Hernesaari – kaupunkisuunnitteluviraston vastaukset

Tässä kaupunkisuunnitteluviraston vastaus kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtajan Lasse Männistön esittämiin kysymyksiin Hernesaaren osayleiskaavasta. Satunnaiselle lukijalle nostan vastauksesta yhden avainlauseen, jonka perusteella haluan palauttaa osayleiskaavan takaisin valmisteltavaksi ilman helikopterikenttää:

Mikäli helikopterikentästä luovuttaisiin […] Muutos edellyttäisi kaavan palautusta ja uuden osayleiskaavaehdotuksen laadintaa.

Tosiasiallisesti helikopterikentästä päätetään siis nyt osayleiskaavaa laadittaessa. Helikopterikentän rakentaminen ei nykytietojen valossa ole taloudellisesti kannattavaa. Kaupungin suora investointi olisi noin 83 miljoonaa euroa helikopterikentän rakentamiseen ja lisäksi kymmeniä miljoonia vähentyneen rakennusoikeuden ja meluhaitan tuomaan maanarvon alenemaan. Olen aiemmin kirjoittanut Hernesaaresta mm. täällä ja täällä.

Näiden kaupunkisuunnitteluviraston antamien vastausten perusteella lautakunta päättänee tiistaina Hernesaaren osayleiskaavasta.

Kaupunkisuunnittelulautakunnan 14.2.2012 esittämät kysymykset ja vastineet 

Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 14.2.2012 panna Hernesaaren osayleiskaavaehdotuksen pöydälle. Tässä yhteydessä lautakunta esitti kysymyksiä koskien kaavaehdotusta.

Miten Hernesaaren suunnitelma nykytiedon valossa muuttuisi, jos helikopterikentästä luovutaan? Olisivatko muutokset merkittäviä?

Vastine

Hernesaaren pohjois- ja keskiosan asuinalueiden suunnittelun yhtenä tärkeänä lähtökohtana on ollut sataman laivamelun torjunta. Helikopteritoiminnan poistaminen suunnitelmasta ei merkittävästi muuttaisi alueen suunnitteluratkaisua näiltä osin.

Hernesaaren eteläosaan on suunniteltu vapaa-ajan viettoon liittyviä merellisiä toimintoja sekä veneiden säilytystä, huoltoa ja myyntiä. Lisäksi alueen mitoituksessa on varauduttu merentutkimuskeskuksen sijoittamiseen. Toiminnot on sijoitettu helikopterikentän meluvaikutusten alueelle, jonne ei ole merkitty asumista.

Mikäli helikopterikentästä luovuttaisiin, alueelle olisi mahdollista sijoittaa osin myös melulle herkkiä toimintoja kuitenkin huomioiden sataman laivaliikenteen meluvaikutukset. Vesiurheilukeskus ja venesatama vaatisivat edelleen laiturialueita suojaavat aallonmurtajat ja meritäytöt. Muutos edellyttäisi kaavan palautusta ja uuden osayleiskaavaehdotuksen laadintaa.

Onko helikopterikentän toteuttaminen nykyisen kustannusarvion valossa realistista (julkisena tai yksityisenä investointina) suhteessa ennakoituihin asiakasmääriin?

Vastine

Ehdotuksen mukaiset helikopterikentän investoinnit perustuvat suurimpaan mahdolliseen realistiseen arvioon toiminnan edellyttämästä tilaohjelmasta, maankäytöstä ja rakentamiskustannuksista. Vesiurheilukeskuksen ja helikopterikentän edellyttämien täyttöjen investoinnit ovat 83 M€, josta helikopterikentän osuus on 52 M€.

Hernesaaren helikopterikentän nykyisessä ympäristöluvassa on haettu toimilupaa laskennallisesti 18 päivittäiselle edestakaiselle lennolle. Ym-päristöluvan mukaisten liikelentojen matkustajamäärä on enimmillään vuositasolla noin 197 400 matkustajaa.

Kentän toteuttaminen esitetyssä laajuudessa on realistista suhteessa ennakoituihin asiakasmääriin, mikäli liikelentotoiminta toteutuu nykyisen ympäristöluvan mukaisella enimmäistasolla. Toisaalta mikäli ennakoitu asiakasmäärä ja aluevarausten tarve on pienempi, on kentän laajuutta ja sitä kautta myös investointeja mahdollista pienentää.

