Kaupunkirakentamisen aika (24): Sisäpiha on pieni puisto

Sisäpiha on pieni puisto

Umpikortteleista voidaan tehdä myös kaikille avointa puistotilaa. Näin on tehty esimerkiksi Kalasatamassa ja Barcelonan Eixamplessa. Kun korttelipuistojen läpi käveleminen mahdollistetaan, syntyy jalankulkijoille helppoja ja suoria kävelyreittejä vaihtelevassa ympäristössä. Sisäpihojen puistot ovat hiljaisia ja vehreitä ja kaduilla on runsaasti palveluita ja elämää. Kalasatamassa sisäpihojen julkisuus on toteutettu siten, että sisäpihat ovat omia tonttejaan, jotka omistaa alueellinen ympäristöä hoitava yhtiö.

Avoimessa käytössä olevat vehreät sisäpihat toimivat korttelipuistoina ja näin alueesta voidaan tehdä vielä piirun verran urbaanimpi.

Umpikortteliympäristö tarjoaa lapselle luontevan ja turvallisen tavan harjoitella itsenäistä liikkumista. Ensin omassa asunnossa, sitten umpikorttelin sisäpihalla. Umpikortteli tarjoaa siis kaupunkilaisille perheille samoja hyötyjä kuin oma piha omakotitaloasujille. Tämän opittuaan lasten on helppoa siirtyä leikkimään naapurikortteliin ja sitten ratikalla naapurikaupunginosaan. Jo ala-asteikäinen oppii helposti ratikalla liikkumisen taidon.

Myös rakennusliikkeiltä vaaditaan uudenlaista osaamista. Uudet sisäpihamme ovat usein melko ankeita ja kivisiä sen sijaan, että ne olisivat ihania talojen ympäröimiä puistoja. Tässäkin näkyy pitkä historiamme, jossa taloja rakennettiin lähinnä metsiin eikä rakennusliikkeen tarvinnut kiinnittää huomiota tontin viihtyisyyteen.

umpikorttelit sammatti

Sisäpiha Vallilassa (kuva lisätty blogitekstiin)

 

Suojatut sisäpihat voivat olla monenlaisia. Yllä oli jo kuva Sammatin suuresta puistokorttelista, joka tarjoaa mahtavat viihtymis- ja ulkoilumahdollisuudet asukkaille. Kokonaan toisenlaisen näkymän ihanaan ja intiimiin sisäpihaan tarjoaa Kruununhaassa sijaitseva korttelipiha, jonka koko on noin 16 metriä kertaa 24 metriä.

10357796_838538289608667_6385550962400878891_o

Kruununhakalainen sisäpiha (Kuva lisätty blogitekstiin)

 

Yhtenäistä sisäpihastandardia ei ole olemassa. Yksi sisäpiha on kuin yksi lisähuone korttelin asukkaille ja toinen sisäpiha on oma puisto. Kaupungin pitää pystyä palvelemaan monenlaisia asukkaita. Teollisen yhtenäiskulttuurin aika jäi 1900-luvulle.

Helsingissä on paljon kortteleita, joissa piha on jaettu muurein kunkin taloyhtiön omaksi pieneksi pihaksi. Muurien poistamiseen  tulisi rohkaista – ainakaan kaupunki ei saisi sitä kieltää rakennushistorian vaalimiseen vedoten.

Tiiviissä katurakenteessa tarvitaan ratkaisuja, jotka tuovat lisää yksityiskohtia rakennettuun ympäristöön. Siksi kannattaa suosia sisäänvetoja, erkkereitä ja muita ulokkeita ja julkisivupinnan rikkautta. Yksi tapa lisätä tällaista olisi, että erkkereiden tuomaa lisätilaa ei laskettaisi osaksi kaavassa määrättyä kerrosalaa. Monipuolisten ja yksityiskohtaisten julkisivujen rakentamista pitää myös edistää määräyksin tai kannustein. Julkisivu jos mikä on julkishyödyke.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *