Josafatinkalliot: puistoja pitää parantaa ei huonontaa

Harju oli pitkään Suomen tiiveimmin asuttu kaupunginosa. Pari vuotta sitten Torkkelinmäki vei kisassa voiton – kun kaupunki siirsi Helsinginkadun Torkkelimäeltä Harjuun. Tiiviistä kaupunginosasta on kyse joka tapauksessa. Siksi on erittäin tärkeää pitää huolta alueella olevien puistojen laadusta. Suunnitteluperiaatteena tulee olla se, että tiiviissä kaupungissa ympäristön ja puistojen laatua ei koskaan heikennetä.

20170923_144631

Suunnitellun pömpelin paikka – kuvan puu olisi pakko kaataa pömpelin tieltä

Tästä ei valitettavasti ole pidetty kiinni, kun Josafatinkallioiden alle suunnitellaan sähköasemaa. Ongelmakohtana on Kirstinkadun ja Josafatinkadun kulmaukseen suunniteltu noin 30m2 kooltaan oleva ilmanvaihtohormi ja hätäpoistumistie.

Josafatinkalliot ovat kulttuurihistoriallisesti arvokas puisto Helsinginkadun varressa, joiden olemassaolosta taisteltiin pitkään. Alueella on vähän puistoja ja asuu paljon ihmisiä. Ei siis ihme, että kalliot ovat kovassa käytössä. Juuri tällaisia puistoja tiivis kaupunki tarvitsee.

Screen Shot 2017-09-23 at 3.11.04 PM

Tärkeimmät kulkuväylät Josafatinkallioille (violetit nuolet) ja suunniteltu ilmanvaihtopömpeli (punainen laatikko)

 

Tällaisten puistojen käyttökelpoisuus riippuu siitä, että monta hienovaraista suunnittelukysymystä on ratkaistu oikein. Yksi niistä on se, että puistoon ei muodostu kuolleita alueita, joissa oleminen tai liikkuminen on epämiellyttävää – tai paikkoja, joissa voi rauhassa kenenkään näkemättä tehdä epämiellyttäviä asioita.

Josafatinkallioilla tällaisia ongelmapaikkoja ei ole. Kallioille pääsee kulkemaan kaikista suunnista ja kaikki kallion osat ovat osa jotain luontevaa kulkureittiä. Tämä on yksi niistä syistä miksi Josafatinkalliot ovat ja tuntuvat turvallisilta – ja houkuttelevat kaikenlaisia käyttäjiä leikki-ikäisistä eläkeläisiin.

20170923_145246

Valitettavasti suunniteltu pömpeli uhkaa kallioiden luonnetta. Se nimittäin luo kallioiden ainoaan itäiseen sisäänkäyntiin pimeitä katvekohtia, jotka koetaan pelottaviksi ja jotka houkuttelevat epäsosiaalista toimintaa. Myös ilmanvaihtopömpelin melu karkoittaa ihmisiä kallioiden itäosista.

Samalla puiston itäinen sisäänkäyntireitti katkeaa ja koko puiston itäinen osa muodostaa pussinperän. On vaarana, että suunnitellun pömpelin rakentaminen siis merkittävästi heikentäisi Josafatinkallioiden käyttökelpoisuutta puistona ja sen turvallisuutta.

Mitä siis pitäisi tehdä?

  • Otetaan paikallisten asukkaiden huoli tosissaan.
  • Vaaditaan, että kaikkien puistoon tehtyjen muutosten tulee parantaa sen käyttökelpoisuutta.
  • Hyväksytään se, että tiiviissä kaupungissa maanalaisten rakenteiden rakentaminen on kalliimpaa. Puistot ja aukiot ovat olemassa asukkaita varten.
  • Hätäpoistumisteitä ja ilmanvaihtopömpeleitä ei saa rakentaa puistoihin ja aukioille ellei kyetä löytämään ratkaisuja, joissa puiston tai aukion laatu paranee ratkaisun myötä. Tällainen voi jossain paikassa olla esimerkiksi se, että yhdistetään pömpeli osaksi rakennettavaa kahvila- tai muuta rakennusta, joka tuo paikalle ihmisiä ja silmiä tuomaan turvallisuutta
  • Vaaditaan ilmanvaihtojärjestelmältä kaupunkiympäristön vaatima melusuojaus ja erilaisten saasteiden suodatus. (Josafatinkallioille esitetyssä asemakaavaluonnoksessa ei ole asetettu mitään rajoituksia kummallekaan.)

Helsingin kasvu jatkuu – liian hitaana

Helsingin kasvu jatkuu. Viime vuonna valmistui 4395 uutta asuntoa ja Helsingin väkiluku kasvoi 6 973 asukkaalla ja oli 635 181 vuoden 2016 lopussa. Viidessä vuodessa Helsinki on kasvanut yli 20000 asukkaan verran enemmän kuin ennustettiin.

Samalla pitää huomata, että Helsinki ei edelleenkään kasva riittävän nopeasti. Helsingin kantakaupungissa ja sen lähellä asuntojen hintataso kasvaa yhä nopeammin kuin tulotaso tai inflaatio. Tällä vuosikymmenellä kantakaupungin hintataso on kasvanut neljänneksellä eli 3,7% vuodessa. Viime vuonna hinnat nousivat 4,8% (Helsinki 1) ja 3,4% (Helsinki 2).

Tämän takia tarvitsemme lisää kaupunkia Helsinkiin.

Screen Shot 2017-04-04 at 4.36.03 PM

Lisää kaupunkia Kallioon: Helsinginkadun asema

Teimme Urban Helsingin Matti Tapanisen ja Riku Ojan kanssa kannanoton Kallion-seudun kehittämisestä.

Helsinginkadun asema ja urbaani täydennysrakentaminen

Visiossamme Kallion alueella panostetaan julkisen kaupunkitilan laatuun ja puistoihin. Samalla rakennetaan kokonaan uusi poikittainen raideliikenteen yhteys, Helsinginkadun lähijuna-asema, alikulku radan ali, täydennysrakentamista ja asuntoja runsaalle viidelle tuhannelle uudelle asukkaalle.

Syksyllä 2016 hyväksytyn yleiskaavan tavoitteena on rakentaa urbaanimpaa Helsinkiä. Ehdotamme, että yleiskaavan toteuttamisessa otetaan kantakaupungin tiivistäminen yhdeksi kantavaksi periaatteeksi.

Tässä kannanotossa esitämme tavan, jolla Kallion alueella voidaan tarjota mahdollisuuksia hyvään asumiseen ja elämään uusille ja alueella jo asuville asukkaille.

Suunnitteluperiaatteet:

  1. Panostetaan laadukkaaseen urbaaniin tilaan, kauniiseen arkkitehtuuriin, puistoihin, merelliseen ympäristöön ja monipuolisesti käytettävään julkiseen tilaan.
  2. Tarjotaan entistä useammalle mahdollisuus asua Kalliossa täydennysrakentamalla ja käyttötarkoitusten muutoksilla.
  3. Parannetaan joukkoliikenneyhteyksiä rakentamalla Helsinginkadun asema ja nopea raitiotieyhteys Hakaniemestä Helsinginkadulle ja Töölöön.
  4. Hyödynnetään monialaisia suunnittelukilpailuja, jotta saadaan useita vaihtoeh- toisia näkemyksiä alueen kehittämiseksi. Suunnittelukilpailusta tehdään Helsingille strateginen väline, jolla haetaan sekä ideoita että kehitetään helsinkiläistä urbaania suunnitteluperinnettä.
  5. Kaavoitetaan runsaasti liiketiloja tärkeimmille kaduille ja toreille. Tontteja luovutettaessa sovitaan, että kaupunkiin rakennetaan laadukasta julkista tilaa. Uusien rakennettavien talojen seinien tehtävä on luoda julkista laadukasta tilaa. Katujen ja puistojen tulee olla kiinnostavia kävelijän näkökulmasta eli kadun ja rakennusten tulee tarjota vaihtelua ja uutta katseltavaa kävelijän vauhtiin sovitettuna, noin 5 sekunnin välein Jan Gehlin periaatteita noudattaen. 
hesarin asema

KUVASSA HAHMOTELTU HELSINGINKADUN LÄHILIIKENNEASEMAN SIJAINTIA (KELTAISELLA) SEKÄ MAHDOLLISIA ASUMISEN JA TIIVISTÄVÄN RAKENTAMISEN PAIKKOJA JA SIJOITTUMISTA (ORANSSILLA). KUHUNKIN PAIKKAAN SOPIVINTA TIIVISTÄMISTAPAA VOIDAAN TUTKIA KORTTELEITTAIN JA TONTEITTAIN ERIKSEEN. SE VOI OLLA LAAJENNUS, KOROTUS, KÄYTTÖTARKOITUKSEN MUUTOS TAI RAKENNUSALAN OSAN TAI SEN KOKO ALAN UUDELLEEN KÄYTTÖ.

 

Täydennysrakentamalla Helsinginkadun ja Sturenkadun risteys alue voi saada uusista rakennuksista ja kortteleista upean portin toivottamaan ihmiset kaupunkiin.

Lisäksi vahvistetaan asumisen yhteyksiä Töölönlahden puistoalueeseen. Esittämäs- sämme ratkaisussa Linjojen aluetta tiivistetään kohti uutta Helsinginkadun asemaa rakennettavan raitiotien ympärillä. Samalla rakennetaan uusi alikulku Ensimmäisen linjan päästä radan ali. Rakentaminen mahdollistaa urbaanin palveluita tuottavan alueen laajenemisen ja parantaa kantakaupungin saavutettavuutta koko junaverkon vaikutuspiirissä oleville.

Uusi lähiliikenneasema luo myös uuden houkuttelevan ja hyvin saavutettavan paikan uusille työpaikoille. Helsinginkadun aseman myötä Linnanmäki saa oman juna-asemansa.

Linnanmäen asema tuo juna-aseman lyhyen ratikkamatkan päähän Hakaniemestä, Kalliosta, Arabianrannasta, Töölöstä ja Ruoholahdesta. Tämä helpottaa sekä kan- takaupunkiin tulevien elämää että parantaa kantakaupungissa asuvien liikkumismahdol- lisuuksia.

Raitiotieyhteys Toiselta Linjalta Helsinginkadulle ottaa Toisen Linjan raitiotien uuteen käyttöön ja tuo kokonaan uuden yhteyden itäisen ja läntisen kantakaupungin välille, mikä nopeuttaa liikkumista kantakaupungissa merkittävästi (Katso taulukko).

Se tarjoaa junamatkustajille vaihtopaikan lähellä keskustaa silloin, kun Linnunlaulu on tukossa. Yhteys lisää Alppiharjun ja Kallion houkuttelevuutta ja vetovoimaa työpaikka- alueena.

Lähtöpaikka

Määränpää

Matka- aika nyt

Matka- aika

Rautatieasema

Helsinginkadun asema

16 min

3 min

Helsinginkadun asema

Pasila

18 min

3 min

Töölöntori

Hakaniemen tori

19 min

10 min

Töölöntori

Käpylänasema

27 min

n. 17 min

Töölöntori

Malminkartano

30 min

n. 25 min

Hakaniemen tori

Pasila

17 min

14 min

Taulukko: esitetyt matka-ajat on poimittu Reittioppaasta arvioiden siten, että Portha- ninkadulta Helsinginkadun asemalle uutta linjausta pitkin matkaan kuluu 3 minuuttia ja että Rautatieasema – Helsinginkatu – Pasila taittuisi 6 minuutissa nykyisen 5 minuutin sijaan. Raitiovaunun ja junan väliseen vaihtoon kuluvaksi ajaksi Helsinginkadun asemalla olemme arvioineet kuluvan 6 minuuttia, josta puolet kävelyyn ja puolet odotukseen.

Helsingissä 16.2.2017 Riku Oja, Mikko Särelä ja Matti Tapaninen

Lisää kaupunkia Herttoniemestä Kontulaan

Itä-Helsingissä on käynnissä pari hyvin mielenkiintoista kaavoituskohdetta: Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue Viikintien ja Viilarintien risteyksessä. Nämä tarjoavat samalla hyvän tilaisuuden tarkastella Itäisen Helsingin kehittymistä vähän laajemmasta perspektiivistä.

Screen Shot 2017-02-26 at 12.55.48 PM

Herttoniemen sairaala-alueelle on tulossa asuntoja noin 600 uudelle asukkaalle.

 

Ja tässä havainnekuva Karhunkaatajan alueen suunnitelmista.

Screen Shot 2017-02-26 at 12.51.53 PM

Karhunkaatajan alueelle on suunnitteilla asuntoja noin 3500 asukkaalle

 

Yksi tapa ajatella kaupunkiympäristön syntymistä on se, missä ihmisten on helppoa kulkea paikasta toiseen joukkoliikenteellä. Siinä avainroolissa on se, millä alueilla on liikkumisen vapaus. Olen aiemminkin kirjoittanut siitä, miten joukkoliikenteen laatu syntyy verkostosta, joka tarjoaa liikkumisen vapauden.

Liikkumisen vapaus vaatii verkostoa, jossa on tiheästi palvelevia suoria linjoja, jotka luovat solmukohtia ja näihin elämää. Itäisen Helsingin raideliikenteen solmukohdat muodostuvat metron, raidejokerin ja jokeri 2 varaan.

Screen Shot 2017-02-26 at 1.12.22 PM

Uusi ehdottamani bussilinja (vihreä viiva) yhdistää metroradan pohjoispuolella olevia asuinalueita toisiinsa ja tarjoaa vaihtopaikkoja metroon ja ratikkaan. Vihreät pallot ovat Herttoniemen sairaala-alue ja Karhunkaatajan alue. 

