Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 25.10.2016

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista löytyy täältä ja Oden kommentit täältä. Olen tällä kertaa menossa Oden ollessa estynyt.

Koskelan sairaala-alueen asemakaava pöydältä. 3000 asukasta lisää ja ensimmäinen asemakaavakohde, jossa Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä tehdyllä työllä on ollut merkitystä. Alueen suunnitteluperiaatteet herättivät kolme vuotta sitten runsaasti keskustelua ryhmässä ja moni keskustelija ideoi omaa vaihtoehtoaan alueen suunnittelun pohjalle. Näistä jalostui ryhmässä ehdotus, johon kerättiin nimiä ja joka lähetettiin kaupunkisuunnitteluvirastolle osana virallista vuorovaikutusta.

Sen kolmen vuoden takaisen ehdotuksen voi käydä katsomassa täällä.

screen-shot-2016-10-11-at-10-12-03-am

 

Kyläsaaressa opiskelijatalot ja urheiluhalli saavat asemakaavaa. Itseäni ihmetyttää se, miksi talo on vedetty niin kauaksi kadusta. Täytyy kysyä huomisessa kokouksessa esittelijältä miksi näin.

Hermannin rantatien ympäristöstä tulee herkästi sekava ja jalankulkijalle ikävä tuolla alueella, kun vastapuolella on jo pysäköintipaikka eikä katu saa seiniä lainkaan. Kaava on silti suhteellisen tiivis, kiitos 12-kerroksisen talon, joka on tarkoitettu opiskelija-asumiseen ja hotelliksi – sen tontin tehokkuus on huimat 5,6. Rakennukseen tulee myös 150m2 ravintolaksi kelpaavia liiketiloja.

screen-shot-2016-10-24-at-2-16-35-pm

Kyläsaareen tulee opiskelija-asuntoja, hotelli ja urheiluhalli.

 

Lyhyt lista tällä kertaa, kuten viimeksikin. Loppuvuonna on tulossa vielä paljon käsiteltäviä asioita.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.10.2016

Tänään kokoustettiin taas ja tehtiin päätöksiä.

Ensin kuulimme päivityksen Östersundomin tilanteesta. Tällä hetkellä virastossa tutkitaan mallia, jossa metrolinjasta jätetään Salmenkallion asema pois ja vedetään linja suoraan pohjoista reittiä. Salmenkallion alue merkittäisiin tässä selvitysalueeksi, joka ratkaistaan erillisellä osayleiskaavalla. Ennen muun Östersundomin rakentamisen aluetta pitää Salmenkallioon tehdä virkistyssuunnitelma, jotta asukasmäärän kasvu ei uhkaa Natura-aluetta.

Metrolinjan varrella isompi osa rakentamisesta tulisi suhteellisen tiiviinä – korttelitehokkuudeltaan yli 1 ja Talosaaressa rakentamisaluetta jouduttaisiin tiivistämään. Noin 25% kaikesta rakentamisesta olisi kerrostalovaltaista. Rakentamisen määrä putoaisi noin 200 000 kerrosneliömetriä ja asukasmäärä noin 5000. Budjettiin tulisi noin 100 miljoonan euron ylimääräinen kuoppa – mikä on paljon kun huomioidaan se, että projekti on melkein miljardin miinuksella jo valmiiksi. Kaupungin rakentaminen kaukoitään on todella kallista.

Huopalahden asema hyväksyttiin yksimielisesti.

Lohiapajalahden asemakaava hyväksyttiin Outi Silfverbergin tekemällä jatkosuunnitteluohjeella: ”Samalla lautakunta edellyttää, että merentäyttöjen vaikutukset veden laatuun minimoidaan ja että veden laatua seurataan aktiivisesti.”

Koskelan sairaala-alueen asemakaava jätettiin kahdeksi viikoksi pöydälle Risto Rautavan pyynnöstä.

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 11.10.2016

Lautakunnan lista löytyy täältä. Tällä viikolla on käsittelyssä pari asiaa, jotka jäivät viime viikolla pöydälle ja Koskelan sairaala-alueen asemakaava.