Helikopterikentän investoinnit:

Helikopterikentän investointi on arvioitu PES arkkitehtien ja Finnavian laatiman konsulttityön pohjalta. Konsulttityön maankäyttöratkaisu perustuu suurimpaan realistiseen maankäyttötarpeeseen, jossa laskeutumis- ja lentoonlähtöalueen lisäksi kentälle on mitoitettu kolme seisontaaluetta, matkustajaterminaali ja tukitoimintojen hallitilat.

Helikopterikentän ja vesiurheilukeskuksen investoinnit on ehdotuksen mukaisessa suunnitteluratkaisussa arvioitu 83 M€ (kustannustaso 2011/08, alv 0 %), joka jakautuu toiminnoittain seuraavasti:

Vesiurheilukeskuksen täyttö 31 M€

Helikopterikentän täyttö 49 M€

Helikopterikentän eteläpuolen madallustäyttö 3 M€

Ehdotuksen maarakennuskustannukset on arvioitu siten, että vesiurhei-lukeskuksen ja helikopterikentän meritäyttöihin käytettävän 2 Mm3 täyt-tölouheena käytettäisiin markkinahintaista louhetta (12€/m3). Ostettavan louheen hinta olisi 24 M€. Kuitenkin esimerkiksi Jätkäsaaressa meritäyttöihin on käytetty pääosin kaupungin omaa louhetta, jota on saatu keskustan huoltotunnelista ja Länsimetrosta.

Investointilaskelmaan on lisätty peruskustannuksien päälle rakennustyöt (25 %). Tämän päälle on lisätty rakennuttamisen ja suunnittelun kustannusvaraus (15 %), rakentamisen ja suunnittelun aikainen kustannusnousuvaraus (40 %) ja varaus ennalta arvaamattomille kustan-nuksille (10 %). Määräperusteinen peruskustannusarvio on edellä mainittujen varausten johdosta korotettu kertoimella 2.06.

Vuoden 2009 luonnoksen mukaisessa suunnitteluratkaisussa helikopterikenttä sijaitsi sataman risteilylaiturin päätteenä, jolloin risteilylaiturin rakentamiskustannukset olivat merkittävä osa helikopterikentän ja vesiurheilukeskuksen mahdollistavista investoinneista. Luonnoksesta saadun jatkosuunnitteluohjeen mukaisesti ehdotuksessa esitetyn erilli-sen risteilylaiturin investointikustannuksiksi on arvioitu 28 M€.

Helikopteriliiketoiminnan taloudelliset vaikutukset:

Helikopterikentän tulevan asiakasmäärän arvioinnin lähtökohta on ympäristölautakunnan 8.10.2010 Helikopterikeskus Oy Helsingille myöntämää ympäristölupaa. 

Ympäristöluvassa on haettu lupaa enimmillään noin 13 160 vuosittaiselle liikelennolle. Määrä vastaa laskennallisesti 18 edestakaista päivittäistä lentoa. Helikopterin matkustajamäärä on enimmillään 15 matkustajaa. Ympäristöluvan mukaisten liikelentojen matkustajamäärä on enimmillään vuositasolla noin 197400 matkustajaa.

Normaalihintaiset yhdensuuntaiset lennot maksavat tämän vuoden helmi-maaliskuussa 99€–270€.

Ympäristöluvan sallimien liikelentojen vuosittainen liikevaihto voisi olla vuositasolla enimmillään 53,3 M€.

Liikelentotoiminnalla on välittömiä ja välillisiä kunnallisvero- ja työllisyysvaikutuksia julkiseen talouteen. Lisäksi kentästä saadaan vuokratuloa.

Voisiko nykyisen Espoon alueella sijaitseva helikopterikenttä pal-vella länsimetron valmistumisen jälkeen nyt Hernesaareen kaavaillun kentän kysyntää?

Vastine

Espoon Keilalahdessa sijaitsee Nokian pääkonttorin yhteydessä epävirallinen helikopterin laskeutumispaikka. Laskeutumispaikkaa voidaan käyttää omassa ei-kaupallisessa lentotoiminnassa. Toiminta ei tällöin edellytä ympäristölupaa eikä lentoturvallisuudesta vastaavien viranomaisten hyväksyntää.

Liikelentotoimintaa ei kuitenkaan voida harjoittaa epäviralliselta laskeu-tumispaikalta vaan toiminta edellyttää virallista helikopterilentokenttää. Lisäksi liikelentotoiminta on ympäristöluvan varaista toimintaa. 

Espoon Keilalahdessa sijaitseva laskeutumispaikka ei täytä helikopteri-lentokentälle asetettuja lentoliikenneturvallisuutta koskevia määräyksiä. Alueen nykyisten rakennusten ääneneristystä ei ole myöskään suunniteltu huomioiden helikopterilentokentän meluvaikutuksia. Laskeutumispaikka ei palvele Hernesaaren helikopterilentokentän toimijoita.

Onko kentän toteuttamiseen varautuminen kantakaupungin välittömässä yhteydessä nähtävä ehdottomana edellytyksenä pelastustoiminnan näkökulmasta?”

Vastine

Hernesaaren osayleiskaavan aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 1.2.2008 Etelä-Suomen huoltorykmentti otti kantaa koskien Hernesaaren helikopterikenttää. Kannanoton mukaan ’Helikopterikentän sijoittaminen Hernesaareen on tärkeää Malmin ratkaisujen ollessa avoimia. Kenttä on tärkeä puolustusvoimille.’ Rajavartiolaitos ilmoitti, että ’Helikopterikenttä ja satamatoiminnot koskettavat rajavartiolaitosta.’

Ympäristölautakunnan 8.10.2010 Helikopterikeskus Oy Helsingille myöntämän ympäristöluvan mukaan lupaa on haettu puolustusvoimien, vartiolentolaivueen ja potilas- ja sairaankuljetushelikoptereiden noin 80–120 vuosittaiselle viranomaislennolle.

Haetut viranomaislennot jakautuvat seuraavasti siten, että puolustusvoimat lentää helikoptereilla MD 500 ja NH 90 arviolta 30–50 lentoa vuodessa. Vartiolentolaivue lentää helikoptereilla AW 119, AB 412, AS 332 L1 ja AB 206 Jet Ranger arviolta 20–40 lentoa vuodessa ja potilas- ja sairaankuljetushelikopterit lentävät keskimäärin 30 lentoa vuodessa.

Vartiolentolaivueen toimintaa harjoitetaan tällä hetkellä Malmin kentältä. Meripelastustehtävissä matka-aika saattaa muodostua pelastustoiminnan onnistumisen kannalta tärkeäksi. Viranomaistoiminnan näkökulmasta helikopterikentän sijainti Helsingin kantakaupungin eteläisimmässä kärjessä on optimaalinen.

5 vastausta artikkeliin ”Hernesaari – kaupunkisuunnitteluviraston vastaukset

  1. Eikö olisi loogista, että jos yksi helikopteri”kentän” tärkeimmistä perusteluista on rajavartiolaitoksen tukikohtana toimiminen, niin rajavartiolaitos tai valtio muuta kautta osallistuisi merkittävissä määrin myös kustannuksiin?

    Minusta tämän kentän omituisin puoli on juuri se, että jostain syystä kaupungin ajatellaan maksavan ne sata miljoonaa, vaikka hyötyjät ovat aivan muut.

  2. Jos luet oikein tuon rajavartiolaitoksen kommentin: ”Rajavartiolaitos ilmoitti, että 'Helikopterikenttä ja satamatoiminnot koskettavat rajavartiolaitosta.'” niin käytännössä se sanoo, että Rajavartiolaitos ei pidä sitä välttämättömänä, mutta sen käytöllä on vaikutuksia Rajavartiolaitokseen.

    Ja kyllä, olisi oikein ja kohtuullista, että tuon kentän suorat ja välilliset kustannukset maksaisivat kentän käyttäjät. Epäilen että sitä rahaa ei tulla näkemään.

  3. Sitten täytyy myös arvioida, kuinka paljon ollaan valmiita maksamaan siitä, että meripelastuskopterit ovat 2-3 min nopeammin perillä. Sen verran se matka-aika on Malmilta pidempi. Jos tuo perustelisi kymmenien miljoonien investointeja, varmaankin parempi tuotto saataisiin kuitenkin perustamalla ambulanssiasemia ympäri kaupunkia.

    Mutta hei, samalla logiikalla se Kruunuvuorenrannan siltakin on täysi välttämättömyys, koska se nopeuttaa pelastustoimea vielä paljon enemmän ja paljon suuremmalle määrälle ihmisiä.

    Saattaa olla, että tämä sotku lopulta pelastaa Malmin kentän.

  4. Joopa joo.
    Laskelmat siis perustuu maksimimäärään vuosittaisia lentoja 100% täyttöasteella. Näin saadaan mainittu 197000 asiakasta.

    Mikähän lienee realistinen alalle tyypillinen arvio?
    Ja voiko sen perusteella enää sanoa että
    ”kentän toteuttaminen on realistista suhteessa asiakasmääriin”?

  5. Päivitysilmoitus: » Kaupunginhallitus 20.5.2013 Hannu Oskala

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *