Kaupunkirakentamisen aika (43): Miten torjua slummeja?
Miten torjua slummeja? Helsingissä ei ole sellaisia slummeja kuin muualla Euroopassa ja jopa Ruotsissa on. On ollut viisasta yrittää välttää asuinalueiden sosiaalista erilaistumista. Helsinki käyttää varsin paljon rahaa – luopuu tuloista – estääkseen sosiaalista segregaatiota. Myös hyviltä asuinalueilta varataan tontteja sosiaalista asuntotuotantoa varten. Tämä on koettu hyväksi, koska emme halua toistaa virheitä, joita on tehty…
Kaupunkirakentamisen aika (42): Hyvän tonttipolitiikan merkitys Helsingin taloudelle
Hyvän tonttipolitiikan merkitys Helsingin taloudelle Asuntopulan vaivaamassa kaupungissa asuntotuotantoon kelpaavista tonteista on tullut arvokas resurssi. Rakennusoikeus lähellä kantakaupunkia ja hyvien liikenneyhteyksien varrella on arvokasta. Kantakaupungissa tontista maksetaan nykyään jopa yli 2 000 euroa per neliömetri. Iso osa tonttimaasta on Helsingin kaupungin, siis meidän veronmaksajien omistuksessa. Siksi on perusteltua vaatia, että tuota omaisuutta hoidetaan hyvin, eikä…
Kaupunkirakentamisen aika (41): Hernesaari
Hernesaari Hernesaareen on luvassa asuntoja noin 6 900 asukkaalle. Kehitys on ollut huikeaa, kun alunperin Hernesaareen suunniteltiin asuntoja vain 4 400 asukkaalle. Yli puolet lisää! Isossa roolissa on se, että meluavasta, tilaavievästä ja kalliista lähes sadan miljoonan euron helikopterikentästä luovuttiin vuonna 2013. Hernesaareen on tulossa upea rantapuisto, jota on jo nyt alettu kehittää yleisöä vetävänä alueena. Ja…
Kaupunkirakentamisen aika (40): Sosiaalinen segregaatio
Sosiaalinen segregaatio Sosiaalinen segregaatio tarkoittaa sitä, että eri sosiaaliluokat asuvat omilla alueillaan, köyhät köyhien alueilla ja rikkaat rikkaiden alueilla ja keskituloiset jossain siinä välissä. Itsestäänselvyyksiäkin kannattaa kyseenalaistaa. Onko huono-osaisuus pahempi asia, jos naapurikin on huono-osainen? Voisi väittää myös päinvastoin: köyhän työttömän elämä voi olla paljon ikävämpää, jos hän on yksin eristettynä rikkaiden hyväosaisten keskuudessa. Oma…
Kaupunkirakentamisen aika (39): Kuka hyötyy ruuhkamaksuista?
Kuka hyötyy ruuhkamaksusta: köyhät pois rikkaiden tieltä? Ketkä hyötyvät ruuhkamaksusta? Kenen etua ne palvelevat liikenteestä ja keitä ne syrjivät? Liikenteessä on tilaa vain tietyllä määrälle autoja. Ylimääräiset autot voidaan karsia liikenteestä joko ruuhkilla (aikakustannus) tai ruuhkamaksuilla eli rahalla. Jos ajattelemme ruuhkamaksuja autoilijoiden välisenä nollasummapelinä, niistä hyötyvät ne, joilla on vähän aikaa ja paljon rahaa, koska…