Koskelan sairaala-aluetta aloitettiin kaavoittamaan kolmisen vuotta sitten. Varhaiset ajatukset olivat aika varovaisia ja Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä ideoitiin paljon tiiviimpää rakentamista kuin virastossa silloin ajateltiin. Kävimme tutustumassa alueeseen kaupunkisuunnittelupubin yhteydessä ja nuo ideat kehkeytyivät ryhmän ensimmäiseksi yhteiseksi varjosuunnitelmaksi. Sen keskeisenä ajatuksena oli rakentaa alueen reunalle tiiviitä puistoon avautuvia kortteleita ja jättää keskelle iso avoin puisto kaikille kaupunkilaisille.

koskela

Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmän Koskelan sairaala-alueelle kehittämä varjokaava

Olin erityisen iloinen siitä, että virastossa suunnittelijat ottivat meidän porukkamme vastaan, kuuntelivat ja ymmärsivät selvästi sen, mikä tällaisen varjokaavan rooli on. Tällaisen kevyen harrastelijoiden tekemän kaavan rooli on tarjota ideoita ja näkökulmia – ei korvata kaavoittajan työtä. Tästä varjokaavasta voidaan löytää kaksi keskeistä ideaa: 1. keskellä sijaitseva puisto on arvokas ja tulee säästää suurena ja 2. alueelle mahtuu runsaasti lisää asukkaita.

screen-shot-2016-10-11-at-10-12-03-am

Koskelan sairaala-alueen tarkistettu asemakaavaehdotus tuo asuntoja noin 3000 uudelle asukkaalle

Ilokseni voin todeta, että molemmat ideat ovat päätyneet kaupungin tekemään kaavaehdotukseen. Asukkaita tulee kolmisen tuhatta lisää ja keskeinen puisto on säilytetty – tosin rakenteella, jossa kerrostalokortteleille on luotu pienet omat pihat. Molemmissa ratkaisuissa on omat puolensa ja aika pitkälti on kyse makuasiasta kummasta ratkaisusta pitää. Kulmikkaiden U-kortteleiden rakentaminen on kalliimpaa ja tarjoaa vähemmän asuntoja, joissa on moneen suuntaan ikkunoita – ja nyt esitetyssä suunnitelmassa taas ehkä vähän harvemmassa asunnossa on näkymät Koskelan isoon puistoon.

Koskelan sairaala-alueesta tulee luonteeltaan aivan omanlaisensa kaupunginosa, jota asukkaat tulevat takuulla rakastamaan. Kokonaisuutena tämä on erinomainen suunnitelma, kiitos kaupunkisuunnitteluviraston erinomaisesta työstä.

Tällaista kaavoittamista haluan nähdä lisää erityisesti esikaupunki- ja lähiövyöhykkeellä. Sitä, että tehdään nykypäivään sopivaa uutta ja upeaa alueen historiaa kunnioittaen.

 

 

Kaupunkisuunnittelulautakunta 4.10.2016

Eilisen kaupunkisuunnittelulautakunnan kokouksen päätöstiedote löytyy täältä.

Huopalahden aseman ympäristö jäi pyynnöstäni pöydälle. Kokouksen jälkeen keskustelin alueen omistavan henkilön kanssa, joka suunnittelee alueelle hyvin erityislaatuista asumisen, kotieläinten ja paikallisten palveluiden yhdistelmää. Olin vaikuttunut ja aion laittaa kaavan eteenpäin peukku pystyssä. Toivottavasti tekijällä riittää raha ja jaksaminen.

Kaupunki ei koostu pikseleistä eikä pelkistä asunnoistakaan, vaan monipuolinen kaupunki koostuu siitä että kaupunki tarjoaa monia erilaisia paikkoja ja kokemuksia. Tämä hanke ihan takuulla tuottaa sellaisen. Samalla hanke on hyvä esimerkki sellaisesta kehittämisestä, jota kaupunki ei olisi itse koskaan keksinyt. Kaupungin kehittämisessä suuri viisaus asuu meissä kaupunkilaisissa. Se on meidänkin kaupungin suurin hyödyntämätön voimavara.

