Kaupunkirakentamisen aika (43): Miten torjua slummeja?

Miten torjua slummeja?

Helsingissä ei ole sellaisia slummeja kuin muualla Euroopassa ja jopa Ruotsissa on. On ollut viisasta yrittää välttää asuinalueiden sosiaalista erilaistumista.

Helsinki käyttää varsin paljon rahaa – luopuu tuloista – estääkseen sosiaalista segregaatiota. Myös hyviltä asuinalueilta varataan tontteja sosiaalista asuntotuotantoa varten. Tämä on koettu hyväksi, koska emme halua toistaa virheitä, joita on tehty vaikkapa Tukholmassa.

Asuntopolitiikan keinoin voimme kuitenkin estää vain yksipuolisten rikkaiden asuinalueiden syntymistä –  emme sitä, että joillekin alueille tulee pelkkiä huono-osaisia. Voimme tarjota arvostetuilta asuinalueilta asuntoja myös vähävaraisille, mutta emme voi pakottaa hyväosaisia muuttamaan alueille, joille he eivät halua muuttaa. Segregaation torjunnassa kuitenkin tärkeintä olisi välttää juuri huono-osaisten asuinalueiden syntymistä.

Slummien syntymistä torjutaan kahdella tavalla. Ei pidä rakentaa huonoa minnekään, koska huonosta asuinalueesta tulee ajan myötä huono-osaisen väestön asuinalue.

Toiseksi on pidettävä huolta siitä, että koulut ovat kaikkialla hyviä kouluja.

On esitetty, että mahdollisuutta välttää huonomaineisten koulujen syntyä sillä, että lähikoulun käymisestä tehdään pakollinen, eikä sitä pääsisi pakoon panemalla lapsi jollekin painotetulle luokalle. Tämä olisi hyvin lyhytnäköistä. Se kiihdyttäisi asuinalueiden sosiaalista erilaistumista, koska lapsilleen hyvää koulua haluavat alkaisivat koulun sijasta välttää koko aluetta. Jo nyt on havaittu, että koulupiirin raja näkyy vierekkäisten asuintalojen hinnoissa.

Moni ajattelee, että heidän lapsensa ei saa riittävästi opettajan huomiota, jos luokalla on paljon erityistä huolenpitoa vaativia oppilaita; vieraskielisiä tai kantasuomalaisia lapsia, joiden kotitausta on heikko. Pelko ei ole tuulesta temmattu.

On pidettävä positiivisen diskriminaation avulla huolta siitä, että kaikki koulut ovat hyviä. Jos koulutustaso alueella on matala tai jos koulussa on runsaasti maahanmuuttajalapsia, opetusryhmien on oltava pienempiä tai luokissa on opettajien apuna oltava luokka-avustajia.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Voit käyttää näitä HTML-tageja ja attribuutteja: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>