Eläintarhan alueen tulevaisuudesta
Kaupunkisuunnittelulautakunnan listalla on viikon päästä Eläintarhan alueen maankäytön periaatteet. Alue sijoittuu Töölön ja junaradan väliin Töölönlahden pohjoispuolella. Kooltaan koko alue on noin 60 hehtaaria, mikä sisältää runsaan määrän urheiluun liittyviä toimintoja ja Töölönlahden tärkeän yhteyden keskuspuistoon.
Eläintarhan alue. Lähde Eläintarhan maankäytön periaatteet (Pisara-aseman paikka lisätty kuvaan)
Nyt, kun pohditaan miten aluetta voisi kehittää, on syytä pohtia mitä alueelle halutaan tehdä. Esittelen alla muutaman ainakin osin keskenään ristiriitaisen toiveen, joiden pohjalta pitäisi sitten päästää ammattilaiset suunnittelemaan parempaa Eläintarhan aluetta. Asemakaavoitushan on suurelta osin nimenomaan sitä, ristiriitojen yhteensovittamista.
- Stadionin näkymäakseli kohti Mannerheimintietä ja Töölönlahtea on osa alueen historiaa. Näkymäakseli on valitettavasti tuhottu muuttamalla Mäntymäen tapahtumakenttä pysäköintikentäksi ja kasvattamalla puustoa näkymäakselin eteen. (Ei, noita puita ei mielestäni kannata poistaa, mutta on hyödyllistä huomata se, että näkymäakselia ei enää ole samassa mielessä kuin silloin kun alue suunniteltiin.)
- Töölönlahden arvokas viheryhteys keskuspuistoon kulkee kaupunginpuutarhan läpi. Tätä ei sovi katkoa. Samassa kohdassa olisi toinenkin arvokas näkymäakseli kaupunginpuutarhalta Töölönlahdelle ja päinvastoin, jonka senkin valitettavasti peittää puut ja pensaat. (Sama tässä; ei puita kannata poistaa, vaikka ne estävätkin näkyvyyden.)
- Helsinginkatu, Nordenskiöldinkatu ja Vauhtitie ovat kaikki surkeaa kaupunkiympäristöä ja surkeaa jalankulkuympäristöä. Täydennysrakentaminen katuun kiinni voisi parantaaa olennaisesti näitä paikkoja. Helsinginkadulla ja Nordenskiöldinkadulla se on mielestäni välttämätöntä; Vauhtitien varrella rakentamista voidaan tehdä, mutta sitä ei ole pakko tehdä.
Tarkkaavainen lukija huomaa varmasti jonkinlaisen ristiriidan viimeisen ja kahden ensimmäisen toiveen välillä. Oikea ratkaisu tässä on se, että annetaan ammattilaisen etsiä ratkaisu, jossa nämä ristiriitaiset toiveet otetaan mahdollisimman hyvin huomioon ja rakennetaan monimuotoista kaupunkia.
Lopuksi sanoisin vielä sen, että Helsinki kasvaa ja tilaa asunnoille täytyy löytää. Siksi mitään paikkaa ei tule rajata ulos vailla mitään perusteluita. Nordenskiöldinkadun ja Helsinginkadun rakentaminen yhdistäisi Töölön Pasilaan, Alppilaan ja Kallioon. Tätä näkökulmaa vasten on omituista, ettei virastossa haluta edes pohtia Helsinginkadun, Nordenskiöldinkadun ja Vauhtitien varsien rakentamista.
Eläintarhan nykyinen urheilupuisto on hieno rakentamaton alue Töölönlahden ja Keskuspuiston välissä, ja sellaisena se pitäisi säilyttää. Yhtenäistä kulttuurihistoriallisestikin arvokasta puistoaluetta ei pitäisi ruveta nakertamaan reunoiltaan erilaisilla rakennushankkeilla tai maanalaisilla toiminnoilla, jotka lisäävät myös liikennöintitarvetta puistossa.
Urheilupuiston keskeisiä rakennuksia ovat vuoden 1952 olympialaisten aikainen Olympiastadion ja Uimastadion, sekä Eläintarhan perinteinen urheilukenttä. Näiden ympärillä sijaitseva vehreä puisto tarjoaa näille rakennuksille arvoisensa ympäristön. Myös legendaaristen Eläintarhan ajojen reitti mutkittelee edelleen puiston ympäri.
Olympiastadion on yksi Helsingin maamerkeistä ja osa kaupungin historiaa, ja tarvitsee laajan puiston ympärilleen. Myöskään sen naapuriin Mäntymäelle ei pitäisi rakentaa mitään massiivisia jäähallirakennelmia tai kauppakeskuksia, vaan säilyttää ympäristö yhtenäisenä viheralueena ja muuttaa nykyiset parkkialueet Olympiapuistoksi. Näin myös Keskuspuisto pääsee jatkumaan Eläintarhan ja Mäntymäen kautta esteettömästi Töölönlahdelle saakka.
Viheryhteyden katkova talo ei muutu epäkatkovaksi taloksi ammattimaisellakaan suunnittelulla? Helsinginkadun voisi kaivaa pari metriä syvemmälle, ja rakentaa päälle viherkannen junarataan asti. Vain ratikat kulkisivat ulkoilmassa. ”Surkea kaupunkiympäristö” korvattaisiin yhtenäisellä puistoalueella, jossa puisto jatkuu rantaan asti. Katu on monta metriä merenpinnan yläpuolella. Myös kadun pohjoispuolella on jo pääosin mäkeä, joten vain talvipuutarhan eteläosassa jouduttaisiin rinteen kallistusta loiventamaan tai jopa kääntämään vähän nousuun.
Vauhtitien ja ratakiskojen väliin voisi toki rakentaa, nykyinen ratapenger/luiska on riittävän leveä eikä Linnunlaulun kanjonia enää kai ole haaveiltu levennettävän.
Mikko Särelä on huolissaan, että Stadionin näkymäakselit on tuhottu muuttamalla Mäntymäen tapahtumakenttä pysäköintikentäksi ja kasvattamalla puita ja pensaita näkymäakselin eteen.
Vähän vaikea ymmärtää, miten puut ja pensaat tai rakentamaton aukio muodostavat näkymien esteen, jos Stadionin naapuriin rakennettava valtava jäähalli-kauppakeskus tai Eläintarhan puistoalueen nurkkiin ja kadunvarsille suunnitellut uudet rakennushankkeet asuntoineen eivät sellaista muodosta.
Avoimet näkymät eri suunnista säilyvät parhaiten siten, että Stadionin alue ja Eläintarhan urheilupuisto säilytetään rakentamattomana viheralueena ja osana Keskuspuistoa.