Lauttasaaren Lohiapajalahti jäi myös pöydälle Elina Moision pyynnöstä. Moitin sitä, että kaavassa on yritetty yhdistää väljä näkymät säästävä rakentaminen ja tiiviys, joten lopputulos ei ole tiivis eikä säästä näkymiä. Pysäköintinormi tuhoaa taas hyvää kaupunkiympäristöä.

Parempi olisi, jos rakennettaisiin joko tiiviimmin, kuten Urban Helsinki esittää tai toisella tavoin, kuten Lauttasaariseura esittää.

Garden Helsinki -hankkeen arkkitehtikilpailua varten teimme lautakunnassa muutaman yksimielisen muutoksen. Oma esitykseni vaati kehittämään hyvää urbaania kaupunkiympäristöä näin:

”Nordenskiöldinkadun varresta tulee suunnitella korkeatasoista urbaania ympäristöä, kiinnittäen erityistä huomiota jalkakäytävään ja sille aukeaviiin tiloihin. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on ensisijaisesti osoitettava liike- tai muuksi toimitilaksi.”

Lisäksi Risto Rautava teki esityksen, joka tarjoaa mahdollisuuksia rakentaa alueelle myös korkeampaa rakentamista, kunhan Stadionin ja Stadionin tornin asema pysyy hallitsevana ja Jape Lovén tarkensi tekstiä niin, että tulevaisuudessakin varmasti Pohjoisen Stadiontien kautta voidaan kuljettaa Stadionin keikoille menevä raskas huoltoliikenne.

Viher- ja virkistysverkoston kehittämissuunnitelman luonnoksesta keskusteltiin. Itse mainitsin niistä kolmesta asiasta, jotka jo blogillani ennen lautakuntaa kommentoin eli pitää tehdä alueekologinen tarkastelu ja tämän perusteella muotoilla kullekin virkistysalueelle oma luonne niin, että kaupunkilaiset voivat helposti hahmottaa eri paikkojen roolin ja ottaa ne omakseen. Tämän pohjalta pitää kehittää katu- ja puistosuunnittelua tuomaan monipuolisempaa ja elävää luontoa sisään kaupunkiin ja hulevesien hoidossa pitää vaatia viherkattoja ja imeyttäviä pintoja, jotta voimme säästää rahaa perinteisen viemäriverkoston rakentamisessa. Viherpinnat eivät ole vain kivaa ekstraa vaan tarjoavat kaupungille välttämättömiä palveluita.

Munkkiniemessä toivotimme uudet asukkaat tervetulleiksi (terveisiä entiseen naapuriini). Alue tiivistyy yhdellä tontilla ja toivottavasti tulevaisuudessa lisää.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 4.10.2016

Oden ollessa estynyt minä olen menossa kaupunkisuunnittelulautakuntaan tiistaina. Lautakunnan lista löytyy täältä.

Huopalahden aseman ja ympäristön asemakaava. Tarkistetussa ehdotuksessa esitetään pienimuotoista rakentamista ihan Huopalahden aseman viereen. Tämä alue on uudessa yleiskaavassa merkitty kantakaupungiksi ja kaavan korttelitehokkuus on surkeat 0,2. Ajattelin esittää palautusta ja vaatia tiiviimpää rakentamista.

Asemien ympäristön tiivis rakentaminen on koko raide- ja verkostokaupungin keskeinen lähtökohta. Lisäksi yleiskaavaneuvotteluissa poistimme juuri tuhansien ihmisten asunnot keskuspuiston reunalta, joten on luontevaa tiivistää Haagan aluetta suunniteltua voimakkaammin.

screen-shot-2016-10-03-at-10-58-51-am

 

Lauttasaaren Apajalahden tarkistettu asemakaava. Luvassa on viuhkan muotoon aseteltuja lamellitaloja. Pysäköinti tulee talojen väliin rakennettaviin pysäköintihalleihin, jotka vievät kadulla kulkevilta merinäköalat.

