI OLLA LAAJENNUS, KOROTUS, KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS TAI RAKENNUSALAN OSAN TAI SEN KOKO ALAN UUDELLEEN KÄYTTÖ.

 

Täydennysrakentamalla Helsinginkadun ja Sturenkadun risteys alue voi saada uusista rakennuksista ja kortteleista upean portin toivottamaan ihmiset kaupunkiin.

Lisäksi vahvistetaan asumisen yhteyksiä Töölönlahden puistoalueeseen. Esittämäs- sämme ratkaisussa Linjojen aluetta tiivistetään kohti uutta Helsinginkadun asemaa rakennettavan raitiotien ympärillä. Samalla rakennetaan uusi alikulku Ensimmäisen linjan päästä radan ali. Rakentaminen mahdollistaa urbaanin palveluita tuottavan alueen laajenemisen ja parantaa kantakaupungin saavutettavuutta koko junaverkon vaikutuspiirissä oleville.

Uusi lähiliikenneasema luo myös uuden houkuttelevan ja hyvin saavutettavan paikan uusille työpaikoille. Helsinginkadun aseman myötä Linnanmäki saa oman juna-asemansa.

Linnanmäen asema tuo juna-aseman lyhyen ratikkamatkan päähän Hakaniemestä, Kalliosta, Arabianrannasta, Töölöstä ja Ruoholahdesta. Tämä helpottaa sekä kan- takaupunkiin tulevien elämää että parantaa kantakaupungissa asuvien liikkumismahdol- lisuuksia.

Raitiotieyhteys Toiselta Linjalta Helsinginkadulle ottaa Toisen Linjan raitiotien uuteen käyttöön ja tuo kokonaan uuden yhteyden itäisen ja läntisen kantakaupungin välille, mikä nopeuttaa liikkumista kantakaupungissa merkittävästi (Katso taulukko).

Se tarjoaa junamatkustajille vaihtopaikan lähellä keskustaa silloin, kun Linnunlaulu on tukossa. Yhteys lisää Alppiharjun ja Kallion houkuttelevuutta ja vetovoimaa työpaikka- alueena.

Lähtöpaikka

Määränpää

Matka- aika nyt

Matka- aika

Rautatieasema

Helsinginkadun asema

16 min

3 min

Helsinginkadun asema

Pasila

18 min

3 min

Töölöntori

Hakaniemen tori

19 min

10 min

Töölöntori

Käpylänasema

27 min

n. 17 min

Töölöntori

Malminkartano

30 min

n. 25 min

Hakaniemen tori

Pasila

17 min

14 min

Taulukko: esitetyt matka-ajat on poimittu Reittioppaasta arvioiden siten, että Portha- ninkadulta Helsinginkadun asemalle uutta linjausta pitkin matkaan kuluu 3 minuuttia ja että Rautatieasema – Helsinginkatu – Pasila taittuisi 6 minuutissa nykyisen 5 minuutin sijaan. Raitiovaunun ja junan väliseen vaihtoon kuluvaksi ajaksi Helsinginkadun asemalla olemme arvioineet kuluvan 6 minuuttia, josta puolet kävelyyn ja puolet odotukseen.

Helsingissä 16.2.2017 Riku Oja, Mikko Särelä ja Matti Tapaninen

Lisää kaupunkia Herttoniemestä Kontulaan

Itä-Helsingissä on käynnissä pari hyvin mielenkiintoista kaavoituskohdetta: Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue Viikintien ja Viilarintien risteyksessä. Nämä tarjoavat samalla hyvän tilaisuuden tarkastella Itäisen Helsingin kehittymistä vähän laajemmasta perspektiivistä.

Screen Shot 2017-02-26 at 12.55.48 PM

Herttoniemen sairaala-alueelle on tulossa asuntoja noin 600 uudelle asukkaalle.

 

Ja tässä havainnekuva Karhunkaatajan alueen suunnitelmista.

