Helsingin hurja kasvu jatkuu

Tilastokeskus on julkaissut tilaston Helsingin seudun kasvusta vuonna 2014. Helsingin väkimäärä kasvoi viime vuonna 9240 asukkaalla. Tällä kasvutahdilla Helsingin väkiluku kasvaa vuoteen 2050 mennessä runsaalla 300 000 asukkaalla.

Screen Shot 2015-01-27 at 11.09.11

Kuten kuvasta näkyy, Helsingin seudun kasvu keskittyy yhä tiukemmin Helsinkiin. Vuonna 2013 suurin osa Helsingin kasvusta tuli Hakamäentien eteläpuolelle ja Kulosaaren sillan länsipuolelle (vuoden 2014 tilastoa ei ole vielä saatavilla). Myös merkittävä osa kysynnän kasvusta tulee juuri kantakaupunkiin.

Kuvaavaa on se, että kun valtakunnallisesti asuntomarkkinat ovat polkeneet paikallaan jo muutaman vuoden, Kalliossa ja Hakaniemessä neliöhinnat ovat nousseet muutamassa vuodessa tuhat euroa.

Screen Shot 2015-01-27 at 11.14.16

Asuntohintojen kehitys Kalliossa ja Hakaniemesssä (Helsingin Sanomat 26.1.2015)

Meillä on valtava pula nimenomaan kaupunkiasunnoista. Siksi Helsingin pitää nopeuttaa asuntotuotantoa Jätkäsaaressa ja Kalasatamassa ja avata uusia rakennusalueita niin nopesti kuin mahdollista. Hakaniemenranta ja Sörnäisten rantatie voidaan kaavoittaa ja avata nopeasti rakentamiselle, samoin Mäntymäen kentän ympäristö ja Salmisaari. Lisäksi nyt tehtävässä yleiskaavassa tulee varmistaa, että kantakaupunkia voidaan rakentaa kaikille, jotka haluavat asua kaupungissa.

Asuntopulaan pitää vastata päättävästi ja nopeasti.

 

12 vastausta artikkeliin ”Helsingin hurja kasvu jatkuu

  1. Mitä sellaisia kantakaupungin laajentamiskohteita on, jotka ovat nykyisen yleiskaavan puitteissa mahdollisia, onko esim. Mäntymäki sellainen? Kuinka paljon ihmisiä kyseisille paikoille voisi yhteensä asuttaa?

    • Hakaniemenrantaan ja Sörnäisten rantatien varteen mahtuu ehkä pari tuhatta.
      Hanasaareen voisi mahtua kymmenenkin tuhatta, jos se rakennetaan tiiviisti ja voimala siirtyy Vuosaareen.
      Kalasatamaan tulee parisenkymmentä tuhatta
      Jätkäsaareen viitisentoista tuhatta
      Hernesaareen saataisiin ehkä viisi tuhatta
      Yksittäisillä tiivistyskaavoilla ehkä jokunen tuhat päälle.

      Nämä nyt ainakin. Näillä selvitään ihan hyvin siihen asti, että uusi yleiskaava saadaan lainvoimaiseksi. Mäntymäen seudulle suuri määrä asuntoja vaatinee osayleiskaavan.

  2. Helsingin väkimäärä keskusta-alueilla on kasvanut, kun uusia satamilta vapautuneita alueita on saatu asuinkäyttöön Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Konepajan alueella. Nämä näkyvät nyt tilastoissa, mutta sen jälkeen olisi syytä haudata epärealistiset asukastavoitteet.

    Asuntopula ei asuntoja rakentamalla lopu, jos kaikki suomalaiset aiotaan asuttaa Helsingin keskustaan. Ylimitoitetun täydennysrakentamisen seurauksena on vain entistä epäviihtyisämpi kaupunki.

    • Ei tarvitse asuttaa kaikkia. Vain ne, jotka tänne haluavat tulla.

      Samalla kannattaa tehdä töitä sen varmistamiseksi, että mahdollisimman moni suomalainen seutu on elinvoimainen.