Nämä pihakannen alle sijoitettavat pysäköintihallit ovat tuottaneet pahaa karmaa umpikortteleille, kun pihakansi saa ohi kulkevan luulemaan, että viereen on rakennettu umpikortteli. Moni paikallinen on minullekin valittanut siitä, että umpikorttelit ovat tuhonneet Vattusaaren alueen ja palvelutkin vain huonontuvat. Todellisuudessa ongelmana on juuri se, että rakennetaan irrallisia taloja ja maan päälle tulevia autohalleja, jolloin saadaan molempien ratkaisujen huonot puolet. Näkymät katoavat eikä asukkaita silti tule riittävästi ylläpitämään palveluita.

Uusia asukkaita tulee noin 500.

screen-shot-2016-10-03-at-11-10-05-am

 

Garden Helsinki arkkitehtuurikutsukilpailun kaupunkikuvalliset ja toiminnalliset lähtökohdat ja tavoitteet. Tässä päätetään niistä kriteereistä, joilla Garden Helsinki -hallia suunnitellaan Nordenskiöldinkadun varteen. Kuten otsikko sanoo, aiheesta järjestetään kutsukilpailu.

On tärkeää ymmärtää, että tässä päätetään siitä miten Töölöä jatketaan itään Nordenskiöldinkadun vartta pitkin. Parhaassa tapauksessa Garden Helsinki sijoittuu paikkaan, joka houkuttelee keikalle tai otteluun tulevia ihmisiä lähiympäristön ravintoloihin ja baareihin aikaa viettämään ja näin laajentaa elävää kaupunkiympäristöä ulospäin keskustasta.

Siksi aion tehdä lautakunnassa suurin piirtein seuraavanlaisen muutosehdotuksen: ”Nordenskiöldinkadun varresta tulee suunnitella korkeatasoista urbaania ympäristöä, kiinnittäen erityisttä huomiota jalkakäytävään ja sille aukeaviiin tiloihin. Rakennusten maantasokerrokset ja kadulle avautuvat tilat on ensisijaisesti osoitettava liike- tai muuksi toimitilaksi.”

Allaolevasta kartasta näkee Garden Helsingille annetun suunnitteluvarauksen alueen.

screen-shot-2016-10-03-at-11-19-30-am

Viher- ja virkistysverkon kehittämissuunnitelma on erittäin tärkeässä roolissa Helsingin virkistysalueiden ja luontoalueiden kehittämisessä ja yleiskaavan toteutussuunnittelussa. Suunnitelma on erinomaisesti laadittu. Tässä muutama huomio suunnitelmasta:

  • Nyt esitettyjen asioiden lisäksi tulisi tehdä alue-ekologinen tarkastelu, jotta ymmärrämme paremmin minkälaista luontoympäristöä milläkin alueella kannattaa kehittää ja vaalia
  • Maisema- ja puistosuunnittelussa pyrittäisiin aktiivisesti lisäämään luonnon monimuotoisuutta hyödyntäen tuota alue-ekologista tarkastelua.
  • Hulevesien hallinnassa tulee huomioida myös teknistaloudellinen näkökulma eli se, että luonnonmukainen hulevesien hallinta tuottaa myös merkittäviä säästöjä kaupungille, kun uusilla alueilla ei tarvita niin isoja viemäri-investointeja. Nämä säästöt toteutuvat vain, jos hulevesien hallinta esim. viherkattojen ja muiden pintojen muodossa ymmärretään systeemisenä vaatimuksena kaavoituksessa eikä vain kivana lisänä asukkaiden viihtyvyyteen.

screen-shot-2016-10-03-at-11-47-41-am

Munkkiniemessä täydennysrakennetaan kulmatonttia Solnantien ja Lokkalantien kulmassa. Paikka on minulle hyvin tuttu – asuin 2000-luvun alkupuolella viitisen vuotta ihan tuon tontin naapurissa Ålandsbankenin talossa. Tämä on myös erinomainen esimerkki siitä, että myös avoimeksi jätettyjä kulmia on mahdollista tiivistää, jos halua on.

Uusia asukkaita tulee viitisenkymmentä ja kivijalkaan tulee liike/toimistotilaa.

screen-shot-2016-10-03-at-11-23-23-am