Kaupunkisuunnittelulautakunta 14.3.2017

Kaupunkisuunnittelulautakunnan kuulumiset 14.3.2017. Aluksi saimme infoasiana kuulla kantakaupungin käyttötarkoitusmuutosten periaatteista, joista päätetään kahden viikon päästä. Itse esitin seuraavat lautakunnassa seuraavat huomiot:

  • selvitettävä lisärakentamisen mahdollisuuksia erityisesti keskusta-alueeksi merkityllä alueella; näin on jo tapahtumassa ainakin Teollisuuskadun varressa.
  • konversioita varten tulee valmistella asemakaavamääräys ”Kantakaupunki”, joka sallii huoneiston käyttämisen monipuolisesti erilaisiin tarkoituksiin. Näin konversio ei sulje pois tulevia käyttötarkoitusten muutoksia. Virasto on valmistelemassa
  • Keskustan reuna-alueiden saavutettavuutta kannattaa parantaa mm. kävelykeskustaa laajentamalla, jatkamalla ratikka Korkeavuorenkatua rantaan ja kiirehtimällä metron uusia sisäänkäyntejä mm. Ruoholahdessa, Helsingin yliopistolla ja Sörnäisissä.

Pitäjänmäellä hyväksyimme asemakaavaehdotuksen muuttaa Kalevala-korun tilat asumiskäyttöön. 290 asukasta lisää Pitäjänmäen aseman ja raidejokerin väliin.

Lähetimme eteenpäin kiitoksin teknisten virastojen asemakaavan Sörnäisissä. Esittelijä osasi kertoa, että viherkertoimen muoto on tässä tapauksessa varovainen siksi, että se on ensimmäistä kertaa käytössä toimitilakorttelissa ja ensimmäistä kertaa näin korkealla vaatimustasolla. Iso osa rakentamisesta on kaupungin omaan käyttöön, joten tämä on hyvä koekohde.

Haaganpuroa koskeva valtuustoaloitteen vastaus jäi kahdeksi viikoksi pöydälle Jape Lovenin pyynnöstä.

Olen vaaleissa ehdolla Helsingissä Vihreiden listalla numerolla 721. Minun ja Osmo Soininvaaran vaalikirjan Kaupunkirakentamisen aika joukkorahoituskampanja on nyt käynnissä mesenaatissa.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 14.3.2017

Kutsu lautakuntaan kävi. Tiistain kokouksen lista löytyy täältä.

Kalevala Korun tontti muutetaan asuinkäyttöön Pitäjänmäellä. 290 uutta asukasta raidejokerin varrelle. Porttirakennus suojellaan.

Screen Shot 2017-03-09 at 9.07.41 AM

Kalevala Korun tontille asuntorakentamista. Suojeltava rakennus vaaleanpunaisella.

Screen Shot 2017-03-09 at 9.11.48 AM

Kalevala Korun tontin suojeltava rakennus

Teurastamon vieressä kaavoitetaan lisää rakentamista Hermannin rantatien varteen. 650 uutta asukasta, 2 100 uutta työpaikkaa ja liiketiloja. Sekoittunutta kaupunkirakennetta. Vanhaa ja uutta sekaisin ja umpikortteleita. Korttelitehokkuus 3,9!

Kaiken lisäksi myös viherkerroin on päässyt mukaan tähän kaavaan. Pitää kysyä lautakunnassa siitä, mitä tuo merkintä tarkalleen tarkoittaa: ”Suunnittelussa tulee esittää Helsingin viherkertoimen mukainen vihertehokkuus ja pyrkiä saavuttamaan tavoiteluku.

Screen Shot 2017-03-09 at 9.29.56 AM

 

 

Lausunto Haaganpuron kunnostamista koskevaan valtuustoaloitteeseen. Asia on minulle itselleni tärkeä. Yleiskaavaan saatiin neuvotteluissa minun ehdotuksestani vaatimus siitä, että Haaganpuron taimenkanta pitää asemakaavoituksessa turvata. Tämä sanotaan myös vastauksessa aloitteeseen: ”Haaganpuron taimenkannan elinolosuhteiden säilyttäminen tulee jatkossa olemaan lähtökohtana kaavoituksessa.”

Malminkartanossa toimitila- ja liiketontti muutetaan asuinkäyttöön. Noin 40 uutta asukasta ja hyvä esimerkki siitä miten yrityisten sijoittumisperiaatteet ovat Helsingin seudulla muuttuneet.