      • Väestönkasvun palveleminen tiivistämällä ja väljyyttä ja virkistysalueita asuinrakentamiselle uhraamalla näyttää olevan Helsingin valitsema strategia.

        Empiirisesti katsomalla näyttäisi kuitenkin siltä, että kolmikosta Helsinki, Espoo, Vantaa ns. hyville veronmaksajille houkuttelevin vaihtoehto on puutarhakaupunki Espoo.

        Onko Helsingin väestönkasvu ja sitä tukeva megarakentaminen siis itseään toteuttava ennuste, joka työpaikkojen kadotessa maakunnista pakkaa Helsinkiin ennemminkin väkeä, jolla ei ole valinnan varaa?

        Näitä ajatuksia herättää mm. erittäin päteväksi tietämäni tieteentekijän analyysi vuodelta 2013, ks. http://bit.ly/asutustiheys .

        • Kantakaupungin hintataso kertoo, että olet väärässä. Ei tänne muuta ne, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa, vaan ne joilla on tänne varaa. Oli se sitten hyvä tai huono asia.

          • Niin ja sitten ne, joiden asumisen yhteiskunta maksaa tavalla tai toisella. Mutta eivät kai ne kämpät tuolla Granissa ja Espoon ranta-alueillakaan ihan ilmaisia ole?

            Varmaa on kuitenkin, ettei mokomassa sumpussa viihdy enää kukaan, kun tiivistäminen menee tietyn rajan yli, oli se tulotaso sitten mikä hyvänsä.

    • Tuo tilastokeskuksen ennuste on jo kolmessa vuodessa osoittautunut vääräksi. Sen mukaan Helsingissä asuisi vuoden 2014 lopussa 613 000 asukasta, kun todellisuudessa vuoden vaihteessa Helsingissä asui 622 000 asukasta.

      Kun todellisuus ja ennuste ottavat matsia, kannattaa mieluummin uskoa todellisuutta.

  3. Liikekeskusten, hotellien ja jäähallien rakentaminen sopii huonosti Stadionin, Oopperan ja Töölönlahden naapuriin, asuntorakentamisesta puhumattakaan.

    Olympiastadionin ja Mäntymäen ympäristöä ei pitäisi alistaa lyhytnäköisesti kiinteistösijoittajien pelinappulaksi. Stadionin ympäristö on osa Helsingin ja koko kansakunnan kulttuurihistoriallisti arvokasta maisemaa.

  4. Onkos tuo Karhusaari nyt sellaista tiivistämistä jota vihreät toivovat? Ainakin jos tiivistämisen ajattelee kaupungin levittämisen vastakohdaksi, niin näyttää oudolta. Jos vielä tiivistämistä perustelee luonnonsuojelulla tai autoilun tarpeen vähentämisellä, niin ei tilanne ainakaan selkene. Jos uskoo sitten siihen, että ylempi keskiluokka haluaa juuri tuollaista ja verot kiinnostaa, niin kai se sitten on perusteltavissa sentään taloudellisesti.

    Olisi kyllä kiva tietää, että onko kukaan vihreissäkään edes ajatellut sellaista lukua Helsingin väestömäärästä, jota pitäisi rajana kasvulle. Taitaa olla aika absurdi ajatus? Varmaan ymmärrettävää, että luonnonsuojeluväki hyppää vankkureista jos tarkoitus on vain kasvaa loputtomiin, ja voidaan vain katsella aina vain uusien alueiden menevän kaavoituksella asfaltin ja talojen alle. Eikä taloudellisestikaan puhuta mistään pienistä investoinneista ja ei ole mitenkään varmaa, että kasvu rahoittaisi itseään edes kohtuullisen pitkällä ajanjaksolla.

  5. Meanwhile in Länsisatama Helsingin satama tekee parhaansa tehdäkseen Jätkäsaaressa asumisesta sietämätöntä. Jo nykyinen sataman liikenne ruuhkautta etelä-helsingin ja suunnitelmissa on kasvattaa auto- ja rahtiliikennettä länsisatamasta. Yhtälö on kestämätön.

Vastaa käyttäjälle Mikko Sarela Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *