Kaavoituksen ongelmia

Uusien asuinalueiden kaavoittamisessa merkittävä ongelma on se, että vastakkain on usein nykyisten ja uusien asukkaiden tarpeet. Molemmille pitäisi antaa painoa oikeassa suhteessa, mutta uusia asukkaita ei edusta kukaan. Näin painopiste helposti ja huomaamatta kallistuu vanhojen asukkaiden NIMBYilylle.

Esimerkiksi Hernesaaren kaavoitukseen vaikuttaa ahkerasti Pro Herne -yhdistys, jonka tavoitteena tuntuu olevan kaiken vastustaminen. Ei sinänsä, kannatan kyllä osaa näiden tavoitteista, kuten risteilijäsataman siirtoa muualle ja helikopterikentän poistamista. Sen sijaan kuvittelisin, että Pro Herne ei antaisi tukeaan omille ajatuksilleni nykyistä tiiviimmästä ja korkeammasta rakentamisesta. Poliittisessa prosessissa kukaan ei huolehdi niiden tuhansien tulevien ja mahdollisten asukkaiden eduista.

Kävin muuten tutun arkkitehdin kanssa Suomenlinnan joulukemuissa viikonloppuna ja tuli katseltua Helsingin profiilia Kauppatori-Suomenlinna reitin varrella. Totesimme, että ainakaan Sitran 16-kerroksinen rakennus Ruoholahdessa ei kaupungin profiilin yli näy. Näin ollen sekä Jätkäsaaressa, että Hernesaaressa olisi hyvin voitu harjoittaa noin 10-20 kerroksista rakennuskantaa häiritsemättä kaupungin matalaa profiilia ja Tuomiokirkon asemaa. Tällä rakennuskorkeudella alueelle olisi saatu mahtumaan ehkä kolminkertainen asukasmäärä nykyiseen verrattuna, eli lähes 40000 asukasta lisää.

Yksi vastaus artikkeliin ”Kaavoituksen ongelmia

  1. Hernesaaren kaavaehdotuksen aluetehokkuushan on noin 0,7 (kaavaluonnoksesta kerrosneliöitä 270 000 ja pinta-alaa 39ha).

    Luku tietysti voi tuntua pineletä kaupunkialueelle, mutta, eivät nykyisenkään kaupungin aluetehokkuudet niin kovin korkeita ole. Helsinki alueittain julkaisusta löytyy rakennettu kerrosala per hehtaari (excelissä välilehti 'taulukot', sarake Y). Ei tuo tietenkään ihan sama ole kuin kaavoitettu kerrosala, mutta kanta-kaupungissa aika lähelle kuitenkin.

    Luvuista huomaa, että ainoastaan Vironniemen peruspiirin tehokkuus on yli 1, ja Kampinmalmi pääsee lähelle. 0,7 on myös eteläisen suurpiirin keskiarvo, ja kolme kertaa Lauttasaaren tehokkuus.

    Suurempien puistojen ja satamakenttien osuminen tietysti saa nuo luvut heittelemän aika raskaasti. Vironniemeen ei osu kuin Katajanokan laiturit ja rautatieaseman seutu, mutta Kallion alasta ainakin puolet on Sörnäisten satamaa ja voimaloita. Isommat puistot ja rakentamattomat kentät poislukien kanta-kaupungin tehokkuus lienee luokkaa 1,5 – 1,8. Tuskin kuitenkaan yli 2 juuri missään. En vaan ole törmännyt tarkempiin tilastoihin missään.

    Tuollainen 1,5 saattaisi olla Hernesaarellekin hyvä tavoite. Kaupungin lähes pahin pussinperä ei liene paras mahdollinen paikka rakentaa selvästi tiheämmin kuin muu kantakaupunki. Toisaalta merinäkoalat varmaan tuovat avaruuden tuntua vaikka talot olisivat tiheässä ja korkeita.

    Itseäni ärsyttää tuossa suunnitelmassa eniten se, että ratikkalinja on tungettu tuuliselle kadulle sivuun asukkaista – pysäkki vielä näppärästi parkkitalon kohdalla ettei vahingossakaan pääsisi ratikalla lähemmäs kuin autolla! Ja se, että suunnitelma on tylsä. Talojen sijoittelu ilmeisesti on esimerkinomaista, eli sen epäkaupunkimaisuutta ei kannata vielä haukkua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *