Hernesaaren osayleiskaava
Hernesaaren osayleiskaava on huomenna kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Vuosien varrella kaava on parantunut todella paljon, kiitos tästä kaupunkisuunnitteluvirastolle!
Hernesaareen tulee 6900 asukasta ja 3000 työpaikkaa
Tässä muutama huomio
- Hernesaareen on luvassa asuntoja noin 6900 asukkaalle. Kehitys on ollut huikeaa, kun alunperin Hernesaareen suunniteltiin asuntoja vain 4400 asukkaalle. Yli puolet lisää! (Isossa roolissa on se, että meluavasta, tilaavievästä ja kalliista lähes sadan miljoonan euron helikopterikentästä on luovuttiin vuonna 2013.)
- Upea rantapuisto, jota on jo nyt alettu kehittämään yleisöä vetävänä alueena.
- Nykyaikainen raitiovaunulinjaston laajennos. Ratikoilla on Bulevardilta asti hyvin tehty linjaus, omat riittävät kaistat luotettavaan ja nopeaan liikkumiseen. (Bulevardin luotettavuutta ja nopeutta ratikoille pitää muuten parantaa.)
- Katutilan rytmittäminen parinsadan metrin välein, kuten alueen vetäjä Matti Kaijansinkko haastattelussa sanoi, on erinomainen asia.
- Umpikortteleiden renessanssi! Hernesaaresta tulee nykyisessä suunnitelmassa tiiviiden umpikortteleiden kaupunginosa. Umpikorttelit tekevät selkeän jaon julkisen ja yksityisen välille, nostavat alueen viihtyisyyttä ja tekevät sisäpihoista levollisia paikkoja muuten tuulisessa Hernesaaressa.
Hernesaaren läpi kulkee kävelykatu korttelien keskellä.
Tässä pari kehitysehdotusta:
- Korttelien väliin jäävällä kävelykadulla aukiot kannattaa muuttaa puistoiksi. Helsinkiläisessä ilmastossa Diananpuiston kaltainen puistikko toimii paremmin kuin aukio.
- Kävelykadun varrelle kannattaisi kaavoittaa ja kehittää myös merkkirakennuksia, jotka vahvistavat paikan omaleimaisuutta. Hyviä kohtia merkkirakennuksille on esim. noiden pienten puistojen reunoilla, pitkän näkymäakselin päässä tai vaikkapa mereltä sisään Hernesaareen kurkistavan kujan päässä. Merkkirakennuksen kannattaa erottua ainakin visuaalisesti, mutta mahdollisesti myös tarjoamalla jotain tekemistä Hernesaaressa.
- Esimerkiksi hotelleja saarelle varmasti mahtuu yksi tai useampikin
- Asemakaavavaiheessa korttelit pitää pilkkoa niin, etteivät yksittäiset korttelit muodosta yhtenäistä monotonista rakennusmassaa jalankulkijanäkökulmasta. Pienet yksityiskohdat ja vaihtelevat muodot luovat elävää kävely-ympäristöä, jossa on kivempaa liikkua.
- Rakennuksen ja kadun välinen rajapinta tarvitsee kaupungilta aktiivista otetta – usein rajapintaa ei oikeastaan ole, vaan sen sijaan on kuollut reuna. Tässä kannattaa ottaa oppia Vancouverista, jossa on panostettu paljon siihen, että rakennukset elävät ympäristönsä kanssa.
- Korttelien keskellä olevaa kävelykatua kannattaa kehittää myös alueen kauppakatuna. Tässä kannattaa tehdä yhteistyötä kaupan toimijoiden kanssa niin, että suunnitellut liiketilat ja huoltoreitit ovat hyvin toimivia liiketoiminnan tarpeisiin.
- Viherkertoimen käytöllä asemakaavavaiheessa voidaan turvata se, että alueen kortteleista tulee myös vehreitä ja viihtyisiä.
Kaiken kaikkiaan Hernesaari on erinomainen esimerkki siitä, kuinka pitkälle Helsinki on päässyt urbaanin kehittämisen saralla. Meininki nyt on aivan erilainen kuin vielä kymmenen vuotta sitten. Hyvää työtä!
Hernesaaren kärki on ”manner Helsingin”, Helsinginniemen, eteläisin piste. Helsinkiä kutsutaan ”Merelliseksi” ja ”Itämeren Tyttäreksi”, huomioikaamme tämä siellä missä Helsinki on lähinnä merta; Hernesaaressa.
Tämän voisi tehdä jonkinlaisella symboolisella rakennuksella tai vähintään taideteoksella. Minä näkisin mielellään että Hernesaaren kärkeen rakennettaisiin Merimuseo*/Tiedekeskus jossa voisi olla esimerkiksi:
– Näköalatasanne josta näkee meren, saariston ja Helsingin yli; takuuvarma yleisösuosikki
– Tiedekeskuksessa voisi nähdä maapallon kaarevuuden omin silmin ja esim. mitata etäisyyksiä lasersäteellä Tallinnalaisen torniin asetetun peilin kautta
– Merimuseossa voisi olla Itämerestä nostettuja hylkyjä (esim. Vrouw Maria). Hernesaari tarjoaa puiteet toteuttaa maailman hienoin merimuseo ollessaan käytännössä meren ympäröimänä ja meriliikenteen keskellä.
Rakennus voisi olla esimerkiksi laivan keulan muotoinen:
https://s28.postimg.org/rn3gt859p/hernesaari.jpg
Helisinki voisi rahoittaa tämän esimerkiksi myymällä lisää rakennusoikeuksia Hernesaaresta. Mitä mieltä olet tällaisesta ehdotuksesta?
*Kotka ei varmaan tästä tykkäisi mutta minkäs teet. Epäilen että moni Helsingissä vieraileva turisti kuitenkaan lähtee Kotkaan asti Merimuseoon.
Hienoja ajatuksia. Tosiaan tuonne Helsingin eteläiseen pisteeseen pitäisi suunnitella jotakin merkittävämpää, kuin peruskahvila.
Näissä asioissa tuppaa vaan valitettavasti kaupungilla loppumaan kunnianhimo. Alueiden potentiaalia ei usein nähdä suunnittelussa. Helsinki ei tarjoa turistille kovinkaan paljoa, tähän tulisi nyt aktiivisesti pyrkiä tuomaan muutosta, kun turismi on alkanut vetämään!
Miten kävi ?
Kesällä 2017 alkoi massiivinen betonityö eteläkärjessä-risteilijäterminaalin rakentaminen.Onko edes vieläkään (tammikuu 2018)virallisesti vahvistettu Hernesaaren asemakaavaa? Jääkö lumenkaato sinne eteläkärkeen myös?
Aluetta on voinut runnoa miten vain, koska siellä ei ole pysyviä ihmisasutus ja muita köyhälistön haittoja. Ihanteellinen suunnitteluympäristö meren ympäröimänä.
Olen ollut alueella vuodesta 2013 alkaen Itämeren anomalioiden radio-infrapunatarkkailussa taideprojektissa ”VThybridikeskus” kuunnellen myös Tallinnan radioasemia. Myös 4 eri TV-kanavaa näkyy melko heikollakin antennilla meren yli.
Tätä Itämerisuhdetta voisi korostaa jollain torniin sijoittuvalla antenniryhmällä. Pohdinkin löytyykö jonkun korttelin katolta koppi kokeelliselle toiminnalle jatkossa.Tilakeskus ilmoittaa tylysti vokrasuhteen lopettamisesta ja uutta tilaa ei ajatellakkaan osoittaa. Oikeustoiminen häätö on tulossa. Ensin palokunnan savusukellusharjoitukset ja ties mitä poliisin hybriditoimintaa, joka on kai häädön takana. Ei kai rakentaminen voi alkaa, jos kaava ei ole ollut valtuustossa näinkin merkittävässä asiassa? Nyt ympäristö täällä ei ole kauneimmillaan ja silloin juuri menee näin.
Onko kukaan teistä suunnittelijoista, poliitikoista yms. lautakunnan ahertajista
sattunut käymään Hernesaaressa? Viime kesänä, kun Sedu Koskisen baarit olivat täynnä , liikenne oli jo silloin sekaisin. Jonot ylettyivät Hietalahdentorille asti.
Kuinka ihmeessä aiotte saada jotain tolkkua liikenteeseen? 7000 asukkaalla
on varmasti 2000 autoa! Aivan mahdoton yhtälö. Maalaisjärki, jota oli ennenpaljonkin käytössä, sanoo ettei pussinperälle ole helppo kulkea yhden ohuen kaulan kautta.
Hernesaaren liikenne helpottaa, kunhan saadaan Hernesaaren ratikka pystyyn.
Ei saada ratikalla helpommaksi – päin vastoin Telakkakadulle tulee vielä pahempi pullonkaula. Ratikkalinja on ihan väärässä paikassa. 150 turistibussia, telakan rekkaliikenne, asukkaiden ja työntekijöiden autoliikenne ja erilaisiin tapahtumiin tai muuten vaan alueelle tulevat autoilijat pk-seudulta tukkii koko alueen ja nykyiset Eiran ja Hernesaaren asukkaat kärsii melun ja liikennepölyn aiheuttamista haitoista.