Screen Shot 2017-02-26 at 12.51.53 PM

Karhunkaatajan alueelle on suunnitteilla asuntoja noin 3500 asukkaalle

 

Yksi tapa ajatella kaupunkiympäristön syntymistä on se, missä ihmisten on helppoa kulkea paikasta toiseen joukkoliikenteellä. Siinä avainroolissa on se, millä alueilla on liikkumisen vapaus. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, miten joukkoliikenteen laatu syntyy verkostosta, joka tarjoaa liikkumisen vapauden.

Liikkumisen vapaus vaatii verkostoa, jossa on tiheästi palvelevia suoria linjoja, jotka luovat solmukohtia ja näihin elämää. Itäisen Helsingin raideliikenteen solmukohdat muodostuvat metron, raidejokerin ja jokeri 2 varaan.

Screen Shot 2017-02-26 at 1.12.22 PM

Uusi ehdottamani bussilinja (vihreä viiva) yhdistää metroradan pohjoispuolella olevia asuinalueita toisiinsa ja tarjoaa vaihtopaikkoja metroon ja ratikkaan. Vihreät pallot ovat Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue. 

Tässä ehdotukseni: bussilinja, joka yhdistää metron pohjoispuolen alueet Herttoniemenrannasta Länsi-Herttoniemeen, Karhunkaatajalle, Myllypuroon ja Kontulaan. Yksi tiheästi palveleva bussilinja tarjoaisi suorat yhteydet isolle joukolle ihmisiä ja samalla vaihtomahdollisuudet metroon, raidejokeriin ja uuteen bussijokeriin 560. Näin voidaan tarjota liikkumisen vapautta entistä useammalle joukkoliikenteen käyttäjälle.

Tällaiset liikkumismahdollisuudet samalla vahvistavat Herttoniemen, Karhunkaatajan ja Kontulan roolia paikallisten palveluiden keskuksina.

 

 

 

Hernesaaren osayleiskaava

Hernesaaren osayleiskaava on huomenna kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vuosien varrella kaava on parantunut todella paljon, kiitos tästä kaupunkisuunnitteluvirastolle!

Screen Shot 2017-01-30 at 2.51.59 PM

Hernesaareen tulee 6900 asukasta ja 3000 työpaikkaa

Tässä muutama huomio

  • Hernesaareen on luvassa asuntoja noin 6900 asukkaalle. Kehitys on ollut huikeaa, kun alunperin Hernesaareen suunniteltiin asuntoja vain 4400 asukkaalle. Yli puolet lisää! (Isossa roolissa on se, että meluavasta, tilaavievästä ja kalliista lähes sadan miljoonan euron helikopterikentästä on luovuttiin vuonna 2013.)
  • Upea rantapuisto, jota on jo nyt alettu kehittämään yleisöä vetävänä alueena.
  • Nykyaikainen raitiovaunulinjaston laajennos. Ratikoilla on Bulevardilta asti hyvin tehty linjaus, omat riittävät kaistat luotettavaan ja nopeaan liikkumiseen. (Bulevardin luotettavuutta ja nopeutta ratikoille pitää muuten parantaa.)
  • Katutilan rytmittäminen parinsadan metrin välein, kuten alueen vetäjä Matti Kaijansinkko haastattelussa sanoi, on erinomainen asia.
  • Umpikortteleiden renessanssi! Hernesaaresta tulee nykyisessä suunnitelmassa tiiviiden umpikortteleiden kaupunginosa. Umpikorttelit tekevät selkeän jaon julkisen ja yksityisen välille, nostavat alueen viihtyisyyttä ja tekevät sisäpihoista levollisia paikkoja muuten tuulisessa Hernesaaressa.
Screen Shot 2017-01-30 at 3.05.02 PM

Hernesaaren läpi kulkee kävelykatu korttelien keskellä.

Tässä pari kehitysehdotusta:

  • Korttelien väliin jäävällä kävelykadulla aukiot kannattaa muuttaa puistoiksi. Helsinkiläisessä ilmastossa Diananpuiston kaltainen puistikko toimii paremmin kuin aukio.
  • Kävelykadun varrelle kannattaisi kaavoittaa ja kehittää myös merkkirakennuksia, jotka vahvistavat paikan omaleimaisuutta. Hyviä kohtia merkkirakennuksille on esim. noiden pienten puistojen reunoilla, pitkän näkymäakselin päässä tai vaikkapa mereltä sisään Hernesaareen kurkistavan kujan päässä. Merkkirakennuksen kannattaa erottua ainakin visuaalisesti, mutta mahdollisesti myös tarjoamalla jotain tekemistä Hernesaaressa.
    • Esimerkiksi hotelleja saarelle varmasti mahtuu yksi tai useampikin
  • Asemakaavavaiheessa korttelit pitää pilkkoa niin, etteivät yksittäiset korttelit muodosta yhtenäistä monotonista rakennusmassaa jalankulkijanäkökulmasta. Pienet yksityiskohdat ja vaihtelevat muodot luovat elävää kävely-ympäristöä, jossa on kivempaa liikkua.
  • Rakennuksen ja kadun välinen rajapinta tarvitsee kaupungilta aktiivista otetta – usein rajapintaa ei oikeastaan ole, vaan sen sijaan on kuollut reuna. Tässä kannattaa ottaa oppia Vancouverista, jossa on panostettu paljon siihen, että rakennukset elävät ympäristönsä kanssa.
  • Korttelien keskellä olevaa kävelykatua kannattaa kehittää myös alueen kauppakatuna. Tässä kannattaa tehdä yhteistyötä kaupan toimijoiden kanssa niin, että suunnitellut liiketilat ja huoltoreitit ovat hyvin toimivia liiketoiminnan tarpeisiin.
  • Viherkertoimen käytöllä asemakaavavaiheessa voidaan turvata se, että alueen kortteleista tulee myös vehreitä ja viihtyisiä.

Kaiken kaikkiaan Hernesaari on erinomainen esimerkki siitä, kuinka pitkälle Helsinki on päässyt urbaanin kehittämisen saralla. Meininki nyt on aivan erilainen kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Hyvää työtä!

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän perustaja ehdolle kuntavaaleissa

15403695_892463880884351_7645329023054202451_o

Seitsemän vuotta sitten perustin Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän. Sen parissa tekemäni työ on tuottanut tulosta. Viime vuosina olemme saaneet uuden urbaanin yleiskaavan, ratikkaverkko laajenee Kruunusilloilla Laajasaloon ja raidejokerin myötä esikaupunkeihin. Kävelynkin merkitys on alettu ymmärtää kaupungin suunnittelussa.

Paljon pitää vielä saada aikaan. Siksi olen Helsingissä ehdolla kuntavaaleissa huhtikuussa 2017.

Haluan Helsinkiin lisää tiivistä kaupunkia, paremman joukkoliikenteen ja paljon asuntoja tarvitseville. Rakennamme Helsingistä menestyvän kaupungin, jossa kaikenlaisten ihmisten on hyvä elää, yrittää, työskennellä ja asua.

Minun Helsingissäni kaikille tarjotaan mahdollisuus hyvään elämään. Siksi nykyisen byrokraattisen ja uuvuttavan labyrintin sijasta erityislasten palveluiden pitää tukea lasten ja perheiden jaksamista.

Tule mukaan tekemään minusta valtuutettu.

Tukiryhmääni pääset mukaan laittamalla minulle Facebook-viestin tai lähettämällä sähköpostia mikko.sarela (at) gmail.com. Vaalikampanjassa tarvitaan myös rahaa. Jos haluat tukea kampanjaani rahallisesti, voit tehdä sen suoraan Vihreiden lahjoitustyökalulla.

Lisää kaupunkia Helsinkiin 7 vuotta

Hyvää syntymäpäivää Lisää kaupunkia Helsinkiin!

737157_10152052969828388_2766780247639786254_o-2

Lisää kaupunkia Helsinkiin vierailulla Koskelan halliin

Marraskuun 22. päivä 2009 istuin koneelle ja perustin Facebookiin uuden ryhmän: Lisää kaupunkia Helsinkiin. Mietin tuokion ja tuskastuneena Helsingin asuntopulaan ja asumisen kasvaviin hintoihin kirjoitin avausviestin:

Tervetuloa

 

Perustin tämän ryhmän siksi, että uskon Helsingin olevan parempi paikka, jos kaupunkia laajennetaan. En tarkoita maa-alan ryöväämistä 20-kilometrin päästä keskustasta, vaan keskusta-alueen laajentamista… [koko viesti on luettavissa Facebookissa]

Näinä seitsemänä vuonna ryhmä on ehtinyt tekemään ja vaikuttamaan moneen asiaan Helsingissä ja muualla Suomessa. Sisarryhmiä on ainakin Itä-Helsingissä, Espoossa, Vantaalla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Lisäksi on kansainvälinen ryhmä YIMBY International ja Helsingissä syntynyt kansainvälinen kaupunkiaktiivien tapahtuma YIMBYcon.

