Elvyttämisinnon vaarat

Kehittyneet valtiot elvyttävät tällä hetkellä massiivisilla määrillä rahaa ja velkataakka kasvaa. Minua pelottaa se mahdollisuus, että valtiot keräävät valtavat määrät pääomia markkinoilta nyt, kun sille rahalle ei ole muutakaan käyttöä (ja korot ovat alhaalla), mutta velat säilyvät harteillamme vielä silloinkin, kun markkinat alkavat taas toimia ja rahan kysyntä kasvaa. Tällöin syntyy kova kilpailu siitä, kuka saa velkarahaa ja kuka ei, mikä nostaa korot korkealle.

Tällaisessa tilanteessa on vain huonoja vaihtoehtoja. Joko rahan määrää lisätään inflaatiota aiheuttaen (mikä nostaa korkoja), tai sitten korot ovat korkealla (kysyntään nähden) vähäisen rahamäärän vuoksi. Lopputulos on se, että nyt kerätty julkinen velka saattaa maksaa meille paljon enemmän kuin nyt ajattelemmekaan. Jopa moni taloustieteilijä lankeaa siihen ansaan, että kuvittelee nykyisten matalien korkojen tarkoittavan sitä, että valtiot voivat lainata rahaa pienillä kustannuksilla; korot muuttuvat kun aika kuluu, mutta velka jää. Nyt luotuja massiivisia velkoja maksetaan pois kymmeniä vuosia.

Toivon, että olen väärässä. Jos olen oikeassa, tulee lähivuosina Suomen ja muidenkin länsimaisten valtioiden eteen vaikeita päätöksiä. Joko verojen nostoja tai julkisten menojen vähentämistä. Eikä niillä saada aikaan mitään konkreettista ’hyötyä’, sillä lisäraha kuluu velkojen hoitoon. Jos olen oikeassa, tarkoittaa se myös sitä, että keskipitkällä aikavälillä korot tulevat olemaan korkealla myös asunnon ostajille, mikä on huono asia asuntomarkkinoiden (uudistuotannon) ja asunnon omistajien kannalta.