Lisää kaupunkia Hakaniemeen

Hakaniemenrannan ja Sörnäisten rantatien varteen tulee asuntoja noin 3400 uudelle asukkaalle.

Screen Shot 2017-02-09 at 9.43.25 AM

Tämä on mahtava uutinen ja yksi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän ensimmäisistä isoista saavutuksista. Alueen kehittäminen lähti liikkeelle yhdessä Kallio -liikkeen kanssa järjestetystä Sykkivä Hakaniemi -kilpailusta.

Hakaniemenranta on osa Helsingin keskeistä huonosti hyödynnettyä Siltasaarensalmea. Nyt seuraavaksi tulee käynnistää suunnittelukilpailu salmen ja sen ympäristön kehittämisestä, johon kannattaa ottaa mukaan Hakaniemenrannan korttelit. Tässä kilpailussa on syytä hakea toteuttamiskelpoisia ideoita niin alueen käytön kuin rakentamisenkin suhteen. Vaihtoehtoja tällaisen alueen kehittämiseen on runsaasti.

oslo_night-6

Oslossa ranta-aluetta kehitettiin siten, että monille rakennuttajille annettiin pieniä tontteja ja näin saatiin monipuolista kaupunkiympäristöä.

 

Valitettavasti ensimmäinen virhe on jo ehditty tekemään. Hakaniemenrantaan suunnitellun hotellin kilpailu ehdittiin pitämään ennen kuin Siltasaarensalmen merkitystä alettiin rakentamaan ja näin kilpailutyöt mukailivat enemmän Hakaniementorin ympäristöä kuin Siltasaarensalmen.

Nyt hotellikilpailun lopputulos näyttää tältä:

hakaniemenranta hotelli

 

Se olisi voinut olla myös yhteensopiva tämän kanssa:

Siltavuorenpenger

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä työsti tämän alueen kehittämistä työpajoissa. Tässä vielä kuvana meidän kehittämisehdotuksemme.

Siltasaarensalmi

 

Tämä on yksi upeimmista kehittämiskohteista koko Helsingissä. Tehdään siitä hieno ja erityinen paikka Helsingissä.

Hernesaaren osayleiskaava

Hernesaaren osayleiskaava on huomenna kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vuosien varrella kaava on parantunut todella paljon, kiitos tästä kaupunkisuunnitteluvirastolle!

Screen Shot 2017-01-30 at 2.51.59 PM

Hernesaareen tulee 6900 asukasta ja 3000 työpaikkaa

Tässä muutama huomio

  • Hernesaareen on luvassa asuntoja noin 6900 asukkaalle. Kehitys on ollut huikeaa, kun alunperin Hernesaareen suunniteltiin asuntoja vain 4400 asukkaalle. Yli puolet lisää! (Isossa roolissa on se, että meluavasta, tilaavievästä ja kalliista lähes sadan miljoonan euron helikopterikentästä on luovuttiin vuonna 2013.)
  • Upea rantapuisto, jota on jo nyt alettu kehittämään yleisöä vetävänä alueena.
  • Nykyaikainen raitiovaunulinjaston laajennos. Ratikoilla on Bulevardilta asti hyvin tehty linjaus, omat riittävät kaistat luotettavaan ja nopeaan liikkumiseen. (Bulevardin luotettavuutta ja nopeutta ratikoille pitää muuten parantaa.)
  • Katutilan rytmittäminen parinsadan metrin välein, kuten alueen vetäjä Matti Kaijansinkko haastattelussa sanoi, on erinomainen asia.
  • Umpikortteleiden renessanssi! Hernesaaresta tulee nykyisessä suunnitelmassa tiiviiden umpikortteleiden kaupunginosa. Umpikorttelit tekevät selkeän jaon julkisen ja yksityisen välille, nostavat alueen viihtyisyyttä ja tekevät sisäpihoista levollisia paikkoja muuten tuulisessa Hernesaaressa.
Screen Shot 2017-01-30 at 3.05.02 PM

Hernesaaren läpi kulkee kävelykatu korttelien keskellä.

