Keskustatunneli-keskustelun 15 000 kadonnutta työpaikkaa perustuu tilastovirheeseen

Pormestarin väite 15000 kadonneesta työpaikasta perustui SYKEn Liiteri-tietokannassa olleeseen tilastovirheeseen. SYKEn tutkija kertoi asiasta eilen illalla Lisää Kaupunkia Helsinkiin -ryhmässä. Virhe johtui siitä, että Tilastokeskus oli vuodelle 2000 virheellisesti raportoinut Meilahden sairaala-alueen työpaikat osaksi ydinkeskustaa. Tilastovirhe kasvatti vuoden 2000 työpaikkamäärää keskustassa lähes kymmenellä tuhannella. 

Helsingin kaupunginkanslian omassa tilastossa, joka julkaistaan Aluesarjoissa (aluesarjat.fi), virhe on korjattu jo aikapäiviä sitten. 

Helsingin eteläisen suurpiirin työpaikkamäärät. Rinnakkain SYKEn julkaiseman Liiterin ja Helsingin kaupunginkanslian aluesarjojen tiedot. Molempien lähteenä on Tilastokeskus. Lähes kymmenen tuhannen työpaikan ero vuonna 2000 johtuu siitä, että SYKE ei korjannut Tilastokeskuksen virhettä, jossa Meilahden sairaalan työpaikat oli sijoitettu Helsingin ydinkeskustaan.

Kyse on kuitenkin laajemmasta asiasta kuin vain tilastovirheestä. Työpaikkamäärien vertailuissa vertailtiin vuosia 2000 ja 2015. Näistä ensimmäinen on nousukauden huippuvuosi ja jälkimmäinen laman pohjavuosi. Se vääristää kuvaa. Työpaikkojen määrä vuonna 2015 on nimittäin korkeampi kuin vuonna 1999 tai vuonna 2001. 

Vuonna 2016  työpaikkojen määrä eteläisessä suurpiirissä kasvoi noin 4000:lla. Nousukausi alkoi. 

Talousasioissa nousukauden huipun ja laskukauden pohjan toisiinsa vertaaminen johtaa harhaan. Esim. työpaikkojen määrä kasvaa nousukaudella ja laskee laskukaudella, joten trendin tulkinta näin katsottuna luo väärän käsityksen maailmasta. Oikeampi tapa on verrata kahden nousukauden huippuja toisiinsa. 

Vuosi 2000 oli IT-nousun huippuvuosi ja viimeinen vuosi ennen ICT-taantumaa. Vaikka taantuma oli Suomessa lievä, Helsinki kärsi siitä rajusti. Olimme jo tuolloin kansainvälisestikin merkittävä tieto- ja viestintäteknologian (ICT) keskus. Työpaikkojen määrä eteläisessä suurpiirissä väheni ICT-lamassa merkittävästi – ja putosi vuodessa lähes tuon 15000. Vasta nyt olemme pääsemässä takaisin samalle tasolle. 

Vuonna 2008 alkoi finanssikriisi joka aiheutti kaksi peräkkäistä lamakuoppaa. Laman pohja osuu vuodelle 2015. Kantakaupunki oli lamaolosuhteissakin houkutteleva sijainti työpaikoille. Eteläisessä kantakaupungissa työpaikkojen määrä ei finanssikriisin jälkeen juurikaan laskenut. 

Rakenteilla (syksyllä 2018) olevat toimistohankkeet sijoittuvat lähes kokonaan Helsingin kantakaupunkiin. Kantakaupunki ja keskusta on elinvoimainen ja houkuttelee lisää yrityksiä, jos vain kykenemme tarjoamaan tontteja uusille toimijoille. 

Tästä asiasta kertoo lisää Helsingin kanslian tutkimus toimistomarkkinoiden kehittymisestä. Rakenteilla olevista toimistoista, liiketiloista ja hotelleista ylivoimainen valtaosa sijoittuu Helsingin kantakaupunkiin. Houkuttelevuudesta kertoo myös se, että toimistojen vuokrausaste keskustassa on noussut yli 90%:iin ja vuokrataso on kasvanut koko tämän vuosikymmenen nopealla vauhdilla. 

Helsingin keskustaan kannattaa houkutella lisää työpaikkoja, eikä työpaikkamäärän heiluminen paikoillaan ei ole toivottavaa. Keskusta on Pasilan ohella koko Helsingin saavutettavin paikka ja siksi sitä tulee hyödyntää nykyistä enemmän. Tilastojen valossa Helsingin keskusta on sijainniltaan elinvoimainen ja houkutteleva. Yksi merkittävä ongelma on se, ettei kaupunki kykene tarjoamaan riittävästi tontteja nykyaikaisten toimistotilojen rakentamiseen. Siitä, miten tämä ratkaistaan, pitää käydä jatkossa lisää keskustelua.

Keskustatunnelin kustannusarvio ei tule pitämään

Olen tässä viikonlopun ajan tutustunut keskustatunnelia koskeviin materiaaleihin ja valitettavasti tässä valmistelussa ei ole osaaminen pysynyt tavoitteiden perässä. Selvityksessä esitetään Länsiväylältä Hermannin rantatielle asti kulkevaa tunnelia, jossa on kokonaista kuusi maanalaista eritasoliittymää. Perjantaina oli medialle järjestetty esittelytilaisuus, jossa esittelijät eivät osanneet edes kertoa montako kilometriä tunnelia hankkeessa esitetään rakennettavaksi.

Ehdotettu keskustatunneli länsiväylältä Hermannin rantatielle. Liittymät Jätkäsaaren satamaan, Punavuoreen, Hernesaarenrantaan, Eteläsatamaan, Katajanokalle, Siltavuorenrantaan ja Sörnäisten rantatielle

Ehdotettu keskustatunneli kulkee länsiväylältä Hermannin rantatielle

Tunnelin hinnaksi arvioidaan tässä kohdassa 1,4 miljardia euroa. Tämän hinnan voi laittaa perspektiiviin, kun kuvittelee että  rakennetaan Turun moottoritie kahteen kertaan ja tämän jälkeen rahaa jää vielä yli Lahden oikoradan verran.

Tällaiset arviot tehdään niin, että katsotaan mitä vastaavat asiat maksavat muualla rakennettaessa ja sitten ynnätään palaset yhteen riskivarauksilla lisättynä. Ylläolevassa kuvassa on kerrottu, mitä kustannusarvioon on laskettu mukaan ja mitä ei.

Erityisesti kannattaa huomata, että keskustatunnelin ilmanvaihtojärjestelmien riskianalyysiä ja turvajärjestelmien osuutta ei ole arvioitu. Tuon takia on syytä olettaa, että 1,4 miljardin kustannusarvio ei tule pitämään – todellinen kustannus koko projektille on merkittävästi suurempi.

Länsimetrossa lopulliset kustannukset olivat kaksinkertaisia alunperin ennakoituun verrattuna – ja kustannusarvio petti suurelta osin siksi, että ilmanvaihtojärjestelmät ja turvallisuustekniikka maksoivat paljon enemmän kuin oli arvioitu.

Keskustatunnelissa ei ole kyse tavallisesta projektista, vaan jostain maailmanlaajuisesti äärimmäisen haastavasta, jolle ei ole vertailukohtia.

Tunnelin häiriöherkkyyttä tutkinut raportti toteaa asiasta näin:

Se tosiseikka, että suunnitteilla oleva tunnelikokonaisuus on maailmanlaajuisestikin arvioituna varsin laaja ja monimutkainen, tekee käyttöjärjestelmästä ainutlaatuisen mutkikkaan, jos halutaan pitää mahdollisimman paljon tunnelikokonaisuudesta käytössä häiriöiden aikana. Jos sen sijaan tyydytään yksinkertaisempiin ohjaustiloihin, koko tunnelikokonaisuus voidaan joutua sulkemaan suhteellisen paikallisten ja pientenkin häiriöiden takia.

Kyse on siis ainutlaatuisen mutkikkaasta ohjelmistoprojektista, joka toteuttaa turvallisuuskriittisiä tehtäviä. Hintakin tulee olemaan sen mukainen.

Kaupunkiympäristölautakunta 20.8.2019 ennakko

Kaupunkiympäristölautakunnan lista löytyy täältä.

Johanneksenpuiston peruskorjaus. Suunnitelma huomioi alueen historian ja vaikuttaa monin tavoin hyvältä. Pari huomiota asioista, joita voisi parantaa:

  • puistossa on aivan liian vähän penkkejä
  • Leikkipaikka on jaettu pienten ja isojen alueeseen siten, että näiden välillä on huono näköyhteys ja suoraan puistoista toiseen ei pääse liikkumaan, vaan pitää kiertää puiston kautta, jolloin vanhemmalle tulee yksi asiaa lisää valvottavaksi. Monissa perheissä on useampi lapsi ja lapset voivat olla eri-ikäisiä. Siksi paikat tulisi suunnitella siitä näkökulmasta, että yksi aikuinen voi olla kahden tai useamman lapsen kanssa puistossa.

Kaupunkiympäristön toimialan katsaus tämän vuoden toimintaan ja ehdotus vuosille 2020-2022. Asemakaavoitus hoitaa tällä hetkellä omat tavoitteensa erittäin hyvin, mutta tonttien luovutus laahaa. Luovutettavissa tonteissa ollaan jäämässä arviolta 300 000 kerrosneliömetriin. Tätä ihmeteltiin jo vuosi sitten ja nyt ollaan samassa tilanteessa. Vuosi sitten pyysin toimialaa selvittämään mistä nämä pullonkaulat johtuvat. Toivottavasti nyt asiaan on saatu selvyyttä, jotta tilanne voidaan korjata.

Tulevien vuosien suunnitelma taas ei tarjoa selkeää käsitystä siitä, mihin rahaa ollaan esim. investoinneissa käyttämässä. Tästä pitäisi saada parempi selko.

Tukku talousarvioaloitteita saa vastauksen. Joukossa mm. Osmo Soininvaaran talousarvioaloite, jossa todetaan että Helsingin yliopiston metroaseman itäisen sisäänkäynnin suunnittelu pitää aloittaa ripeästi niin, että se ehditään toteuttaa osana Laajasalon raitiotien tuomaa katuremonttia. Ajattelin kysyä onko tuonne tarkoitus suunnitella samalla liiketiloja tai muuta liikkujia hyödyttävää.

 

 

Kaupunkiympäristölautakunnan lista 4.9.2018

Tiistaina 4.9. taas kaupunkiympäristölautakunta.

Östersundomin yhteinen yleiskaava on nyt käsiteltävänä. Tämä on kummallinen prosessi, jossa demokratialla ei ole sijaa. Jotta yleiskaava voitaisiin hyväksyä, kolmen kunnan luottamuselimien pitää hyväksyä se tismalleen samanlaisena. Mitään muutoksia ei siis voi tehdä ilman, että kaava palautetaan valmisteltavaksi.

Olen aikaisemmin vastustanut koko projektia siksi, että se on kallis, kaukana kaikesta ja soisin alueen mieluummin säilyvän osana Helsingin seudun viherkehää. Kaavatalous on saatu vähän paranemaan aiemmasta, mutta projekti on silti satoja miljoonia euroja tappiollinen – ja kustannukset tulevat etupainotteisesti ja hyödyt vasta pitkän ajan kuluttua. Rahaa tähän ei ole vuosikymmeniin.

Toisaalta yleiskaavatyön aikaiset pitkät rakennuskiellot olemassaolevissa kylissä ovat kohtuuttomia paikallisille maanomistajille ja asukkaille. Lopullisen päätöksen tekevät Helsingin, Vantaan ja Sipoon valtuustot.

Helsinginkadun pyöräteiden katusuunnitelmat välillä Sturenkatu – Kaarlenkatu. Erinomaista, että tämä vihdoin etenee. Ennen toteutusta ratkaistavaksi jää vielä Sturenkadun risteyksen väliaikaisjärjestelyt. Samalla pysäkkijärjestelyt Urheilutalon kohdalla muuttuvat.

Läntisen Brahenkadun kohdalla joudutaan tekemään hankala ratkaisu jossa toiseen suuntaan on pyörätie ja toiseen suuntaan ajaminen on ajoradalla. Jatkossa soisin, että Läntisestä Brahenkadusta etelään tehtäisiin pyöräkatu, niin oikea ajotapa olisi helpompaa ymmärtää.

Caloniuksenkadun katusuunnitelma. Caloniuksenkadulle saadaan ratikoille oma kaista toiseen suuntaan ja pyörätiet molemmille puolille katua. Ratikkakaistat olisi tarvittu molempiin suuntiin, koska 8 ratikka jumittaa tuossa kohdassa usein minuutteja ihan turhaan, mutta valitettavasti suunnittelijat eivät olleet siihen vielä valmiita.

Varsinainen ratkaisu hyväksyttiin liikennesuunnitelmassa ja nyt hyväksytään toteutus.

Vuorikummuntiellä hyväksytään asemakaava. Konalaan tulee noin 140 uutta asukasta.

Kaupunkisuunnittelulautakunta 28.11.2017

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on tiistaina luvassa taas raskas lista. Mm. yleiskaavan toteuttamisohjelma, kantakaupungin joukkoliikennejärjestelmän kehittämisselvitys ja Töölöön ja Herttoniemeen 4000 uutta asukasta.

Lista löytyy täältä. Valitettavasti kaupunki on toimialamalliin siirryttyään rikkonut lautakuntien listatekstit niin, että esityslista katoaa netistä sen jälkeen, kun pöytäkirja julkaistaan, joten en voi tietää sitä kuinka pitkään linkki toimii. Kaupungin virkamieskunnasta on luvattu selvittää asiaa ja tutkia mitä sille voi tehdä.

Vuoden 2017 talousarvion toteutumisennuste kertoo, että investointeja tehdään selvästi vähemmän kuin on budjetoitu ja henkilöstökulut ovat selvästi pienemmät kuin on budjetoitu. Esimerkiksi puisto- ja liikuntapaikkojen rakentamiseen kaupunki käyttää tänä vuonna 11 miljoonaa, kun budjetoitu oli 16 miljoonaa. Valitettavasti myös asuntotontteja luovutetaan selvästi vähemmän (n. 300 000k-m2) kuin kaupungin sitova tavoite (380 000k-m2).

Pitää vähän tiistaina kysellä siitä, mitä keinoja on tarkoitus käyttää, jotta ensi vuonna päästään tavoitteisiin.

Ongelmaksi on muodostunut se, että ARA-hankkeita ei syystä tai toisesta saada liikkeelle. Seuraavassa asumisen ja maankäytön ohjelmassa eri asuntotyyppien osuudet pitää määritellä asuntomäärinä eikä suhteellisena osuutena kaikesta tuotannosta. Nyt yhden tyypin tuotanto-ongelmat hidastavat myös muiden asuntomuotojen rakentamista.

Tattarisillan kohdalle rakennetaan eritasoliittymä ja varaudutaan Viikki – Malmi -ratikan ja raidejokeri 2 rakentamiseen.

Screen Shot 2017-11-26 at 3.59.49 PM

Topeliuksenkatu 16 asemakaava. Vanha koulurakennus muutetaan asunnoiksi. Sata asukasta lisää Taka-Töölöön. Rakennus osuu alueelliseen taitekohtaan, jossa Linnakoskenkadun risteyksen 6-kerroksiset kerrostalot muuttuvat Taka-Töölön reunalle jääviin mataliin kerrostaloihin.

Ehdotettu malli soveltuu tähän kohtaan mainiosti jatkamalla Topeliuksenkadun molemminpuolista  räystäslinjaa yhden talon verran pidemmälle samalla kuin korttelin sisään tulevat rakennukset ovat matalampia, mutta tuovat alueelle uuden kerrostuman.

Screen Shot 2017-11-26 at 4.02.22 PM

Uutelan hoito- ja kehittämissuunnitelma on ollut lautakunnan listalla jo muutamaan otteeseen. Tiistaina siitä toivottavasti vihdoin päätetään.

SUMP-ohjelma: Sustainable Urban Mobility Plan. Vähän abstrakti paperi, mutta hyvä pohja tuleville, toivottavasti konkreettisille päätöksille.

Helsingin katuverkon nopeusrajoitusperiaatteet. Tässä päätetään periaatteista, joilla katuverkon nopeusrajoituksia säädetään. Tavoitteena on siirtyä nykyisestä sillisalaatista malliin, jossa kadun luokitus (moottoritie/pääkatu/alueellinen kokoojakatu/paikallinen kokoojakatu/tonttikatu) määrittää nopeusrajoituksen. Malli on erinomainen siksi, että se on selkeä kaikille katujen käyttäjille ja samalla parantaa turvallisuutta ja vähentää melua asuinkaduilla.