Tässä muutama Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän saavutus näiden vuosien varrella.

Uusimpana ja kenties suurimpana saavutuksena on Helsingin uusi yleiskaava, joka ei olisi nykyisessä muodossaan mennyt läpi ilman aktiivisten kaupunkilaisten osuutta. Ryhmästä on kehittynyt poliittisen liikkeen lisäksi keskustelufoorumi, jossa käsitellään lähes kaikkia Helsingin kaupunkikehitykseen liittyviä asioita. Jäsenmäärä on jo ylittänyt kymmenen tuhatta.

yleiskaavakartta-lopullinen

Helsingin uusi yleiskaava

Ensimmäinen vaikuttamiskohteemme kesällä 2010 oli Keski-Pasila, jossa toivoimme panostuksia kävely-ympäristön laatuun, joukkoliikenteeseen ja pyöräilyn infrastruktuuriin. Esitimme muunmuassa kävely-yhteyttä keskustakorttelin läpi, yksisuuntaisia pyöräkaistoja ja raitiotien oikaisua Pasilankadulla. Ryhmän kiinnittämä huomio katuympäristön laatuun on myös vaikuttanut. Uudessa tornialueen kilpailuohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota katutason laatuun ja siihen, ettei alueelle tulisi pelkkiä yksinäisiä tornitaloja.

kalasatama-pasila

Esitin 2012, että Helsingin uusi keskusta muodostuu Teollisuuskadun varteen Pasilan ja Kalasataman väliin muodostuvalle akselille. Tämä ajatus on osa Helsingin uutta yleiskaavaa

Syksyllä 2010 perustin kaupunkisuunnittelusta kiinnostuneille oman IRC-kanavan #kaupunkisuunnittelu. Siitä muodostui omana aikanaan aktiivinen ja merkittäväkin paikka käydä kaupunkiaktivismiin liittyviä keskusteluja. Kanavalle voi yhä liittyä esimerkiksi Webchatissa.

Seuraavana kesänä ryhmä aloitti kuukausittaiset kaupunkisuunnittelupubit, joita on pidetty muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki nämä viisi vuotta. Nykyään tapaamiset pidetään yleensä jokaisen kuukauden ensimmäisenä tiistaina.

1305808043978

Helsingin Sanomat uutisoi kaupunkisuunnittelupubista avoimen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen jälkeen.

Yksi paljon työtä ja kiinnostusta herättänyt alue oli se, miten tiivistyvässä kaupungissa joukkoliikenne pitäisi ratkaista. Aikamme asiaa tutkittuamme tulimme siihen tulokseen, että metro- ja junaverkoston laajentaminen on liian kallista ja bussien kapasiteetti taas ei riitä tiiviimmän kaupungin liikkumistarpeiden ratkaisemiseen. Ensisijaiseksi työkaluksi  valikoitui siis ratikka.

Raitioteiden suurin haaste oli mielikuvat. Miten osoittaa, että ratikka voi olla jotain muuta kuin meidän kantakaupungin hidas, epäluotettava ja suhteellisen pienikapasiteettinen ratikka. Työstimme ja selvitimme aihetta monessa eri vaiheessa, keskustelimme ryhmässä ja kirjoitimme useita blogitekstejä siitä, miten ratikoita voidaan nopeuttaa. Näistä kannattaa lukea ainakin Otso Kivekkään Helsingin ratikoiden nopeuttamisesta ja Vain muutaman sekunnin tähden. Keväällä 2011 Otso Kivekäs, minä ja Sirpa Kauppinen esitimme raitiotieverkkoon pohjautuvan ratkaisun Östersundomin joukkoliikenneratkaisuna.