Tässä pari kehitysehdotusta:

  • Korttelien väliin jäävällä kävelykadulla aukiot kannattaa muuttaa puistoiksi. Helsinkiläisessä ilmastossa Diananpuiston kaltainen puistikko toimii paremmin kuin aukio.
  • Kävelykadun varrelle kannattaisi kaavoittaa ja kehittää myös merkkirakennuksia, jotka vahvistavat paikan omaleimaisuutta. Hyviä kohtia merkkirakennuksille on esim. noiden pienten puistojen reunoilla, pitkän näkymäakselin päässä tai vaikkapa mereltä sisään Hernesaareen kurkistavan kujan päässä. Merkkirakennuksen kannattaa erottua ainakin visuaalisesti, mutta mahdollisesti myös tarjoamalla jotain tekemistä Hernesaaressa.
    • Esimerkiksi hotelleja saarelle varmasti mahtuu yksi tai useampikin
  • Asemakaavavaiheessa korttelit pitää pilkkoa niin, etteivät yksittäiset korttelit muodosta yhtenäistä monotonista rakennusmassaa jalankulkijanäkökulmasta. Pienet yksityiskohdat ja vaihtelevat muodot luovat elävää kävely-ympäristöä, jossa on kivempaa liikkua.
  • Rakennuksen ja kadun välinen rajapinta tarvitsee kaupungilta aktiivista otetta – usein rajapintaa ei oikeastaan ole, vaan sen sijaan on kuollut reuna. Tässä kannattaa ottaa oppia Vancouverista, jossa on panostettu paljon siihen, että rakennukset elävät ympäristönsä kanssa.
  • Korttelien keskellä olevaa kävelykatua kannattaa kehittää myös alueen kauppakatuna. Tässä kannattaa tehdä yhteistyötä kaupan toimijoiden kanssa niin, että suunnitellut liiketilat ja huoltoreitit ovat hyvin toimivia liiketoiminnan tarpeisiin.
  • Viherkertoimen käytöllä asemakaavavaiheessa voidaan turvata se, että alueen kortteleista tulee myös vehreitä ja viihtyisiä.

Kaiken kaikkiaan Hernesaari on erinomainen esimerkki siitä, kuinka pitkälle Helsinki on päässyt urbaanin kehittämisen saralla. Meininki nyt on aivan erilainen kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Hyvää työtä!

Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.11.2016

Kuten uumoilin, kokouksesta tuli pitkä. Nämä lautakunnan kokouslistat pitenevät aina joulua kohden.

Alussa keskustelimme Bauhausista. Poikkeuslupahakemus on tosiaan nyt vuorovaikutettavana ja kaupunkisuunnitteluvirasto tehnee siitä esityksen lautakunnalle vuoden viimeiseen kokoukseen 20.12. Se hetki, jolloin ehtii vaikuttaa, on nyt. Tausta-aineistot löytyvät täältä ja palautetta kaupungille voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen: helsinki.kirjaamo(a)hel.fi.

Jalankulkijoiden kantakaupunki hyväksyttiin. Liitteenä olevan ”Kantakaupungin jalankulkupainotteisten katujen verkko” teemakartan nimi muutettiin muotoon ”Kantakaupungin katujen verkko, jossa jalankulkijoiden olosuhteita parannetaan pitkäjänteisesti.” Syynä tähän muutokseen oli se, että alkuperäisen nimen pelättiin aiheuttavan iltapäivälehtiin otsikoita, jossa kerrotaan että Helsinki meinaa häätää autot ja joukkoliikenteen kantakaupungin katuverkosta. (Ei meinaa.)

Toteuttamisohjelman luonnos jäi pöydälle.

Pirjontien ja Pirkkolantien asemakaavaehdotus hyväksyttiin ehdotetussa muodossa.

Laajasalon kauppakeskuksen suunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan. Ensimmäinen bulevardikohde etenee nopeasti. Erityiskiitos kuuluu Jarmo Niemiselle, joka aikoinaan keräsi valtuustosta 83 allekirjoittajaa ponnelle alueen kehittämiseksi.

Raidejokerin liikennesuunnitelmat ja tekniset asemakaavat hyväksyttiin ehdotetussa muodossaan.

Meri-Rastilan Lohiniemenrannan asemakaavaehdotus palautettiin valmisteltavaksi siten, että koulutustilat sijoitettaisiin irti rannasta.

Periaatteet kantakaupungin käyttötarkoitusmuutoksista jäivät pöydälle Risto Rautavan pyynnöstä.

Malmin tarkistettu kaavarunko jäi pöydälle Elina Moision pyynnöstä.

Tapanilan koulun poikkeushakemus hylättiin. Asemakaavaehdotus hyväksyttiin.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 29.11.2016

Kutsu lautakuntaan kävi. Huomisen kokouksen lista löytyy täältä. On aineksia maratonkokoukseen. Osmo Soininvaaran kommentit löytyvät täältä.

Ennen kokouksen alkua ajattelin ottaa esille Konepajan Bauhaus -hankkeen, jossa haetaan poikkeuslupaa. Bauhausin tulo Kallion seudulle olisi erittäin tervetullutta, mutta hankeessa on pari muttaa. Ongelmana hankkeessa on mm. se, että Teollisuuskadulle olisi jäämässä pari sataa metriä pitkä tylsä seinä paikassa, johon kaava vaatii 4500m2 liiketiloja ja joka on merkitty uudessa yleiskaavassa Kalasatamasta Pasilaan kulkevana Kallion seudun keskustana. Lisäksi esitys toteutuessaan häiritsisi ysin ratikan kulkua ja tekisi ysistä hitaamman ja epäluotettavamman. Bauhausin poikkeuslupa on nyt vuorovaikutettavana ja suunnitelmiin voi tutustua täällä.

Jalankulkijan kantakaupunki esittää periaatteet kantakaupungin kävelyn kehittämiselle. Esitys on mielestäni erinomainen ja myös jalankulkijaryhmässä sitä pidettiin hyvänä ja kyseltiin vain sitä, kuinka nopeasti sitä päästään toteuttamaan. Tämä esitys tulee ohjaamaan kantakaupungin ympäristön kehittämistä niin, että kävellen on tulevaisuudessa helpompaa kulkea.

Yleiskaavan toteuttamisohjelman luonnos sisältää muun muassa periaatteet. 40% rakentamisesta on tarkoitus tulla täydennysrakentamisesta ja loput uusilta alueilta. Ensimmäiseksi käynnistyisivät luonnoksen mukaan Vihdintie, Huopalahdentie, raidejokerin varsi, Laajasalontie, Vartiosaari ja Malmin lentokenttäalue. Toteuttamisohjelma jää pöydälle ja on sen verran iso kokonaisuus, että kaipaa ihan oman blogitekstinsä.

screen-shot-2016-11-28-at-7-36-25-pm

Yleiskaavan toteuttamisohjelman alustava aikataulutus

Nyt lyhyesti muutama asia, josta ajattelin kysellä kokouksessa:

  • Lähiöiden täydennysrakentaminen; 70-luvun alueiden tiivistämisellä alkaa olemaan kiire, jos halutaan tarjota taloyhtiöille mahdollisuus tiivistää tonttia putkiremontin yhteydessä. Tiivistäminen vaatii myös kaupungin panoksia ja sitä, että opitaan vielä nykyistäkin paremmin tekemään yhteissuunnittelua asukkaiden, taloyhtiöiden ja rakennusyhtiöiden kanssa. Paljon on jo lähiöprojektissa opittu, mutta lisää on tehtävä.
  • Kantakaupungissa on monta hyvää tiivistämispaikkaa ja asumisesta kantakaupungissa on kaikista kovin pula. Tämä ei kovin hyvin näy nykyisestä luonnoksesta.
  • Erityisesti kauempana keskustasta ja mereltä olevilla alueilla olisi hyvä selvittää paremmin rakentamisen taloudellisia reunaehtoja. Emme halua rakentaa alueita, joihin joudutaan asumaan. Kaikilla uusilla alueilla pitää olla vetovoimatekijöitä.
  • Bulevardialueiden kytkeytyminen ympäröivään kaupunkirakenteeseen on kriittistä niiden onnistumisen kannalta. Siksi bulevardin suunnittelun yhteydessä pitäisi aina suunnitella laajempi naapurikaupunginosat sisältävä aluekokonaisuus. Näin saadaan kaupunkirakennetta, joka aidosti on kaupunkia eikä vain uusi lähiö.
  • Tiiviin urbaanin ympäristön vehreys pitää varmistaa sillä, että viherkerroin, pikku puistikot, katupuut ja muut menetelmät luonnon ja tiiviin kaupungin yhteensovittamiseksi pitää ottaa mukaan heti alusta alkaen. Näin saadaan parhaat lopputulokset asukkaille niin kaupunkirakenteen kuin luontopalveluidenkin kannalta. Ja paljon houkuttelevampaa tiivistä asuinympäristöä. Ihmiset rakastavat luonnon antimia.

