Hoitotakuu kaavoitukseen
Useimmat meistä muistavat ajan, jolloin julkiseen terveydenhuoltoon jonot olivat helposti vuosia. Vuonna 2005 Suomessa tuli voimaan laki, joka määräsi kiireettömille hoidoille ja tutkimuksille tietyt määräajat. Lakimuutosten seurauksena jonot lyhenivät ja hoitoon pääsi nopeammin.
Kaavoituksessa vallitsee samanlainen tilanne. Tontinomistaja voi joutua odottamaan vuosia, että kaavoittajalla on aikaa käsitellä muutostarpeita. Rahaa palaa, joskus rakennukset ränsistyvät tyhjillään, kun olemassaoleville tiloille ei löydy kaavan sallimia käyttötarpeita – ja joskus taloja jää rakentamatta siksi, että hankkeen rahoittajat kaikkoavat kun kaavamuutoksen tuominen päätöksentekoon kestää vuosia.
Punavuoreen suunniteltu Cloud City
Punavuoren Cloud City -ehdotuksen kohtalosta ei päätetty demokraattisesti. Siitä päättivät virkamiesjohto ja kaupunkisuunnittelusta vastaava apulaiskaupunginjohtaja, kun lykkäsivät hankkeen poliittista käsittelyä vuosilla.
Ehdotankin, että säädetään asemakaavoitukselle hoitotakuulaki, joka määrittää sen ajan, jossa maanomistajan ehdotus asemakaavan muuttamiseksi on tuotava poliittiseen käsittelyyn. Tällainen laki selkiyttäisi maanomistajan asemaa ja parantaisi tämän oikeusturvaa. Ja asemakaavoitus pysyisi yhä demokraattisesti valituissa käsissä.
Erinomainen ajatus. Mutta sitä ei pidä säätää yhtenäiseksi lailla, vaan ainoastaan säädetään, että kunnan on annettava palvelulupaus ja sitouduttava siihen uskottavasti. Kuntien kilpailu pitää huolen siitä, että takuu toimii. Kaavoituksen viivästyminen johtuu toki myös kunnasta riippumattomista tekijöistä (valitukset, viranomaislausunnot ym.) joiden takia maanomistaja, joka on ehkä tehnyt jopa sopimuksen kunnan kanssa kaavoituksen käynnistämisestä, huomaa asian juuttuvan vuosiksi kaavaluonnoksen ja ehdotuksen väliin. Kaavoituksen käynnistämissopimukset oikeastaan ovatkin eräänlainen hoitotakuu. Siinä kunta lupaa viedä asian lautakuntaan tietyssä ajassa. Tämä hoitotakuu ei siis ole kovin ratkaiseva asia. Mutta se varmasti ainakin pienemmissä kunnissa poistaisi epäluuloja, että kaavoittaja kohtelee eri maanomistajia eri tavoin.
Vieressä Hernesaaressahan kävi niin, että joku ihan muu päätti kaupunkisuunnittelulautakunnan puolesta sen, että suunnitellut tornitalot eivät sinne sovi. Demokraattisesti mentäessä olisi ollut tarpeen ainakin se, että lautakunta olisi saanut pistää asian valtuustolle päätettäväksi. Kallis virhe tuokin, koska kyllä asuntojen taso, johon voi varmasti pistää kunnollisen merinäköalan mukaan, määrää sitten sitä kuinka halukkaita huippuammattilaiset ovat muuttamaan Helsinkiin.
Sinänsä kummallista, että jokainen poliitikko puhuu asunnoista ja työpaikoista, mutta sitten ei olla valmiita tekemään mitään eri tavalla kuin viimeiset vuosikymmenet. Mieluummin pistetään täysin naurettava populistinen palkka-aletalkoo pystyyn, kuin päästettäisiin tekemään rahaa tämän päivän tyyliin. Palkat alas, tonneja satamaan ja samalla palveluala nurin kotimaasta, jotta muutama iso vientifirma saa bulkkinsa halvemmalla maailmalle. Lama-aika ja sitten ulkomaiset sijoitukset kaupunkiin tyrmätään jo jossain virkamiesjohdossa…Tänne kaipaisi sellaista Boris Johnson tyypistä menoa, mutta niin että antaa mennä-politiikka pysyisi jo rakennetuilla alueilla, jota tuo Pilvikaupunki olisi hienosti edustanut.