ostersundomin-ratikkaverkosto

Östersundomin ratikkaverkosto

Tämä työ on tuottanut hedelmää. Tänä vuonna kaupunginvaltuusto päätti rakentaa raidejokerin ja Laajasalon raitiotiet, hyväksyi pikaratikkaverkostoon pohjautuvan yleiskaavan ja päätti muuttaa Hämeentien joukkoliikennekaduksi ja näin nopeuttaa raideliikennettä itäisessä kantakaupungissa.

screen-shot-2016-11-21-at-3-29-20-pm

Helsingin yleiskaavan raideliikenneverkosto. Jo päätetyt raidejokeri ja Laajasalon raitiotie on merkitty karttaan punaisella.

Kaupunkibulevardit nousivat ryhmän näköpiiriin keväällä 2011 Carlos Lamuelan diplomityön From Länsiväylä to Länsibulevardi julkaisemisen jälkeen. Syksyllä 2011 järjestettiin kriittinen pyöräretki Länsiväylällä ja Ville Ylikahri teki valtuustoaloitteen länsiväylän muuttamisesta kaduksi. 

lansibulevardi

Länsibulevardi, Carlos Lamuela

Eduskuntavaalien jälkeen minä liityin monien muiden tapaan Vihreisiin ja vuoden 2012 alusta minut valittiin Helsingin kaupunkisuunnittelulautakuntaan Osmo Soininvaaran varajäseneksi. Elämäni ensimmäisessä kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksessa päätettiin käynnistää Helsingin uuden yleiskaavan tekeminen. Samalla lautakunta päätti äänin 5-4, että on lautakunta on viraston asiakas eikä ylin päättävä elin.

Syksyllä 2012 kaupunkibulevardit olivat merkittävä Vihreä vaaliteema. Minä, Otso Kivekäs, Osmo Soininvaara ja Mari Holopainen julkaisimme vaalipamfletin Seuraavat 400000 helsinkiläistä, jossa vaadimme moottoriteitä bulevardeiksi, pikaraitioteihin pohjautuvaa liikennejärjestelmää ja viheralueisiin panostamista. Ryhmämme sai vuoden 2012 vaaleissa suuren vaalivoiton, mikä mahdollisti kaupunkipolitiikkaan panostamisen uudessa valtuustossa.

seuraavat-400000

Seuraavat 400.000 helsinkiläistä

Esitimme vaaleissa myös Mannerheimintien itäpuolta keskustassa kävelyalueeksi. Se olisi yhdistänyt olemassaolevat kävelykeskustat toisiinsa. Hannu Oskala teki aiheesta valtuustoaloitteen, joka ei valitettavasti tuonut muutosta. Kävelykeskustan kehittämistyö kuitenkin jatkuu ja Mannerheimintiehenkin varmasti vielä palataan.

heikinesplanadi_small

Esitimme Mannerheimintien muuttamista kävelyalueeksi Sokoksen, Vanhan Ylioppilastalon ja Stockmannin puolella.

Vuonna 2013 ryhmän jäsenmäärä alkoi kasvamaan voimakkaasti. Kun syyskuussa 2012 jäseniä oli 200, oli vuotta myöhemmin jäseniä jo 1500. Jäsenmäärän kasvu toi mukaan tarpeen moderoida keskustelua. Lisää kaupunkia Helsinkiin sai moderaattoriryhmän ja keskustelusäännöt. Ryhmän rakentava keskustelukulttuuri innoitti Kaupunkitoimittajat nimeämään ryhmän perustajan Mikko Särelän vuoden kaupunkilaiseksi 2014.

paivakodin-saannot

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän keskustelusäännöt pähkinänkuoressa

Keväällä 2013 järjestimme Sykkivä Hakaniemi -kilpailun yhdessä Kallio -liikkeen kanssa. Kilpailun voittajatyöt olivat Christoffer Weckströmin Kungsan ja Sonia Lemarchandin Tango.   Kungsanissa alueelle rakennettiin asuntoja tuhansille uusille asukkaille ja Tangossa Hakaniemessä tanssittaisiin kuin Pariisissa. Rakentamisajatus jäi elämään ja myöhemmin syksyllä kaupunginhallitus päätti, että alueelle tehdään tiivistävä kaava.

screen-shot-2016-11-22-at-8-14-25-am

Hakaniemenrannan asemakaavaluonnoksen havainnekuva

Vuosi 2013 toi muassaan myös uusia aktiivisia tekijöitä. Koskelan sairaala-alueen suunnitelmat herättivät keskustelua, josta syntyi ryhmän ensimmäinen varjosuunnitelma. Tämä varjosuunnitelma herätti monet ymmärtämään sen, että rakentamalla tiiviisti katujen varsiin, voidaan saada runsaasti asuntoja ja säästää viheralueita.

koskela-valmis-2d

Lisää kaupunkia Koskelaan oli idea, joka suurelta osin toteutuu virallisessa asemakaavassa

Marraskuussa 2013 pidettiin ryhmän pikkujoulut ja syntymäpäivät Heräämössä Suvilahdessa. Jaoimme silloin pingviinejä hyvän kaupungin eteen töitä tehneille ja ensimmäiset pingviinit annettiin Helsingin kaupungin yleiskaavaosastolle ja Lisää kaupunkia Koskelaan -projektin vetäjille Jaakko Särelälle ja Juhana Rantavuorelle.

Samoissa pikkujouluissa sattui seitsemän kaveria istumaan samaan pöytään ja miettimään, että jotain tarttis tehdä. Urban Helsinki -kollektiivi syntyi tuomaan kaupunkisuunnittelun vaihtoehtoja näkyville ja edesauttaa Helsinkiä ja muita suomalaisia kaupunkeja kasvamaan urbaaneimmiksi paikoiksi.

Urban Helsinki

Urban Helsinki: Christoffer Weckström, Timo Hämäläinen, Miika Norppa, Matti Tapaninen, Niilo Tenkanen, Juhana Rantavuori ja Antti Auvinen

Urban Helsinki on tehnyt suunnitelmia mm. Pikku-Huopalahteen, Huopalahden asemalle, Rautatieasemalle, Hernesaareen ja pro Helsinki 2.0 yleiskaavan.

prohelsinki20

Pro Helsinki 2.0 yleiskaava tarjosi vaihtoehtoisen tiiviimmän ja urbaanimman näkemyksen Helsingin kehittämisestä

Käveltävyys on myös saanut huomiota ryhmässä. Kesällä 2015 järjestimme teemakeskusteluita ja työpajan käveltävän keskustan kehittämisestä. Yksi työpajan merkittävistä tuloksista oli Siltasaarensalmen merkityksen oivaltaminen. Salmi on keskeisellä paikalla ja vielä toistaiseksi valtava hukattu mahdollisuus. Ryhmä toivoi alueelle parempia liikenneyhteyksiä, ajanviettomahdollisuuksia ja urbaania rantaa.

siltasaarensalmi-001

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän ajatuksia Siltasaarensalmen kehittämiseksi

Työpajojen seurauksena Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä sai uuden sisarryhmän: Käveltävä Helsinki, jonka tavoitteena on aktiivisesti vaikuttaa kävelyn parantamiseen Helsingissä. Ryhmä on aktivoitunut mm. Hernesaaren kävely-yhteyksien ja Rautatieaseman ympäristön kehittämisessä, josta on nytkin käynnissä kuntalaisaloite. Sen voi käydä allekirjoittamassa täällä.

kavelukeskustaperspektiivi

Urban Helsingin ehdotus kävelykeskustan laajentamiseksi.

Lisää kaupunkia Helsinkiin on tehnyt ja saanut aikaan paljon kuluneen seitsemän vuoden aikana. Tässä pieni pintaraapaisu siihen, mihin ryhmä on olemassaolonsa aikana ehtinyt vaikuttamaan. Työ on silti vasta alussa. Ryhmän tavoitteena on se, että 2100-luvulla kehutaan sitä, että 20-luvulla tehtiin hyvää kaupunkia. Suunta on oikea, mutta siihen on vielä matkaa.