Raidejokerin varteen kaavoitetaan asuntoja. Näin lupasimme valtiolle, kun valtio päätti raidejokerin tukemisesta. Nyt vuorossa on Pirkkolantien varsi. Uusia asukkaita tulee noin 600.

Paikallisia on harmittanut Pirjontien ja Pirkkolantien risteyksen sulkeminen ja siihen 2-5 -kerroksisen talon kaavoittaminen. Itse olen tutustuttuani aiheeseen ja paikkaan tullut siihen tulokseen, että talo luo erinomaisella tavalla uuden meidän aikakautemme kerrostuman ja hyvän maamerkin, joka viestii siitä, että joukkoliikennepalvelut löytää täältä päin. Taloon tulee myös pieni liike- tai toimistotila.

screen-shot-2016-11-28-at-7-50-58-pm

Raidejokerin varteen kaavoitetaan uusia asuntoja

Laajasalon kauppakeskuksen asemakaava. Tässä kaavassa toteutetaan ensimmäinen pätkä kaupunkibulevardia. Alla lainaus tiivistelmästä. 800-900 uutta asukasta ja 350 uutta työpaikkaa. Tulevaisuudessa Laajasalontien yli pääsee suojatietä pitkin. Kiiltomadonpolun silta säilytetään.

screen-shot-2016-11-28-at-8-01-33-pm

Laajasalon kauppakeskus ja Laajasalontien bulevardin alku

Patterimäessä tehdään raidejokeria varten joukkoliikennetunneli. Lähivirkistysalueella Patterimäen länsipuolella rataa reunustaa kaiteet.

Raidejokerin tekniset asemakaavat. Raidejokerin hanke on hyväksytty ja nyt tehdään tekniset asemakaavat, jotka mahdollistavat hyväksytyn hankkeen toteuttamisen.

Periaatteet käyttötarkoituksen muutoksille toimitiloista asumiseen kantakaupungin rajatulla alueella. Tässä esitetään aika tiukat periaatteet, jossa näytettäisiin kieltävän muutokset isolla alueella kokonaan. Pitää kuunnella esitys ja keskustella sen jälkeen muiden kanssa miltä periaatteet vaikuttavat. Pyydän tämän pöydälle Oden pyynnöstä.

Malmin tarkistettu kaavarunko. Asukkaita tulee näillä näkymin noin 25000. Muutoksia on tullut viime vuodesta jonkin verran. Täytyy kuunnella huomenna esittely ja miettiä onko kaavarungossa jotain kehittämisen varaa. Ainakin haluaisin selkeämmin mahdollisuuden kehittää Malmin kaava-alueelle lisää työpaikkoja, jos niin hyvin kävisi että sinne työpaikat haluavat sijoittua.

Perinteinen funktionalistinen jako, jossa teollisuustilat ovat motarin varressa ja asunnot niiden takana vähän häiritsee. Sekoitettu kaupunkirakenne on se, johon pitäisi pyrkiä vaikkei siihen aina päästäisi. Suomalainen asemakaava on luonteeltaan kieltävä; se mikä ei ole sallittu, on kielletty. Kaavarungolla ei ole oikeusvaikutusta, joten vaikutus ei ehkä ole näin kova, mutta huomionarvoinen kuitenkin.

screen-shot-2016-11-28-at-8-30-26-pm

Malmin kaavarunko

Kaupunkisuunnittelulautakunta 25.10.2016

Koskelan sairaala-alueen asemakaava päätettiin poistaa erityisasumisen ja palveluiden alueelta puurakentamisen vaativa merkintä (6-2 minä ja Elina Moisio vähemmistössä) ja lisätä maininta, että puurakentamista voidaan edistää tontinluovutusehdoissa.

Kyläsaaren opiskelijatalot ja urheiluhalli hyväksyttiin viraston ehdottamassa muodossa. Itse puhuin tässä yhteydessä siitä, että näitä kaupunginosien välisiä reunoja pitäisi ajatella enemmän rajapintoina, jotka pitää suunnitella kuin kaupunginosan reunana, johon rakenne loppuu.

Myönsimme Villingissä poikkeusluvan. Asemakaavaprosessi kestää vielä ja ehdotus tullee lautakuntaan alkuvuodesta 2017.