Screen Shot 2017-03-09 at 9.50.07 AM

 

Lauttasaaressa Suomen kulttuurirahaston tonteilla jatketaan rakennuskieltoa asemakaavan laatimisen ajaksi.

 

 

 

Lisää kaupunkia Hakaniemeen

Hakaniemenrannan ja Sörnäisten rantatien varteen tulee asuntoja noin 3400 uudelle asukkaalle.

Screen Shot 2017-02-09 at 9.43.25 AM

Tämä on mahtava uutinen ja yksi Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän ensimmäisistä isoista saavutuksista. Alueen kehittäminen lähti liikkeelle yhdessä Kallio -liikkeen kanssa järjestetystä Sykkivä Hakaniemi -kilpailusta.

Hakaniemenranta on osa Helsingin keskeistä huonosti hyödynnettyä Siltasaarensalmea. Nyt seuraavaksi tulee käynnistää suunnittelukilpailu salmen ja sen ympäristön kehittämisestä, johon kannattaa ottaa mukaan Hakaniemenrannan korttelit. Tässä kilpailussa on syytä hakea toteuttamiskelpoisia ideoita niin alueen käytön kuin rakentamisenkin suhteen. Vaihtoehtoja tällaisen alueen kehittämiseen on runsaasti.

oslo_night-6

Oslossa ranta-aluetta kehitettiin siten, että monille rakennuttajille annettiin pieniä tontteja ja näin saatiin monipuolista kaupunkiympäristöä.

 

Valitettavasti ensimmäinen virhe on jo ehditty tekemään. Hakaniemenrantaan suunnitellun hotellin kilpailu ehdittiin pitämään ennen kuin Siltasaarensalmen merkitystä alettiin rakentamaan ja näin kilpailutyöt mukailivat enemmän Hakaniementorin ympäristöä kuin Siltasaarensalmen.

Nyt hotellikilpailun lopputulos näyttää tältä:

hakaniemenranta hotelli

 

Se olisi voinut olla myös yhteensopiva tämän kanssa:

Siltavuorenpenger

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmä työsti tämän alueen kehittämistä työpajoissa. Tässä vielä kuvana meidän kehittämisehdotuksemme.

Siltasaarensalmi

 

Tämä on yksi upeimmista kehittämiskohteista koko Helsingissä. Tehdään siitä hieno ja erityinen paikka Helsingissä.

Hernesaaren osayleiskaava

Hernesaaren osayleiskaava on huomenna kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vuosien varrella kaava on parantunut todella paljon, kiitos tästä kaupunkisuunnitteluvirastolle!

Screen Shot 2017-01-30 at 2.51.59 PM

Hernesaareen tulee 6900 asukasta ja 3000 työpaikkaa

Tässä muutama huomio

  • Hernesaareen on luvassa asuntoja noin 6900 asukkaalle. Kehitys on ollut huikeaa, kun alunperin Hernesaareen suunniteltiin asuntoja vain 4400 asukkaalle. Yli puolet lisää! (Isossa roolissa on se, että meluavasta, tilaavievästä ja kalliista lähes sadan miljoonan euron helikopterikentästä on luovuttiin vuonna 2013.)
  • Upea rantapuisto, jota on jo nyt alettu kehittämään yleisöä vetävänä alueena.
  • Nykyaikainen raitiovaunulinjaston laajennos. Ratikoilla on Bulevardilta asti hyvin tehty linjaus, omat riittävät kaistat luotettavaan ja nopeaan liikkumiseen. (Bulevardin luotettavuutta ja nopeutta ratikoille pitää muuten parantaa.)
  • Katutilan rytmittäminen parinsadan metrin välein, kuten alueen vetäjä Matti Kaijansinkko haastattelussa sanoi, on erinomainen asia.
  • Umpikortteleiden renessanssi! Hernesaaresta tulee nykyisessä suunnitelmassa tiiviiden umpikortteleiden kaupunginosa. Umpikorttelit tekevät selkeän jaon julkisen ja yksityisen välille, nostavat alueen viihtyisyyttä ja tekevät sisäpihoista levollisia paikkoja muuten tuulisessa Hernesaaressa.
Screen Shot 2017-01-30 at 3.05.02 PM

Hernesaaren läpi kulkee kävelykatu korttelien keskellä.