Tässä ehdotukseni: bussilinja, joka yhdistää metron pohjoispuolen alueet Herttoniemenrannasta Länsi-Herttoniemeen, Karhunkaatajalle, Myllypuroon ja Kontulaan. Yksi tiheästi palveleva bussilinja tarjoaisi suorat yhteydet isolle joukolle ihmisiä ja samalla vaihtomahdollisuudet metroon, raidejokeriin ja uuteen bussijokeriin 560. Näin voidaan tarjota liikkumisen vapautta entistä useammalle joukkoliikenteen käyttäjälle.

Tällaiset liikkumismahdollisuudet samalla vahvistavat Herttoniemen, Karhunkaatajan ja Kontulan roolia paikallisten palveluiden keskuksina.

 

 

 

Hernesaaren osayleiskaava

Hernesaaren osayleiskaava on huomenna kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vuosien varrella kaava on parantunut todella paljon, kiitos tästä kaupunkisuunnitteluvirastolle!

Screen Shot 2017-01-30 at 2.51.59 PM

Hernesaareen tulee 6900 asukasta ja 3000 työpaikkaa

Tässä muutama huomio

  • Hernesaareen on luvassa asuntoja noin 6900 asukkaalle. Kehitys on ollut huikeaa, kun alunperin Hernesaareen suunniteltiin asuntoja vain 4400 asukkaalle. Yli puolet lisää! (Isossa roolissa on se, että meluavasta, tilaavievästä ja kalliista lähes sadan miljoonan euron helikopterikentästä on luovuttiin vuonna 2013.)
  • Upea rantapuisto, jota on jo nyt alettu kehittämään yleisöä vetävänä alueena.
  • Nykyaikainen raitiovaunulinjaston laajennos. Ratikoilla on Bulevardilta asti hyvin tehty linjaus, omat riittävät kaistat luotettavaan ja nopeaan liikkumiseen. (Bulevardin luotettavuutta ja nopeutta ratikoille pitää muuten parantaa.)
  • Katutilan rytmittäminen parinsadan metrin välein, kuten alueen vetäjä Matti Kaijansinkko haastattelussa sanoi, on erinomainen asia.
  • Umpikortteleiden renessanssi! Hernesaaresta tulee nykyisessä suunnitelmassa tiiviiden umpikortteleiden kaupunginosa. Umpikorttelit tekevät selkeän jaon julkisen ja yksityisen välille, nostavat alueen viihtyisyyttä ja tekevät sisäpihoista levollisia paikkoja muuten tuulisessa Hernesaaressa.
Screen Shot 2017-01-30 at 3.05.02 PM

Hernesaaren läpi kulkee kävelykatu korttelien keskellä.

Tässä pari kehitysehdotusta:

  • Korttelien väliin jäävällä kävelykadulla aukiot kannattaa muuttaa puistoiksi. Helsinkiläisessä ilmastossa Diananpuiston kaltainen puistikko toimii paremmin kuin aukio.
  • Kävelykadun varrelle kannattaisi kaavoittaa ja kehittää myös merkkirakennuksia, jotka vahvistavat paikan omaleimaisuutta. Hyviä kohtia merkkirakennuksille on esim. noiden pienten puistojen reunoilla, pitkän näkymäakselin päässä tai vaikkapa mereltä sisään Hernesaareen kurkistavan kujan päässä. Merkkirakennuksen kannattaa erottua ainakin visuaalisesti, mutta mahdollisesti myös tarjoamalla jotain tekemistä Hernesaaressa.
    • Esimerkiksi hotelleja saarelle varmasti mahtuu yksi tai useampikin
  • Asemakaavavaiheessa korttelit pitää pilkkoa niin, etteivät yksittäiset korttelit muodosta yhtenäistä monotonista rakennusmassaa jalankulkijanäkökulmasta. Pienet yksityiskohdat ja vaihtelevat muodot luovat elävää kävely-ympäristöä, jossa on kivempaa liikkua.
  • Rakennuksen ja kadun välinen rajapinta tarvitsee kaupungilta aktiivista otetta – usein rajapintaa ei oikeastaan ole, vaan sen sijaan on kuollut reuna. Tässä kannattaa ottaa oppia Vancouverista, jossa on panostettu paljon siihen, että rakennukset elävät ympäristönsä kanssa.
  • Korttelien keskellä olevaa kävelykatua kannattaa kehittää myös alueen kauppakatuna. Tässä kannattaa tehdä yhteistyötä kaupan toimijoiden kanssa niin, että suunnitellut liiketilat ja huoltoreitit ovat hyvin toimivia liiketoiminnan tarpeisiin.
  • Viherkertoimen käytöllä asemakaavavaiheessa voidaan turvata se, että alueen kortteleista tulee myös vehreitä ja viihtyisiä.

Kaiken kaikkiaan Hernesaari on erinomainen esimerkki siitä, kuinka pitkälle Helsinki on päässyt urbaanin kehittämisen saralla. Meininki nyt on aivan erilainen kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Hyvää työtä!