Töölön sairaala muutetaan asunnoiksi. Noin 750 uutta asukasta Töölöön. Täällä tehdään perinteistä töölöläistä 2,5 huoneen syvyisiä asuintaloja. Runko on siis 15-metriä syvä nykyään suositun 12 metrin sijasta. Se nostaa kerrosalaa 12-metriseen nähden neljänneksellä eli ratkaisulla saadaan noin 7500 kerrosneliön verran lisää tilaa käytännössä ”ilmaiseksi”.

Odotan suurella kiinnostuksella sitä, minkälaisia asuntopohjia näihin rakennetaan.

Screen Shot 2017-11-26 at 4.17.11 PM

Herttoniemessä Työnjohtajankadun korttelien asemakaavan muutosehdotus tuo tiivistä kaupunkirakennetta Herttoniemeen noin 3400 asukkaalle. Itä-Helsingin kaavoituksessa on laitettu viimeisen parin vuoden aikana tuulemaan.

Screen Shot 2017-11-26 at 4.28.40 PM

Tämän asemakaavan suunniteltu rakentaminen vaaleanoranssilla.

Alueen läpi kulkee Insinöörikatu, joka ollaan toteuttamassa pihakatuna. Se laajenee pieneksi aukioksi, jonka muuttamista puistoksi olisi hyvä harkita.

Screen Shot 2017-11-26 at 4.32.00 PM

Pihakadun varressa oleva aukio voitaisiin muuttaa korttelipuistoksi

Kaavoittajallakin on selkeästi ollut samanlainen ajatus, kun katsoo havainnekuvaa. Seuraavaksi pitää vain varmistaa, että havainnekuvan kaunis kuva muuttuu vettä läpäiseväksi pinnaksi, puiksi, pensaiksi ja muuksi kasvillisuudeksi myös toteutuksessa.

Screen Shot 2017-11-26 at 4.40.18 PM

 

Lemminkäinen pyytää suunnitteluvarausta Aleksis Kiven kadun ja Savonkadun risteykseen hotellihanketta varten. Tämä on erinomainen sijainti, joka on odottanut toteuttajaa ilmeisesti jo pitkään. Kannatan lämpimästi.

Tässä kohdassa toteutus voisi olla korkeakin, sillä paikka nivoutuu yhteen Pasilan tornitaloalueen kanssa. Se olisi myös mainio paikka hotellin yläkerroksiin rakennettavalle  näköalatasanteelle (esim. ravintolan muodossa).

Yleiskaavan toteuttamisohjelmassa päätetään siitä, mistä suunnasta uutta yleiskaavaa lähdetään toteuttamaan. Paketti on massiivinen ja vaatinee runsaasti aikaa kokouksessa esittelyä varten.

Screen Shot 2017-11-26 at 4.51.48 PM

Yllä kuva siitä, miten hankkeita on ajateltu lähteä suunnittelemaan ja toteuttamaan.

Kantakaupungin joukkoliikennejärjestelmän kehittämisselvityksessä on tutkittu sitä, miten kantakaupungin joukkoliikenne järjestetään tulevaisuudessa, kun pikaraitioteitä aletaan rakentamaan. Tärkeimmäksi toteutuskohteeksi nousee läntisen kantakaupungin toinen ratalinja Topeliuksenkadun ja Fredrikinkadun kautta. Tästä olen samaa mieltä – tuo ratayhteys olisi pitänyt toteuttaa jo ja kaupunginhallituskin kiirehti sen toteuttamista jo monta vuotta sitten. Sen toteuttaminen on hyytynyt puhtaasti suunnittelijoiden puuttumiseen.

Postipuiston alueella Pohjois-Pasilassa kaavoituksen kääntyminen merkittävästi tiiviimpään suuntaan tekee raitiotiestä välttämättömän myös siellä.

Käpylän ja Koskelan suunnassa raitiotien jatko Oulunkylän asemalle riippuu osittain siitä, milloin ja minkälaisia täydennysrakentamisen hankkeita alueelle suunnitellaan.