Tässä pari kehitysehdotusta:

  • Korttelien väliin jäävällä kävelykadulla aukiot kannattaa muuttaa puistoiksi. Helsinkiläisessä ilmastossa Diananpuiston kaltainen puistikko toimii paremmin kuin aukio.
  • Kävelykadun varrelle kannattaisi kaavoittaa ja kehittää myös merkkirakennuksia, jotka vahvistavat paikan omaleimaisuutta. Hyviä kohtia merkkirakennuksille on esim. noiden pienten puistojen reunoilla, pitkän näkymäakselin päässä tai vaikkapa mereltä sisään Hernesaareen kurkistavan kujan päässä. Merkkirakennuksen kannattaa erottua ainakin visuaalisesti, mutta mahdollisesti myös tarjoamalla jotain tekemistä Hernesaaressa.
    • Esimerkiksi hotelleja saarelle varmasti mahtuu yksi tai useampikin
  • Asemakaavavaiheessa korttelit pitää pilkkoa niin, etteivät yksittäiset korttelit muodosta yhtenäistä monotonista rakennusmassaa jalankulkijanäkökulmasta. Pienet yksityiskohdat ja vaihtelevat muodot luovat elävää kävely-ympäristöä, jossa on kivempaa liikkua.
  • Rakennuksen ja kadun välinen rajapinta tarvitsee kaupungilta aktiivista otetta – usein rajapintaa ei oikeastaan ole, vaan sen sijaan on kuollut reuna. Tässä kannattaa ottaa oppia Vancouverista, jossa on panostettu paljon siihen, että rakennukset elävät ympäristönsä kanssa.
  • Korttelien keskellä olevaa kävelykatua kannattaa kehittää myös alueen kauppakatuna. Tässä kannattaa tehdä yhteistyötä kaupan toimijoiden kanssa niin, että suunnitellut liiketilat ja huoltoreitit ovat hyvin toimivia liiketoiminnan tarpeisiin.
  • Viherkertoimen käytöllä asemakaavavaiheessa voidaan turvata se, että alueen kortteleista tulee myös vehreitä ja viihtyisiä.

Kaiken kaikkiaan Hernesaari on erinomainen esimerkki siitä, kuinka pitkälle Helsinki on päässyt urbaanin kehittämisen saralla. Meininki nyt on aivan erilainen kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Hyvää työtä!

Kaupunkisuunnittelulautakunta 29.11.2016

Kuten uumoilin, kokouksesta tuli pitkä. Nämä lautakunnan kokouslistat pitenevät aina joulua kohden.

Alussa keskustelimme Bauhausista. Poikkeuslupahakemus on tosiaan nyt vuorovaikutettavana ja kaupunkisuunnitteluvirasto tehnee siitä esityksen lautakunnalle vuoden viimeiseen kokoukseen 20.12. Se hetki, jolloin ehtii vaikuttaa, on nyt. Tausta-aineistot löytyvät täältä ja palautetta kaupungille voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen: helsinki.kirjaamo(a)hel.fi.

Jalankulkijoiden kantakaupunki hyväksyttiin. Liitteenä olevan ”Kantakaupungin jalankulkupainotteisten katujen verkko” teemakartan nimi muutettiin muotoon ”Kantakaupungin katujen verkko, jossa jalankulkijoiden olosuhteita parannetaan pitkäjänteisesti.” Syynä tähän muutokseen oli se, että alkuperäisen nimen pelättiin aiheuttavan iltapäivälehtiin otsikoita, jossa kerrotaan että Helsinki meinaa häätää autot ja joukkoliikenteen kantakaupungin katuverkosta. (Ei meinaa.)

Toteuttamisohjelman luonnos jäi pöydälle.

Pirjontien ja Pirkkolantien asemakaavaehdotus hyväksyttiin ehdotetussa muodossa.

Laajasalon kauppakeskuksen suunnitelma hyväksyttiin sellaisenaan. Ensimmäinen bulevardikohde etenee nopeasti. Erityiskiitos kuuluu Jarmo Niemiselle, joka aikoinaan keräsi valtuustosta 83 allekirjoittajaa ponnelle alueen kehittämiseksi.

Raidejokerin liikennesuunnitelmat ja tekniset asemakaavat hyväksyttiin ehdotetussa muodossaan.

Meri-Rastilan Lohiniemenrannan asemakaavaehdotus palautettiin valmisteltavaksi siten, että koulutustilat sijoitettaisiin irti rannasta.

Periaatteet kantakaupungin käyttötarkoitusmuutoksista jäivät pöydälle Risto Rautavan pyynnöstä.

Malmin tarkistettu kaavarunko jäi pöydälle Elina Moision pyynnöstä.

Tapanilan koulun poikkeushakemus hylättiin. Asemakaavaehdotus hyväksyttiin.