Kaupunkisuunnittelulautakunnan lista 1.12.2015

Kaupunkisuunnittelulautakunnassa on huomenna monta isoa asiaa käsiteltävänä. Lista löytyy täältä ja Oden kommentit täältä.

Aika hurja lista – kaavoitamme 37500 asukkaan verran.

Mellunmäentiellä tiivistetään. Keväällä yritimme turhaan nostaa esille sen ongelman, ettei raidejokeri 2:lle ollut varattu katuprofiilissa tilaa. Nyt asiasta on huomauttanut myös HSL ja HKL ja ongelma on korjattu.

Stansvikinnummen uusi nimi on Stansvikinkallio. Alueella nimittäin on kallio, mutta ei nummea. Nimistötoimikunnan päätös ei vielä ehtinyt kaavamateriaaleihin mukaan.

Asemakaava esiteltiin meille viime viikolla. Kruunuvuorenrannan itäreunaan tulee pari tuhatta asukasta lisää. Kerrankin kaava on rakennettu niin, että talojen massoittelu (tiiveys ja korkeus) viestii asukkaalle luontevasti sen mistä suunnasta löytyy palvelut ja ratikkapysäkki. Luvassa on asuntoja sekä luonnosta pitäville urbaaneille että pientaloon haluaville luontoihmisille.

Alueella on nykyään parisenkymmentä mökkiä, jotka siirretään kaavan myötä Stansvikin Vanhakylään. Mökkiläiset eivät halua muuttaa eivätkä Vanhakylän mökkiläiset halua uusia naapureita. Valituksilta siis tuskin vältytään.

Kruunuvuorenrannan osayleiskaava kaatui aikoinaan Stansvikinnummen osalta oikeudessa siksi, että luontoselvitykset pohjautuivat materiaaliin, joka ei ollut julkisesti saatavilla. Tätä on nyt paikattu kahdella selvityksellä, jotka ovat osayleiskaavaselostuksen liitteinä. Voimassa olevassa yleiskaavassa läntinen alue on merkitty kerros- ja pientalovaltaisen asuntorakentamisen ja toimitilojen alueeksi ja itäinen alue virkistys- ja kaupunkipuistoalueeksi. Yleiskaavan määräysten mukaisesti Kruunuvuorenrannan alueella tarkat rajaukset ratkaistaan tarkemmassa suunnittelussa.

Pieni Villasaarentie jäi viime viikolla pöydälle Vasemmiston edustajan pyynnöstä. Odotamme virastolta havainnekuvia siitä, miten uusi talo sopii ympäristöönsä.

Vartiosaaren osayleiskaava jäi viime viikolla pöydälle pyynnöstäni. Osmo Soininvaara sai aiemmassa vaiheessa aikaan päätöksen, että alueelle saa rakentaa vain jos liikenne ratkaistaan ratikoilla. Vartiosaareen ajettavat ratikat ovat suunnitelmien mukaan 45-metrisiä kaksisuuntaratikoita. Näin ratikoille ei tarvita isoa kääntöpaikkaa, kun riittää että kuski kävelee ratikan toiseen päähän päätepysäkillä.

Asukkaita tulee 5000-7000 sijoittuen pääasiassa saaren sisäosiin.

Olen ajatellut ehdottaa sitä, että Vartiosaaressa käytetään viherkerroin-menetelmää kompensoimaan rakentamisen aiheuttamia haittoja luonnon monimuotoisuudelle. Viherkerroin on menetelmä, jossa lasketaan tontin painotetun vihreän pinta-alan suhdetta koko tontin pinta-alaan ja asetetaan tälle tiettyjä vaatimuksia. Vihreän rakentamisen voi sitten ratkaista joko suurempana puiston määränä tai viherseinillä ja viherkatoilla. Ideana on se, että rakentamiseen tuodaan mukaan asioita, jotka vahvistavat ja ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta.

 

Maaliikennekeskukseen suunnitellaan lisää rakentamista 4000 asukkaan verran. Kaavoittajien kunnianhimo ja urbaanius on selvästi noussut viimeisen parin vuoden aikana. Tässä näkyy myös nyt valmistumassa oleva yleiskaava, jossa Käpylän asemanseutu on yksi urbaaneista tiiviin asutuksen keskittymistä.

Tästä tulee upea ja arvostettu asuinalue – samanaikaisesti vehreä ja tiivis ja vieressä keskuspuisto. Alue tullee olemaan erityisesti luontourbaanien suosiossa.

 

 

Korttelitehokkuus on hieman päälle kaksi eli ylittää uuden yleiskaavan tiiveimmän rakennusluokan. Tässä siis esimerkki sellaisesta tiiviistä rakentamisesta, jota yleiskaava tuo tullessaan. Sisäpihat ovat isoja ja osin jopa vehreitä, kun autopaikoitusta sijoitetaan pysäköintitaloihin. Rakennusustannusten vuoksi pysäköintikannen päällä ei yleensä ole riittävästi multaa vehreään sisäpihaympäristöön.

Omaan makuuni sopisi, että joihinkin valittuihin paikkoihin tehtäisiin vielä tätäkin tiiviimpää. Itse asiassa tässäkin kaavassa olisi tiivistämisen varaa. Erityisesti pääkadun ja ratikkapysäkkien kohdalla voitaisiin hyvin tehdä vielä vähän tiiviimpää niin, että varmistetaan kriittinen massa paikallisten palveluiden käyttöön – samalla tarjottaisiin asuntoja myös vahvemmin urbaaneille asukkaille ja monipuolistettaisiin alueen asukasjakaumaa.

Ajan myötä alue yhdistynee hyvin sekä Käpylään, että Ilmalan asemanseutuun. Pasilaan päin yhdistäminen on haastavaa Hakamäentien aiheuttaman estevaikutuksen vuoksi.

Malmin lentokenttäalueen kaavarunko

Malmin lentokentälle ja sen melualueelle tulee suunnitelmien mukaan noin 25000 uutta asukasta. Alueelle ollaan tekemässä monipuolista korttelikaupunkia. Kerrankin meillä on luvassa kaava, jossa on oikeasti ympäröivään kaupunkirakenteeseen hyvin yhdistyvä liikenneverkko.

Raideyhteyksien toteuttamisesta olen hieman huolissani. Paras hetki toteuttaa raideyhteyksiä on silloin, kun alue lähtee rakentumaan. Tällöin kaupunki voi rahoittaa osan raideyhteyden kustannuksista paremman joukkoliikenteen tuomalla maan arvonnousulla. Milloin tahansa myöhemmin toteutettuna jää veronmaksajalle enemmän maksettavaa varsinkin nyt, kun kaupungin lainoistaan maksama korko on lähellä nollaa.

Mutta kumpi pitäisi rakentaa ensin: Malmin keskustaan suuntautuva ratikka vai poikittainen raidejokeri 2?

Tätä täytyy vielä tuumata tarkemmin sitten, kun olen ehtinyt kuulemaan viraston esityksen aiheesta.

 

Hämeentien liikennesuunnitelma pöydältä ja jää vielä kerran pöydälle, että valtuustoryhmät ehtivät käsitellä asiaa.

Suutarilantiellä parannetaan pyöräilyn olosuhteita rakentamalla yksisuuntaiset pyörätiet.

Pysäköinnin maksaminen. Maksuvyöhykkeet muuttuvat ja tulevaisuudessa keskeisillä alueilla joutuu maksamaan isompaa tuntihintaa, jos pysäköi pidempään. Neljä tuntia maksullista katupysäköintiä vastaa yhden kuukauden asukaspysäköintitunnusta.

Jotenkin tuntuu siltä, että tässä ei ole hintojen suhde ihan kohdallaan. Kantakaupungissa asuu varmasti runsaasti ihmisiä, jotka käyttävät autoa satunnaisesti. Se auto voi olla vuokra-auto, laina-auto tai yhteispysäköintiauto. On aika kohtuutonta, että yksi asukas joutuu maksamaan muutamassa tunnissa pysäköinnistään saman kuin toinen kuukaudessa.

Olisikin hyvä, että virastossa selvitettäisiin sitä kuinka suuri osa asukkaista on auton satunnaiskäyttäjiä ja minkälaisilla tavoilla käyttö ilmenee. On kaikkien kaupunkilaisten etu, että satunnaiskäyttäjiä ei hinnoittelulla patistella omistamaan omaa autoa.

Asukaspysäköintitunnuksien ehtojen tarkistaminen. Tulevaisuudessa samalla ihmisellä voi olla kaksi asukaspysäköintitunnusta, joista jälkimmäinen maksaa puolitoistakertaisesti ensimmäiseen verrattuna.

Kantakaupungissa asukaspysäköinti maksaa nyt 18€ kuukaudessa. Hinnankorotus olisi useimpien kantakaupunkilaisten autoilijoiden etu, kun autopaikka olisi aiempaa helpompi löytää.