Säännellyn autopaikkapolitiikan hinta

Helsinki vaatii asemakaavamääräyksin rakentamaan asuntotuotannon yhteydessä sijainnista riippuen yhden autopaikan 100–150:tä kerrosneliömetriä kohden. Vuosittain tämä tarkoittaa noin 4 000 pakollista pysäköintipaikkaa. Jos yksi paikka maksaa keskimäärin 25 000 euroa, tarkoittaa tämä noin sadan miljoonan euron investointia joka vuosi. Autotiheys on laskussa erityisesti kantakaupungissa. Vertailun vuoksi todettakoon, että pyöräteitä rakennetaan vuodessa noin 10 miljoonalla eurolla.

Kaava määrää autopaikkojen vähimmäismäärän. Kaavoittaja ei kiellä rakentamasta autopaikkoja niin paljon kuin itse haluaa. Kaavoittajaa ei voi siis syyttää autopaikkojen liian pienestä määrästä, koska niille ei ole määrätty mitään ylärajaa.

Käytämme paljon sivuja autopaikkanormiin, koska nykyinen politiikka vaikeuttaa monella tavoin hyvän kaupungin rakentamista.

Normi on peräisin ajalta, jolloin rakentaminen tarkoitti lähiöiden rakentamista. Se on siis suunniteltu aivan toisenlaiseen kaupunkiin kuin mitä rakennetaan, kun kaupungin kasvu on kääntynyt sisäänpäin.

Töölön, Kallion, Punavuoren ja Kruununhaan kaltaista kaupunkia ei saa enää rakentaa. Esimerkiksi Jätkäsaaren ja Hernesaaren asukasluku jää autopaikkanormin vuoksi selvästi alemmaksi kuin muuten jäisi. Jos ei ole mahdollista rakentaa asuntoon liittyvää autopaikkaa, on parempi jäädä ilman sekä autopaikkaa että asuntoa?

Autopaikkoja pakkorakennetaan vuodessa siis noin sadalla miljoonalla eurolla eli kymmenessä vuodessa niihin kuluu miljardi euroa. Suuri ellei suurin osa tästä haaskautuu hyvinvointitappioksi. Taloustieteissä kutsutaan hyvinvointitappioksi menetystä, joka syntyy siitä, että jonkin hyödykkeen valmistaminen maksaa enemmän kuin se tuottaa käyttäjälleen hyötyä. Hyötyä mitataan sillä, paljonko asiakas on valmis hyödykkeestä maksamaan. Jos asunnon omistajalle pakkomyydään asunnon yhteydessä autopaikka, joka maksaa 40 000 euroa, ja hän jäisi mieluummin ilman autopaikkaa kuin maksaisi siitä yli 10 000 euroa, syntyy 30 000 euron hyvinvointitappio. Se on aivan samanlaista haaskausta kuin setelien kaataminen viemäriin.

Lasku kalliista autopaikoista tulee tonttien alentuneina hintoina lähinnä kaupungin itsensä eli veronmaksajien maksettavaksi.